Sanna Marinin hallitus

[dana77]

No olihan nyt taas esimerkki sinulta. Joo 2 vuoden palkan saavat jos päivänkin ovat olleet töissä ja tällä kumotaan minun väitteeni.

Kero ihmeessä meille miten se korvaus muodostuu.
Erottele se alle puoli vuotta töissä olleisiin, alle kymmenen vuotta sitten töissä olleisiin ja yli 10v töissä olleisiin tai ihan miten haluat. Sinä lensit paikalle kertomaan, että 2v korvaus tulee ja että 1000 kertaa parempi Suomessa, joten älä nyt pasko ja kaada niitä nappuloita, vaan ole mies ja todista väitteesi.

 

[Pain no gain]

Tuli vaan mieleen, että ei tässä maassa montaa kesätyötä ole, jossa pääsee tuollaisille ansioille tai edes lähelle. Yleensä kun kesähessuille heitetään jokin harjoittelija-titteli ja palkka on sen mukainen, eli ei lähellekään niiden vakituisten palkkaa. Toki paperialalla tämäkin olisi varmaan ay-liikkeen toimesta tuomittu palkkojen polkemiseksi.

Tuotantohommissa ainakin teollisuuden puolella maksettiin kesätyöntekijöille normaalisti TESn mukaista palkkaa. Tämä oma sekä n. 20 opiskelijakaverin kokemus. Opiskeluiden myöhempinä aikoina, kun siirtyi koulutusta (DI) vastaaviin hommiin, niin titteli muuttui harjoittelijaksi ja palkka sitten tuotantohommia heikommaksi.

 

[torreira#11]

Marin todellakin vastailee rutiinilla, mutta olen kyllä eri mieltä toimittajan työstä. Mielestäni tässä mentiin asiat edellä ja vaikeita kysymyksiä kaihtamatta, kuten Seija Vaaherkummulla on tapana. Hän ei ole mikään valtaapitävien puudeli ollut koskaan, eikä myöskään oman persoonansa tyrkyttäjä, kuten jotkut muut toimittajat. Johtopäätökset haastateltavan vastauksista jäävät katsojalle. Pidän tyylistänsä.

Olisi vain ollut enemmän aikaa haastattelulle, kuten toimittaja lopussa totesi; kysymyksiä olisi vielä ollut paljon.

Hiukan pitäisi pystyä haastamaan, jopa täysin valheellisia väittämiä ja puheita. Marin esimerkiksi väitti, että on tutkimuksia, jotka todistavat lyhyemmän työpäivän parantavan työtehokkuutta. Väitehän on valheellinen. Tutkimusten mukaan se saattaa sitä tehdä lyhyellä aikavälillä, mutta esim. vuoden aikajänteellä työtehokkuus on jopa huonontunut. Juuri näistä tutkimuksista ja kokeiluista tuli tällä viikolla YLEllä. Toki haastattelija pyrki näihin Marinin tutkimuksiin saamaan tarkennusta, mutta päästi sitten pälkähästä, kun Marin sanoi, että jotkut 90-luvun tutkimukset.

 

[Sonny Burnett]

Kylläpä käsittelee ykkösaamun juontaja Marinia silkkihansikkain. Ei mitään haastamista, ja Sanna saa jaaritella tuttuja repliikkejään.

No jaa, kyllä toimittaja mielestäni nosti vaikeita asioita keskusteluun, okei ei mitenkään rakkikoira-tyylillä mutta kuitenkin. Marin oli täyttä teflonia johon ei oikein pääse roikkumaan kiinni ja ravistella.

On sillä kyllä pokkaa vetää teesejään. Esim koviin työllistämistoimiin ja kepin antamiseen vastasi kylmän viileästi tyyliin että ei sovellu tähän suhdanteeseen ja ei oteta keinovalikoimaan. Pursiaisen twiitit dumasi syyllistämällä koko poliittisen oikeiston näköalattomiksi ja historiaan jämähtäneiksi.

 

[Cobol]

Toimittajan työ on noissa tilanteissa haastava. Ei voi jankuttaa, pitää tehdä tarkentavia kysymyksiä, ei voi olla aggressiivinen, mutta ei voi silittääkään pääministeriä. Jos pääministeri ei vastaa, vaan puhuu ns. poliittista jargonia, toimittajan on hyvin vaikea siihen puuttua. Marin alkaa olla tapaus, jolta on välillä vaikea saada vastausta.

Työaika, työlllisyys ja raideyhteydet, niistäkin olisi voinut pakottaa vastaamaan, mutta nykyelämässä se ei onnistu. Aiemmin mm. Hannu Taanila ja Leif Salmen eivät antaneet armoa, jos vastausta ei tullut. Mutta se johti lukuisiin kanteluihin ja kaverukset ulos A-studiosta. Aika kommareitahan ne olivat, mutta paikoin hyviä kysymään.

