Sanna Marinin hallitus

  • 2 667 592
  • 21 464

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onneksi Kokoomus on sentään hieman tullut järkiinsä. Menoleikkaukset koronan rahoitttamisessa eivät voi olla ensisijaisia. Kysehän on yksinkertaistettuna siitä, että kulutuskysynnän leikkaus syö koronarahoituksen edun.

Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?
Tämä hallitus on syytänyt noin 15 miljardia!! yksityisen sektorin tukemiseen.
Julkiseen sektoriin kuuluu suurin osa yhteiskunnan ydintoiminnoista ensiavusta ja maanpuolustuksessa infrastruktuurin ylläpitoon. Ne pitää myös kriisin aikana pitää kunnossa, että yritykset voisivat edes olla olemassa.
 
Viimeksi muokattu:

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Tämä hallitus on syyttänyt noin 15 miljardia!! yksityisen sektorin tukemiseen.
Julkiseen sektoriin kuuluu suurin osa yhteiskunnan ydintoiminnoista ensiavusta ja maanpuolustuksessa infrastruktuurin ylläpitoon. Ne pitää myös kriisin aikana pitää kunnossa, että yritykset voisivat edes olla olemassa.

Kyllä nyt pitäisi kriittisesti tarkistella myös julkista sektoria. Suomen julkinen sektori paisuu ja ydinkysymys yhteiskunnan ja ihmisten palvelu unohtuu kun synnytetään uusia himmeleitä.

t. Julkisen sektorin työntekijä
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Jotenkin koko keskustelussa hulluinta on se koko asenne siihen. Julkisen sektorin tehtävä ei ole työllistää tai olla mukava työnantaja, vaan tuottaa kansalaisille laadukkaita palveluita mahdollisimman edullisesti. Tämä näkökunta unohtuu jatkuvasti ja väitän että syynä on keskitetty työmarkkinajärjestlelmä, jossa toinen osapuoli ajaa työntekijöiden etua ja toinen työnantajien etua, mutta asiakkaan etua ei aja kukaan. Ainoa ratkaisu siihen on kilpailun vapauttaminen missä ikinä mahdollista ja pienessä määrin johdon insentiviien kehittäminen. Se on ihan haihattelevaa idealismia kuvitella, että mikään organisaatio tinkisi itsestään jos ei ole pakko tai siihen ei ole taloudellista motivaatiota. Yksityisillä se motivaatio lähes poikkeuksetta on, julkisella harvemmin.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Kyllä nyt pitäisi kriittisesti tarkistella myös julkista sektoria. Suomen julkinen sektori paisuu ja ydinkysymys yhteiskunnan ja ihmisten palvelu unohtuu kun synnytetään uusia himmeleitä.

t. Julkisen sektorin työntekijä

Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?
Eikös nyt Ruokavirasto yhdistänyt monta eri toimintoa, mutta klassisesti, eli yhtään virkaa ei lopeteta ja annetaan muutosturva tietylle ajalle. Tarkkaa tietoa ei ole että kuinka monta uutta virkaa saatiin perustettua, mutta jos toimintaa yhdistetään reilulla kädellä, niin luulisi että päällekkäisyyksiä tulisi jonkun verran.

Toki tuo ylempi on kepulointia, eikä sote-maakuntahallinto mahdollisena verotusoikeuksineen kuulosta miltään muulta kuin himmeliltä ja julkisen sektorin paisuttamiselta.

Toki muutosturvat ja vastaavat on julkisen himmelin taidonnäyte. Jos yksityisellä sektorilla kaksi firmaa yhdistetään, niin yleensä päällekkäisyyksiä karsitaan jotta saadaan kustannushyötyjä. Aika harvoin olen kuullut että annetaan 5v muutosturva vaikka toinen henkilö tekee käytännössä samat työt.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Pidän kyllä tosi epäoikeudenmukaisena että koronan vaikutukset iskee vain yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori on immuuni koska kysyntä. Miksi yksityisen sektorin työntekijät saavat ainoastaan kantaa vastuun ja maksaa verot?

Lähtökohtaisesti vaikutukset iskevät julkiseen sektoriin. Kuntien talous oli osin rapakunnossa jo ennen koronaa. Ja ongelma tulee tästä. Kuntauudistus on jäänyt kesken, koska se ei käy. Samalla kuntien talouden laittaminen nykyistä kestävämmälle pohjalle vaikeutui.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...

Oi voi.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa...

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kertoisitko jonkun konkreettisen esimerkin tällaisesta himmelistä?

Että silleen...

