Sanna Marinin hallitus

[Hamu]

Työpaikat tuskin lisääntyy koronakriisin aikana misään länsimaassa kohisten. Vastikään julkaistiin juttu, jonka mukaan Suomi on toistaiseksi selvinnyt eurooppalaisessa verailussa kriisistä kaikkein parhaiten. Toki tämä on vasta aluillaan ja aika näyttää mikä on lopullinen saldo. Viimeeksi kun tarkastin, niin Suomen julkishallinnon koko oli n. 20% bruttokansantuotteesta eli ei todennäköisesti mikään maailmanennätys. Onko yritysten edellytyksiä heikennetty Marinin hallituksen aikana ja jos on niin miten? Käsittääkseni hallitus on massiivisesti elvyttänyt taloutta jakamalla tukia yrityksille.

Toki olen itsekin sitä mieltä, että työllisyyttä helpottavia toimia tarvitaan ja niitä hallitus on luvannut budjettiriihessä. Toivottavasti niitä sitten saadaan.

Julkisten menojen määrä on paljon enemmän kuin 20 %. Se on n. 2,7 kertaa tuo määrä. Vuonna 2017 se oli Suomessa 54,2 %. Tällä luvulla päästään EU-maissa kakkossijalle. Lisäksi pelkään, että tuon jälkeen luku on vain noussut Suomessa.

Marinin hallituksen päätökset ovat vain luoneet ja luovat lisää pysyviä kuluja, jotka eivät paranna tilannetta. Esimerkiksi maksuton toinen aste on nykytilanteessa virhe. Jos rahaa halutaan satsata koulutukseen, tilanne ei parane sillä, että jo haluttomiksi kasvamaan ehtineitä yritetään pakottaa uudestaan kouluun, josta he ovat jo oppineet lintsaamaan. Tilalle tarjoaisin varhaisempaa puuttumista ongelmiin ja esimerkiksi luokalle jättämisiä, pienempiä opetusryhmiä sekä oppisopimuskoulutuksia.

Marinin virhe on myös esim. polttoaineveron kiristäminen sekä höpiseminen kuuden tunnin työpäivästä täydellä palkalla. Myös Kaipolan tehtaan väittäminen kannattavaksi oli vale. Odotan anteeksipyyntöä tästä valheellisesta lausunnosta. Kaikki edellä mainittu on ollut omiaan lisäämään epäluottamusta.

Suomi ei nouse populistisilla äänenkalasteluilla ja lupauksilla ja veronkiristyksillä. Suomi nousee vain sillä, että työn tekeminen, kouluttautuminen ja ahkeruus kannattavat.

Mitähän tapahtuisi, jos lakkautettaisiin useita virastoja ja muodostettaisiin kokonaan uusi, kevyempi hallintojärjestelmä? Itse laittaisin harkintaan mm. ELYt, AVIt ja Opetushallituksen. Lisäksi esimerkiksi VTV voisi kiinnittää huomiota kaikenlaiseen tuhlailuun, vaikkapa johtajien "seminaarimatkoihin".

Linkit julkisten menojen koosta Veronmaksajien sivuille:

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

 

[Cobol]

Kaiken varalta vielä tarkennus: julkiset menot eivät ole 55-60 prosenttia BKT:sta. Näin siksi, että BKT ei sisällä julkisia menoja. Mutta julkisten menojen suhde BKT:hen on 55-60 prosenttia tarkasteluvuodesta riippuen.

Jos halutaan verrata julkisen sektorin osuutta tai kokoa, se on luokkaa 20-25 prosenttia kansantaloudesta.

Tarkastelutavasta riippumatta kevyempää hallintoa tarvitaan.

 

[Toxic Enema]

Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun

Oletettavasti Lääkärilehden juttuun on päässyt yksi nolla liikaa ja korkeakoulupaikkoja lisätään tuhannella eikä kymmenellätuhannella. Ei vaikuta siltä, että asiantuntijoita olisi kuunneltu, kun ideologiapäissään koulutuspaikkoja on lisätty korkeakouluihinkin.