Jos Marin haluaa olla vastaamatta, sille ei voi paljonkaan. Yksi asia tuli kuitenkin selväksi. Marin on punainen demari. Toisille tämä on hieno kokemus. Sädekehä kasvaa ja valaistuu. Saas nähdä mitä se on Suomelle.

 

[torreira#11]

Marin on punainen demari. Toisille tämä on hieno. Saas nähdä mitä se on Suomelle.

Sanoisin, että vaarallinen Suomelle. Meidän punainen populisti.

 

[Tadu]

Tuotantohommissa ainakin teollisuuden puolella maksettiin kesätyöntekijöille normaalisti TESn mukaista palkkaa. Tämä oma sekä n. 20 opiskelijakaverin kokemus. Opiskeluiden myöhempinä aikoina, kun siirtyi koulutusta (DI) vastaaviin hommiin, niin titteli muuttui harjoittelijaksi ja palkka sitten tuotantohommia heikommaksi.

Juuri näin. Tuotannon hommissa ei sitten varmaan paperia paremmille liksoille pääse missään.

Aika hyvä diili kyllä kieltämättä nuorille opiskelijoille ja onhan se hyvä tutustua myös niihin ”oikeisiin töihin”.

Yleisesti ottaen ihmisille muodostuu "totuuksia" eri asioista oman viiteryhmän sisällä. Niistä on varsin vaikeaa päästä eroon ideologisista syistä. Itseään miellyttävää näkemystä on aina mukava puolustaa.

Jos ei ole omaa kokemusta ansiosidonnaisella olemisesta, niin saattaa tulla houkutus pitää sitä suurenakin luksuksena. Pääsääntöisesti se ei kyllä houkuttele kotona makoilemiseen. Poikkeuksia tietysti löytyy ja niistä haetaan omaan ajatukseen sopiva esimerkki.

AY-liikettä kritisoivien ajatuksia ohjaa usein EK:n antamat lausunnot ja päinvastoin. Siinä sitten kinastellaan omissa poteroissa vedoten oman viiteryhmän totuuksiin. Selvittämällä asioita monelta suunnalta ja näkökannalta saataisiin tietoa, joka ei olisi niin ideologisesti värittynyttä.

Kyllä se on varmasti juuri näin. Itsellä oli jostain syystä vahva kuva, että ansiosidonnainen on noin 70 % ansioista. Sekoitinko sitten aikuiskoulutustukeen vai mihin, niin en osaa sanoa. Oma moka tosiaan ja nyt nolottaa, mutta myönnetään mieluummin virhe kuin paetaan muihin ketjuihin.

 

[mjr]

Muuten kun tuota UPM-kirjettä miettii niin sitä omalaatuisemmalta se vaikuttaa - siis lähinnä suoraan poliittiselta ja melkoisen populistiselta (lue harhaanjohtavalta) hyökkäykseltä. En ihan tiedä onko tämä hyvä ennakkotapaus.

 

[Cobol]

Sanoisin, että vaarallinen Suomelle. Meidän punainen populisti.

Tämä jää nähtäväksi. Toistaiseksi Marin on ollut hyvin haluton tärkeisiin talous- ja työllisyysuudistuksiin. Hän on aika suoraan ilmoittanut, että niitä ei ole tulossa. Vertailua aiempaan hallitukseen on syytä tehdä. Palkansaajien Pylkkänen totesi eilen luottavansa Suomen Pankin laskelmiin, joissa Sipilän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen linjauksella saatiin kiky, joka paransi kustannuskilpailukykyä noin 5 prosenttia.

Marin aikoo ilmeisesti romuttaa tästä ison osan ellei kaikki. Jos näin, kyseessä ei ole enää populisti, vaan vaarallinen tapaus pelkästään.

 

[BlackWolf]

Kero ihmeessä meille miten se korvaus muodostuu.
Erottele se alle puoli vuotta töissä olleisiin, alle kymmenen vuotta sitten töissä olleisiin ja yli 10v töissä olleisiin tai ihan miten haluat. Sinä lensit paikalle kertomaan, että 2v korvaus tulee ja että 1000 kertaa parempi Suomessa, joten älä nyt pasko ja kaada niitä nappuloita, vaan ole mies ja todista väitteesi.

Näitä löytyy ihan riittävästi uutisoituna, että ei tarvitse alkaa vänkäämään jos vähääkään kiinnostaa.

Irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa

Suomalaisten ja pohjoismaalaisten työntekijöiden irtisanomissuoja on heikko muuhun Eurooppaan verrattuna. Meillä irtisanotut saavat työttömyyskorvausta, muualla Euroopassa työnantaja maksaa suuriakin erorahoja.

yle.fi

Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti

Suomen irtisanomisturva ei ole eurooppalaisittain erityisen vahva, kertovat tilastot.

www.is.fi

Työmarkkinamyyttejä murtamassa

Suomessa on kohtuuttoman vaikeaa irtisanoa työntekijöitä. Aihe on erityisen ajankohtainen. Suomen hallitus lähti tämän oletuksen pohjalta valmistelemaan henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Väitettä arvioi TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki. –...

lehti.tek.fi

Onko irtisanominen Suomessa helppoa?

Pohdin perjantaina MustReadissa ovatko Suomalaiset työmarkkinat todellakin maailman jäykimmät erilaisten kansainvälisten vertailujen valossa. Totesin siinä muun muassa, että irtisanominen Suomessa …

rogerwessman.com

 

[dana77]

Näitä löytyy ihan riittävästi uutisoituna, että ei tarvitse alkaa vänkäämään jos vähääkään kiinnostaa.

Irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa

Suomalaisten ja pohjoismaalaisten työntekijöiden irtisanomissuoja on heikko muuhun Eurooppaan verrattuna. Meillä irtisanotut saavat työttömyyskorvausta, muualla Euroopassa työnantaja maksaa suuriakin erorahoja.

yle.fi

Vertasimme Suomea muihin maihin: tällainen työntekijän turva irtisanomiselta on oikeasti

Suomen irtisanomisturva ei ole eurooppalaisittain erityisen vahva, kertovat tilastot.

www.is.fi

Työmarkkinamyyttejä murtamassa

Suomessa on kohtuuttoman vaikeaa irtisanoa työntekijöitä. Aihe on erityisen ajankohtainen. Suomen hallitus lähti tämän oletuksen pohjalta valmistelemaan henkilöperusteisen irtisanomissuojan heikentämistä alle 20 hengen yrityksissä. Väitettä arvioi TEKin neuvottelujohtaja Teemu Hankamäki. –...

lehti.tek.fi

Onko irtisanominen Suomessa helppoa?

Pohdin perjantaina MustReadissa ovatko Suomalaiset työmarkkinat todellakin maailman jäykimmät erilaisten kansainvälisten vertailujen valossa. Totesin siinä muun muassa, että irtisanominen Suomessa …

rogerwessman.com

Eli myönnät ettei irtisanotuilla makseta automaattisesti mitään 2 vuoden palkkaa eikä suoja ole 1000 parempi?
Ainakaan sellaisia väitteitä ei noista artikkeleista löytynyt. Hollannissa oli kuulemma kerran maksettu 2v, mutta sekin taisi olla juuri tuollainen vapaaehtoinen irtisanoutumiskorvaus, joita ei sinun mukaan laskettu.

" Tosin heikoimmillaan irtisanomisturva on voinut merkitä Keski-Euroopassakin vain parin viikon palkkaa. "
" Erorahoja on usein maksettu karkeasti ottaen vähintään kuukauden palkka työssäolovuotta kohden "
" Myös Keski-Euroopassa maksetaan lain ja työehtosopimusten mukaan tai yrityskohtaisesti erorahoja "
" Saksassa alle viisi tai 10 henkeä työllistävät yritykset eivät ole lainkaan irtisanomislainsäädännön piirissä "
" minimi-irtisanomisaika: saksa 4 vk"

 

[penalalli]

Tämä jää nähtäväksi. Toistaiseksi Marin on ollut hyvin haluton tärkeisiin talous- ja työllisyysuudistuksiin. Hän on aika suoraan ilmoittanut, että niitä ei ole tulossa. Vertailua aiempaan hallitukseen on syytä tehdä. Palkansaajien Pylkkänen totesi eilen luottavansa Suomen Pankin laskelmiin, joissa Sipilän hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen linjauksella saatiin kiky, joka paransi kustannuskilpailukykyä noin 5 prosenttia.

Marin aikoo ilmeisesti romuttaa tästä ison osan ellei kaikki. Jos näin, kyseessä ei ole enää populisti, vaan vaarallinen tapaus pelkästään.

Heikki Pursiaisen oikeistolaisuus on jäänyt minulta havaitsematta.
UPM:n neuvominen tehtaan pystyssä pitämisestä on kovan pokan lisäksi, täyttä huttua.
Marinin perusjargonit osoittaa, että suorassa lähetyksessä, ilman avustajien taustakartoituksia, pääministerimme on melko vähäsanainen. Selvitetään, kartoitetaan, tutkitaan, mutta mitään ei päätetä, eikä tehdä.

 

[Analyzer]

Marinia on nyt tässä ryöpytetty 6 h työpäiväunelmistaan ja toisaalta niiden ristiriitaisuudesta, kun teollisuutta ja työpaikkoja katoaa (case Kaipola). Kritiikkinä kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen. Tietenkään Marinin hallitus ei ole syypää tähän tehtaan alasajoon, mutta sitä on käytetty varoittavana esimerkkinä mihin vihervasemmistohallituksen linja tulevaisuudessa johtaa.

Mitä tekee Marin?

Pääministeri Sanna Marin Jämsään tapaamaan Kaipolan paperiduunareita

Myös työministeri Haatainen ja ulkomaankauppaministeri Skinnari osallistuvat matkaan.

www.iltalehti.fi

Tietenkin menee paikan päälle ja toimittajat räpsii kuvia ja painavat juttuja menemään. Ja sataa laariin.

Marin on medianhallinnassa aivan erinomainen. Ikävä kyllä.
Sipilä olisi voinut ottaa oppia.

Pisti vielä paremmaksi ja sättii nyt UPM yhteiskuntavastuun puutteesta, kun tehdas piti sulkea juuri nyt keskellä kriisiä.

Joku voisi sanoa, että pitikö Marinin alkaa haaveilemaan julkisesti Suonen kustannuskilpailukyvyn romahduttamisesta juuri nyt, keskellä kriisiä. Maailmalla kun kilpailu vain kovenee, kun valtiot kilvan koittavat avittaa yrityksiään globaalissa kilpailussa keskellä kriisiä. Meillä pääministeri haaveilee työajan laskusta palkan pysyessä samana. Jep jep.

Jos nyt katsotaan ihan paperiteollisuuden näkökulmasta sitä miltä tilanne poliittisesti näyttää tulevaisuudessa, niin luvassa on metsänhakkuiden rajoituksia ja sitä kautta puun kallistumista, polttoaineverojen korotuksia, sekä työvoiman palkkatason kallistumista(Marinin visiot). Kenties raippaveroja, joilla ohjataan puhtaampiin teknologioihin. Vieläpä huippusuosittu pääministeri ja jatkokausi jopa todennäköinen.

Sanon vielä sen, että koronakriisin hallinnan Marin hallituksineen on hoitanut liki täydellisesti ja siitä kiitos. Siinä on pelastettu ihan oikeasti ihmishenkiä. Talouden kanssa sitten näyttää huomattavan erilaiselta. Sekin maksaa henkiä.

 

[Sonny Burnett]

Muuten kun tuota UPM-kirjettä miettii niin sitä omalaatuisemmalta se vaikuttaa - siis lähinnä suoraan poliittiselta ja melkoisen populistiselta (lue harhaanjohtavalta) hyökkäykseltä. En ihan tiedä onko tämä hyvä ennakkotapaus.

Pesonen on ollut jo pitkään toimarin hommissa ja haiskahtaa mun nenään siltä että olisi vielä lähdössä politiikan puolelle?

Tai sitten vaan ymmärrettävästi uran ehtoopuolella harkinta petti ja antoi täyslaidallisen ja painoi konjakkilasillisen jälkeen enteriä. Ihminen hänkin vain on.

 

[julle-jr]

HS-haastattelu | Tilauskirjat tyhjenivät eikä irtisanomisia voi enää pysäyttää, sanoo ministeri Mika Lintilä: ”Tulemme näkemään paljon konkursseja”

Ministeri Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa vientiteollisuus on.

www.hs.fi

LINTILÄ sanoo, että häntä huolettaa erityisesti kaksi sektoria.

Ensimmäinen on pienet ja keskikokoiset yritykset, joita pelastettiin keväällä erilaisilla toimilla.

”Ne ovat hakeneet maksulykkäyksiä lainoihinsa, maksuihinsa, veroihinsa ja vuokriinsa kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi. Nyt nämä pamahtavat maksuun, eivätkä näiden yritysten rahavarat ole kesän aikana parantuneet. Tulemme näkemään paljon konkursseja.”
Lintilän mielestä harvat uskaltavat jatkaa lykkäyksiä, koska se vain lisää tulevaa velkaa.

TOINEN Lintilää huolestuttava ryhmä ovat isot yritykset.

”Meillä on jäänyt päälle vähän sellainen ajatus, että pitää vain etsiä uusia innovaatioita ja toimia. Kyllä meidän pitää pitää huoli myös meidän perinteisestä savupiipputeollisuudesta. Se on ollut Suomen talouden kivijalka, ja niin se on jatkossakin.”

-klip-

Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa yritykset ja vienti
”Kaikkien osapuolten pitäisi viimeistään nyt käsittää, ettei tämä aika ole pikku- ja mielikuvapolitikoinnin aikaa. Nyt pitää keskittyä yhteistyöhön. Se koskee niin hallituksen viittä puoluetta, työnantajia kuin palkansaajiakin.”

Viisaita sanoja. Kohta lävähtää ns paska tuulettimeen. Ja valtiollakin on konkurssiaallon estämiseen vain rajallisesti keinoja. Jos yrityksillä ei ole näkymää tilanteen pikaisesta paranemisesta, niin lisälainoja ja lykkäyksiä ei edes lähdetä enää hakemaan. Kädet nostetaan pystyyn.

Massiivisella velanotolla ja tukitoimilla siis viivytettiin väistämätöntä, eli yritysten kaatumista, joka tapahtuu nyt joka tapauksessa muutamaa kuukautta myöhemmin. Miksei vaan annettu markkinoiden ja luovan tuhon hoitaa tilannetta heti.

 

[BlackWolf]

Eli myönnät ettei irtisanotuilla makseta automaattisesti mitään 2 vuoden palkkaa eikä suoja ole 1000 parempi?
Ainakaan sellaisia väitteitä ei noista artikkeleista löytynyt. Hollannissa oli kuulemma kerran maksettu 2v, mutta sekin taisi olla juuri tuollainen vapaaehtoinen irtisanoutumiskorvaus, joita ei sinun mukaan laskettu.

" Tosin heikoimmillaan irtisanomisturva on voinut merkitä Keski-Euroopassakin vain parin viikon palkkaa. "
" Erorahoja on usein maksettu karkeasti ottaen vähintään kuukauden palkka työssäolovuotta kohden "
" Myös Keski-Euroopassa maksetaan lain ja työehtosopimusten mukaan tai yrityskohtaisesti erorahoja "
" Saksassa alle viisi tai 10 henkeä työllistävät yritykset eivät ole lainkaan irtisanomislainsäädännön piirissä "
" minimi-irtisanomisaika: saksa 4 vk"

Kyllä maksetaan ja edelleen 0€ * 1000 on sama nolla Suomessa ei makseta mitään!
Lisäksi joissain maissa jos firma on kannattava(tekee voittoa) niin tuotannollisia ja taloudellisia syitä ei saa edes käyttää irtisanomisen perusteena.

0 vs. 48 000 euroa - suomalaisen ja ranskalaisen insinöörin potkuilla hurja hintaero

Ammattiliitot pelkäävät pahoin Nokian yrityskaupasta seuraavien mahdollisten irtisanomisten kohdistuvan Suomen toimintoihin.

www.iltalehti.fi

0 e vs. 48 000 e
Porokarin mukaan sen sijaan Ranskassa on kolmiportainen järjestelmä, jossa irtisanomiskorvaus määräytyy työsuhteen pituuden ja palkan mukaan. Ensimmäinen porras on 0–9 vuotta kestänyt työsuhde, toiseksi yli 10 vuotta ja kolmanneksi yli 15 vuotta kestänyt työsuhde.

– Työnantaja joutuu antamaan erokorvausta, joka määräytyy per palveluvuosi kertaa palkka ja sitten kerroin päälle, Porokari kuvailee.

Insinööriliitossa laskettiin tänään, että 15 vuotta yrityksen palveluksessa olleen, 3 000 euroa kuussa tienaavan ranskalaisen insinöörin irtisanomiskorvaukseksi tulee noin 48 000 euroa.


– Tämän kertakorvauksen lisäksi tulee vielä tällainen sosiaalipaketti, jonka arvo on vuoden palkan verran. Se raha ei tule suoraan työntekijälle, vaan sillä yritys tukee ihmisen työllistymistä uudelleen ja sillä maksetaan tällaisia palveluita, Porokari kertoo.

Irtisanomisen hintalappu Suomessa halpa | Ammattiliitto Pro

Irtisanomisuutisia riittää, mutta ollapa töissä Saksassa! Siellä ei irtisanota yhtä herkästi kuin Suomessa. Ja jos kenkää tulee, korvauskin on parempi.

www.proliitto.fi

Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta kertoo, että Saksassa metalliala laskee irtisanomiskorvaukset kaavalla: työntekijän ikä kertaa työvuosien määrä jaettuna 35:llä.

– Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen. Suomessa vain yhtiöiden ylin johto nauttii näihin verrattavia etuja, havainnollistaa, Palokangas sanoo.