Sivusta sen verran, että sote-uudistus on yksi esimerkki. Sote-uudistus koskee kunta-alalla noin 213 000 palkansaajaa. Maakuntiin on uudistuksessa siirtymässä 175 000 palkansaajaa. Helsingin sote-maakunnassa työskentelee 14 000 ja HUS-maakuntayhtymässä 24 000 palkansaajaa. Hallintaan tarvitaan lisäksi maakuntahallinto.

Koronan on arvioitu heikentävän kuntataloutta vuonna 2021 noin 1,7 miljardilla, mikä on lähes yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Kuntien velkataakka kasvaa entisestään. Tieto Kuntatyönantajilta.

Jos katsotaan vain palkkoja, kustannukset kasvavat sielläkin. Kuntatyönantajien mukaan useat tekijät vaikuttavat palkkojen harmonisaatiokustannuksiin merkittävästi. Kustannuksen suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se, miten isot erot saman vaativuusryhmän palkoissa on. Jo yksikin poikkeavan korkeata tehtäväkohtaista palkkaa saava työntekijä riittää aiheuttamaan suuren eron, joka on viime kädessä korjattava. Oikeuskäytännön valossa riski palkkojen harmonisaatiotason kohoamisesta liian suureksi on kasvanut.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Oi voi.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa...

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.
Kuulostaa minun työltäni.

Laitan lisäykseksi vielä sen, että löytyy todella paljon virkaintoisia virkamiehiä, joiden elämäntehtävä tuntuu olevan tulkita lakeja mahdollisimman tiukalla tavalla. Nämä henkilöt eivät ole edes juristeja, joten heidän laintulkintansakin eivät todennäköisesti perustu muuhun kuin mutuiluun. Omassa työssäni on jatkuvaa, että tehdään kymmeniä tuhansia maksavia muutoksia IT-järjestelmiin, ihan vaan koska nämä nyt voivat olla juridisesti tarpeen (oikeasti eivät ole). Sillä ei ole väliä, että nämä muutokset tosiaan maksavat, mutta sen lisäksi myös hidastavat satojen muiden virkamiesten työtä.

Olen nähnyt omassa työssäni satojen tuhansien eurojen valuvan järjestelmätoimittajille työstä, jolle järjestelmätoimittajan työntekijätkin varmaan nauravat kahvihuoneessa.
 

wilco

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK,LiPu
Eikös nyt Ruokavirasto yhdistänyt monta eri toimintoa, mutta klassisesti, eli yhtään virkaa ei lopeteta ja annetaan muutosturva tietylle ajalle. Tarkkaa tietoa ei ole että kuinka monta uutta virkaa saatiin perustettua, mutta jos toimintaa yhdistetään reilulla kädellä, niin luulisi että päällekkäisyyksiä tulisi jonkun verran.

Ruokavirastoa ei tietääkseni perustettu varsinaisesti tuolla päällekkäisten toimintojen karsimisella, vaan enemmänkin toiminnot tukevat toisiaan. Johtotasolla ja tietohallinnossa oli yhdisteltäviä toimia, joista ilmeisesti pyrittiin poistoihin vuosille 2018-2021. Että ei tuolla ainakaan vaikuta olevan viiden vuoden muutosturvia.

Omassa työssäni joudun esimerkiksi yhdessä monen kollegan kanssa miettimään, mitä kautta päästään tiettyyn lopputulokseen lain suomien mahdollisuuksien mukaan. Ainoa todellinen merkityksellinen seikka on lopputulos, reitit siihen on enemmän teknisiä toimenpiteitä, joiden pohtimiseen en soisi käytettävän monen kallispalkkaisten virkamiesten aikaa kovinkaan paljoa.

Olemme laatineet todella tarkkaa lainsäädäntöä, osin tarpeestakin mutta osin on menty pikkasen ylitse.

Eikö tuo sitten ole enemmän lainsäätöongelma kuin jotenkin erikoisesti paisutettu julkinen puoli? Toki monet joutuvat töissään pohtimaan lakeja monelta kantilta, virkamiehen vastuu on virkamiehen vastuu.

Sivusta sen verran, että sote-uudistus on yksi esimerkki.

Tuohon, ja edellisetkin taisi siitä mainita, voi mainita, että "ai niin, se sote...*se apina kädet silmillä*"

Että silleen...
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Ruokavirastoa ei tietääkseni perustettu varsinaisesti tuolla päällekkäisten toimintojen karsimisella, vaan enemmänkin toiminnot tukevat toisiaan. Johtotasolla ja tietohallinnossa oli yhdisteltäviä toimia, joista ilmeisesti pyrittiin poistoihin vuosille 2018-2021. Että ei tuolla ainakaan vaikuta olevan viiden vuoden muutosturvia.
Juu, ei ole ilmeisesti 5v muutosturvia, mutta 2v muutosturvat oli. Joka sekin on kyllä naurettavaa.

lähteenä aamulehti
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Eikö tuo sitten ole enemmän lainsäätöongelma kuin jotenkin erikoisesti paisutettu julkinen puoli? Toki monet joutuvat töissään pohtimaan lakeja monelta kantilta, virkamiehen vastuu on virkamiehen vastuu.

