Sanna Marinin hallitus

[Myyrä]

No se siitä Naantalin jalostamosta koska se on lopulta toissijaista. Odotan nimittäin mielenkiinnolla onko pääministerimme tällä kertaa yhtä kärkkäästi arvostelemassa Nesteen johtoa kuin UPM:n vastaavaa muutama viikko takaperin. Koska varmasti myös Naantali saadaan näyttämään kannattavalta siinä missä Kaipolakin kun laskelmat vain tehdään sopivalla tavalla. Nyt on pääministerillä ja hallituksella mahdollisuus näyttää omistajana kuinka kannetaan yhteiskuntavastuuta ja laittaa Nesteen hallitus (ja toimari) vaihtoon kun tällaisessa taloustilanteessa menevät vähentämään työpaikkoja. Odotan oikeasti mielenkiinnolla miten Marin selittelee tämän kaiken parhain päin.

Jos Marin on yhtään sanojensa mittainen, niiin Nesteen hallituksen ja toimarin on lähdettävä välittömästi. Ja nimitettävä tilalle uudet vastaavat, jotka ensitöikseen mainitsevat, että jalostamo jatkaa kuten ennenkin.

Tai sitten vaan ilmoittaa, että päätös perutaan. Tämähän on sinänsä helppoa hoitaa tavalla tai toisella, koska valtio on selvästi suurin yhtiön omistaja.

Jos Sanna ei näin toimi, niin ihmettelen syvästi hänen sanojensa ja tekojensa ristiriitaa. Helppohan sitä on demarinkin huudella pahojen omistajien ahneudelle, kunnes yhtäkkiä huomaakin itse olevansa tämä paha omistaja.

 

[molari]

UPM:n ero Nesteen kanssa on siinä, että UPM on yksityisempi, hyvin johdettu yhtiö. Nesteessä valtiolla ei ole enemmistöä, mutta edelleen erittäin suuri osuus, noin 44 prosenttia.

Näyttää siltä, että Marinilla riitti rohkeus politikoida UPM:n osalta, mikä yhteiskuntavastuun peräämisen osalta ei välttämättä kuitenkaan pelkästään huono idea ollut. Mutta Nesteen osalta ei enää rohkeutta ole. Mistä tämä ero? No, siitä tietenkin, että UPM:n osalta Marin ei voi joutua vastuuseen sanoistaan.

Nesteen osalta 44 prosentilla vastuuseen joutuu heti.

Taisi vielä Sipilän hallituksen aikana (joka myi Nessua isosti) valtiolla ollut enemmistö (n.52 %) Nesteen osakkeista. Että ehkä jopa hyvä niin, että myivät, enemmistöosakkaana olisi voitu nyt saada jos jonkinlaista säätäjää sähläämään.

 

[Linnankundi]

Ja täällä on erittäin helppo huudella tietämättä asioiden taustoja (voi laskea minut siihen joukkoon). Sen verran tiedän, että Naantalin jalostamo on ollut huonosti kannattava jo pitkään kokonsa puolesta. Öljynjalostuksessa suuruuden ekonomia on merkittävämpää kuin monella muulla teollisuuden alalla.
Nyt Nesteellä suurin osuus tuloksesta tulee uusiutuvista ja fossiilinen puoli rämpii kannattavuuden kanssa kuten koko perinteinen öljynjalostus globaalisti.
Oli muuten erinomaisen hieno asia, että Neste pääsi eroon Fortumista. Jos eroa ei olisi tullut, ei varmasti olisi investoitu uusiutuviin ja yhtiö olisi nyt tyhjän päällä (ehkä jopa venäläisomistuksessa).

 

[SherwoodinHartsa]

Pari faktaa Naantalin jalostamosta, jotka kenties selventävät taustoja Nesteen ilmoitukselle.

Jo 1973 Naantali oli ensimmäisen kerran liipasimella. Nuoremmille tiedoksi, että silloin oli öljykriisi ja tavallisten polttoaineiden jalostaminen kävi kannattamattomaksi. Silloin Naantali muutettiin erikoisjalostamoksi, sielä alettiin tehdä mm bitumia ja kumibitumia.

