Sanna Marinin hallitus

[olkikuukkeli]

Minä kerroin Sinulle faktat pankkisektorin koosta. Ihan samalla tavalla voisin kysellä, että oletko tosissasi että pelkkä natsikulta selittää Sveitsin varallisuuden. Pankiksi alkaminen oli varmasti hyvä idea, mutta ei se ole perustunut mitenkään yksinomaan pankkisalaisuuteen. Olisi muidenkin maiden kannattanut maahan perustaa toimiva talousjärjestelmä ja olla tuhat vuotta sen verran poliittisesti vakaa maa, että se houkuttaa pääomia.

Tiedän myös mihin maan vauraus perustuu:
"Vuonna 2013 Sveitsin viennin arvo oli 212 miljardia frangia. Merkittävimmät vientituotteet ovat lääkkeet ja vitamiinit, teollisuuden koneet ja laitteet, kellot, hienomekaniikka sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Erityisesti lääketeollisuus on kasvattanut osuuttaan: sen osuus viennin arvosta nousi 10 vuodessa (vuosina 2003–2013) 22 prosentista 31 prosenttiin, ja arvo oli vuonna 2013 67 miljardia frangia. Kelloteollisuuden viennin arvo oli vuonna 2013 22 mrd. CHF "

Sveitsin talous – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Miksi nuo yritykset ovat Sveitsiin päätyneet? Ai niin, sinustahan race to the bottomkaan ei ole mikään oikea ongelma vaan vassareiden keksintöä. Historiakäsityksesi on kyllä melkoisen revisionistinen jos Sveitsin asema Euroopassa ei mielestäsi ole perua veroparatiisipolitiikasta, kaikkien muiden maiden rahojen talletuksesta Sveitsiin (veronkierto oli käytännössä laillista Sveitsissä pitkään). Jopa sveitsiläiset itse pitävät veroparatiisiasemaansa nykyään ongelmanakin. Kun vierailin Churissa 2018 ja istuin iltaa majatalon pitäjän kanssa, kertoili hän pitkät pätkät kantonien keskinäisestä verokilpailusta ja tilanteen johtaneen siihen, että muualta tulleet rikkaan nostivat asuntojen hintoja eksponentiaalisesti. Hänen opiskelijapoikansa yksiö juna-aseman vieressä oli vuokraltaan 2500€/kk.

Totta kai Sveitsissä on muutakin osaamista kuin muiden maiden superrikkaiden veronkiertäjien varojen säilyttämistä, kuten kaikkialla muuallakin keski-Euroopassa on. Sveitsin erityisasema maailman rikkaimpana maana perustuu kuitenkin juuri pankkisektoriin, konfliktien välttelyyn ja toisaalta niiden hyväksikäyttöön. Minulle on täysin käsittämätöntä, että Sveitsin asemaa veroparatiisina lähdetään kiistämään jonkun oman argumentin pönkittämiseksi, kyseessä ei ole mikään oikeassa maailmassa kiistanalainen asia. Sitä ei muuta sekään, että viime vuosikymmeninä Sveitsi on joutunut taipumaan esim. EU:n painostukseen jonkin verran ja lopettamaan räikeimpiä käytäntöjään.

Edit. Sveitsin menestysresepti - kuten Singaporenkaan - ei ole siis globaalisti skaalautuva tai ratkaise vaikkapa Ranskan tai Suomen ongelmia. Toki joillain yksittäisillä asioilla/ratkaisuilla voi olla arvoakin, mutta tämähän toisaalta pätee kaikkiin talouksiin.

 

[Tadu]

.

Koronatestit ovat hyvä esimerkki siitä miten yksityiset firmat on hyvä ottaa mukaan, mutta myös toiseen suuntaan kuinka niiden tehtävä on tehdä kylmästi rahaa osakkeenomistajille. Vai ovatko ihmiset sitä mieltä että testitaksa yksityisillä on tällä hetkellä kohdillaan. Varmasti kate ainakin hyvä. Ei sekään liene hyvä että valtio tai kunta ostaa testauskapasiteettia yksityiseltä hinnalla millä hyvänsä Ellei tarkoituksena ole käyttää valtion koronatestausbudjetti mahdollisimman nopeasti.

On totta, että hinnalla millä hyvänsä ei yksityiseltä kannata testejä ostaa. Pitää myös kuitenkin ottaa huomioon, että julkisella tehty testikin maksaa. Asiakas(potilas) maksaa vain pienen osan todellisista kustannuksista. En ole nähnyt hintavertailua yksityisen ja julkisen välillä.

 

[Cobol]

Koronatestit ovat hyvä esimerkki siitä miten yksityiset firmat on hyvä ottaa mukaan, mutta myös toiseen suuntaan kuinka niiden tehtävä on tehdä kylmästi rahaa osakkeenomistajille. Vai ovatko ihmiset sitä mieltä että testitaksa yksityisillä on tällä hetkellä kohdillaan. Varmasti kate ainakin hyvä. Ei sekään liene hyvä että valtio tai kunta ostaa testauskapasiteettia yksityiseltä hinnalla millä hyvänsä Ellei tarkoituksena ole käyttää valtion koronatestausbudjetti mahdollisimman nopeasti.