Nimenomaan ongelma on etupäässä lainsäädännössä. Lainsäätäjän tulisi tarkemmin pohtia, minkälaisia kustannuksia tämä aiheuttaa julkiselle sektorille. Eli lainsäätäjän tulisi tarkastella kriittisesti julkisen sektorin kokonaisuutta. Siitä kai tässä on kyse kun puhutaan pitäisikö hallituksen asettaa mitään toimia julkista sektoria kohtaan.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Pystyykö kukaan tuollaista muutosturvaa/irtisanomissuojaa perustelemaan? Miksi sellainen pitää olla julkisella puolella?

Julkisen sektorin tehtävä on edelleen tuottaa asiakkaille laadukkaita palveluita mahdollisimman edullisesti. Auttaako tuollainen suoja tämän tavoitteen saavuttamessa vai päinvastoin. Miksi häntä heiluttaa koiraa?
 
Suosikkijoukkue
Two Degrees of Mike Sillinger
Ai Rinteestä on jossain välissä tehty eduskunnan puhemies.

Ihan kummelihahmohan tuo oli tuossakin hommassa.

Varapuhemieshän Rinne on ollut pääministerierosta lähtien. Ilmeisesti varsinainen puhemies Vehviläinen on vain ollut estynyt.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Miten pääministeri altistuu koronalle joka ainoa kerta, kun pitäisi pystyä kertomaan asioista keskustelukumppaneille ja kansalle ilman ennakkoon tehtyä käsikirjoitusta?

Kerta menee sattuman piikkiin, toistot eivät. Tietysti toivotaan, että välttyy taudilta ja iloitaan, että näyttää etäilyllä esimerkkiä. Hämmentää vain ajoitus.
 

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Miten pääministeri altistuu koronalle joka ainoa kerta, kun pitäisi pystyä kertomaan asioista keskustelukumppaneille ja kansalle ilman ennakkoon tehtyä käsikirjoitusta?

Moneskos kerta tämä on Marinille? Muistelisin, että ainakin 3 kertaa olisi testattu mutta onko niitä kertoja enemmän?
 

torreira#11

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Arsenal
Ai Rinteestä on jossain välissä tehty eduskunnan puhemies.

Ihan kummelihahmohan tuo oli tuossakin hommassa.
Tänään jälleen melkoista sekoilua Rinteeltä tuo puheenvuorojen jako, varsinkin Saarikolle. Oli pelkkä Saarikko, oli ministeri Saarikko, oli pääministeri Saarikko, oli pääministerin sijainen Saarikko....
 
Miten pääministeri altistuu koronalle joka ainoa kerta, kun pitäisi pystyä kertomaan asioista keskustelukumppaneille ja kansalle ilman ennakkoon tehtyä käsikirjoitusta?

Kerta menee sattuman piikkiin, toistot eivät. Tietysti toivotaan, että välttyy taudilta ja iloitaan, että näyttää etäilyllä esimerkkiä. Hämmentää vain ajoitus.
Alkaa pikkupioneerin eväät olla syöty. Koronan hoito meni vielä alussa maaliin. Talousasiat ei sitten yhtään.

Voitaisko vaihtaa meidän demarit tanskalaisiin tai edes ruotsalaisiin. Ne ymmärtää edes vähän taloudesta.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Nyt on Sanna Marinin hallituksen tai ainakin pääministeripuolueen ryhdyttävä tekemään pesäeroa Ruotsiin. Tätä emme halua Suomeen.
"Ruotsin pääministeri Löfveniltä yllättävä suunnanmuutos: yhdisti lisääntyneen maahanmuuton rikollisuuden kasvuun"
lähde: Iltalehti 10.9.
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä hallitus on syytänyt noin 15 miljardia!! yksityisen sektorin tukemiseen.
Julkiseen sektoriin kuuluu suurin osa yhteiskunnan ydintoiminnoista ensiavusta ja maanpuolustuksessa infrastruktuurin ylläpitoon. Ne pitää myös kriisin aikana pitää kunnossa, että yritykset voisivat edes olla olemassa.

Mistä tuo luku 15 miljardia euroa tulee?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Mistä tuo luku 15 miljardia euroa tulee?
Olisiko sen verran Kepu hallituksen mandaatilla Business Finlandin kautta kylvänyt kavereilleen pääministerin miehen konsultoidessa. Suurin osa yksityisestä sektorista ei ole saanut penniäkään, mutta joillekin sitä on pärstäkertoimella kaadettu sitten poskettomasti.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös