Rannekello-ketju

[Salama15]

Suunto Core'lla mennään tällä hetkellä, mutta kyllähän tuolla jossain siintelee itselle 50's lahjaksi TAG Heuer Carrera chrono...

 

[SamSpade]

Ihan vaan mielenkiinnosta, että miten palstan kellotosikot suhtautuvat, mielestäni ihan fiksun oloisiin ja näköisiin, älykelloihin. Esimerkkinä fiksun näköisistä tarjoaisin vaikka Huawei watch tai Motorola Moto 360 kelloja. Linkit Wareable | Wearable Technology News and Reviews sivustolle. Motorolaan olen itse tykästynyt ja sitähän voi modifioida jo ennen tilausta melkoisesti Motomakerilla, mikä on suunnittelusivu missä voi valita kellon koon, värin ynnä muuta pientä ulkonäkösälää.

Älykellot ovat varmasti ihan jees, osalle ihmisistä. Itse seuraan mielenkiinnolla niiden kehitystä ja muotoilua, mutta en ostaisi (nagaatio enemmänkin siihen että vapaalla yritän olla ns pois online maailmasta, eikä siitä että älykello)
Älykellot, sykemittarit (jollaisen itsekin omistan), ns monitoimikellot kuten Suunto Core ym. Kaikille on aikansa ja paikkansa sekä käyttäjänsä.
Corea tai vastaavaa voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni vesillä (ilmapuntari, myrskyhälytys ym) tai vaikka vaelluksella.

 

[Fordél]

Kaikille on aikansa ja paikkansa sekä käyttäjänsä.
Corea tai vastaavaa voisin hyvinkin kuvitella käyttäväni vesillä (ilmapuntari, myrskyhälytys ym) tai vaikka vaelluksella.

Juuri näin. Kelloista on moneksi ja erilaisiin tilanteisiin löytyy sopivia kelloja. Valtaosalla kelloharrastajista tuskin on mitään sykemittareita tai älykelloja vastaan, kun niitä käytetään oikeassa ympäristössä. Sitten kun pääministeri tai ulkoministeri kulkee pukupäällä ja sykemittari kädessä, voi osalla nousta karvat pystyyn. Osa varmasti hyväksyy tällaistenkin rajojen rikkomisen.

Minä vedän tuollaisesta kellosta myös sellaisen johtopäätöksen, että sen kantaja tuskin kuuntelee Captain Beefheartia ja Absoluuttista Nollapistettä, vaan ennemminkin Radio Novalta musiikkia aikuiseen makuun.

Tää on hyvä esimerkki siitä, että lopulta ei kuitenkaan kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä ulkoisen habituksen perusteella, kuten kellosta. Itsellä voisi niin ikään olla kädessä Carrera ja samalla kuulokkeissa raikaisi Nollapisteen Sunnuntai, yksi tämän suosikkiorkesterini hienoimmista biiseistä.

 

[BigJay]

Minä olen aina pikkupojasta lähtien ollut jollain tapaa viehtynyt rannekelloihin. Nuorempana oli hienoa mitä enemmän muovia kelloon oli käytetty ja niinpä varsin möhkälemäinen Casion G-Shock oli oikea toiveiden täyttymys 13-vuotiaalle BigJaylle. Se kello tuli käytettyä melkolailla loppuun. Sen jälkeen käyttökellona oli sekä Citizenin aurinkoenergialla toimiva kello kuin myös Suunnon Vector. Nyt tuo Citizen pölyttyy jossain laatikon pohjalla, sillä se on mielestäni aivan liian lelun oloin BJ:n herkulesmaiseen ranteeseen.

Nyt on seitsemän vuoden ajan palvellut ns. parempana kellona Tag Heuerin Aquaracer ja jokunen vuosi sitten hankin Tissotin Couturier Chronographin, kun halusin myös nahkarannekkeisin kellon eikä budjettia ollut esim. vaikkapa Tagin Carreraan. Jälkeenpäin olen harmitellut että tuolloin Tissotia ostaessa piti nuukailla muutama satku enkä ostanut kyseistä kelloa automaattina.

Minulle tyylikkäät ja ennen kaikkea laadukkaat kellot ovat osa pukeutumista ja myöskin käyttöesineitä, sillä onhan se nyt kätevämpää katsoa aika ranteesta kuin esim. kaivaa puhelin taskusta. Mieleeni ei tulisi käyttää töissä vaikkapa Suunnon halpissykemittariani, josta kyllä ajan näkee aivan yhtä hyvin kuin Aquaracerista.