Vuonna 2014 Neste lopetti krakkauslaitoksen Naantalissa. Krakkausprosessi siirrettiin paljon tehokkaampaan ja tuottavampaan Porvoon jalostamoon. Krakkausprosessi lisää bensiinien osuutta jalostamotuotteissa jopa kaksinkertaisesi. Eli Porvoo sai hyvätuottoisen jalostusprosessin Naantalista. Naantaliin investoitiin hiukan ja keskityttiin dieselin ja liuottimien valmistukseen.

Jo 2014 oli Euroopassa liikaa jalostamokapasiteettia.

 

[Neely]

Pari faktaa Naantalin jalostamosta, jotka kenties selventävät taustoja Nesteen ilmoitukselle.

Jo 1973 Naantali oli ensimmäisen kerran liipasimella. Nuoremmille tiedoksi, että silloin oli öljykriisi ja tavallisten polttoaineiden jalostaminen kävi kannattamattomaksi. Silloin Naantali muutettiin erikoisjalostamoksi, sielä alettiin tehdä mm bitumia ja kumibitumia.

Vuonna 2014 Neste lopetti krakkauslaitoksen Naantalissa. Krakkausprosessi siirrettiin paljon tehokkaampaan ja tuottavampaan Porvoon jalostamoon. Krakkausprosessi lisää bensiinien osuutta jalostamotuotteissa jopa kaksinkertaisesi. Eli Porvoo sai hyvätuottoisen jalostusprosessin Naantalista. Naantaliin investoitiin hiukan ja keskityttiin dieselin ja liuottimien valmistukseen.

Jo 2014 oli Euroopassa liikaa jalostamokapasiteettia.

Ei kai kukaan ole kyseenalaistanut Nesteen syitä ilmoituksen takaa. Kyse hallitukseen liittyen taitaa olla viimeisten viestien osalta siitä että on helvetin helppoa lupailla vappusatasia ja hoitajamitoituksia yms. sälää. Siirtää sitten koko roska pelkkiä kirjauksia tehden ilman pienintäkään konkretiaa seuraavien hallitusten vastuulle ja riesoiksi ja näin pitämättä lupauksiaan väittää niitä toteutetuiksi. Tai haukkua UPM ja perätä yhteiskuntavastuuta yritykseltä. Sitten kun omat kädet on viikkoa myöhemmin kainaloita myöten paskassa vastaavan asian tiimoilta ollaankin hipihiljaa koko asiasta. Puhua kyllä osataan mutta konkreettisia tekoja ei näy eikä kuulu. Veronkorotuksia en pidä tällaisina, kuka vaan osaisi noita lyödä tiskiin miettimättä sekuntiakaan mitään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

 

[Cobol]

Ei kai kukaan ole kyseenalaistanut Nesteen syitä ilmoituksen takaa. Kyse hallitukseen liittyen taitaa olla viimeisten viestien osalta siitä että on helvetin helppoa lupailla vappusatasia ja hoitajamitoituksia yms. sälää. Siirtää sitten koko roska pelkkiä kirjauksia tehden ilman pienintäkään konkretiaa seuraavien hallitusten vastuulle ja riesoiksi ja näin pitämättä lupauksiaan väittää niitä toteutetuiksi. Tai haukkua UPM ja perätä yhteiskuntavastuuta yritykseltä. Sitten kun omat kädet on viikkoa myöhemmin kainaloita myöten paskassa vastaavan asian tiimoilta ollaankin hipihiljaa koko asiasta. Puhua kyllä osataan mutta konkreettisia tekoja ei näy eikä kuulu. Veronkorotuksia en pidä tällaisina, kuka vaan osaisi noita lyödä tiskiin miettimättä sekuntiakaan mitään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Juuri tästä on kyse. Mainittujen suurten yritysten liiketoimintaosaaminen on oletettavasti monta tai monta kymmentä kertaa Marinin hallitusta parempaa. Yhteiskuntavastuun perääminen UPM:lta paljastui heikoksi poliittiseksi teatteriksi, koska samaa ei edellytetä käytännössä valtion määräysvallassa olevalta Nesteeltä.