Totta. Vertailussa on aina hyvä muistaa, että yksityisellä testaus ja muutkin maksavat enemmän. Osin nopeudesta johtuen, mutta pääosin siksi, että yksityinen laskuttaa ilman veropohjaista siirtoa. Kun toimenpide on esim 100 euroa julkisella, siihen tulee lisätä se, mitä valtio ja kunnat ovat paitsi veroina perineet ja jyvittäneet julkiseen terveydenhoitoon, myös se, mitä samat tahot ovat Suomesta ja ulkomailta ottaneet lainaa, ja jyvittäneet sen julkiseen terveydenhoitoon. Eikä sekään vielä riitä. Kun julkinen puoli esimerkiksi ylläpitää ja korjaa terveyskeskusta, rahat otetaan veroina ja lainoina.

Toki ymmärrän tässä markkinatalouden lait. Sieltä otetaan rahaa mistä saadaan. Keinoja kaihtamatta. Eikä siinäkään mitään, saattaisin ottaa itsekin.

Itse en ottaisi enkä työssä näin koskaan toiminut, että rahat otetaan kunnilta tai valtiolta aina kun saa. Päinvastoin, estin typeriä miljoonahankintoja, vaikka menetimme yrityksenä provisiot. Hankinnat eivät olleet julkisen puolen kannalta järkeviä ja tämä koski ennen kaikkea terveydenhoitoa. Ei tämä varmaan mikään sääntö ole, mutta vastuullisimmat toimivat yksityisellä puolella siten, että hakevat asiakkaan edun mukaisen ratkaisun silloinkin, kun asiakas on liian kevein perustein ja aika ymmärrettävästi teknistä osaamattomuuttaan tekemässä huonoa kauppaa.

 

[dana77]

Koronatestit ovat hyvä esimerkki siitä miten yksityiset firmat on hyvä ottaa mukaan, mutta myös toiseen suuntaan kuinka niiden tehtävä on tehdä kylmästi rahaa osakkeenomistajille. Vai ovatko ihmiset sitä mieltä että testitaksa yksityisillä on tällä hetkellä kohdillaan. Varmasti kate ainakin hyvä. Ei sekään liene hyvä että valtio tai kunta ostaa testauskapasiteettia yksityiseltä hinnalla millä hyvänsä Ellei tarkoituksena ole käyttää valtion koronatestausbudjetti mahdollisimman nopeasti.

Ehdottomasti asia on niin ettei hinta saa olla mikä tahansa. Kuitenkin nyt meillä ei ole faktaa siitä, että yksityisen hinta olisi kalliimpi kuin julkisen. Yksityisellä hintaan on leivottu kaikki kustannukset, eli testin ottamisen ja analysoinnin lisäksi toimitilat, hallinto, siivous tms kiinteät kulut. Ei ne julkisellakaan ilmaisia ole, vaikka niitä pelkän testin hinnassa olisi huomioitukaan.
Raha ohjaa yleensä asioita oikeaan suuntaan. Jokaisessa (tai ainakin isommissa) julkisessakin organisaatiossa *pitäisi* olla niin, että yksikkö maksaa tiloistaan tai siivouksestaan tai muista palveluistaan, niin että ne on pois sen budjetissa. Tämän jälkeen se voisi miettiä, että kannattaako tilat ottaa nykyiseltä taholta vai joltain toiselta ja sama siivouksen ja muiden päristimien kanssa.

Jokainen tietää miten ihmiset toimivat jos joku on ilmaista. Katsokaa vaikka ämpärijonoja. En usko että jokainen ihminen jotka siellä on ottavat ämpärin vain tarpeeseensa.

 

[Ollakseni]

Tai sälytetään vastuu näiden asioiden tiedostamisesta ja valinnasta yksilölle? Joka ei yleensäkään tiedä mitä kaikkea tuotteen X tuottamiseen liittyy; ei usko, että omilla yksilöllisillä valinnoilla voisi vaikuttaa; voi olla niin ahne tai lyhytnäköinen että häntä ei kiinnosta tai yksinkertaisesti elää jo itsekin niin rajallisessa taloudellisessa tilanteessa, että ei pysty kuin valitsemaan halvinta. Toki on niitäkin ihmisiä jotka ovat tiedostavia, hankkivat tietoa, tekevät pitkäjänteisiä ja eettisiä valintoja ja joilla on vielä sellainen taloudellinen tilanne, että tuo kaikki on mahdollista. He vaan sattuvat olemaan tässä maailmassa aika hemmetin merkityksetön vähemmistö, joten heidän varaan ei valitettavasti vielä voi rakentaa.

Eli on parempi kun poistetaan ihmiseltä mahdollisuus valita? Joku taho tekee moraaliset päätökset ja kenelläkään ei ole niihin mitään sanottavaa. Otetaanpa esimerkki yksinkertaisesta moraalisesta valinnasta:

Bangladeshilainen Rahjit on 12-vuotias. Hänellä ei ole mahdollisuutta mennä kouluun, mutta hän voi mennä tehtaaseen tekemään töitä ja hankkimaan rahaa, jotta hänen pikkusisaruksensa voivat mennä kouluun. Jos Rahjit ei mene töihin tehtaaseen hän päätyy todennäköisesti rikolliseksi ja hänen siskonsa lapsiprostituoiduksi. Onko Rahjitin hyvä mennä töihin tehtaaseen vai ei? Sinusta lapsityövoima pitää kieltää absoluuttisesti eli Rahjit ei mene tehtaaseen töihin.

