Sanna Marinin hallitus

[Cobol]

Niin totta kai se on siinä mielessä, että pienituloisilla ei ole juuri ostovoimaa välttämättömien menojen lisäksi. Tällöin saadaan suhteellisesti korkeita lukuja. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että alvia maksetaan palveluista, ja jotta niitä voisi käyttää, pitää olla ostovoimaa. Varakkailla on, köyhillä ei niinkään.

Kyse oli väitteestäsi, jonka mukaan "ALV on kuitenkin käytännössä tasavero, joten sen alentaminen suosii niitä, joilla on jo ennestään varaa" ja osoitin vain sen, että väite ei ole faktaa. Noin muuten olen samaa mieltä varakkaiden ostovoimasta jne.

Nykyinen hallitushan on lähtenyt vielä sille linjalle, että korotuksia kompensoidaan köyhimmille tulonsiirtoina. Joten käytännössä korotukset leikkaavat lähinnä keskituloisten ostovoimaa. Toki voitaisiin leikata muullakin tapaa, kuten tuloveroa sorkkimalla tai menoja leikkaamalla, mutta uskotko, että kansa olisi niistä yhtään sen tyytyväisempi?

Riippumatta hallituksesta, kaikki tulonsiirrot tulisi saada uuteen kokonaiskehykseen. Sipilän hallitus vähensi tulonsiirtoja noin 800 miljoonalla vuodessa. Samalla verotusta pudotettiin noin 1.5 miljardilla, vaikka mm. eläkemaksuja korotettiin ja työllisiä tuli lisää. Vasemmalla nähdään, että köyhät osin maksoivat veronkevennykset. Näinkin, mutta samaan aikaan noin 75 000 vuodessa tienaaville tuli solidaarisuusvero.

Vaikea sanoa yksityiskohtaisesti mitä tulisi tehdä, mutta ehkä olisi aika kulkea kohti perustiliä/perustuloa. Samalla esimerkiksi työntekeminen tulisi olla kannattavaa, ansiosidonnainen kohdistaa kaikille ja määrää painottaa alkuun sekä lyhentää aikaa lopusta.

Kun Suomeen ei investoida, työperäisen maahanmuuton edellytyksekin ovat siten heikommat. Tarvittaisiin isoja ratkaisuja, mutta niihin ei taida valmiutta olla. Odotellaan vähän, mitä tapahtuu. Muutaman prosentin tuloveromuutokset suuntaan tai toiseen eivät tuo mitään uutta. Toki niillä on merkitystä, sillä Suomi on poikkeus Euroopassa. Kulutuksen osuus BKT:sta on jo yli 55 prosenttia ja lähestytään USA:n lukuja.

 

[Walrus21]

Kyse oli väitteestäsi, jonka mukaan "ALV on kuitenkin käytännössä tasavero, joten sen alentaminen suosii niitä, joilla on jo ennestään varaa" ja osoitin vain sen, että väite ei ole faktaa. Noin muuten olen samaa mieltä varakkaiden ostovoimasta jne.

Totta kai se riippuu siitä, miten verotulojen lasku kompensoidaan. Jos alvin lasku nostaa varainsiirtoveroa, niin silloin se koituu pienituloisen hyödyksi. Mutta jos ALV-alesta seuraa menoleikkauksia perusturvaan, niin silloin asetelma kääntyy.

Käytännössä ALV on kuitenkin tasavero. Vasemmiston nihkeys tasaveroa kohtaan tuskin on uutisen arvoinen aihe.

 

[dana77]

SDP on historiassa vastustanut alvin nostoa, koska se on tasavero eli sortaa köyhiä ja sitten se loogisesti vastustaa sen laskua, kun rikkailla on enmmän ostovoimaa. Hienoa että meillä on pääministeri puolueesta, jonka talouspoliittinen ymmärrys on tätä tasoa.

Meillä on varaa leikata miljardeja menoista puuttumatta perusturvaan, joten siitä huolehtiminen on vähän hätävarjelun liioittelua.