Nämä ja muut vastaavat yritykset päättävät itse asioistaan. Hallitusten tehtävä taas on luoda parhaat mahdolliset toimintaedellytykset markkinataloudessa.

 

[SherwoodinHartsa]

Tuskin kukaan olettaakaan, että hallituksen ( oli kyse mistä Suomen valtion hallituksesta tahansa) liiketoimintaosaaminen on edes liki samaa tasoa kuin isojen, kansainvälisesti toimivien yritysten.

Kyse on, kuten yllä Cobol kirjoittaa parhaista mahdollisista liiketoimintaedellytyksistä. Mutta mitä haasteita hallituksella on tällä hetkellä pöydällä:

Korona vaikuttaa lähes kaikkeen viielä pitkään ja mitä se tuo tullessaan, on pahasti usvassa koko ajan.

Suomen Pankin tämän päivän ilmoituksen mukaan maamme talous supistuu tänä vuonna 4,7 %. Pankin mukaan epävarmuus heijastuu maailmantalouteen jatkossakin. Lisäksi Kotitalouksien kulutus hidastuu ja yritysten investoinnit ovat monin paikoin täysin jäissä.

Lisäksi maamme taloudelle tärkeä vientiteollisuus on vaikeuksissa, koska ulkomaankaupan näkymät jatkuvat heikkoina. Tähän olen törmännyt jo kesästä lähtien omassa työsssäni. Tilauskirjat ohenevat, uusia tilauksia ei saada Eurooppalaisista asiakkailta koska vähänkään isommat projetit ovat jäissä niin Euroopassa kuin muuallakin. Lisäksi monia jo alulle laitettuja projekteja on lykätty 3-6 kuukautta. Risteilytelakoilla tilanne on Euroopassa tooodella surkea.

Työllisyysasteen nostaminen - saman Suomen Pankin ilmoituksen mukaan työllisyys uhkaa heikentyä pitkäaikaisesti ja työllisyysaste tullee jäämään 71%:iin.

Tukkiako eläkeputki vai ei, siinä yksi poliittinen kuuma peruna. Taloustieteilijöiden mukaan tukkiminen auttaisi ikääntyneiden työllistymistä. Mutta Suomessa on kuitenkin samaan aikaan pirusti ikärasismia. Putki kun on työnantajille helppo keino päästä iäkkäistä työntekijöistä eroon.

Turpeen käyttö, energiaverotus kokonaisuudessaan, ilmastokysymykset. Poliittista kaupankäyntiä luvassa rajulla kädellä.

Teollisuuden sähköverostahan on jo päätös, että se lasketaan EU:n minimitasolle-> suora helpotus omalta osaltaan teollisuudelle.

Tässä osa asioista jotka ovat pöydällä. Keskustelupalstoilla on helppo esittää omia ehdotuksia ja kyseenalaistaa. Mutta olisi mukava nähdä ratkaisujakin esim tässä ketjussa. Mutta yksi aspekti puuttuu, ei ole sitä puoluepolitiikkaa tai eduskuntaa, on vain Jatkoajan palsta.

Katsotaan mitä hallitus tuo tullessaan. Itse en missään nimessä haluaisi olla tekemässä niitä päätöksiä, joita hallitus joutuu tekemään.

 

[SherwoodinHartsa]

Varmasti voi kysyä ja ehkä keskusteluja eri asioista on käytykin, mistäs me sitä tiedämme. Mutta esim Kaipolan tapauksessa jos sanomalehtipaperi ei käy kaupaksi, niin mitäs sitten? Sanoin eräässä tilaisuudessa jo 90-luvun alussa, että Suomessa on paperitehtaita liikaa. Ja silloin olin yrityksessä, joka valmisti raskaita rakenteita silloiselle Valmet Paperikoneille.

Nesteen kohdalla tilanne on saman kaltainen eräänlainen auringonlaskun ala. Onneksi Nesteellä on erittäin tuottava biojalostus puoli.

 

[Satunnainen]

Voisiko hallitus kuunnella enemmän työpaikkoja tarjoavia kuin ay-osastoa?

Väliäkös sillä on, kummalta kysyy. Sillä kumpikin epäilemättä näkee valtion kaikenlaiset tukiaiset omistamansa firman/työnantajansa suuntaan mitä viisaimpana toimintana. Siitä voi toki sitten tulla erimielisyyttä, pitääkö siitä liietä suurempi osuus osinkoihin vai palkkoihin.

 

[dana77]

Voisiko hallitus pyytää esimerkiksi UPM:ltä ja Nesteeltä ehdotuksia, miten työpaikat pysyisivät tai olisivat pysyneet Suomessa? Voisiko hallitus kuunnella enemmän työpaikkoja tarjoavia kuin ay-osastoa?

Ei firmojen tarkoitus ole tarjota työpaikkoja, vaan tehdä voittoa omistajilleen. Työpaikkoja syntyisi parhaiten niin, että maahan saataisiin lisää kilpailua, mutta sitä yritykset eivät halua. Sitä ei halua AY:kään, sillä eivät hekään tosiasiassa edusta työttömiä.

 

[Jämerä]

Omistajaohjausministeri Tuppurainen Hesarissa: ”Tuotantolaitoksia koskevat ratkaisut ovat aina yhtiön omia päätöksiä ja niitä ei voida poliittisesti sanella. Mutta olemme vuoropuhelussa yhtiön johdon kanssa, ja edellytämme heidän toimivan vastuullisesti”. Eli hallitus pesee kätensä kun sen päätösvallan alla oleva yhtiö sulkee tuotantolaitoksen mutta pääministerin mielestä on ihan ok arvostella täysin yksityistä yritystä joka tekee vastaavaa. Tuus nyt Sanna selittämään että millä ihmeen demarilogiikalla tämä on mahdollista.

Totta kai, kuten ylempänä muutaman nimimerkin toimesta jo todettiin, kyse on halvasta populismista. Mielestäni vaan Suomen pääministeri ei voi päästää tuollaisia sammakkoja suustaan mitä Kaipolan sulkemisen kohdalla. Tuomiojat ja oppositio erikseen, mutta pääministerin pitäisi yrittää pysyä puolueettomana ja edustaa koko Suomea.

Se täytyy sanoa, että on Marin aikamoista teflonia kun mikään paska ei tunnu tarttuvan. Tälläkään hetkellä yksikään media ei ole tarttunut Kaipolaa ja Naantalia koskevaan ristiriitaan (ei edes ne perinteisesti vasemmistoa kohtaan kriittiset kuten vaikka Talouselämä). Sinänsä pitää arvostaa Marinia äärimmäisen taitavasta medianhallinnasta mutta onhan tämäsuoranainen henkilöpalvonta jo aika absurdilla tasolla.

 

[adolf]

Eli työttömien potkiminen on nyt se keskeinen keino, jolla työllisyys saadaan nousuun? Ihmisiä irtisanotaan tässä syksyllä yhä kiihtyvällä tahdilla, joka tarkoittaa sitä, että niitä työpaikkoja on yhä vähemmän olemassa. Myös tuo, että ihminen velvoitetaan ajassa x, hakemaan paikkoja määrä y, kuulostaa minusta aina jotenkin aivan idioottimaiselta.

Olenko nyt jotenkin kassalla, mutta joku tässä yhtälössä ei vaan minusta täsmää?

 

[moby]

Marin ei sanallakaan moittinut Nesteen päätöstä uutisissa ja miksi olisikaan, koska tuo laitos on aivan liian pieni, valmistaa vääriä aineita ja omaa myös merkittävän korjausvelan, eli tulevaisuudessa tuonne olisi investoitava merkittävästi. Koko yhtälö ihan järjetön.