 

[dana77]

Miksi nuo yritykset ovat Sveitsiin päätyneet? Ai niin, sinustahan race to the bottomkaan ei ole mikään oikea ongelma vaan vassareiden keksintöä. Historiakäsityksesi on kyllä melkoisen revisionistinen jos Sveitsin asema Euroopassa ei mielestäsi ole perua veroparatiisipolitiikasta, kaikkien muiden maiden rahojen talletuksesta Sveitsiin (veronkierto oli käytännössä laillista Sveitsissä pitkään). Jopa sveitsiläiset itse pitävät veroparatiisiasemaansa nykyään ongelmanakin. Kun vierailin Churissa 2018 ja istuin iltaa majatalon pitäjän kanssa, kertoili hän pitkät pätkät kantonien keskinäisestä verokilpailusta ja tilanteen johtaneen siihen, että muualta tulleet rikkaan nostivat asuntojen hintoja eksponentiaalisesti. Hänen opiskelijapoikansa yksiö juna-aseman vieressä oli vuokraltaan 2500€/kk.

Totta kai Sveitsissä on muutakin osaamista kuin muiden maiden superrikkaiden veronkiertäjien varojen säilyttämistä, kuten kaikkialla muuallakin keski-Euroopassa on. Sveitsin erityisasema maailman rikkaimpana maana perustuu kuitenkin juuri pankkisektoriin, konfliktien välttelyyn ja toisaalta niiden hyväksikäyttöön. Minulle on täysin käsittämätöntä, että Sveitsin asemaa veroparatiisina lähdetään kiistämään jonkun oman argumentin pönkittämiseksi, kyseessä ei ole mikään oikeassa maailmassa kiistanalainen asia. Sitä ei muuta sekään, että viime vuosikymmeninä Sveitsi on joutunut taipumaan esim. EU:n painostukseen jonkin verran ja lopettamaan räikeimpiä käytäntöjään.

Edit. Sveitsin menestysresepti - kuten Singaporenkaan - ei ole siis globaalisti skaalautuva tai ratkaise vaikkapa Ranskan tai Suomen ongelmia. Toki joillain yksittäisillä asioilla/ratkaisuilla voi olla arvoakin, mutta tämähän toisaalta pätee kaikkiin talouksiin.

En minä kiistä etteikö nämä maat ole hyötyneet harjoittamastaan politiikasta, mutta on naurattavaa sanoa että niiden asema perustuisi siihen. Tässä maailmassa on kymmeniä ellei sataa maata jotka tekisivät samoin jos se olisi niin helppoa. Siinä mielessä argumentaatiota he vain valinneet toimia näin ja muut eivät on samalla tavalla naiivi.
En minä sano että meidän bkt per capita nousisi 65k dollariin tuosta noin, mutta sieltä voitaisiin ottaa opit joilla esim ruotsi otettaisiin kiinni.

 

[Salama44]

Mielenkiintoista nähdä mihinkä uudet työpaikat syntyvät kun eläkeputken poistolla tai lyhentämisellä vapautuu lisää työvoimaa jo nyt työttöminä olevien lisäksi. Suuria ikäluokkia jää kuitenkin eläkkeelle vielä yli 5 vuotta ja eläkkeelle jääminen taitaa olla juuri nyt huipussaan.

Teolĺisuudessa tapahtuu sekä tehtaiden lopettamisia että investointeja uusiin. Ei kaikkien kannattavuus ja kilpailukyky ole mennyt. Metsä Group jonka kanssa itsekin käyn kauppaa ja jonka omistajiin osakkaana kuulun kertoo lehdessään että Suomeen kannattaa investoida. Tarkoitus heillä on nvestoida tuotannon kasvattamiseen ja kehittämiseen tulevina vuosina 2 mrd josta valtaosa Suomeen. Tärkeä syy on meidän suomalaisten kasvattama maailman paras puuraaka-aine. Heidän tulos ja maksetut sijoitusten korot ovat koko ajan erinomaiset. Metsänomistaja ei saa mistään muualta vastaavaa tuottoa. Heillä sähköveron alennus on kannattavuutta edelleen lisäävä tekijä.

Kannattavuus tuntuu olevan enemmän kiinni kysynnästä joka tulee oikeilla tuotteilla kuin siitä ettei täällä kannata tehdä mitään. Metsä Group tekee sellun lisäksi myös nykyaikaisia biotuotteita ym. pitkälle jalostettuja tuotteita ja siksi sen tuotteiden kysyntä on säilynyt hyvänä. Se osoittaa miten tärkeää on mukautua aikaan. Paperin kysynnänn lasku on tiedetty jo pitkään ja kun se laskee niin maailman halvinta paperia ei tehdä silloin Suomessa vaikka mitä tehtäisiin. Tarvitaan uusia laadukkaita tuotteita ja innovatiivisiä korkean tegnologian tuotteita joita ei tehdä halpatuotantomaissa.