Jännityksellä jään odottamaan profilointia musiikkimaustani kellovalintojeni perusteella.

 

[jussi_j]

Juuri näin. ... kun pääministeri tai ulkoministeri kulkee pukupäällä ja sykemittari kädessä, voi osalla nousta karvat pystyyn. Osa varmasti hyväksyy tällaistenkin rajojen rikkomisen.


.....

Tavallaan yksi pointtini oli myös, että esim. Garmin Fenix 3 on ihan hienon kellon näköinen, mutta oikeasti ilmeisesti markkinoiden paras sykemittari. Saa metallista ja nahkaista ranneketta ja vaikka mitä sälää, mutta näyttää ihan hienolta cronolta.

 

[Kirjoittelija]

Tää on hyvä esimerkki siitä, että lopulta ei kuitenkaan kannata tehdä lopullisia johtopäätöksiä ulkoisen habituksen perusteella, kuten kellosta.

Mutta jos jollain on hattu päässä sisällä, siitä kyllä voi tehdä johtopäätöksen, että kyseessä on huono ihminen. Ja päätoimiselta pullonkerääjältä näyttäviä ihmisiä on ihan oikeutettua katsella halveksien (ja opettaa myös lapsensa tekemään näin) täällä meidän Suomessamme, jossa ei ole olemassa yhteiskuntaluokkia.

 

[pettter]

Mä kyllä tykkään että ihmiset ovat erilaisia ja varsinkin persoonallisia, mutta toisaalta olisi hyvä jos kaikki kulkisi samanlaisissa koulupuvuissa tai vaikka maastopuvussa. Intissä kotiutumispäivänä oli jännä huomata kun joku veti nahkahousua ja niittitakkia ylle, toinen aivan liian isoja räppihousuja jalkaan ja kolmas taas asetteli kravattia kauluspaitaan. Jos kello on statussymboli niin mulle mulle tulee mieleen että sellainen ihminen haluaa asettaa itsensä johonkin tiettyyn asemaan suhteessa muihin, mikä tietenkin on negatiivinen juttu. En mä tiedä oonko mä vähän hippi tai jotain kun mä ajattelen kaikkia ihmisiä samanarvoisina. Mua vähän nolottaisi kulkea tosi kallis kello kädessä ja ehkä mä jotenkin jopa koittaisin piilotella sitä hihan alle, vähän kuin ethän sä oikein halua että sun auto on pihan kallein. Tai no se joku ihmistyyppi haluaa ja niitä vissiin on paljonkin kun usein kuulee noita juttuja. Telkkarimainoksissakin sanotaan että ostamalla tämän ruohonleikkurin naapurit ovat kateellisia blaa blaa. Todennäköisemmin kait ne naapurit eivät ajattele noin. Jos ajattelee niin se johtaisi helposti kateuteen tai pröystäilyyn ja silloin niidenkin pitäisi hommata sellainen tai jopa kalliimpi. Ihminen ehkä saisi mielihyvää siitä ajatuksesta että olisi parempi vekotin kuin mulla. Itse tietenkin voi olla tyytyväinen että on tosi hyvä ja miksi ei ostaisi tosi hyvää jos kerta on rahaa, mutta ottaisiko esimerkiksi sitä kelloa näytille kun näkee muita. Ja miksi ylipäätänsä ostaisi "liian hyvän". Musta olis jotenkin kiva jos kaikki vetäisi vaikka kurahaararit päälle niin tietäisi ettei jotkut ajattele mitenkään ylimielisesti eikä niillä olisi tarvetta millekään statussymboleille. Esimerkiksi sporttisella kellolla sitä helposti viestittää että on sporttinen ja menevä ja kalliilla kellolla taas että rahaa löytyy ja varsinkin että tykkää näyttää sen muille.

Siis onhan noi joidenkin kellojen koneistot tietenkin tosi hienoja ja vaikka mitä. Hieno harrastus ja hienoja vehkeitä. En ole aiemmin hirveästi edes ajatellut rannekelloja.

 

[cottonmouth]

Minulle tyylikkäät ja ennen kaikkea laadukkaat kellot ovat osa pukeutumista ja myöskin käyttöesineitä, sillä onhan se nyt kätevämpää katsoa aika ranteesta kuin esim. kaivaa puhelin taskusta. Mieleeni ei tulisi käyttää töissä vaikkapa Suunnon halpissykemittariani, josta kyllä ajan näkee aivan yhtä hyvin kuin Aquaracerista.

