Sanna Marinin hallitus

[Brett]

Linkki: https://twitter.com/HeikkiUutiset/status/1303678056847020034?s=09

Paavo kertoo, kuinka asiat ovat. Ei siis hätää, rahaa on tulossa.

Ja jos ei perhana tuolta tule, niin otetaan seinästä, niinkuin ennenkin. Rahaa riittää, kunhan sitä jaetaan tarpeeksi niille, jotka eivät tee töitä.

 

[Tadu]

Linkki: https://twitter.com/HeikkiUutiset/status/1303678056847020034?s=09

Paavo kertoo, kuinka asiat ovat. Ei siis hätää, rahaa on tulossa.

Onneksi Paavo on olemassa. Miten Eduskunnassa pärjättäisiin näissä talousasioissa ilman Paavoa.

 

[Cobol]

Miksi kulutuskysyntä kannattaa säilyttää tai nostaa? Koska Suomen BKT:sta kulutus muodostaa pian 60 prosenttia. Siksi veroja olisi alennettava, jotta kysyntä nousisi luonnollisella tavalla ja yritykset saisivat tilauksia ja työntekijät työtä. Tämä olisi järkevä linja.

Jos veroja ei lasketa - kuten tämä hallitus ei aio tehdä - erilaiset menoleikkaukset tulisi pohtia huolella. Olisi fiksua leikata ilmaston ja ympäristön kannalta ongelmallisia yritystukia. Kulutuksen leikkaaminen olisi typerää.

Tämä siis koronaelvytyksen aikaan.

 

[Pompino]

Linkki: https://twitter.com/HeikkiUutiset/status/1303678056847020034?s=09

Paavo kertoo, kuinka asiat ovat. Ei siis hätää, rahaa on tulossa.

Täytyy näköjään olla kännissä ja/tai vasuri, että noin sujuvasti muuttuu velat saataviksi.
Totakin joku täysikäinen on äänestänyt...

 

[Petri1981]

klo 14:49: Hallituspuolueiden edustajat muistuttavat Suomen saavan kolme miljardia euroa. Oppositiopuolueiden edustajat muistuttavat Suomen maksavan kuusi miljardia euroa.
klo 14:48: Eva Biaudet (r): Suomi saa hieman yli kolme miljardia euroa koronatukea. Rahat suunnataan ensisijaisesti investointeihin, jotka luovat kestävää kasvua.
klo 14:46: Arhinmäki sanoo, että Suomi saa elpymisvälineestä parin vuoden aikana 3,2 miljardia euroa. Salista huudetaan "paljonko se maksaa Suomelle". Vastaus: Noin kuusi miljardia euroa.

Ei kai siinä sitten, kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista.

 

[dana77]

Vihreiden kannattajista 66 prosenttia kertoi olevansa valmiita maksamaan lisää veroja koronakriisin takia, kun taas perussuomalaisista näin vastasi 16 prosenttia.

Minusta mielenkiintoinen tulos ottaen huomioon, kuinka suureen ääneen Perussuomalaiset kertovat haluavansa auttaa paikallisesti ja vastustavansa samalla velkaatumista.

Vielä mielenkiintoisempaa olisi nähdä, että miten prosentit muuttuisivat jos Persut olisivat hallituksessa ja Vihreät oppositiossa. En ole hirveän hämmästynyt, ettei persut halua antaa vasemmistohallitukselle enempää rahaa tuhlattavaksi ja voisi vihreidenkin into maksaa lisää hiipua Halla-ahon johtamalle hallitukselle, joka käyttäisi ne esim protektionistisiin teollisuuden tukiin.

 

[adolf]

Ai Rinteestä on jossain välissä tehty eduskunnan puhemies.

Ihan kummelihahmohan tuo oli tuossakin hommassa.