Itse olen seurannut samaa kehitystä kaapeliteollisuudessa jolla menee hyviin. Pitää kehittyä voimakaapeleista ja tavallisista kaapeleista telekaapeleihin ja merikaapeleihin joissa on molempia mikäli aikoo pysyä kehityksessä mukana ja kysynnän hyvänä. Muut tekevät niitä perusjuttuja halvemmalla ja se ei vaan riitä jos on pelkästään niiden varassa ja puhutaan vain kilpailukyvystä. Pitää tehdä hyviä laadukkaita tuotteita joille on kysyntää eikä yrittää tehdä halvempaa perustuotetta polkuhintaan. Siinä kilpailussa Suomen teollisuus ei tule pärjäämään.

 

[dana77]

Pahoittelut lyhyestä kommentista, mutta minä en voi sille mitään, että aina kun luen ylläolevan kaltaisia paasauksia en voi olla mielessäni kuvitellamatta Irakin tiedotusministeriä lukemassa niitä ääneen

https://pbs.twimg.com/media/C4JeKJzWIAMvrQ6.jpg

Jännää on nähdä mihin uudet työpaikat syntyvät tai erityisesti syntyykö niitä näillä parametreilla minnekään. Vedonlyöntejä otan vastaan että työllisyysaste jää 70 tietämiin tämän hallituksen jäljiltä eli tavoite plus 2-3 sijasta toteutuu miinus 2-3 taso.

 

[Soilworker]

Teolĺisuudessa tapahtuu sekä tehtaiden lopettamisia että investointeja uusiin. Ei kaikkien kannattavuus ja kilpailukyky ole mennyt. Metsä Group jonka kanssa itsekin käyn kauppaa ja jonka omistajiin osakkaana kuulun kertoo lehdessään että Suomeen kannattaa investoida. Tarkoitus heillä on nvestoida tuotannon kasvattamiseen ja kehittämiseen tulevina vuosina 2 mrd josta valtaosa Suomeen. Tärkeä syy on meidän suomalaisten kasvattama maailman paras puuraaka-aine. Heidän tulos ja maksetut sijoitusten korot ovat koko ajan erinomaiset. Metsänomistaja ei saa mistään muualta vastaavaa tuottoa. Heillä sähköveron alennus on kannattavuutta edelleen lisäävä tekijä.

Kuten varmasti hyvin tätä promotekstiä kirjoittaessa tiedät, Metsä Groupin pääomistaja (yli 48%) on Metsäliitto Osuuskunta. Metsäliitto Osuuskunta taas on suomalaisten metsänomistajien omistama, jotka taas kauppaavat puuta Metsä Groupille. Onkin siis suoranainen ihme, että firma investoi Suomeen pääomistajien hyötyessä suoraan Suomessa tehdyistä raaka-ainehankinnoista.

 

[adolf]

HS-analyysi | Opposition paheksunta hallituksen velanotosta vie harhaan, sillä todellinen ongelma piilee paljon syvemmällä

Hallituksen velanotto kriisitilanteessa on ymmärrettävää. Oppositio on kuitenkin oikeassa siinä, että hallituksen työllisyystoimien ja julkisen talouden kestävyysvajeen välillä on varsin suuri epäsuhta, kirjoittaa Teemu Muhonen analyysissaan.

www.hs.fi

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo muun muassa kuvasi dramaattisesti, kuinka hallitus teki budjettiriihessä kahdessa päivässä neljä miljardia euroa velkaa. Todellisuudessa tämän vuoden ja ensi vuoden voimakas velkaantuminen johtuu koronakriisin hoidosta ja elvyttämisestä sekä hävittäjähankinnoista. Näitä kaikkia myös oppositiopuolueet kannattavat.

YLIPÄÄTÄÄN hallitusohjelmassa päätetyt menolisäykset selittävät vain pienen osan voimakkaasta velkaantumisesta. Tänä vuonna tehdyistä 11 miljardin euron menolisäyksistä kaksi miljardia koostuu hallitusohjelmassa päätetyistä pysyvistä ja kertaluonteisista menolisäyksistä. Loput yhdeksän miljardia liittyvät koronakriisin hoitoon. Luvut käyvät ilmi valtiovarainministeriön tekemästä erottelusta.

Hallitus olisi toki halutessaan voinut perua päättämiään menolisäyksiä, kuten vaikkapa hoitajamitoituksen tai pienten eläkkeiden korottamisen. Sadat miljoonat eurot eivät kuitenkaan muuttaisi isoa kuvaa, kun puhutaan miljardeista.

Ensi vuoden budjettiesityksen 10,8 miljardin euron velanotto on poikkeuksellisen suurta, muttei tavatonta. Finanssikriisin aikaan keskustan ja kokoomuksen johtama hallitus esitti vuodelle 2010 nykyrahassa 14,7 miljardin euron velanottoa. Kriisitilanteessa talous kannattaa pitää pystyssä velkarahalla.

Ei tällä Orpolla nyt oikein vain lähde. Käyttää opposition voimakkainta keinoa vaikuttamiseen, mutta sekin on tälläinen onneton lussahdus ja päätyy pelaamaan pulushakkia itsensä kanssa. Populisti-petteriksikin häntä voisi jo ilkeimmät ruveta nimittelemään. Lepomäki jäi jo A-studiossa kiinni tästä samasta asiasta, että paha siinä on hallituksen politiikkaa kritisoida, jos itse on ollut edellisissä hallituksissa tekemässä ihan samanlaista politiikkaa, eikä ole saanut muutoksia aikaiseksi.

 

[Tadu]

Eiköhän Jarla päivän Hesarissa

Jarla - 19.9.2020 - Sarjakuvat | HS.fi

Lue sarjakuva Jarla

www.hs.fi

Käsittääkseni Orpo on todennut, että työllisyystavoitteelta on pudonnut pohja pois, ei työllisyystoimilta. Ilmeisesti Jarlalle nämä asiat tarkoittavat samaa tai sitten Kokoomusta ymmärretään väärin tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Voi toki olla, että olen itse ymmärtänyt väärin.

 

[dana77]

Eiköhän Jarla päivän Hesarissa sano sen yhdellä kuvalla, miten pihalla oppositio on suurimmassa osassa kritikkiään. Toki opposition tehtävänä on räksyttää. Vaihtoehdon tarjoaminen olisi se tärkeämpi tehtävä ja siihen toivoisin Lepomäen käyttävän älyään. A-studion keskustelu osoitti, että pelkkä negatiivisuus hallituksen tekemisiä (tai tekemättä jättämisiä) kohtaan ei riitä. Liekö kampanja koordinoitu Orpon toimesta, kun menee noinkin paljon pieleen.

Jarla - 19.9.2020 - Sarjakuvat | HS.fi

Lue sarjakuva Jarla

www.hs.fi

Miksei tuossa kuvassa voisi yhtä hyvin olla Orpon sijasta Marin? Tosin mahdottoman ohjelman kohdalla puhutaan ainakin useimmiten hallitusohjelmasta ja mahdollisen kohdalla työllisyysohjelmasta. Tämä siis Orpon vinkkelistä ja Marinin kohdalla toisinpäin.

 

[Cobol]

Eiköhän Jarla päivän Hesarissa sano sen yhdellä kuvalla, miten pihalla oppositio on suurimmassa osassa kritikkiään. Toki opposition tehtävänä on räksyttää. Vaihtoehdon tarjoaminen olisi se tärkeämpi tehtävä ja siihen toivoisin Lepomäen käyttävän älyään. A-studion keskustelu osoitti, että pelkkä negatiivisuus hallituksen tekemisiä (tai tekemättä jättämisiä) kohtaan ei riitä. Liekö kampanja koordinoitu Orpon toimesta, kun menee noinkin paljon pieleen.

Avataas lyhyesti kuva ja todellisuus. Ja @Tadu ja avasikin jonkun verran.

On hallitusohjelma ja siihen perustuvat työllisyystavoitteet.
Hallitusohjelman työllisyystavoite on 75 prosenttia hallituskaudella.
Hallitus ei tee budjettiriihessä tai aiemmin päätöksiä, jotka veisivät työllisyystavoitteeseen.
Koska hallitusohjelma on rakenettu tulopuolen osalta tuon 75 prosentin varaan, hallitusohjelma ei enää ole opposition mukaan voimassa.

Kannattaa muistaa, että Sipilän hallitus pääsi talouden nousussa hieman 72 prosentin yli.

Hallitus ei itsekään usko enää 75 prosenttiin hallituskaudella.
Työllisyystavoite siirrettiin vuoteen 2029.
Uuden tavoitteen mukaan työllisten määrän pitäisi kasvaa 80 000 työllisellä vuoteen 2029 mennessä.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kasvu olisi vain 31 000 - 36 000 työllistä.

Oppositio tekee välikysymyksen hallitusohjelman talous- ja työllisyystavoitteiden hylkäämisestä. Syystäkin.

e: korjattu yhden luvun näppisvirhe.

 

[Jymäkkä]

Tämä velkakeskustelu on julkisuudessa ihan ala-arvoisella tasolla, kun velkasummissa ei selvästi erotella koronavelkaa ja sitten vakavampaa kestävyysvaje velkaa. Oppositioltakin toivoisi tässä vähän enemmän älyllistä rehellisyyttä retoriikassa, vaikka siis myös allekirjoitan työllisyystoimien olemattomuuden.

Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan. Työntekijäpuoli tuntuu näkevän asian lähinnä niin, että voidaan sopia tesiä paremmin paikallisesti, ja tes olisi se perälauta, työnantajapuoli taas tuntuu haaveilevan jostain yleisestä minimipalkasta, jonka jälkeen kaikki muu olisi paikallista. Kumpikin malli ihan utopiaa, jotka eivät tule koskaan toteutumaan. Niin kauan kuin näistä pidetään kiinni, asia ei etene.

Edit: Tai siis onhan tuo paikallinen sopiminen nyt jo tilassa, jossa aina voi maksaa paremmin, eli ei sinänsä utopiaa, mutta työllisyyteen se ei tietysti vaikuta parantavasti.

 

[Cobol]

Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan.

Samaa mieltä. Palveluvienti lähestyy 40 prosenttia koko viennistä (ei taida vielä olla) ja työvoimakustannusten osuus on usein suurempi, merkittävästkin, kuin tavaraviennissä. Jos sopimushetken vientihinta on 100 ja työvoimakustannusten osuus 30 %, palkka voisi nousta tai laskea samalla 30 % osuudella koko sopimuskauden suhteessa vientihintaan. Totta kai pitäisi huomioida teknologinen edistyminen ja vastaavat asiat.

Nyt iso palkakorotus voi osua suhdanteen kääntymiseen alas, jolloin tuotteesta saatava hinta 100 onkin esimerkiksi 90 jatkossa, mutta palkan osuus 30 -> 31. Seurauksena on ongelmia kannattavuudessa, jotka vaikuttavat investointimahdollisuuksiin tai jopa johtavat lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Paikallisen sopimisen tulisi mahdollistaa sekä voittojen jakaminen kun menee paremmin että pieni siivi tappioista kun menee heikommin. Ensimmäisessä palkat joustavat ylös ja jälkimmäisessä hieman alas.

 

[Cobol]

Yksi poliitikko, jonka viestin toivoisi opposition (ja hiukan hallituksenkin) ottavan tosissaan:

Avoin kirje oppositiolle - Anders Adlercreutz

Ehdottomasti. Ja teksti on hyvä, sen voi pitkälti allekirjoittaa. Valitettavasti meillä on Halla-aho ja Orpo opposition puikoissa, ja se ei riitä.

Muutamia virheitä AA tekee.

Niistä jaksan mainita sen, että olennaista ei ole veroasteikkojen tarkistus sinänsä, vaan kysymys verotuksen mahdollisesta kiristymisestä. Näin kävi 2020 ja käy 2021. Ensi vuonna peruskiristys ansiotuloverotuksessa eri palkkatasoilla on 0.1 - 0.2 prosentin luokkaa. Pienen verokiristyksen kanssa pärjää erinomaisesti. Mutta vuoden 2020 osalta tuli jo noin 0.5 prosentin ansiotuloveron kiristys keskituloisista ylöspäin.

Ei ehkä ole korrektia juhlia hallituksen tekemää veroasteikkojen tarkistusta ikään kuin miinusta ei olisi kahtena vuonna tullutkaan.

 

[dana77]

Yksi poliitikko, jonka viestin toivoisi opposition (ja hiukan hallituksenkin) ottavan tosissaan:

Avoin kirje oppositiolle - Anders Adlercreutz

Pari kommenttia AA:lle.

Ensinnäkin on vähän koomista kehua hallitusta siitä, että se on "jättänyt koskematta pääomaverotukseen tai yhtiöiden verotukseen". Melkoinen suursaavutus talouden edistämiseksi!
Toisekseen kitinä siitä, että oppositio tekee vastakkainasettelua on suorastaan säälittävää. Eiköhän jokainen muista minkälaiset puheet vasemmistopuolueilla oli Sipilän hallituksen aikana, miten mm Sotea jarrutettiin ja kampitettiin. Tämä oppositio on antanut koronan aikana hallitukselle hyvinkin poikkeuksellisen työrauhan. Henkilökohtaisesti minun on suorastaan vaikeaa olla toivomatta että nykyinen sotekin kaatuu ihan vaan "kostoksi". Minua ei edellisen hallituksen soten kaatuminen harmittanut, mutta ei tämänkään maakuntamallin kaatuminen sitä tekisi.
AA kehuu miten Suomessa talous on supistunut korona-aikaan vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja sitten samaan hengenvetoon puolustelee eurooppalaisittain reiluhkoa velkaantumista johtuvaksi koronasta. Kai hän nyt tajuaa puhuvansa itsensä pussiin? Koronaa siis on käytetty suomessa keppihevosena velkaantua muutoinkin. Tästähän hallitusta on oikeutetusti syytetty.
Siitä propsit että hän myöntää rivien välistä että koronatukien kohdentamisessa on ollut kritisoimista.

 

[Tami Talk]

Tämä velkakeskustelu on julkisuudessa ihan ala-arvoisella tasolla, kun velkasummissa ei selvästi erotella koronavelkaa ja sitten vakavampaa kestävyysvaje velkaa. Oppositioltakin toivoisi tässä vähän enemmän älyllistä rehellisyyttä retoriikassa, vaikka siis myös allekirjoitan työllisyystoimien olemattomuuden.

Paikallinen sopiminen pitäisi saada vauhtiin pikimmiten, ja molempien osapuolien pitäisi nyt tuoda pöytään jotain uutta näkökulmaa asiaan. Työntekijäpuoli tuntuu näkevän asian lähinnä niin, että voidaan sopia tesiä paremmin paikallisesti, ja tes olisi se perälauta, työnantajapuoli taas tuntuu haaveilevan jostain yleisestä minimipalkasta, jonka jälkeen kaikki muu olisi paikallista. Kumpikin malli ihan utopiaa, jotka eivät tule koskaan toteutumaan. Niin kauan kuin näistä pidetään kiinni, asia ei etene.

Edit: Tai siis onhan tuo paikallinen sopiminen nyt jo tilassa, jossa aina voi maksaa paremmin, eli ei sinänsä utopiaa, mutta työllisyyteen se ei tietysti vaikuta parantavasti.

Tuo paikallinen sopiminen tuntuu olevan tänä päivänä sellainen sampo, joka ratkoo kaikki ongelmat. Mutta se on kyllä sellainen sanapari, jonka sisällöstä ja vaikutuksista kaikilla on varmaan oma ja erilainen näkemyksensä. Kaikki sen puolesta puhuvat, mutta kukaan ei oikein tarkenna, että mitä sillä konkreettisesti tarkennetaan. Joustamista ja eri lailla sopimista, mutta mitä käytännössä tarkoittaa?

Nyt olisi paikallaan konkretisoida ja avata tuota käsitettä paljon aiempaa tarkemmin. Ihan työehtosopimusten (joita on kymmeniä erilaisia) tasolla tuoda esimerkinomaisesti läpi niitä ongelmia, joita on nykyisessä sopimuksessa ja kertoa, miten paikallinen sopimus parantaisi tilannetta sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.

Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Nyt toimittajat, menkääpä hommiin ja avatkaa tätä paikallista sopimusta. On niin ympäripyöreää sanoa, että haetaan joustoja tilanteen mukaan. Kaipailisin konkretiaa siihen, että millaisia ehdotuksia yrityksillä olisi noiden joustojen tekemiseksi eri toimialoilla ja yrityksissä? Mitkä ovat tämän hetkisissä sopimuksissa keskeiset ongelmat eri toimialoilla ja yrityksissä? Miten kyseisissä tapauksissa asiat pitäisi paikallisesti sopia toisin, ja miten se konkreettisesti vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin, yritysten toimintaan ja työntekijöiden työhön ja ansioihin. Käytännöllisiä esimerkkejä kehiin, eikä mitään ympäripyöreyksiä. Mitkä asiat työntekijöiden työssä muuttuisivat, miten se vaikuttaisi työntekijän työaikaan, palkkaan jne. Ihmettelen, että esimerkiksi Suomen Yrittäjät tai EK eivät ole saaneet masinoitua tiedotuskampanjaa, jossa näitä nykyisen järjestelmän ongelmia ja toimivia käytännön ratkaisuita voitaisiin valaista paremmin. Miksi toimittajat puhuvat pelkästään ylätasolla tästä aiheesta, miksi konkretia puuttuu keskustelusta kokonaan?

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.

 

[dana77]

Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.

Aika vaikea on tehdä mitään kattavaa listausta mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa, koska idea on että sovitaan asioista mitkä kunkin yrityksen kohdalla ovat sen kannalta relevantteja. Listaan nyt muutamia esimerkkejä.

-Olisin yhden kerran ollut työntekijäpuolen edustajana halukas sopimaan paikallisesti TESin vastaisesta järjestelystä. Sekä työntekijä, että työnantajapuoli olisi halunnut ottaa käyttöön työaikapankin eli käytännössä että liukumia olisi voinut vaihtaa lomiksi joustavammin kuin muutoin. Koska työnantaja ei ollut järjestäytynyt, niin asia ei ollut mahdollista, sillä kartelli oli sopinut asiasta niin että vain järjestäytyneet firmat voivat näin toimia.
-tiedän myös että sunnuntain ylityökorvaukset ovat asioita, joista esim ravintola-alalla olisi halukkuutta sopia toisinkin kuin mitä TES vaatii eli tuplapalkka tunti-tunnista.
-uskoisin että myös erilaiset tulospalkkausjärjestelyt lisääntyisivät, mikäli asiasta voitaisiin sopia vapaammin. Esim peruspalkka olisi alle TESin, mutta palkan loppuosa koostuisi lisistä ja provisioista.
-En olisi hämmästynyt jos esim nyt suljettavilla paperitehtailla oltaisiin voitu olla halukkaita tekemään järjestelyjä, jotka ovat nykyisin TESin vastaisia jotta tuotanto olisi jatkunut. Tingitty lisistä tai korvauksista tai tehty lyhyempää vuoroa tai joustavammilla ehdoilla.
-luulisin että jossain valmistavassa teollisuudessa voisi olla halukkuutta sopia myös pysyvämminkin erilaisistakin työaikajärjestelyistä kuin nyt. Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.

 

[Jymäkkä]

Tuo paikallinen sopiminen tuntuu olevan tänä päivänä sellainen sampo, joka ratkoo kaikki ongelmat. Mutta se on kyllä sellainen sanapari, jonka sisällöstä ja vaikutuksista kaikilla on varmaan oma ja erilainen näkemyksensä. Kaikki sen puolesta puhuvat, mutta kukaan ei oikein tarkenna, että mitä sillä konkreettisesti tarkennetaan. Joustamista ja eri lailla sopimista, mutta mitä käytännössä tarkoittaa?

Nyt olisi paikallaan konkretisoida ja avata tuota käsitettä paljon aiempaa tarkemmin. Ihan työehtosopimusten (joita on kymmeniä erilaisia) tasolla tuoda esimerkinomaisesti läpi niitä ongelmia, joita on nykyisessä sopimuksessa ja kertoa, miten paikallinen sopimus parantaisi tilannetta sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.

Se tässä nimittäin eniten hämmentää, kun kaikki paikallisen sopimuksen puolestapuhujat kertovat, ettei paikallisella sopimuksella haeta heikennyksiä työehtoihin.

Nyt toimittajat, menkääpä hommiin ja avatkaa tätä paikallista sopimusta. On niin ympäripyöreää sanoa, että haetaan joustoja tilanteen mukaan. Kaipailisin konkretiaa siihen, että millaisia ehdotuksia yrityksillä olisi noiden joustojen tekemiseksi eri toimialoilla ja yrityksissä? Mitkä ovat tämän hetkisissä sopimuksissa keskeiset ongelmat eri toimialoilla ja yrityksissä? Miten kyseisissä tapauksissa asiat pitäisi paikallisesti sopia toisin, ja miten se konkreettisesti vaikuttaisi yritysten toimintaedellytyksiin, yritysten toimintaan ja työntekijöiden työhön ja ansioihin. Käytännöllisiä esimerkkejä kehiin, eikä mitään ympäripyöreyksiä. Mitkä asiat työntekijöiden työssä muuttuisivat, miten se vaikuttaisi työntekijän työaikaan, palkkaan jne. Ihmettelen, että esimerkiksi Suomen Yrittäjät tai EK eivät ole saaneet masinoitua tiedotuskampanjaa, jossa näitä nykyisen järjestelmän ongelmia ja toimivia käytännön ratkaisuita voitaisiin valaista paremmin. Miksi toimittajat puhuvat pelkästään ylätasolla tästä aiheesta, miksi konkretia puuttuu keskustelusta kokonaan?

Mitä on paikallinen sopiminen? Konkreettisesti.

Hyvä kirjoitus, ja lisätietoa kaipaisin itsekin. Se on kuitenkin selvää, että palkansaajapuolella tämä herättää, ihan ymmärrettävästi, paljon epäluuloja. Siksi voisi olla viisasta löhteä liikkeelle mallista, jossa kaikki tesiä heikommat sopparit olisi aluksi määräaikaisia, jolloin työntekijät voisivat luottaa, ettei heikennyksiin sitoutuminen ole lopullista.

 

[Jymäkkä]

Aika vaikea on tehdä mitään kattavaa listausta mitä kaikkea sillä voidaan tarkoittaa, koska idea on että sovitaan asioista mitkä kunkin yrityksen kohdalla ovat sen kannalta relevantteja. Listaan nyt muutamia esimerkkejä.

-Olisin yhden kerran ollut työntekijäpuolen edustajana halukas sopimaan paikallisesti TESin vastaisesta järjestelystä. Sekä työntekijä, että työnantajapuoli olisi halunnut ottaa käyttöön työaikapankin eli käytännössä että liukumia olisi voinut vaihtaa lomiksi joustavammin kuin muutoin. Koska työnantaja ei ollut järjestäytynyt, niin asia ei ollut mahdollista, sillä kartelli oli sopinut asiasta niin että vain järjestäytyneet firmat voivat näin toimia.
-tiedän myös että sunnuntain ylityökorvaukset ovat asioita, joista esim ravintola-alalla olisi halukkuutta sopia toisinkin kuin mitä TES vaatii eli tuplapalkka tunti-tunnista.
-uskoisin että myös erilaiset tulospalkkausjärjestelyt lisääntyisivät, mikäli asiasta voitaisiin sopia vapaammin. Esim peruspalkka olisi alle TESin, mutta palkan loppuosa koostuisi lisistä ja provisioista.
-En olisi hämmästynyt jos esim nyt suljettavilla paperitehtailla oltaisiin voitu olla halukkaita tekemään järjestelyjä, jotka ovat nykyisin TESin vastaisia jotta tuotanto olisi jatkunut. Tingitty lisistä tai korvauksista tai tehty lyhyempää vuoroa tai joustavammilla ehdoilla.
-luulisin että jossain valmistavassa teollisuudessa voisi olla halukkuutta sopia myös pysyvämminkin erilaisistakin työaikajärjestelyistä kuin nyt. Tiedän että joissain firmoissa on näin sovittu TES-sopimusten vastaisestikin eli luotettu siihen, että kun kaikki ovat samaa mieltä, niin kukaan ei riitauta hyväksi havaittuja käytäntöjä.

Olen ymmärtänyt, että Kaipolassa oli paikallista sopimista sovellettu laajasti, mm. omat sopparit joka koneella. Sitä en tiedä, kuinka paljon noissa soppareissa on sitten joustettu osapuolten kesken.

 

[dana77]

Olen ymmärtänyt, että Kaipolassa oli paikallista sopimista sovellettu laajasti, mm. omat sopparit joka koneella. Sitä en tiedä, kuinka paljon noissa soppareissa on sitten joustettu osapuolten kesken.

Minä taas olen ymmärtänyt, että Suomessa ei voida paikallisesti sopia TESin vastaisesti, joten sellaisten sopimusten liikkumavara on varsin olematon. Kädet sidottuna on paha toimia.

 

[Jymäkkä]

Minä taas olen ymmärtänyt, että Suomessa ei voida paikallisesti sopia TESin vastaisesti, joten sellaisten sopimusten liikkumavara on varsin olematon. Kädet sidottuna on paha toimia.

Paha sanoa, miksi olisi omat sooparit joka koneella, jos kaikilla kuitenkin sama sisältö?

 

[dana77]

Paha sanoa, miksi olisi omat sooparit joka koneella, jos kaikilla kuitenkin sama sisältö?

Minun taas on suhteellisen helppoa kuvitella, että erilaisilla koneilla olisi esim erilaiset työvuorojärjestelyt, vaikka kaikkien koneiden sopparit TESin mukaisia olisivatkin.

 

[Jymäkkä]

Minun taas on suhteellisen helppoa kuvitella, että erilaisilla koneilla olisi esim erilaiset työvuorojärjestelyt, vaikka kaikkien koneiden sopparit TESin mukaisia olisivatkin.

No joo, kuvitellahan aina voi. Oikeaa tietoa tässä nyt meiltä puuttuu.