No nyt ymmärrän miksi katsot minua, hyvä ystäväni, niin kieroon, kun käytän junttia Suuntoa all day/every day, vaikka kello-aficionado @Fordél jo asiasta varoitti.

Siirryhän sinäkin arvon cottonmouth oikeisiin kelloihin ja jätät nuo Suunnot väliin. Ei muuta kuin hakemaan jotain hienoa vanhempaa vedettävää Omegaa ranteeseen!

 

[BigJay]

No nyt ymmärrän miksi katsot minua, hyvä ystäväni, niin kieroon, kun käytän junttia Suuntoa all day/every day, vaikka kello-aficionado @Fordél jo asiasta varoitti.

Ei rakas cotton, valintasihan on kaukana juntista. Suuntosi on juuri oikea valinta kaltaisellesi urbaanille ja humaanille massipäällikölle. Demaritason Tag Heurini ei anna aihetta pröystäilyyn, mutta kait nyt olet kanssani samaa mieltä, että se sopii aavistuksen paremmin tänne vanhan rahan linnakkeeseen kuin tämä.

 

[cottonmouth]

kait nyt olet kanssani samaa mieltä, että se sopii aavistuksen paremmin tänne vanhan rahan linnakkeeseen kuin tämä.

Luonnollisesti.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Jos kello on statussymboli niin mulle mulle tulee mieleen että sellainen ihminen haluaa asettaa itsensä johonkin tiettyyn asemaan suhteessa muihin, mikä tietenkin on negatiivinen juttu. En mä tiedä oonko mä vähän hippi tai jotain kun mä ajattelen kaikkia ihmisiä samanarvoisina. Mua vähän nolottaisi kulkea tosi kallis kello kädessä ja ehkä mä jotenkin jopa koittaisin piilotella sitä hihan alle, vähän kuin ethän sä oikein halua että sun auto on pihan kallein. Tai no se joku ihmistyyppi haluaa ja niitä vissiin on paljonkin kun usein kuulee noita juttuja.

Tavanomaista arvokkaampi kello mielletään helposti pröystäilyn merkiksi, todennäköisesti siksi ettei kukaan tosiasiallisesti tarvitse tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen hintaista kelloa ranteeseensa.

Onko kalliin kellon pitäminen aina ja automaattisesti pröystäilyä tai rehvastelua? Kysymys on ehkä moniulotteisempi kuin mitä äkkiseltään voisi kuvitella. Mielestäni tuo on kiinni myös siitä, kuinka tyylitajuisesti ihminen toimii ja esiintyy sosiaalisissa yhteyksissä. Varakkaita ihmisiä on heitäkin joka lähtöön, mutta eivät he kaikki näytä nousukkailta, hekään joilla on ranteessa kultakello ja pihassa uudenkarhea Porsche. Tuollaisilla seikoilla erottuu helposti joukosta, mutta viime kädessä oma käytös ja toimiminen muiden ihmisten kanssa luovat sen konkteksin, jossa ihminen näyttää joko rehvastelijalta tai sitten ei näytä. Omiin varoihin nähden liian kalliin kellon tai auton pitäminen on sen sijaan helppo tuomita rehvasteluksi, tai vähintään tyhmäksi.

Venäläiset ovat oma juttunsa pröystäilyn saralla, jopa nekin jotka eivät pröystäile. Venäläinen kollegani noin 15 vuoden takaa oli tässä suhteessa jännä kaveri. Tyyppi oli moskovalaiseksi palkansaajaksi varsin hyvätuloinen, mutta ei se pahemmin ulospäin näkynyt. Ukko ajoi vanhalla perusautolla ja piti yllään hiukan virttynyttä pukua, joskus kulahtanutta villapuseroa. Asiakaskäynneillä mukana kulkeva salkku oli sekin parhaat vuotensa nähnyt, ja tuntui kuin mies ei olisi ostanut ikinä uusia kenkiä. Kaikesta huolimatta äijällä oli muutama asia, jotka tosissaan merkkasivat hänelle. Rannekello oli yksi näistä. Ei se mikään arvometalli-Rolex ollut, mutta jokin suht hintava peli nyt kuitenkin, ja niitä oli hänellä kotona useampi kuin yksi. Toinen tärkeä juttu oli kynä. Kaverilla aina oli laadukas kynä salkussa. Muistiinpanot mies teki tavallisella kuulakynällä. mutta sopimusten allekirjoituksia varten piti kuskata mukana Montblancin mustekynää. Salkussa oli varalla myös arvokas kuulakynä, jos Montblancin muste sattuisi jämähtämään. Oli kuulemma asiakkaan huomioimista, että voi tarjota kalliin kynän nimen allekirjoittamista varten. Tyypin omista kelloista ei tullut koskaan puhetta, mutta muistan että kerran hän neuvoi minua panostamaan pikkuisen enemmän kelloon, jos aion näyttää menevältä mieheltä. Kommentti saattoi olla aiheellinen, sillä tuohon aikaan minulla tapasi olla ranteessa inttireissua varten marketista ammoin ostamani muutaman kympin (siis markan) hintainen Q&Q, josta oli vaikea kaivaa mitään blingblingiä esille.

 

[Fordél]

No nyt ymmärrän miksi katsot minua, hyvä ystäväni, niin kieroon, kun käytän junttia Suuntoa all day/every day, vaikka kello-aficionado @Fordél jo asiasta varoitti.

Normisti tottakai tyyli ennen kaikkea, mutta tuo lienee kuitenkin loppupeleissä paras ratkaisu, koska sen avulla cottonmouth osaa kaikissa olosuhteissa suunnistaa takaisin kotiin.

 

[SamSpade]

Tämä kellojuttu on aika moniulotteinen ja myöskin hyvin maa ja maanosariippuvainen. Monessa euroopan maassa jenkeissä, aasiassa, riittävän hintainen kello ikään kuin kuuluu tietyn tason työn pukeutumiseen.
Aasiassa ja osin jenkeissä ei täyskultaist Rolexia katsota kieroon, täällä ja soin euroopassa kyllä. Koska täällä saa menestyä (sopivasti, ei rikastua) eikä ainakaan näyttää tai elää sen mukaan.

Toisaalta kallis kello on käypää rahaa tai helppo muuttaa rahaksi missä vain. Tämän takia moni ulkomaan kirjeenvaihtaja (eivät suomalaiset tosin) piti Omegaa tai Rolexia ranteessa reissussa. Käypää valuuttaa jos jotain sattui.

Rolexia katsotaan osin kieroon koska useimmat tunnistavat ja tietävät "kalliiksi". Kun taas jollain on siro kello ranteessa, kultaa tosin ja nahkarannekkeessa, ei sitä niikään noteerata vaikka olisi vajaan sadan tonnin Patek.

Toiselle tonnin kello on kallis, toiselle kymppitonin, eikä sinäkään mitään.

 

[Kiakonsyöjä]

Noni eilen (25.12.2015) pujotin uuden kelloni ranteeseen. Kyse siis Tapparan kirveslogolla kustomoidusta rannekellosta.

 

[Fordél]

"Kelloarsenaali" täydentyi tänään yhdellä uudella jäsenellä, kun tuli hankittua 1970-luvun alun Zenith. Kyseessä on hyvin klassinen ja simppeli kello. Rakkautta ensi silmällä. Mallia en tiedä, mutta koneistona 2542. Hyvin tuntuu tikittävän ja pysyvän ajassa, mutta täytyy vielä huollattaa se. Kello tulee kuitenkin ihan jokapäiväiseen käyttöön.

 

[SamSpade]

Voisin tietysti kysyä sekalaisten kysymysten ketjustakin, mutta josko täältä löytyisi helpommin asiantuntemusta. Kelloni osoittaa sellaisia merkkejä että paristo on loppumassa ja mietin, että koska kyseessä on vesitiivis kello jossa on vielä pitkälle takuuta jäljellä, niin pitäisikö tuon pariston vaihtamisen yhteydessä suorittaa vesitiiviyden mittaus ja jos, niin onko sellaisia vehkeitä kellosepällä kuin kellosepällä? Kellostani irtosi lähes heti oston jälkeen indeksilogo kellotaulusta ja kun se maahantuojan kellosepällä fiksattiin, kello palautui liitteenä olevan kuitin kera. Tuleeko mun odottaa paristonvaihton yhteydessä jotain vastaavaa kuittia, luottaa vain myyjän sanaan jos tämä sanoo, että "joo joo kyllä se testataan", vai tarvitseeko tuota testausta edes tehdä?

Mitä vittua, kysyy epätietoinen.

Jos menet jonnekin Kultajouseen tms niin usein niillä ei edes ole seppää. Myyjät takahuoneessa vaihtavat patterin (ja saattavat naarmuttaa kelloa siinä samalla). Ns parempia kelloja myyvillä liikkeillä on seppä, pariston vaihto maksaa varmaan sen 10€ ja jos kelloseppä on talossa niin yleensä aina on vesitiiviyden testeri. Kellon lasia vasten laitetaan anturi joka mittaa kellon paineensiedon (10 bar/20 bar jne) ja ainakin minä olen aina saanut lapun jossa testitulokset ja mitkä paineet mitattu sekä "Passed" maininta.
Vesitiiviys tulisi aina mitata jos kello avataan. Uuden kellon vesitiiviyden mittauksen tekisin 2-4 vuoden kuluttua kellon hankinnasta ja sen jälkeen vuosittain (riippuen kellon hinnasta ja siitä käyttääkö kelloa oikeasti uimiseen/snorklaamiseen jne). Oman sukeltajan kelloni testaan vuosittain ja maksaa sen 15-20€.

 

[Blöö]

Mä ymmärrän sen hyvin, että ihmiset ovat halukkaita maksamaan tekniikasta ja tyylistä. Rannekello on hieno värkki, vaikka sen käytännön merkitys on ehkä vähän laskenutkin. Kello kun on nykyään esillä niin monessa vehkeessä, että harvemmin ilman sitä omaa kelloa olisi mitenkään pulassa.
Kullasta ja timanteista maksaminen on minusta arabien ja ryssien hommaa. Ja kun kullasta puhutaan, niin mustalaiset ja Etelä-Pohjalaiset ovat kansakuntamme harakoita, kovasti ovat kiiltävälle persoja he.
Itsellä löytyy pari vanhaa kelloa, yksi Certina ja yksi Citizenin Pro Master sukeltajankello. Jälkimmäinen on kätevä tiskatessa.
Lisäksi omistan vielä pari halpiskelloa. Toisen tilasin netistä, toisen taas ostin kadulta Saigonissa. Kelloja myynyt tyttö pyysi Rolex-kopiosta 60 dollaria, minä tarjossin kuusi. Senkin tarjouksen tein päästäkseni hänestä eroon, sillä sana "no" ei tarkoita Vietnamissa oikein mitään. No friidu sanoikin, että kaupat tuli. Minä maksoin, sillä kotona on opetettu, ettei koskaan pidä tinkiä, ellei ole tosissaan. Semmoinen on vittuilua ja vastapuolen halveksimista. Tarjosin kuusi dollaria ja kello on mulla edelleen, tosin pöytälaatikossa. Yhdellä mun kaverilla on "samaa" mallia oleva aito Rolex. Jos etukäteen tiedän hänet tapaavani, niin ihan vaan häntä ilahduttaakseni laitan rantarolexini käteen. Toimii aina.

P.S. Se rantarolexini on tarkempi käymään aikaa kuin kaverini aito versio. Eli halpakin quartz-kello on yleensä ajannäyttäjänä kronometriä tarkempi.

 

[Weagle]

Missäs ihmiset huollattaneet mekaanisia kellojaan? Näihinhän olisi ymmärtääkseni vähintää 5v. välein syytä tehdä pudistus, voitelu ym. Onnistuuko siis jättää normaaliin kauppakeskuksen ketjuliikkeeseen vai kannattaako viedä suoraan jollekin kellosepälle? Myös suosituksia PK-seudulta otetaan vastaan.

 

[Fordél]

Missäs ihmiset huollattaneet mekaanisia kellojaan? Näihinhän olisi ymmärtääkseni vähintää 5v. välein syytä tehdä pudistus, voitelu ym. Onnistuuko siis jättää normaaliin kauppakeskuksen ketjuliikkeeseen vai kannattaako viedä suoraan jollekin kellosepälle? Myös suosituksia PK-seudulta otetaan vastaan.

Itse olen vienyt suoraan kellosepälle. Moni kauppakeskuksen liikkeistä toimittaa ne kuitenkin itsekin jollekin kellosepälle. Mukavampi, kun vie itse suoraan niin saa kuulla alan asiantuntijalta kommentit kellon kunnosta, tehdystä huollosta jne. En tiedä sitten ottaako liike itsekin tästä jotain välistä.