 

[wilco]

Marinin perusjargonit osoittaa, että suorassa lähetyksessä, ilman avustajien taustakartoituksia, pääministerimme on melko vähäsanainen. Selvitetään, kartoitetaan, tutkitaan, mutta mitään ei päätetä, eikä tehdä.

Oikeastaan yhteenkään kysymykseen ei vastausta antanut, takelteli ja sekoili sanoissaan. Tosiaan, kun ei ole taustoitettu ja käsikirjoitettu tiedotustilaisuus, niin melko pulassa vaikuttaisi olevan.

Että silleen...

 

[Cobol]

Heikki Pursiaisen oikeistolaisuus on jäänyt minulta havaitsematta.
UPM:n neuvominen tehtaan pystyssä pitämisestä on kovan pokan lisäksi, täyttä huttua.
Marinin perusjargonit osoittaa, että suorassa lähetyksessä, ilman avustajien taustakartoituksia, pääministerimme on melko vähäsanainen. Selvitetään, kartoitetaan, tutkitaan, mutta mitään ei päätetä, eikä tehdä.

Marin on täysin pihalla kun vertaa vaikkapa Lintilään. Jos tästä hallituksesta tulee valita, Suomen kannalta olisi parempi, jos Marin olisi vaikkapa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja Lintilä pääministeri. Lintilän tuoreita, koko haastattelu linkkinä:

* Lintilä sanoo tavanneensa viime viikolla keskeisten pankkien toimitusjohtajia. ”He sanoivat, ettei rahalla ole kysyntää.”

* Olin Maarianhaminassa sen jälkeen, kun ministeri [Krista Kiuru] oli ilmoittanut pakkokaranteeneista. Vieressäni istunut Viking Linen toimitusjohtaja sanoi, että tiedotustilaisuus lopetti heidän myyntinsä kuin seinään

* ”Me emme voi sulkea maata. Jos suljetaan, me työnnämme Suomen talouden mustaan aukkoon.

* Suomen kilpailukyky on heikentymässä, kun täällä palkat eivät jousta kriiseissä samalla tavalla kuin esimerkiksi Saksassa. Tämän lisäksi Suomessa irtisanominen on yrityksille halvempaa kuin vaikkapa Saksassa.

HS-haastattelu | Tilauskirjat tyhjenivät eikä irtisanomisia voi enää pysäyttää, sanoo ministeri Mika Lintilä: ”Tulemme näkemään paljon konkursseja”

Ministeri Lintilä epäilee, etteivät kaikki ministeritkään oikein tajua, millaisissa ongelmissa vientiteollisuus on.

www.hs.fi

Kertoo aika koruttomasti sen, että Keskustan Lintilä ymmärtää Suomen taloudesta ja pääministeri Marin ei, kun verrataan Marinin aamun haastatteluun ja sitä edeltäviin puheisiin SDP:n puoluekokouksessa.

 

[teppana]

Lintilä on Kepulaiseksi ihan fiksu kaveri. Varsinkin vientitalouden osalta.

 

[dana77]

Kyllä maksetaan ja edelleen 0€ * 1000 on sama nolla Suomessa ei makseta mitään!

0 vs. 48 000 euroa - suomalaisen ja ranskalaisen insinöörin potkuilla hurja hintaero

Ammattiliitot pelkäävät pahoin Nokian yrityskaupasta seuraavien mahdollisten irtisanomisten kohdistuvan Suomen toimintoihin.

www.iltalehti.fi

0 e vs. 48 000 e
Porokarin mukaan sen sijaan Ranskassa on kolmiportainen järjestelmä, jossa irtisanomiskorvaus määräytyy työsuhteen pituuden ja palkan mukaan. Ensimmäinen porras on 0–9 vuotta kestänyt työsuhde, toiseksi yli 10 vuotta ja kolmanneksi yli 15 vuotta kestänyt työsuhde.

– Työnantaja joutuu antamaan erokorvausta, joka määräytyy per palveluvuosi kertaa palkka ja sitten kerroin päälle, Porokari kuvailee.

Insinööriliitossa laskettiin tänään, että 15 vuotta yrityksen palveluksessa olleen, 3 000 euroa kuussa tienaavan ranskalaisen insinöörin irtisanomiskorvaukseksi tulee noin 48 000 euroa.

– Tämän kertakorvauksen lisäksi tulee vielä tällainen sosiaalipaketti, jonka arvo on vuoden palkan verran. Se raha ei tule suoraan työntekijälle, vaan sillä yritys tukee ihmisen työllistymistä uudelleen ja sillä maksetaan tällaisia palveluita, Porokari kertoo.

Irtisanomisen hintalappu Suomessa halpa | Ammattiliitto Pro

Irtisanomisuutisia riittää, mutta ollapa töissä Saksassa! Siellä ei irtisanota yhtä herkästi kuin Suomessa. Ja jos kenkää tulee, korvauskin on parempi.

www.proliitto.fi

Teollisuussektorin johtaja Markku Palokangas Ammattiliitto Prosta kertoo, että Saksassa metalliala laskee irtisanomiskorvaukset kaavalla: työntekijän ikä kertaa työvuosien määrä jaettuna 35:llä.

– Esimerkiksi 55-vuotias, jolla on 20 palvelusvuotta voi saada käytännössä 2,5 vuoden palkan irtisanomisen jälkeen. Suomessa vain yhtiöiden ylin johto nauttii näihin verrattavia etuja, havainnollistaa, Palokangas sanoo.

Tämä oli nyt paras yritys tähän asti, onnittelut siitä.
Jos Suomessa lopetetaan tehdas, niin työntekijät saavat korvaukseksi irtisanomisajan palkan. Näin minunkin tapauksessani oli. Summa ei siis ole 0, vaan riippuu ihan samoin kuin etelä-euroopassakin työsuhteen pituudesta ja työehtosopimuksesta. 6kk irtisanomisajalla ja paperityöläisen palkalla pääsee siis lähelle 30 000 euroa ja pidempiäkin irtisanomiaikoja ja palkkoja on olemassa.

Jälkimmäinen linkki on mielenkiintoinen sekin. Ensinnäkin väitteen esittää AY:n propagandaministeri, jolloin sen sisältöön on jo sinänsä syytä suhtautua varovaisesti. Toisekseen siinä ei väitetä, että Saksassa olisi tuollainen laki tai sopimus, vaan siinä sanotaan, että Saksan AY laskee noin. Vähän niinkuin Paroni paroni Munchausen kertoisi mitä on Donald Trumpilta kuullut. Olen ymmärtänyt että Saksassa korvauksen määräytymiseen ei ole yksiselitteistä kaavaa, vaan siellä arvioidaan mikä on kohtuullista kussakin tapauksessa. Lopullinen totuus voi siis olla vähän toista.

Selvää kuitenkin on, että alkuperäinen väite "Suomessa maksaa 0e potkia YT neuvotteluilla Suomessa. Saksassa se maksaa 2v palkan" ei pidä paikkaansa tuollaisenaan alkuunkaan.

 

[Cobol]

Muuten kun tuota UPM-kirjettä miettii niin sitä omalaatuisemmalta se vaikuttaa - siis lähinnä suoraan poliittiselta ja melkoisen populistiselta (lue harhaanjohtavalta) hyökkäykseltä. En ihan tiedä onko tämä hyvä ennakkotapaus.

Jaa. Kirjeen allekirjoittaa aika pitkälle Paperiliiton puheenjohtaja Vanhala. Ei hän näe harhaanjohtavaa hyökkäystä.

Itse olen kyllä Paperiliiton Vanhalan linjoilla sen osalta, että virhe oli siinä, että kirjettä ei julkaistu jo keväällä. Samoin siitä olen samaa mieltä Vanhalan kanssa, että on syytä käynnistää syvällinen keskustelu suomalaisesta teollisuuspolitiikasta. Ja edelleen olen samaa mieltä Vanhalan kanssa siitä, että ei täällä kaikki ole pielessa.

Kuten siitäkin samaa mieltä Vanhalan kanssa, että palkkaus on Suomessa paljon Ruotsia kalliimpaa ja vähän Saksaa kalliimpaa. Ja edelleen, olen samaa mieltä Vanhalan kanssa siitä, että Suomi on saari, ja sen myötä tulevat isot logistiset kustannukset. Lisäksi energian hinta on ollut arviolta neljä kertaa edullisempaa Ruotsissa kuin Suomessa. Vaikuttamalla näiden kustannusten tasoon vaikutetaan myös kustannuskilpailukykyyn.

Minusta Vanhala kävi kirjeen kohta kohdalta läpi eikä ollut oleellisesti erimielinen oikeastaan mistään. Kertoo aika hyvin siitä, että UPM:n johtajan julkinen kirje saa Paperiliiton johtajan julkisen hyväksynnän. Kunpa ay-liikkeessä olisi enemmän samanlaista ajattelua.

Paperiliitto vastaa metsäjätti UPM:n johdon koviin madonlukuihin: Nyt pitää käydä syvällinen keskustelu Suomen teollisuuspolitiikasta

Paperiliitto ei niele purematta UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen syytöksiä alan kilpailukyvyttömyydestä.

yle.fi

 

[Soilworker]

Sen sijaan, että yritykset Suomessa maksaisivat keski-eurooppailaisen tason irtisanomisrahoja, maksavat ne huomattavasti suurempaa osuutta työntekijän eläkkeestä. Tämän lisäksi suomalaiset yritykset maksavat osan työttömyysvakuutusmaksusta. Mikäli irtisanomissuojaa halutaan parantaa, tulisi samassa suhteessa vähentää työntekijän piilokuluja. Jokainen demarihenkinen voi sitten itse miettiä, onko heistä oikeudenmukaisempaa, että yritys vastaa vain omien työntekijöidensä työttömyydestä (irtisanomisraha) vai koko suomen talouden työttömistä (työttömyysvakuutusmaksu ja (varhais)eläkkeet).

Hyvinvointivaltioon käsittääkseni kuuluu se, että kaikki maksavat kokoajan enemmän, jotta valtio voi tukea ihmistä sen heikoilla hetkillä. Tällöin ei ole tarve valtaville työmarkkinoiden keinotekoisille hankaloittamisille sosiaaliturvan osalta. On valtavaa punapopulismia väittää, etteikö suomalaiset yritykset kantaisi jokaisen palkanmaksun yhteydessä vastuutaan mahdollisista tulevista irtisanomisista.

 

[Tuamas]

Selvää kuitenkin on, että alkuperäinen väite "Suomessa maksaa 0e potkia YT neuvotteluilla Suomessa. Saksassa se maksaa 2v palkan" ei pidä paikkaansa tuollaisenaan alkuunkaan.

Mitä noita isompien firmojen tehtaiden lakkautuksia on tullut seurattua, niin pääsääntönä Suomessa maksetaan irtisanomisajan palkka ilman työvelvoitetta (1-6kk palkka), usein kertakorvaus tähän päälle kaikille (yleensä vastaa 1-3kk palkkaa) ja lisäksi työnantaja sitoutuu rahoittamaan tietyn määrän uudelleentyöllistymistä tukevia palveluita.

Tämän lisäksi jos irtisanotaan yli 56-vuotiaita, jotka eivät uudelleentyöllisty ennen eläkeikää, joutuu työnantaja korvaamaan ns. lisäpäivistä työllisyysrahastolle palkasta, iästä ja olosuhteista riippuen yleensä jotain väliltä 5 000 - 40 000€.

 

[Tadu]

Nyt Li Anderssonkin hyökkää yritysjohtajia vastaan. Ehkäpä joskus kannattaisi myös kuunnella niitä, jotka oikeasti niitä työpaikkoja ja hyvinvointia tässä maassa kansalaisille mahdollistavat.

Työväenliikkeen syntyaikoina tämä vastakkainasettelu oli perusteltuakin, mutta nykyään kun ollaan globaalissa kilpailussa samassa veneessä muita kilpailijoita vastaan, niin ehkä kannattaisi vähän miettiä miten niitä työpaikkoja saataisiin lisää.

Toki sehän on selvää, että demarit ajavat ja AY-liike ajavat jo työelämässä ajavien asiaa eivätkä ne uudet työpaikat nyt niin tärkeitä ole.

Li Andersson kehottaa puheessaan kovapalkkaisia yritysjohtajia miettimään, mitä tässä maassa on ”oikeasti tehty”

Massairtisanomiset kohdistetaan maihin, joissa ne on helpointa ja halvinta tehdä, Li Andersson sanoo.

www.is.fi

 

[mjr]

Jaa. Kirjeen allekirjoittaa aika pitkälle Paperiliiton puheenjohtaja Vanhala. Ei hän näe harhaanjohtavaa hyökkäystä.

Miten tuon nyt kohteliaasti sanoisi... Ehkäpä kirjeen julkisuudessa saama tulkinta ja sen tarjoama iskuväline oppositiolle oli täysin odotettavissa - etenkin kun hallitus on esim. ohjelmassaan madaltamasssa sähköveroa ja kun dieselin pieni veronlisäys ei tässä tilanteessa mitenkään vaikuta pitkään suunniteltuun päätökseen tehtaan sulkemisesta. Ajoitus oli täysin käsittämätön, kuten myös monet sanamuodot. Silkkaa populismia. Anyway, suomalaisella teollisuuspolitiikalla tarkoitetaan näissä yhteyksissä monenlaista julkista subventiota muodossa tai toisessa, ja tässä teollisuuden kumpikin osapuoli on samoilla linjoilla.

Itse en pidä kokonaan tuhoisana sitä, että teollisuutemme auringonlaskusektoreiden osat vähentyvät - jos julkista teollisuuspolitiikkaa tarvitaan, ja varmaan sitä tarvitaan niin sitä tulee kohdistaa juuri uusiin sektoreihin, sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Sinne on kohdistettava resursseja.