 

[Cobol]

Totta kai se riippuu siitä, miten verotulojen lasku kompensoidaan. Jos alvin lasku nostaa varainsiirtoveroa, niin silloin se koituu pienituloisen hyödyksi. Mutta jos ALV-alesta seuraa menoleikkauksia perusturvaan, niin silloin asetelma kääntyy.

Alennetun alv-kannan regressio kohdistuu tutkimusten mukaan selkeästi kaikkein pienituloisimpaan ryhmään. On toinen asia, miten mahdollinen kompensaatio valtion tuloissa korvataan.

 

[Cobol]

SDP on historiassa vastustanut alvin nostoa, koska se on tasavero eli sortaa köyhiä ja sitten se loogisesti vastustaa sen laskua, kun rikkailla on enmmän ostovoimaa. Hienoa että meillä on pääministeri puolueesta, jonka talouspoliittinen ymmärrys on tätä tasoa.

Meillä on varaa leikata miljardeja menoista puuttumatta perusturvaan, joten siitä huolehtiminen on vähän hätävarjelun liioittelua.

Totta. SDP on muuttanut veronäkemyksiään, osin Timo Harakan kynällä. Nyt SDP:n vero-ohjelmassa SDP on valmis laskemaan arvonlisäverotusta. SDP:n mukaan esimerkiksi "pienituloisiin raskaasti kohdistuvaa arvonlisäverotusta voitaisiin laskea, jos taloustilanne antaa siihen mahdollisuuden".

Edelleen, SDP:n mukaan "alemmilla arvonlisäverokannoilla voitaisiin tukea kestävää kuluttamista. Mahdolliset kulutukseen ja tuotantoon kohdistuvien verojen korotukset tulisi kohdistaa ympäristölle ja terveydelle haitallisten tuotteiden ja palvelujen verotukseen esimerkiksi poistamalla tarpeettomia verotukia".

Muistelen, että Kokoomuksen ja SDP:n näkemykset verotuksesta lähentyivät Harakan pitkälti valmisteleman ohjelman myötä. Erimielisyyksiä oli ja niistä puhuttiin, mutta läjhempänä olivat myös useissa asioissa. Tässä alla SDP:n linjaus:

Vastuullinen talouspolitiikka

SDP:n talouspolitiikan perustana on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä kasvu. Hyvä työllisyyden hoito on kestävän talouspolitiikan ytimessä.

sdp.fi

Eroja on, mutta jälleen yksi syy, miksi SDP:n ja Kokoomuksen yhteistyötä hallituksessa kaipaan. Pidin Rinnettä suurimpana esteenä, ja hän on nyt sivussa. Kokoomuksessa toivottavasti katsotaan Marinin, ei Halla-ahon suuntaan jatkossa. Rinne oli Kokoomuksen Halla-ahon syleilyyn varsinkin kentällä yksi syyllinen. Valtavan suuri pääsyy toki puolueessa itsessään.

 

[peruspata]

Tämä oikeastaan paljastaa, että ei sinulla tainnut olla mitään pyrkimystä asiakeskusteluun. Kritiikkiä osaa suoltaa kuka tahansa, ja se onkin epäilemättä tämä nykymuotoisen somen heikkous.

Myönnän, sanavalintani olivat piikikkäät. Tarkoitus ei kuitenkaan ollut vain mölistä kritiikkiä ihan vain kritiikin takia. Eikä nyt puhuta nimimerkistäkään...

Totuus on, että nykyhallituksen itsensä myöntämänä lentokenttäkeissi meni eniten pieleen kaikessa. Siitä huolimatta se halutaan nyt toistaa vedoten (toki aivan oikein) perustuslakiin ja usein on mainittu myös Schengenin sopimus. Totta kai, nämähän ovat meille annettu noudatettavaksi, ei sinne päin ohjeiksi.

Turha mennä vastauksessakaan minnekään Azoreille, mielestäni esimerkiksi Tanska on onnistunut joissakin asioista meitä huomattavasti paremmin, ainakin alussa. Kokonaisluvut toki tällä hetkellä ovat siellä huonommat. Enkä väitä, että meillä on mennyt erityisen huonosti, vaan kuten totesit, olemme kokonaisuudessaan melko hyvässä tilanteessa.

En vain silti ymmärrä, miksi kadulla pitäisi iloita ja juhlia, jos matkustukseen liittyvät epäkohdat ja virheet toteutettiin ensin maaliskuussa ja heti perään ne halutaan toistaa elo-syyskuussa. Kannattaisiko ottaa opiksi? Aikaa on ollut puolisen vuotta.

Suomesta ei tule banaanidiktatuuria, jos edes yritetään hillitä koronan toista aaltoa muutenkin kuin taas syyttämällä kaikkea muuta paitsi hallituksen omaa toimintaa.

Minua huolettaa suuntaus, että erittäin fiksutkin ihmiset menevät onnesta sekaisin, kun heille lukee tiedotetta yksi sana kerrallaan. Sisältö saa olla vaikka uusinta Aku Ankkaa tai puhelinluettelon karttaliitettä. Kunhan luetaan.

 

[Cobol]

Hallituspolitiikan kannalta aivan kohtuullinen budjettiesitys 2021. Ensi vuoden alusta teollisuuden sähkövero alennetaan EU:n minimitasolle. Muutos vähentää verotuottoja vuonna 2021 noin 245 miljoonaa euroa. Nyt(kin) ansiotulojen verotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä, ja ounasteltua veronkorotusta (päätöksenä) ansiotuloihin ei tule.

Velkaantuminen lisääntyy 7-10 miljardia lisäbudjeteista riippuen. Lisävelkaantuminen päättyisi arviolta vuonna 2030. altiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2021 on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 18.9 miljardia euroa. Kahtena vuotena lisävelkaa siis vähintään 26 miljardia.

Jos on budjettiesitys 2021 hallituspolitiikan kannalta kohtuullinen eli tilanne huomioiden hallitusohjelmaa seuraava, en ole samaa mieltä oikeasta verolinjasta. Ansiotuloverotusta olisi tullut alentaa, koska kulutuksen merkitys BKT:ssa on yli 55 prosenttia. Tässä varmaan yksi ero hallituksen vasemmistokeskustalaisen talouspolitiikan osalta, jos sitä verrataan liberaaliin oikeistolaiseen talouspolitiikkaan, jossa kansalaisten lisätuloilla ja mm. talouden ja työmarkkinoiden rakennemuutoksella nähdään keskeinen asema.

Vanhaselta aivan järkevää tekstiä hänen todetessaan, että projektinsa on saada velkaantuminen hallintaan. Tämä edellyttää, että hallitus huolehtii viruksen leviämisen estämisestä ja palaa kehyssääntöön. Lisäksi on päätettävä ripeästi työllisyystoimista ja sote-uudistuksesta. Totta, merkittäviä ja suuria asioita.

 

[dana77]

Velkaantuminen lisääntyy 7-10 miljardia lisäbudjeteista riippuen. Lisävelkaantuminen päättyisi arviolta vuonna 2030. altiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2021 on seitsemän miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2020 alijäämä on lisätalousarviot mukaan lukien 18.9 miljardia euroa. Kahtena vuotena lisävelkaa siis vähintään 26 miljardia.

Vanhaselta aivan järkevää tekstiä hänen todetessaan, että projektinsa on saada velkaantuminen hallintaan. Tämä edellyttää, että hallitus huolehtii viruksen leviämisen estämisestä ja palaa kehyssääntöön. Lisäksi on päätettävä ripeästi työllisyystoimista ja sote-uudistuksesta.

Tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on, että vaalikauden jälkeen valtaan tulee aivan toisenlainen hallitus, joka tekee ne tarvittavat työllisyystoimet. Sen suhteen että hallitusvalta vaihtuu, tämä hallitus ei ole täysin onnistunut toistaiseksi tavoitteen mukaisesti.

 

[PePo_17]

En ole nähnyt tätä uutista linkatun. Kyse on verottamisesta, josta tuossa yllä puhuttiin.

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

En ole tämän yrittäjän käyttämiä lukuja tarkistanut, mutta vähän samanlainen olo on itsellänikin ollut. En minäkään ole varma, että veroilla kerättyjä varoja käytetään viisaasti.

edit: siis linkki vie verkkouutisten juttuun, jossa kerrotaan yrittäjän lähettämästä avoimesta kirjeestä verotukseen liittyen.

 

[TAM]

En ole nähnyt tätä uutista linkatun. Kyse on verottamisesta, josta tuossa yllä puhuttiin.

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

En ole tämän yrittäjän käyttämiä lukuja tarkistanut, mutta vähän samanlainen olo on itsellänikin ollut. En minäkään ole varma, että veroilla kerättyjä varoja käytetään viisaasti.

edit: siis linkki vie verkkouutisten juttuun, jossa kerrotaan yrittäjän lähettämästä avoimesta kirjeestä verotukseen liittyen.

[OT]Itse olen muuten miettinyt Suomessa tuota jutun lopussa mainittua lääkäriesimerkkiä. Kerran olen käynyt yksityisellä nilkkavamman takia ja siellä yksi lääkäri ravasi kahden huoneen väliä. Sillä aikaa kun hän tutki potilasta toisessa huoneessa, niin hoitaja (tai joku apulainen, en kiinnittänyt huomiota) otti perustiedot yms. ylös seuraavalta potilaalta viereisessä huoneessa. Samoin kun lääkäri tutki nilkkaani, niin apulainen toimi kirjurina mikä säästi lääkäriltä aikaa. Tuntui todella tehokkaalta ja sellaiselta missä lääkäri keskittyi siihen mistä hänelle maksetaan eikä tarvinnut toimia sihteerinä kuten yleensä tapahtuu.[/OT]

Jos nuo jutussa mainitut luvut pitävät paikkansa, niin kyllähän tuo jotain kertoo. Mielenkiintoista olisi tietää että mihin sitä rahaa kuluu enemmän kuin muissa maissa jos koulutuksessa ja terveydenhoidossa ei olla kärjessä.

 

[dana77]

En ole nähnyt tätä uutista linkatun. Kyse on verottamisesta, josta tuossa yllä puhuttiin.

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

Yrittäjä avautuu: Valtion tulot jo huippuluokkaa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

En ole tämän yrittäjän käyttämiä lukuja tarkistanut, mutta vähän samanlainen olo on itsellänikin ollut. En minäkään ole varma, että veroilla kerättyjä varoja käytetään viisaasti.

edit: siis linkki vie verkkouutisten juttuun, jossa kerrotaan yrittäjän lähettämästä avoimesta kirjeestä verotukseen liittyen.

Erityisen ansiokas tuo kirjoitus on siinä, että siinä ammutaan alas se yleinen harhauskomus, että meillä on korkeat verot sen takia , että sillä rahoitetaan hyvinvointiyhteiskunnan loistavat palvelut. Palvelut eivät ensinnäkään ole huippuluokkaa, vaan vain parempaa keskitasoa, vaikka tuo lääkäriesimerkki ei erityisen oleellinen ole isossa kuvassa. Myöskään tulonsiirrot köyhille ei ole selitys korkeille veroilla. Selitykset löytyvät sieltä, että meillä on massiivisia tulonsiirtoja keskiluokalta keskiluokalle, yhteiskunta rahoittaa asioita, jotka eivät kuulu sille, kuten kulttuuria ja toki miljardiluokan yritys-, maatalous yms tukia.

 

[dana77]

Mielenkiintoista olisi tietää että mihin sitä rahaa kuluu enemmän kuin muissa maissa jos koulutuksessa ja terveydenhoidossa ei olla kärjessä.

Jos Suomessa jotain hyvää on, niin julkisten palveluiden läpinäkyvyys on tietyiltä osiin suht.hyvää. Esim valtion tulojen ja menojen tutkiminen on suhteellisen helppoa. Toki tuolla on monenlaisia tukia ja menoeriä piilotettu paikkoihin, joihin ne eivät kuulu ollenkaan ja osa rahoista menee kuntien kautta, mutta tuolta voi asiaa tutkailla:

Tutki budjettia

Valtion budjetti eli talousarvio on vuosittainen valtion taloutta ja varainhoitoa koskeva suunnitelma, jossa päätetään budjettitalouden meno- ja tuloarvioista ja tarvittaessa alijäämän kattamiseen otettavasta velasta.

tutkibudjettia.fi

 

[lihaani]

Täällä puhutaan työllisyystoimista.
Käsittääkseni ainoa keino työllisyyden lisääntymiseen on kulutuskysynnän kasvu. Mitään hokkuspokkustemppuja ei ole.
Miksi palkata työvoimaa, jos ei hyödyke käy kaupaksi?
Mistä rahaa niin paljon kulutukseen, että työttömyys putoaisi tilastollisesti merkittävästi?
Varmaankin veronkevennyksistä ja työelämän joustoista. Työpaikat lisääntyvät vauhdilla kun työehtosopimuksista otetaan perälauta pois tilalle viidensadan euron perustulo.

 

[dana77]

Käsittääkseni ainoa keino työllisyyden lisääntymiseen on kulutuskysynnän kasvu. Mitään hokkuspokkustemppuja ei ole.

Ei pidä paikkaansa. Työn määrä riippuu sen hinnasta. Mitä edullisempaa työ on, sitä enemmän sille on kysyntää. Kovin moni ei käytä parturia joka maksaa 100e, mutta 10e parturille on asiakkaita vaikka kuinka. Jos hintojen annetaan muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan markkinoilla, niin sille löytyy sopiva hinta. Jos se sovitaan kabineteissa keskuskomiteoiden toimesta ja sen pitäisi olla sama joka paikassa, niin silloin se voi olla joka kallis ja työpaikat jäävät syntymättä.

Kun työllisyysaste nousee, niin valtion menot työttömyysmenot pienevät ja jos tämä viedään veronalennuksiin, niin pienempikin tulo riittää elämiseen. Nyt ne jotka makaavat kotona ovat muiden elätettäviä eivätkä tuota mitään. Myös palkkatason laskulla on vaikutuksia kilpailun kasvuun ja hintatasoon.

 

[Erkka Lapanen]

Selitykset löytyvät sieltä, että meillä on massiivisia tulonsiirtoja keskiluokalta keskiluokalle, yhteiskunta rahoittaa asioita, jotka eivät kuulu sille, kuten kulttuuria

Suomessa on yksi euroopan pienimmistä elokuva-alan tuista, muista en ole niin kartalla muuten kuin että tukea jakaa kaikki maat, ei vain Suomi ja paljon enemmän kuin Suomi. Eikä mistään massiivisista tulonsiirroista kyllä voida puhua.

 

[dana77]

Suomessa on yksi euroopan pienimmistä elokuva-alan tuista, muista en ole niin kartalla muuten kuin että tukea jakaa kaikki maat, ei vain Suomi ja paljon enemmän kuin Suomi. Eikä mistään massiivisista tulonsiirroista kyllä voida puhua.

Kultuurille valtion budjetista jaetaan karvan alle puoli miljardia euroa ja kuntien toimesta vielä lisää. 490 miljoonaa euroa. Ellei sitä jostain muuta kautta pumpata vielä lisää (Ylen budjetista näin varmasti tehdään).

 

[Cobol]

Tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta on, että vaalikauden jälkeen valtaan tulee aivan toisenlainen hallitus, joka tekee ne tarvittavat työllisyystoimet. Sen suhteen että seuraava hallitusvalta vaihtuu, tämä hallitus ei ole täysin onnistunut toistaiseksi tavoitteen mukaisesti.

Hallitus on oikealla tiellä mainitsemasi tavoitteen toteuttamisessa.

 

[lihaani]

Ei pidä paikkaansa. Työn määrä riippuu sen hinnasta. Mitä edullisempaa työ on, sitä enemmän sille on kysyntää. Kovin moni ei käytä parturia joka maksaa 100e, mutta 10e parturille on asiakkaita vaikka kuinka. Jos hintojen annetaan muodostua kysynnän ja tarjonnan mukaan markkinoilla, niin sille löytyy sopiva hinta. Jos se sovitaan kabineteissa keskuskomiteoiden toimesta ja sen pitäisi olla sama joka paikassa, niin silloin se voi olla joka kallis ja työpaikat jäävät syntymättä.

Kun työllisyysaste nousee, niin valtion menot työttömyysmenot pienevät ja jos tämä viedään veronalennuksiin, niin pienempikin tulo riittää elämiseen. Nyt ne jotka makaavat kotona ovat muiden elätettäviä eivätkä tuota mitään. Myös palkkatason laskulla on vaikutuksia kilpailun kasvuun ja hintatasoon.

Näinhän se on. Saadaan silpputöiden Ja nollasopimusten yhteiskunta. Enemmistö ei uskalla investoida vaan elää kädestä suuhun. USA on hyvä esimerkki tulevaisuudesta myös meillä.
Pizzalähettejä ja koirankusettajia muutaman satasen kuukausituloilla ja silti työllisyysaste on pienempi kuin nykyisin.
Tavallisiin kokopäiväisiin työpaikkoihin on satoja hakijoita.
Näin tulevaisuudessa on kaikkialla. Koska tekoäly.
Talousnerot lohduttavat, että tekoälytöiden tilalle tulee uusia paremmin palkattuja töitä. Mitä ja kuinka paljon?

 

[Erkka Lapanen]

Kultuurille valtion budjetista jaetaan karvan alle puoli miljardia euroa ja kuntien toimesta vielä lisää. 490 miljoonaa euroa. Ellei sitä jostain muuta kautta pumpata vielä lisää (Ylen budjetista näin varmasti tehdään).

Elokuvien verokannustinjärjestelmän on laskettu tuovan tuen takaisin valtiolle yli 2,5 kertaisesti. Kyseinen tuki on Suomessa rajattu pieneksi, pienemmäksi kuin kilpailijamaissa. Valtio siis rajaa tuoton pienemmäksi ja yksi syy on juuri huutelijat joita poliitikot pelkää koska kulttuuri ei ole in. Tuki on moninkertainen esim. Belgiassa joka on tajunnut helpon tavan saada rahaa sisään valtiolle. Suomi on päättänyt ottaa sitä rahaa vastaan vain vähän.

 

[dana77]

Näinhän se on. Saadaan silpputöiden Ja nollasopimusten yhteiskunta. Enemmistö ei uskalla investoida vaan elää kädestä suuhun. USA on hyvä esimerkki tulevaisuudesta myös meillä.

USA on esimerkki nollasopimusten yhteiskunnasta, jossa enemmistö ei uskalla investoida vaan elää kädestä suuhun? Näinköhän. Bkt per capita kuitenkin parikymmentä pinnaa isompi kuin Suomessa ja mediaanipalkka yli kolmetuhatta dollaria kuussa.

Jos nollasopimukset kielletään, niin ei niiden tilalle isossa mittakaavassa tule mitään kokopäiväisiä sopimuksia, vaan sitten ne kielletään.
Toki itse tekisin lakiin pykälän, että nollasopimukset eivät ole myöskään työntekijää sitovia.

 

[dana77]

Elokuvien verokannustinjärjestelmän on laskettu tuovan tuen takaisin valtiolle yli 2,5 kertaisesti. Kyseinen tuki on Suomessa rajattu pieneksi, pienemmäksi kuin kilpailijamaissa. Valtio siis rajaa tuoton pienemmäksi ja yksi syy on juuri huutelijat joita poliitikot pelkää koska kulttuuri ei ole in. Tuki on moninkertainen esim. Belgiassa joka on tajunnut helpon tavan saada rahaa sisään valtiolle. Suomi on päättänyt ottaa sitä rahaa vastaan vain vähän.