 

[paki77]

Lääkäriliitto: Lääketieteen aloituspaikkojen lisääminen vaarantaa opetuksen laadun

Oletettavasti Lääkärilehden juttuun on päässyt yksi nolla liikaa ja korkeakoulupaikkoja lisätään tuhannella eikä kymmenellätuhannella. Ei vaikuta siltä, että asiantuntijoita olisi kuunneltu, kun ideologiapäissään koulutuspaikkoja on lisätty korkeakouluihinkin.

Niin, pelkästään lääkärien koulutusmääriä tulisi tosiaan nostaa tuolla tuhannella. Väestö vanhenee ja terveydenhoidon kustannukset karkaavat käsistä, ja yksi liitto pitää lääkärien määrän alimitoitettuna jotta eturyhmä voi nostaa lisää liksaa ja tehdä maakunnissa keikkalääkärinä 20k€ kuukausitilejä lääkäripulan vuoksi.

 

[Toxic Enema]

Niin, pelkästään lääkärien koulutusmääriä tulisi tosiaan nostaa tuolla tuhannella. Väestö vanhenee ja terveydenhoidon kustannukset karkaavat käsistä, ja yksi liitto pitää lääkärien määrän alimitoitettuna jotta eturyhmä voi nostaa lisää liksaa ja tehdä maakunnissa keikkalääkärinä 20k€ kuukausitilejä lääkäripulan vuoksi.

Pitiköhän yksikään noista argumenteista sellaisenaan paikkaansa. Tulisi paljon Jopen esittämiä "Lääkäri Kaikkosia", jos rimaa laskettaisiin noin paljon kuin esität. Toki pitkä ja vaativahko koulutus karsisi osan pois. Monet riman alittaneethan suorittavat tutkinnon esim. Latviassa, jolloin varmasti motivaatio alalle on kohdillaan.

 

[Tadu]

Pitiköhän yksikään noista argumenteista sellaisenaan paikkaansa. Tulisi paljon Jopen esittämiä "Lääkäri Kaikkosia", jos rimaa laskettaisiin noin paljon kuin esität. Toki pitkä ja vaativahko koulutus karsisi osan pois. Monet riman alittaneethan suorittavat tutkinnon esim. Latviassa, jolloin varmasti motivaatio alalle on kohdillaan.

Ei sinulla hirveästi luottoa kotimaiseen lääkärikoulutukseen ole, kun et usko heidän pystyvän kouluttamaan päteviä lääkäreitä yhtään enempää ja suosit mieluummin latvialaista lääkärikoulutusta.

Suosittelen myös googlaamaan ”lääkäripula”, niin löytyy muitakin kommentteja kuin ammattiliiton propagandaa.

 

[paki77]

Pitiköhän yksikään noista argumenteista sellaisenaan paikkaansa. Tulisi paljon Jopen esittämiä "Lääkäri Kaikkosia", jos rimaa laskettaisiin noin paljon kuin esität. Toki pitkä ja vaativahko koulutus karsisi osan pois. Monet riman alittaneethan suorittavat tutkinnon esim. Latviassa, jolloin varmasti motivaatio alalle on kohdillaan.

En usko hetkeäkään, että taso laskisi jotenkin radikaalisti vaikka koulutusmäärä tuplattaisiin. Ei kaikista koulutettavista tarvitse tulla aivokirurgeja, varmasti silti jokainen sisäänpäässyt pystyy suoriutumaan perus työterveyslääkärin hommista koulutuksen läpäisyn jälkeen ilman ongelmia.

Ainakin kuntatyönantajat on kanssani samaa mieltä: Koulutusmääriä nostettava vastauksena lääkäripulaan

 

[Toxic Enema]

Ei sinulla hirveästi luottoa kotimaiseen lääkärikoulutukseen ole, kun et usko heidän pystyvän kouluttamaan päteviä lääkäreitä yhtään enempää ja suosit mieluummin latvialaista lääkärikoulutusta.

Suosittelen myös googlaamaan ”lääkäripula”, niin löytyy muitakin kommentteja kuin ammattiliiton propagandaa.

"Yhtään enempää" ja "tuhat aloituspaikkaa lisää" väliin jää pikkuisen tilaa.

 

[Anssi #5]

"Yhtään enempää" ja "tuhat aloituspaikkaa lisää" väliin jää pikkuisen tilaa.

Siinä sun linkkaamassa jutussa kylläkin sanottiin näin:

Lääketieteellisiin tiedekuntiin näistä tulee 50, joista kuusi hammaslääketieteeseen.

Se 10 000, jonka sä jollain logiikalla muutit tuhanneksi, oli lisäys kaikkien korkeakoulujen aloituspaikkoihin vuosina 2020-2022.
Lähde: Runsaat 10 000 aloituspaikkaa lisää korkeakouluihin vuosina 2020-2022 -

Tänä syksynä alkaviin koulutuksiin ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 2 200 aloituspaikkaa lisää ja yliopistot 2 048 lisäaloituspaikkaa.

Lisäksi hallitus on jo aiemmin kannustanut korkeakouluja lisäämään aloituspaikkoja tulevina vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan vuosina 2021-2022 ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään noin 1700 ja yliopistojen aloituspaikkoja 4300.

 

[Joukka]

”Suomen hallituksen on harkittava uudestaan, miten HX-hävittäjähanke toteutetaan”

Hallituspuolue vasemmistoliiton puoluehallitus katsoo, että hävittäjähankkeen menot on sopeutettava koronakriisiin.

www.uusisuomi.fi

Mahdetaanko tästä aiheesta saada lisää vääntöä syksyn budjettikeskusteluihin. Toivottavasti joku hallituspuolueista (ehkä Kepu) uskaltaa kyseenalaistaa vassareiden toivomaa Suomen puolustuksen heinkentämistä. Kaikkonen paljon vartijana.

 

[dana77]

Viimeeksi kun tarkastin, niin Suomen julkishallinnon koko oli n. 20% bruttokansantuotteesta eli ei todennäköisesti mikään maailmanennätys.

Viimeksi kun tarkistin, niin se oli euroopan toiseksi suurin Ranskan jälkeen, mutta Venetzuela, Kuuba ja Pohjoiskorea eivät omia tilastojaan julkaise.

 

[Tadu]

”Suomen hallituksen on harkittava uudestaan, miten HX-hävittäjähanke toteutetaan”

Hallituspuolue vasemmistoliiton puoluehallitus katsoo, että hävittäjähankkeen menot on sopeutettava koronakriisiin.

www.uusisuomi.fi

Mahdetaanko tästä aiheesta saada lisää vääntöä syksyn budjettikeskusteluihin. Toivottavasti joku hallituspuolueista (ehkä Kepu) uskaltaa kyseenalaistaa vassareiden toivomaa Suomen puolustuksen heinkentämistä. Kaikkonen paljon vartijana.

Prosentuaalisesti yhtä iso leikkaus kuin työeläkkeistä ja kaikista sosiaalituista sopii minulle.

 

[huhheijaa]

Äsken kun tarkistin, niin julkisen sektorin koko oli Suomea suurempi myös Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Eli edes Euroopan ennätystä ei olla lähellä, puhumattakaan maailmanennätyksestä, jota tässä jo julistettiin.

Riippuu mittaustavasta ja epäilen, että jos mietit jotain julkisen sektorin arvonluontia eli julkisen sektorin tuottamaa osuutta BKT:sta, niin varmaan se Ranska tippuisikin jo Suomen taakse. Tanska, Norja ja Ruotsi ovatkin tuolla laskentatavalla todennäköisesti ne ainoat EU-maat, jotka menisivät edelle. Tai en täysin tiedä onko Ranska ohitellut. Joskus oli Suomen takana. Norjalla on tulopuoli kunnossa, joten asialla ei lie heille väliä. Ruotsissa taas ihmiset käyvät töissä, mikä on heidän etunsa. Tanska onkin sitten mysteeri, kun ei maa ole kovinkaan tuttu.

Ainoa relevantti kysymys on oikeasti, että onko maalla varaa ylläpitää kuinka isoa julkista sektoria. Suomessa ei tilanne ole hetkeen ollut balanssissa. Tämän takia julkisen puolen menot suhteessa BKT:hen on ihan hyvä mittari, jos vaan ymmärtää, mitä luvut tarkoittaa eikä käytä vahingossa sanaa osuus.

 

[Cobol]

Mahdetaanko tästä aiheesta saada lisää vääntöä syksyn budjettikeskusteluihin. Toivottavasti joku hallituspuolueista (ehkä Kepu) uskaltaa kyseenalaistaa vassareiden toivomaa Suomen puolustuksen heinkentämistä. Kaikkonen paljon vartijana.

Puolustuksen heikentämättömyys on hallitusohjelmassa. Suhde on määritelty aiempaan ja sen 1:1. Niinpä Anderssonin ja Vassarien höpinät menisivät populismin piikkiin, ellei tilanne olisi vakavampi. Ja en tarkoita koronaa:

1. Venäjä on Putinia myöten ilmaissut vastustavansa Suomen isäntämaasopimusta, jossa USA voi puolustaa Suomea Suomen kutsusta.
2. Venäjä Putinia myöten on ilmaissut huolensa Venäjän rajoilla tapahtuvasta varustautumisesta, jota tapahtuu myö Suomessa ja Suomen vierailulla Venäjän johto on nostanut asian esille.

Sen jälkeen, varmaan ihan sattumalta:

1. Vasemmistoliitto on omalla päätöksellään ilmaissut vastustavansa Suomen isäntämaasopimusta, jossa USA voi puolustaa Suomea Suomen kutsusta. Vasemmistoliiton Andersson on luvannut ottaa asian esille hallituksessa.
2. Vasemmistoliitto on lähtenyt nakertamaan hävittäjähankintaa, vaikka puolue on hallituksessa, hankinta on hallitusohjelmeassa ja Vassarit on ohjelman hyväksyneet.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Yrttiaho ja kansanedustaja Mustajärvi ovat molemmat perustelleet vastustamistaan sekä isäntämaasopimuksen että hävittäjien määrän osalta Venäjän tahdolla.

Hyvin vähän asiasta keskustellaan, mutta Vassarit toimii puolustuspolitiikan osalta Venäjän äänenä hallituksen sisällä. Joko hyödyllisnä idiottteina (pl. Yrttiaho ja Mustajärvi) tai täysin tarkoituksella Venäjän Suomen etujen vastaista linjaa noudattaen (ainakin Yrittiaho ja Mustajärvi).

Kuten yltä voi lukea, Suomessa Vassarit ovat tietyissä asioissa merkittävin Venäjän etuja ajava poliittinen ryhmä.

 

[dana77]

Äsken kun tarkistin, niin julkisen sektorin koko oli Suomea suurempi myös Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa. Eli edes Euroopan ennätystä ei olla lähellä, puhumattakaan maailmanennätyksestä, jota tässä jo julistettiin.

Tämä linkki taisi täällä ollakin ja siinä Suomi on Tanskaa edellä. Tilaston vuotena on 2017, mutta luvut on valmistuneet helmikuussa 2019 ja 2018 tilastoa ei ole löydy.

Julkiset menot

Mihin verot käytetään? Julkiset menot tehtävittäin. Julkisten menojen kehitys Suomessa. Julkisten menojen taso eri maissa. Julkinen sektori suhteessa BKT. Veroeurojen käyttö.

www.veronmaksajat.fi

yli 600 000 työntekijää on pyöreästi neljäsosa työvoimasta.

Ylen juttu on vanhempi, siinähän Suomen menoiksi esitetään graafissa noin 18%, vaikka ylempänä on kerrottu että se on jo yli 20%

 

[Dennis]

Ainoa relevantti kysymys on oikeasti, että onko maalla varaa ylläpitää kuinka isoa julkista sektoria. Suomessa ei tilanne ole hetkeen ollut balanssissa. Tämän takia julkisen puolen menot suhteessa BKT:hen on ihan hyvä mittari, jos vaan ymmärtää, mitä luvut tarkoittaa eikä käytä vahingossa sanaa osuus.

Julkisen sektorin supistamista himoitessa on hyvä huomioida se, että Suomessa on kymmeniä (ellei satoja?) pieniä ja keskisuuria IT-taloja, jotka olisivat hyvin pian konkassa, jos julkinen sektori karsisi rajusti ostojaan näiltä. Nämä firmat on täynnä hyvätuloisia (mies)inssejä, jotka naureskelevat ja dissaavat julkisen sektorin työntekijöitä ja alleviivaavat sitä, kuinka yksityisen sektorin työntekijöinä joutuvat verorahoistaan julkishallinnon palkkoja maksamaan. Autuaasti kuitenkin unohtuu, että monen tällaisen kokkari-inssin elanto on osin tai täysin kiinni siitä, minkälaisia hankkeita julkishallinnon IT-puoli toteuttaa.

Tämä ei tokikaan tarkoita, etteikö julkishallinnossa olisi paljonkin tehostamisen ja työn tuottavuuden lisäämiselle tarvetta, mutta toteutuessaan se tarkoittaa kapeampaa leipää myös monelle yksityisen sektorin työntekijälle.

 

[huhheijaa]

Julkisen sektorin supistamista himoitessa on hyvä huomioida se, että Suomessa on kymmeniä (ellei satoja?) pieniä ja keskisuuria IT-taloja, jotka olisivat hyvin pian konkassa, jos julkinen sektori karsisi rajusti ostojaan näiltä. Nämä firmat on täynnä hyvätuloisia (mies)inssejä, jotka naureskelevat ja dissaavat julkisen sektorin työntekijöitä ja alleviivaavat sitä, kuinka yksityisen sektorin työntekijöinä joutuvat verorahoistaan julkishallinnon palkkoja maksamaan. Autuaasti kuitenkin unohtuu, että monen tällaisen kokkari-inssin elanto on osin tai täysin kiinni siitä, minkälaisia hankkeita julkishallinnon IT-puoli toteuttaa.

On toki. Pidän vain huolestuttavan sitä, että nämä it-talot ottavat mieluumminkin asiakkaikseen julkiselta puolelta, koska paremmat ehdot. Pari kaveria on nimenomaan tuollaisissa it-puljuissa töissä ja ei saa heidän jutut yhtään vähempää toivomaan, että julkisellakin vähän mietittäisiin rahankäyttöä. Olen myös itse ollut julkisella töissä ja onhan siellä osittain huolestuttavan huoleton meininki. Leppoista työtä toki.

Mutta en minäkään sanonut, että julkista sektoria pitäisi supistaa. Pidän vain vähän mahdottomana sitä, että eläisimme jatkuvasti yli varojen, joten jos työllisyys ei parane, niin vaihtoehdot käyvät joskus vähiin. EU pakottaa sitten ne rakenneuudistukset, jos homma luisuu liiaksi. En vain ole kovinkaan toiveikas, että toimivia työllisyystoimia olisi ihan hetkeen Suomessa näkyvissä ja verotuksen osalta lähestytään tilannetta, jos kiristäminen tuskin tuo lisätuloja.

E: Täsmennetään nyt, että vaikka en usko nykyhallituksen kykenevän riittäviin työllisyystoimiin, niin en usko, että tarpeellisia rakenneuudistuksia tullaan näkemään millään hallitusrakenteella lähitulevaisuudessa.

 

[Kiekkokatsoja]

Nyt pitäisi täysillä keskittyä valtiontalouden, kuntatalouden ja työllisyyden parantamiseen. Kaikki vanha näpertely ja unelmointi tulisi siirtää syrjään. Saa nähdä miten käy.

 

[dana77]

Julkisen sektorin supistamista himoitessa on hyvä huomioida se, että Suomessa on kymmeniä (ellei satoja?) pieniä ja keskisuuria IT-taloja, jotka olisivat hyvin pian konkassa, jos julkinen sektori karsisi rajusti ostojaan näiltä. Nämä firmat on täynnä hyvätuloisia (mies)inssejä, jotka naureskelevat ja dissaavat julkisen sektorin työntekijöitä ja alleviivaavat sitä, kuinka yksityisen sektorin työntekijöinä joutuvat verorahoistaan julkishallinnon palkkoja maksamaan. Autuaasti kuitenkin unohtuu, että monen tällaisen kokkari-inssin elanto on osin tai täysin kiinni siitä, minkälaisia hankkeita julkishallinnon IT-puoli toteuttaa.

Tämä ei tokikaan tarkoita, etteikö julkishallinnossa olisi paljonkin tehostamisen ja työn tuottavuuden lisäämiselle tarvetta, mutta toteutuessaan se tarkoittaa kapeampaa leipää myös monelle yksityisen sektorin työntekijälle.

Tässä loistavia lisäsyitä minkä takia julkista sektoria pitäisi supistaa.
Eli supistamalla julkista sektoria saadaan vielä merkittäviä välillisiä säästöjä ja veroastetta voitaisiin laskea entisestään.

 

[444]

Tässä loistavia lisäsyitä minkä takia julkista sektoria pitäisi supistaa.
Eli supistamalla julkista sektoria saadaan vielä merkittäviä välillisiä säästöjä ja veroastetta voitaisiin laskea entisestään.

Sehän tästä vielä puuttuisi, että julkisen sektorin IT-hankinnat siirrettäisiin suoraan Tiedolle. Säästön määrä olisi taattu.
Näinhän et toki väittänyt tai edes vihjannut, mutta kauhuskenaariot valtasivat verkkokalvoni välittömästi.

 

[Cobol]

Sehän tästä vielä puuttuisi, että julkisen sektorin IT-hankinnat siirrettäisiin suoraan Tiedolle. Säästön määrä olisi taattu.
Näinhän et toki väittänyt tai edes vihjannut, mutta kauhuskenaariot valtasivat verkkokalvoni välittömästi.

Sivusta sen verran, että totta. Julkisen puolen IT-hankkeista lähes kaikki epäonnistuvat enemmän tai vähemmän. Jos nyt pitäisi yksi firma nostaa tikun nokkaan, se on ex-Tieto. Ratkaisut olivat poikkeuksellisen heikkoja, joskus myös tarpeettomia ja aiempaan tilanteeseen nähden vääriä.

 

[Jan Koller]

Tämänkin seikkailu taitaa sitten maksaa meille veronmaksajille 100 miljoonaa (mutu), mutta onneksi rahaa rittää, kun velkaa saa.

Valtio ostamassa lääkärihelikopteriyhtiötä Ahvenanmaan rikkaimmalta mieheltä?

STM: ”Muistion päällä on punainen leima.” Lääkärihelikopteritoiminta, tuttavallisemmin mediheli, ollaan järjestämässä uuteen asentoon.

www.kauppalehti.fi

Tuskin koko muistio käsittelee yrityssalaisuuksia, joten muut osiot pitäisi julkaista, mutta eivät taida uskaltaa.

 

[Cobol]

Näin se lienee, mutta tätä ei voi kuin ihmetellä. Miten ihmeessä suomalainen vasemmistolaisuus voi yhdistyä rajantakaisen autoritäärisen ultrakapitalistisen oligarkkivaltion etuihin. Lieneekö sitten vihollisen (USA) vihollisen kanssa liittoutumista vai mitä. Tuo Mustajärvi taitaa olla aika erikoinen veijari muutenkin, kun sai aikoinaan puoluejohdolta moitteet osallistumisesta Suomen Kansa Ensin -mielenosoitukseen yhdessä äärioikeiston kanssa.

Mustajärvi ja Yrttiaho ovat todella erikoinen pari. Vassareissa menevät somelta tutkan alla. Syitä voi jokainen miettiä sille, miksi Perussuomalaisten Venäjä-myönteisyydestä kaivetaan kaikki esille, mutta Vasemmistoliiton puolella edes puoluekokouspäätökset ja avoin esiintyminen Venäjän tavoitteiden puolesta ei riitä laajemmalle some- tai muulle paheksunnalle. Tässä alla muutama pohdinta vasemmalta:

Kansanedustaja: Suomen hävittäjähankinta on katastrofi – Venäjän varoitus ”ei tietenkään ollut sattumaa”

Uusi Suomi on ajattelevan, uteliaan ja osallistuvan lukijan päivittäinen uutislehti.

www.uusisuomi.fi

Vasemmistoliitto täynnä Nato- ja USA-antipatiaa - isäntamaasopimus hiertää yhä: ”Vieras valtio voi tulla poliittisesti Suomeen”

Hallituspuolue vasemmistoliiton ajama puolustuspolitiikka poikkeaa huomattavasti Suomen ulkopoliittisen johdon linjasta.

www.iltalehti.fi

Hallitus ei missään tapauksessa ala Naton kanssa tehtyä MOU:ta perumaan. Sinänsähän se on vain varsin heikko yhteisen tahdon ilmaus eikä mikään oikea sopimus, mutta vaikea kuvitella, että SDP, Vihreät ja RKP suostuisivat ottamaan taka-askelia länsisuuntautumisen tiellä. Kepusta en tiedä. Tosin siellä taisi juuri Suomi-Venäjä -seuran pj väistyä vallankahvasta.

Ei tietenkään. Keskusta, SDP ja RKP sekä Vihreät pitävät kyllä rivinsä tässä asiassa.

 

[/dev/null]

Tämänkin seikkailu taitaa sitten maksaa meille veronmaksajille 100 miljoonaa (mutu), mutta onneksi rahaa rittää, kun velkaa saa.

Valtio ostamassa lääkärihelikopteriyhtiötä Ahvenanmaan rikkaimmalta mieheltä?

STM: ”Muistion päällä on punainen leima.” Lääkärihelikopteritoiminta, tuttavallisemmin mediheli, ollaan järjestämässä uuteen asentoon.

www.kauppalehti.fi

Tuskin koko muistio käsittelee yrityssalaisuuksia, joten muut osiot pitäisi julkaista, mutta eivät taida uskaltaa.

Julkishallinto lento-operaation toimijana? Poislukien Ilmavoimat, ei taida juuri osaamista löytyä kun korkeintaan viisastelussa. No rahaa tuntuu olevan ja ongelmat muiden syytä.

 

[Cobol]

Tämänkin seikkailu taitaa sitten maksaa meille veronmaksajille 100 miljoonaa (mutu), mutta onneksi rahaa rittää, kun velkaa saa.

Tuskin koko muistio käsittelee yrityssalaisuuksia, joten muut osiot pitäisi julkaista, mutta eivät taida uskaltaa.

Yksi esimerkki jälleen, miten asiantuntijaselvitys ei riitä. Kokonaiskustannukset valtio-omisteisesta toiminnasta voivat olla jopa 300- 500 miljoonaa euroa kalliimmat 20 vuoden aikana kuin yksityinen, hyvin kilpailutettu ja valvottu toiminta, jota valtio tukee.