 

[Cobol]

Vain Suomessa. TEM ja työryhmä valmistelivat useita ehdotuksia paikallisesta sopimisesta. Mutta kaikki ne hylättiin:

Työelämä | HS:n tiedot: Hallituksen yritys edistää paikallista sopimista kuivui kokoon – ”Todellinen mahalasku”

Paikallisen sopimisen helpottamisen oli tarkoitus olla yksi niistä työllisyystoimista, joista hallitus neuvottelee budjettiriihessä ensi viikolla. Kiista kiteytyy siihen, kuka saa neuvotella työehtosopimusten joustoista.

www.hs.fi

Marinin hallitus olisi halua jatkaa vääntöä, mutta sitä rajoittaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimusten avulla. Ilman työmarkkinajärjestöjen tukea hallituksen on vaikea kirjata lakiin pykälää, jonka palkansaajat kokevat työehtosopimusten syrjäyttämiseksi.

 

[Lystikäs]

Onneksi Paavo on olemassa. Miten Eduskunnassa pärjättäisiin näissä talousasioissa ilman Paavoa.

Entistä enemmän olen sitä mieltä, että se elvyttävä 3 miljardia pitäisi tulla vasta seuraavalle hallitukselle. Hieman pelottaa mihin nämä sankarit sen ilmaisen rahan tuhlaavat.

 

[Lert]

Minusta mielenkiintoinen tulos ottaen huomioon, kuinka suureen ääneen Perussuomalaiset kertovat haluavansa auttaa paikallisesti ja vastustavansa samalla velkaatumista.

PS voi tällaisia julistaa oppositiosta vailla huolta vastuusta tai kannatuksen putoamisesta.

Hallituksessa ehkä sitten huomaavat kuinka kaikki se mainio mitä oppositiossa on helppo julistaa niin onkin todellisuudessa pikkasen hankalampaa.

Onhan se hienoa ajatella, että veroja ei koroteta ja samalla velkaantuminen pysähtyy kuin seinään.

 

[dana77]

Vain Suomessa. TEM ja työryhmä valmistelivat useita ehdotuksia paikallisesta sopimisesta. Mutta kaikki ne hylättiin:

Marinin hallitus olisi halua jatkaa vääntöä, mutta sitä rajoittaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan paikallista sopimista edistetään työehtosopimusten avulla. Ilman työmarkkinajärjestöjen tukea hallituksen on vaikea kirjata lakiin pykälää, jonka palkansaajat kokevat työehtosopimusten syrjäyttämiseksi.

AY ei ole yleishyödyllinen liike. Se toimii yksiselitteisesti niiden työntekijöiden etujen vastaisesti, jotka eivät kuulu liittoon. Tämän pitäisi kristallinkirkkaasti olla perustuslain vastaista, että liittoon kuulumattomia tahoja sorretaan. Onko tästä valitettu EU-istuimiin?

 

[/dev/null]

Onneksi Kokoomus on sentään hieman tullut järkiinsä. Menoleikkaukset koronan rahoitttamisessa eivät voi olla ensisijaisia. Kysehän on yksinkertaistettuna siitä, että kulutuskysynnän leikkaus syö koronarahoituksen edun.

Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?

 

[lihaani]

Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?

Tämä hallitus on syytänyt noin 15 miljardia!! yksityisen sektorin tukemiseen.
Julkiseen sektoriin kuuluu suurin osa yhteiskunnan ydintoiminnoista ensiavusta ja maanpuolustuksessa infrastruktuurin ylläpitoon. Ne pitää myös kriisin aikana pitää kunnossa, että yritykset voisivat edes olla olemassa.

 

[Lert]

Tämä hallitus on syyttänyt noin 15 miljardia!! yksityisen sektorin tukemiseen.
Julkiseen sektoriin kuuluu suurin osa yhteiskunnan ydintoiminnoista ensiavusta ja maanpuolustuksessa infrastruktuurin ylläpitoon. Ne pitää myös kriisin aikana pitää kunnossa, että yritykset voisivat edes olla olemassa.

Kyllä nyt pitäisi kriittisesti tarkistella myös julkista sektoria. Suomen julkinen sektori paisuu ja ydinkysymys yhteiskunnan ja ihmisten palvelu unohtuu kun synnytetään uusia himmeleitä.

t. Julkisen sektorin työntekijä

 

[dana77]

Jotenkin koko keskustelussa hulluinta on se koko asenne siihen. Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää tai olla mukava työnantaja, vaan tuottaa kansalaisille laadukkaita palveluita mahdollisimman edullisesti. Tämä näkökunta unohtuu jatkuvasti ja väitän että syynä on keskitetty työmarkkinajärjestlelmä, jossa toinen osapuoli ajaa työntekijöiden etua ja toinen työnantajien etua, mutta asiakkaan etua ei aja kukaan. Ainoa ratkaisu siihen on kilpailun vapauttaminen missä ikinä mahdollista ja pienessä määrin johdon insentiviien kehittäminen. Se on ihan haihattelevaa idealismia kuvitella, että mikään organisaatio tinkisi itsestään jos ei ole pakko tai siihen ei ole taloudellista motivaatiota. Yksityisillä se motivaatio lähes poikkeuksetta on, julkisella harvemmin.

 

[wilco]

Kyllä nyt pitäisi kriittisesti tarkistella myös julkista sektoria. Suomen julkinen sektori paisuu ja ydinkysymys yhteiskunnan ja ihmisten palvelu unohtuu kun synnytetään uusia himmeleitä.

t. Julkisen sektorin työntekijä

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...

 

[MPN]

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Eikös nyt Ruokavirasto yhdistänyt monta eri toimintoa, mutta klassisesti, eli yhtään virkaa ei lopeteta ja annetaan muutosturva tietylle ajalle. Tarkkaa tietoa ei ole että kuinka monta uutta virkaa saatiin perustettua, mutta jos toimintaa yhdistetään reilulla kädellä, niin luulisi että päällekkäisyyksiä tulisi jonkun verran.

Toki tuo ylempi on kepulointia, eikä sote-maakuntahallinto mahdollisena verotusoikeuksineen kuulosta miltään muulta kuin himmeliltä ja julkisen sektorin paisuttamiselta.

Toki muutosturvat ja vastaavat on julkisen himmelin taidonnäyte. Jos yksityisellä sektorilla kaksi firmaa yhdistetään, niin yleensä päällekkäisyyksiä karsitaan jotta saadaan kustannushyötyjä. Aika harvoin olen kuullut että annetaan 5v muutosturva vaikka toinen henkilö tekee käytännössä samat työt.

 

[Cobol]

Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?

Lähtökohtaisesti vaikutukset iskevät julkiseen sektoriin. Kuntien talous oli osin rapakunnossa jo ennen koronaa. Ja ongelma tulee tästä. Kuntauudistus on jäänyt kesken, koska se ei käy. Samalla kuntien talouden laittaminen nykyistä kestävämmälle pohjalle vaikeutui.

 

[Lert]

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...

Oi voi.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa...

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.

 

[Cobol]

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...

Sivusta sen verran, että sote-uudistus on yksi esimerkki. Sote-uudistus koskee kunta-alalla noin 213 000 palkansaajaa. Maakuntiin on uudistuksessa siirtymässä 175 000 palkansaajaa. Helsingin sote-maakunnassa työskentelee 14 000 ja HUS-maakuntayhtymässä 24 000 palkansaajaa. Hallintaan tarvitaan lisäksi maakuntahallinto.

Koronan on arvioitu heikentävän kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla, mikä on lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Kuntien velkataakka kasvaa entisestään. Tieto Kuntatyönantajilta.

Jos katsotaan vain palkkoja, kustannukset kasvavat sielläkin. Kuntatyönantajien mukaan useat tekijät vaikuttavat palkkojen harmonisaatiokustannuksiin merkittävästi. Kustannuksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten isot erot saman vaativuusryhmän palkoissa on. Jo yksikin poikkeavan korkeata tehtäväkohtaista palkkaa saava työntekijä riittää aiheuttamaan suuren eron, joka on viime kädessä korjattava. Oikeuskäytännön valossa riski palkkojen harmonisaatiotason kohoamisesta liian suureksi on kasvanut.

 

[Tadu]

Oi voi.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa...

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.

Kuulostaa minun työltäni.

Laitan lisäykseksi vielä sen, että löytyy todella paljon virkaintoisia virkamiehiä, joiden elämäntehtävä tuntuu olevan tulkita lakeja mahdollisimman tiukalla tavalla. Nämä henkilöt eivät ole edes juristeja, joten heidän laintulkintansakin eivät todennäköisesti perustu muuhun kuin mutuiluun. Omassa työssäni on jatkuvaa, että tehdään kymmeniä tuhansia maksavia muutoksia IT-järjestelmiin, ihan vaan koska nämä nyt voivat olla juridisesti tarpeen (oikeasti eivät ole). Sillä ei ole väliä, että nämä muutokset tosiaan maksavat, mutta sen lisäksi myös hidastavat satojen muiden virkamiesten työtä.

Olen nähnyt omassa työssäni satojen tuhansien eurojen valuvan järjestelmätoimittajille työstä, jolle järjestelmätoimittajan työntekijätkin varmaan nauravat kahvihuoneessa.

 

[wilco]

Eikös nyt Ruokavirasto yhdistänyt monta eri toimintoa, mutta klassisesti, eli yhtään virkaa ei lopeteta ja annetaan muutosturva tietylle ajalle. Tarkkaa tietoa ei ole että kuinka monta uutta virkaa saatiin perustettua, mutta jos toimintaa yhdistetään reilulla kädellä, niin luulisi että päällekkäisyyksiä tulisi jonkun verran.

Ruokavirastoa ei tietääkseni perustettu varsinaisesti tuolla päällekkäisten toimintojen karsimisella, vaan enemmänkin toiminnot tukevat toisiaan. Johtotasolla ja tietohallinnossa oli yhdisteltäviä toimia, joista ilmeisesti pyrittiin poistoihin vuosille 2018-2021. Että ei tuolla ainakaan vaikuta olevan viiden vuoden muutosturvia.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa.

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.

Eikö tuo sitten ole enemmän lainsäätöongelma kuin jotenkin erikoisesti paisutettu julkinen puoli? Toki monet joutuvat töissään pohtimaan lakeja monelta kantilta, virkamiehen vastuu on virkamiehen vastuu.

Sivusta sen verran, että sote-uudistus on yksi esimerkki.

Tuohon, ja edellisetkin taisi siitä mainita, voi mainita, että "ai niin, se sote...*se apina kädet silmillä*"

Että silleen...

 

[MPN]

Ruokavirastoa ei tietääkseni perustettu varsinaisesti tuolla päällekkäisten toimintojen karsimisella, vaan enemmänkin toiminnot tukevat toisiaan. Johtotasolla ja tietohallinnossa oli yhdisteltäviä toimia, joista ilmeisesti pyrittiin poistoihin vuosille 2018-2021. Että ei tuolla ainakaan vaikuta olevan viiden vuoden muutosturvia.

Juu, ei ole ilmeisesti 5v muutosturvia, mutta 2v muutosturvat oli. Joka sekin on kyllä naurettavaa.

lähteenä aamulehti

 

[Lert]

Eikö tuo sitten ole enemmän lainsäätöongelma kuin jotenkin erikoisesti paisutettu julkinen puoli? Toki monet joutuvat töissään pohtimaan lakeja monelta kantilta, virkamiehen vastuu on virkamiehen vastuu.

Nimenomaan ongelma on etupäässä lainsäädännössä. Lainsäätäjän tulisi tarkemmin pohtia, minkälaisia kustannuksia tämä aiheuttaa julkiselle sektorille. Eli lainsäätäjän tulisi tarkastella kriittisesti julkisen sektorin kokonaisuutta. Siitä kai tässä on kyse kun puhutaan pitäisikö hallituksen asettaa mitään toimia julkista sektoria kohtaan.

 

[dana77]

Pystyykö kukaan tuollaista muutosturvaa/irtisanomissuojaa perustelemaan? Miksi sellainen pitää olla julkisella puolella?

Julkisen sektorin tehtävä on edelleen tuottaa asiakkaille laadukkaita palveluita mahdollisimman edullisesti. Auttaako tuollainen suoja tämän tavoitteen saavuttamessa vai päinvastoin. Miksi häntä heiluttaa koiraa?