Verokannustinjärjestelmien myötä tulleita laskennallisia tulonmenetyksiä ei luvussa ollut huomiotu, vaan se oli vain suorien tukien osuus. En ole laskelmia nähnyt, niiden tekijän riippumattimuutta arvioinut tai oikeellisuutta arvioinut, joten en lähde ottamaan kantaa, että pitääkö ne paikkaansa. ALV saisi maassa olla yleensäkin alempi, niin ei tarvitsisi olla mitään jokaiselle kivalle kaverille räätälöityjä poikkeustukihimmelijärjestelmiä ja toisaalta kun veroaste olisi alempi, niin ihmiset voisi itse päättää mitä kulttuuria haluavat tukea rahoillaan ilman valtion ohjaavaa näkyvää kättä.

 

[Mediakuutio]

[OT]Itse olen muuten miettinyt Suomessa tuota jutun lopussa mainittua lääkäriesimerkkiä. Kerran olen käynyt yksityisellä nilkkavamman takia ja siellä yksi lääkäri ravasi kahden huoneen väliä. Sillä aikaa kun hän tutki potilasta toisessa huoneessa, niin hoitaja (tai joku apulainen, en kiinnittänyt huomiota) otti perustiedot yms. ylös seuraavalta potilaalta viereisessä huoneessa. Samoin kun lääkäri tutki nilkkaani, niin apulainen toimi kirjurina mikä säästi lääkäriltä aikaa. Tuntui todella tehokkaalta ja sellaiselta missä lääkäri keskittyi siihen mistä hänelle maksetaan eikä tarvinnut toimia sihteerinä kuten yleensä tapahtuu.[/OT]

Jos nuo jutussa mainitut luvut pitävät paikkansa, niin kyllähän tuo jotain kertoo. Mielenkiintoista olisi tietää että mihin sitä rahaa kuluu enemmän kuin muissa maissa jos koulutuksessa ja terveydenhoidossa ei olla kärjessä.

Ainakin Pohjolan Omasairaalassa oli joskus tuollainen käytäntö. Sitten taas ainakaan Helsingissä julkisella ei lääkärille edes tullessa ilmottauduta joten tehoskas ajankäyttö on senkin puolesta mahdotonta.

 

[Hagi]

Sosiaali- ja terveysministeriön syrjäytetylle ex-kansliapäällikölle Päivi Sillanaukeelle löytyi yllätyspaikka ulkoministeriöstä Sosiaali- ja terveysministeriön syrjäytetylle ex-kansliapäällikölle Päivi Sillanaukeelle löytyi yllätyspaikka ulkoministeriöstä

STM:n sisäisten riitojen jälkeen Päiville on löydetty uusi rooli Haaviston alaisuudesta. Titteli on "temaattinen suurlähettiläs".

 

[Ollakseni]

Suomessa on yksi euroopan pienimmistä elokuva-alan tuista, muista en ole niin kartalla muuten kuin että tukea jakaa kaikki maat, ei vain Suomi ja paljon enemmän kuin Suomi. Eikä mistään massiivisista tulonsiirroista kyllä voida puhua.

Joku elokuvan tukeminen voi olla toimivaa, mutta yleisesti kulttuurin tukeminen tulisi laittaa yksityisen sektorin hoidettavaksi, muuttamalla joukkorahoituksen kannattavammaksi Suomessa. Se että muissa maissa tykätään paskoa kadulle ei ole syy olla rakentamatta Suomeen sisävessoja.

Ja ei Veikkaus ei ole yksityinen toimija.

 

[teppana]

En ole tätä vastaan mitenkään kategorisesti. ALV on kuitenkin käytännössä tasavero, joten sen alentaminen suosii niitä, joilla on jo ennestään varaa. Luonnollisestikaan tällaiset instrumentit eivät ole vasemmistopuolueiden toivelistalla.

Mistä muuten ottaisit vähentyneet verotulot? Joillainhan se lysti on rahoitettava. Näitä kokoomuksen avauksia kun on kuunnellut, niin vaikuttaa siltä, että yhä enemmän valutaan persujen kikkapussille: menolisäyksiä keksitään joka paikasta, mutta vain ani harvoin kerrotaan, miten veropohja pidetään tiiviinä.

Kyllä alvin laskeminen tosiasiallisesti hyödyttää pienituloisia enemmän. Jos alvin lasku näkyy kuluttajahinnoissa. Mikä ei tietenkään ole varmaa.