 

[moby]

Eli työttömien potkiminen on nyt se keskeinen keino, jolla työllisyys saadaan nousuun? Ihmisiä irtisanotaan tässä syksyllä yhä kiihtyvällä tahdilla, joka tarkoittaa sitä, että niitä työpaikkoja on yhä vähemmän olemassa. Myös tuo, että ihminen velvoitetaan ajassa x, hakemaan paikkoja määrä y, kuulostaa minusta aina jotenkin aivan idioottimaiselta.

Olenko nyt jotenkin kassalla, mutta joku tässä yhtälössä ei vaan minusta täsmää?

Kuulostaa ihan aktiivimallilta. Hyvä juttu. Lisää aktiivisuutta tai vähemmän rahaa. Itse olin työttömänä aktiivimallin aikana ja ei se 30€/kk vähemmän rahaa aktivoinut yhtään. Toki se on säästöä yhteiskunnalle. Työttömät saavat ihan liikaa rahaa, koska pääkäupunkiseudullakin riittää rahaa viihdekäyttöönkin ihan kivasti. Tästä on siis henkilökohtainen kokemus, joten ei tarvitse ruveta dissaamaan.

 

[Linnankundi]

En muista mistä suunnasta on tullut arvostelua silloin kun valtio osakkeenmistajana on pyrkinyt vaikuttamaan osakeyhtiön toimintaan. On sanottu, että valtio ei saa vaikuttaa omistuksellaan yhtiön liikkeenjohdollisiin päätöksiin. Nyt kun valtio ei pyri vaikuttamaan Nesteen päätöksiin, niin sekin on väärin.
Pieni ero Kaipolan ja Nesteen caseissa on se, että Neste kertoi aikeistaan hallituksen, korkeiden virkamiehien suuntaan kuin myös Naantalin ja Porvoon johtoon. Sillä lienee ollut myös vaikutusta reaktioihin.

 

[Cobol]

En muista mistä suunnasta on tullut arvostelua silloin kun valtio osakkeenmistajana on pyrkinyt vaikuttamaan osakeyhtiön toimintaan. On sanottu, että valtio ei saa vaikuttaa omistuksellaan yhtiön liikkeenjohdollisiin päätöksiin. Nyt kun valtio ei pyri vaikuttamaan Nesteen päätöksiin, niin sekin on väärin.

Ei suinkaan. Oikeisto ei toivo valtion sotkevan yritystoimintaa. Se ei ole valtion tehtävä. Lähtökohtana on, että yritysten johto vastaa toimistaan osakkeenomistajille. Outous oli siinä, että Marin ja demarit sekä vassarit peräsivät laajasti UPM:ltä yhteiskuntavastuuta näinä aikoina, mutta reaktio Nesteen suuntaan oli mitätön. Mieleen tulee poliittisten irtopisteiden keruu UPM:n tapauksessa, jota ei voitu tehdä Nesteen osalta omistuksesta johtuen.

Pieni ero Kaipolan ja Nesteen caseissa on se, että Neste kertoi aikeistaan hallituksen, korkeiden virkamiehien suuntaan kuin myös Naantalin ja Porvoon johtoon. Sillä lienee ollut myös vaikutusta reaktioihin.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja kertoi korkeiden virkamiesten suunnan ja monen muun lisäksi aikeista laajassa haastattelussa helmikuussa 2020. Tilanne oli kaikkien tiedossa.

No, katsotaan uusia seikkailuja budjettiriihestä. Arvaan, että sieltä löytyy mielenkiintoisia valintoja. Ja toivon, että niitä voi kommentoida positiivisesti.

 

[Cobol]

Eikös merkittävin ero näiden kahden keissin välillä ole siinä, että UPM:n johtaja alkoi politkoimaan Kaipolan lopettamisella ja arvosteli hallitusta. Tähän Marin vastasi. Nesteen toimitusjohtaja ei näin tehnyt.

Tietenkin, jos näkee asian politikointina. Pesonenhan kirjoitti, ydinasiat:

1. Suomalaiset tehtaat ansaitsevat puolustuspuheensa. Niissä tehdään hyvää työtä.
2. Ulkoisten kustannusten osuus ja verorasitus on käynyt Suomessa ylivoimaiseksi.
3. Liikenteen dieselveroa korotetaan jokaisella hallituskaudella.
4. Neljä kertaa Ruotsia korkeampi paperiteollisuuden sähkövero ei edesauta yksiköiden menestystä.
5. Ammattiyhdistysliike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.
6. Suuri häviäjä sulkemistilanteessa on kuitenkin koko suomalainen yhteiskunta.
7. Nyt on korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.

Pesonen kertoo vain faktoja Suomen ongelmista. Oletan, että juuri faktojen kertominen sai Marinin reagoimaan. Sen sijaan, että hän olisi myöntänyt tilanteen, tuli jotain muuta. Pesosen teksti oli suunnattu aiempien hallitusten virheisiin. Tilanne vaan on se, että nettoinvestointeja ei ole tullut ja työ on kalliimpaa. Ja ongelmat eivät ole Marinin hallituksen luomia ongelmia. Marinhan on toiminut mm. sähköveron osalta jo.

Jonkun mielestä asiat voi toki jättää sanomatta. Mutta onhan se typerää, jos niiden suu tukitaan mm. investointiedellytysten osalta, jotka niitä investointeja tekevät.

 

[ultrar]

Ei kilpailun lisääntyminen välttämättä lisää työpaikkoja, vaan se voi viedä niitä työpaikkoja. Kilpailun lisääntyminen tarkoittaa usein halvempaa hintaa ja hyvin usein se kilpailukyky tehdään vähentämällä henkilöstöä.

Lisää työpaikkoja syntyy sillä, että yrityksille luodaan hyvät ja pitkälle ennustettavat toimintaolosuhteet. Tämä rohkaisee investoimaan lisää, tekemään innovaatioita ja mahdollisesti lisää vientialoilla kilpailukykyä.

Suomessa valittavasti AY-liike on monelta osin iso jarru tälle toiminnalle ja nykyinen hallitus on pahasti AY-liikkeen otteessa. Miettikääpä itse, kuinka mielekästä olisi lähteä nyt investoimaan yrittäjänä, kun tulevaisuuden näkymät ovat vähintäänkin epäselvät ja ainakin itselläni on tunne, että AY-liike haluaa vain lisää valtaa ja esimerkiksi paikallinen sopiminen ei toimi, kuten sen olisi tarkoitus toimia, jos sitä sitten on edes olemassa.

Ja niinhän se on, että yritysten tavoitteen pitää olla tehdä voittoa omistajilleen, muuten loppuisivat yrittäjät. Mutta yrittäjät myös pääsääntöisesti työntekijöiden välttämättömyyden.

 

[dana77]

Ei kilpailun lisääntyminen välttämättä lisää työpaikkoja, vaan se voi viedä niitä työpaikkoja. Kilpailun lisääntyminen tarkoittaa usein halvempaa hintaa ja hyvin usein se kilpailukyky tehdään vähentämällä henkilöstöä.

On tietenkin mahdoton faktaksi taata, että kilpailun lisääminen lisäisi aina ja kaikissa tilanteissa työpaikkoja, mutta hintojen alentaminen lisää lähes poikkeuksetta kysyntää ja sikäli henkilöstöä tarvitaan enemmän. Katteista joudutaan tinkimään.
Toinen seuraus on, että koko kansantalouden kilpailukyky nousee hintojen laskiessa, sillä monien tuotteiden hinta koostuu mm raaka-aineiden tai toisten tuotteiden hinnoista. Ja toki vielä sekin, että kun hinta laskee, niin ihmisten ostovoima kasvaa ja samalla tavalla saa suuremman määrän tuotteita ja/tai palveluita.

onko jotain esimerkkiä oikeasta elämästä, jossa kilpailun lisääntymisestä olisi seurannut henkilöstön vähennystä?

 

[oiler99]

Kyllähän tuo Yksilöllisen työnhaun malli kovasti kuulostaa aktiivimallin paluulta. Tosin nyt ilmeisesti TE-toimistot velvoitetaan auttamaan työnhaussa paljon aktiivisemmin kuin siinä aiemmassa mallissa. Se vaan, että aika monella alalla vaaditaan sitä aiempaa työkokemusta ja vähintään alan koulutusta että työllistyy.

 

[Cobol]

Ei kilpailun lisääntyminen välttämättä lisää työpaikkoja, vaan se voi viedä niitä työpaikkoja. Kilpailun lisääntyminen tarkoittaa usein halvempaa hintaa ja hyvin usein se kilpailukyky tehdään vähentämällä henkilöstöä.

Kilpailun lisääminen voi toki vähentää kiinteitä työpaikkoja, mutta voi myös luoda niitä lisää. Asiaa on tutkittu ja esimerkiksi Bertrand ja Kramarz tutkivat kymmenkunta vuotta sitten Ranskassa elintarvikealaa ja osoittivat, että ilman sääntelyä työllisyys ruokakaupassa olisi ollut 3–7 prosenttia suurempi. Tulokset osoittavat myös, että sääntely vähensi kilpailua ja nosti hintoja ruokakaupassa.

 

[Cobol]

On se politikointia, etenkin kun olennaisia asioita jätetään kertomatta tai totuutta muunnellaan luovasti. Esimerkkinä tuo dieselin verotus ja sähkövero. Reaalisesti ei dieselin hinta ole noussut 2012 jälkeen. Vero on indeksiluonteinen ja koska se on määritelty muotoon senttiä litralta, joten jos dieselin hinnan halventuessa aikoo kerätä saman absoluuttisen veron pitää veroa prosentuaalisesti nostaa. Samassa yhteydessä Pesonen sanoi 80% dieselin menevän kuljetuksiin: sekään ei taida pitää paikkaansa. Teollisuuden sähköveron hallitus aikoo laskea hallitusohjelman mukaisesti EU:n minimitasolle ja se on Pesosen tiedossa. Eikö se riitä?

Pesonen kuitenkin kertoi asioita, jotka vaikuttavat investointeihin. Sähkövero varsinkin kertoi siitä, että Pesosen viesti suuntautui kertomani mukaan eli aiempien hallitusten politiikkaan. Oleellisia asioita taisi olla mm. se, että Ay-liike ajaa tasakorotuksia ja lyhyempää vuosityöaikaa, vaikka tulotaso on jo nyt 30 % korkeampi ja vuosityöaika lyhyempi kuin Saksassa vastaavaa tuotetta tekevissä tehtaissa.

Paperitehtaan kannalta tuo on jossain määrin merkittävää.

Paperiliiton puheenjohtaja ei näitä kiistänyt, joskin sanoi etteivät ne ihan koko alaa koske.

Dieselin hintaan en osaa sanoa muuta kuin mitä Tilastokeskus kertoo:

Bensiinin ja dieselin hintakehitys - Autoalan Tiedotuskeskus

www.aut.fi

 

[Cobol]

Palkkakustannukset ovat suuret kansainvälisesti vertaillen: se osa on kyllä täyttä totta Pesosen listassa. Toki kannattaa muistaa, että tyypillisesti palkkakustannusten osuus paperitehtaan kaltaisessa tuotantolaitoksessa ovat n. 10% kokonaiskustannuksista.

Tuosta on monta eri tulkintaa, ja jokainen tavallaan oikein. On parempi huomioida kaikkien palkkakustannukset. Ei siis vain omia, vaan kaikki ne, jotka vaikuttivat tuotteiden jakeluun, myyntiin muiden toimesta tai laiteinvestointeihin.

Vähän kauaksi on luisuttu, joten varmaan seuraavaksi pohditaan kikyn vaikutuksia :)

 

[Huerzo]

Vähän kauaksi on luisuttu, joten varmaan seuraavaksi pohditaan kikyn vaikutuksia :)

Odotellaan, josko Marin joutuisi kaivamaan senkin vielä Sipilän muuttolaatikoista.

Ei uusi "aktiivimalli kolmonen" ole yksi yhteen (näillä tiedoilla) kuin se aiempi, mutta alleviivaa tilanteen luonnetta. Ensin vanha malli purettiin liput liehuen, mutta nyt otetaan askel takaisin vanhaan suuntaan. Myönnän, olen yllättynyt hallituksen rohkeudesta sohaista tällaista muurahaispesää. Huutoa tulee.

 

[ultrar]

onko jotain esimerkkiä oikeasta elämästä, jossa kilpailun lisääntymisestä olisi seurannut henkilöstön vähennystä?

Niitä löytyy paljon. Otetaan esimerkiksi siivous, jos nyt kilpailuttaisin yrityksemme siivouksen, niin käytännössä saisin varmaan noin 5-6 uskottavaa tarjousta. Vahva arvaus kokemuksen perusteella on, että nykyiseen hintatasoon verrattuna vähintään 2-3 tarjousta olisi noin 5-10% nykyistä halvempia.

Kyseessä on työvoimavaltainen ala, jossa ei koneiden uusiminen tai uudet tavat siivota juuri nostaisi tehokkuutta. Yritysten kate ei ole kovin suuri ja omistajat vaativat tietyn tuloksen, tämä harvoin joustaa ja miksi pitäisikään. Mihin se johtaisi, on että uusissa työohjeissa jokainen saa hiukan enemmän tehtäviä ja yksi henkilö vähennetään. Itse tuskin kyllä ostaisin tätä palvelua melkoisen kokeneena, koska todennäköisesti ostaisin laadullisia ongelmia. Näin se toimii monella alalla muuallakin.

Toisaalta kilpailun lisääntyminen voi lisätä myös työpaikkoja, totesin vain, ettei kukaan pysty väittämään, että kilpailun lisääminen automaattisesti johda työpaikkojen lisääntymiseen.

Jos puhutaan näistä isoista tehtaiden lopettamisista, niin itse nostan hattua heille, että uskaltavat tehdä koviakin ratkaisuja, jotka pitkässä juoksussa mahdollistavat mahdollisimman paljon työpaikkoja Suomeen. Meillä on monia jopa instituutiota yritysten joukossa, jotka eivät ole reagoineet ja lappu on laitettu luukulle tai yrityksiä, jotka nyt kituuttvat, yksi merkittävä esim. Helsingin ydinkeskustassa.

Kuka teistä nostaa käden pystyyn ja ottaisi nykyisestä hallituksesta ministerin johtamaan teidän suurta yritystä, puhun siis suuryritystä. En voisi kuvitellakaan esim. Marinin, Ohisalon tai Anderssonin johtavan esim. Nestettä, kompetenssi ei vain riitä. Ehkä Matti Vanhanen voisi olla ainoa, kelle uskoisin yritykseni johdon tästä hallituksesta.

Suomessa on todella hyviä yritysjohtajia rajattu määrä, uusia tulee hitaasti kokemuksen ja haastavien tehtävien kautta. Nämä todelliset osaajat osaavat katsoa viiden tai jopa kymmenen vuoden päähän, heille seuraava vuosi ei useinkaan ole se tärkein, vaan ajatukset pyörivät paljon kauempana. Heidän on osattava unohtaa tunteet tehddessään päätöksiä, mutta usein nämä rajut päätökset tuovat tulosta muutaman vuoden sisällä. Ostin itse Nestettä lisää salkkuuni, heti kuin luin uutisen tehtaan lakkauttamisesta, uskon heidän sillä varmistavan kannattavuuden jatkossa ja uusia investointeja on tulossa, jotka todennäköisesti tulevat näkymään jatkossa tuloksen paranemisena.

Tunteet ovat hieno ja tärkeä asia, mutta yritysjohtaminen on analysointia, jopa kovaa johtamista, mikä ei tarkoita, että työntekijät unohdetaan, mutta joskus joudutaan tekemään myös uhrauksia.