Kyselin itse juuri kuukausi sitten huollon hintoja helsinkiläisistä kellosepänliikkeistä. Erot hinnoissa olivat melkoiset. Toki huollot pitivät sisälläänkin vähän eri juttuja. Hintahaitari oli 130-350 euroa, joten kyse ei ollut ihan pelkästään eri sisältöisestä huollosta. Näistä halvinkin piti sisällään kellon purkamisen, osien pesun, uudelleen kokoomisen, öljyämisen ja säätämisen. Kalliimmassa oli lisäksi kuoren kunnostusta sekä olisiko ollut myös nupin tiiviste. Tämän kalleimman kellosepän mielestä ei ole edes järkevää lähteä tämän ikäisen kellon kohdalla vain putsaamaan ja öljyämään. Olin eri mieltä ja päädyin halvimpaan, koska tiesin yhden kellosepän lausunnon perusteella koneiston olevan ihan hyvässä kunnossa, vaikka ikää onkin plakkarissa yli 40 vuotta. Kellon huoltanut kelloseppäkin vahvisti, että koneisto oli tosiaan hyvässä kunnossa ja tuo huolto riitti oikein hyvin. Kuoretkin ovat mainiossa kunnossa, joten ei niitä tarvinut lähteä korjailemaan. Kyseessä on kuitenkin käyttökello, joten riittää, kunhan käy ja kukkuu.

Tämä halvin paikka, jossa huollatin kellon, oli Aikasi Kellosepät (Kalevankatu, Helsinki). Palvelu oli hyvää ja asiantuntievaa sekä hinta kohdillaan, joten itse aion käyttää kellot huollossa siellä jatkossakin. Tätä ennen olen huollattanut toisen vintagekellon Sepän Viisarilla Helsingissä ja sielläkin hinta oli ihan kohdillaan. Oisko maksanut suurin piirtein saman verran (n. 120-150 egee), mutta siinä vaihdettiin myös yksi rikkoutunut ratas kelloon, Onneksi ko. osa löyty helposti niin hinta ei pompsahtanut.

 

[Weagle]

Itse olen vienyt suoraan kellosepälle. Moni kauppakeskuksen liikkeistä toimittaa ne kuitenkin itsekin jollekin kellosepälle. Mukavampi, kun vie itse suoraan niin saa kuulla alan asiantuntijalta kommentit kellon kunnosta, tehdystä huollosta jne. En tiedä sitten ottaako liike itsekin tästä jotain välistä.

Eilen (ennen kattavan vastauksesi lukemista) tuli pyörähdettyä muutamassa ketjuliikkeessä. Ensimmäisessä myyjä ei osannut kertoa mitään huoltoprosessista, mutta olisin kyllä voinut jättää kellon liikkeeseen viikoksi odottamaan yrittäjän lomiltapaluuta. Toisessa myyjä sentään oli valmis toimittamaan kellon edelleen sepälle, mutta aikataulu ja hinta-arviot olivat melko karkeita: 2-3 viikkoa ja 2-300 euroa. Mainitsemiesi muiden hyvien puolien lisäksi suoraan asiantuntevan sepän kanssa asioidessa näyttäisi siis saavan nopeampaa palvelua edullisempaan hintaan.

 

[Fordél]

Itse voisin suositella Seikon 5 malleja, löytyy monen näköistä urheilukelloa ja kellomaailmassa Seikoa pidetään lähes parhaana "a bang for a buck" kellona, eli saat suht halvalle hinnalle vastinetta joka eurolle. Seikon malleja saa uutenakin jostain 70-80€ hinnoista alkaen, automaattikoneistolla vielä. Tuollainen kello tikittää luultavasti seuraavat 50 vuotta jos joskus huoltaa.

Luin ketjua läpi ja paikko lainata tätä viestiä, kun itsellä on juuri pohdinnassa Seikon halvimpien automaattikoneistojen kestävyys. Itseltä löytyy Seiko SKX009, jossa on koneistona 7S26. Todelliseksi työjuhdaksi sanottu, mutta osaatko @SamSpade sanoa, että mikä tällaisen koneiston todellinen kestävyys on? Puhutaanko oikeasti vuosikymmenten koneistosta, jos sitä huoltaa?

Googlettelin kyllä tätä asiaa ja löysinkin yhden todella kattavan kurkistuksen ko. koneistoon. Linkki vie thePuristS.com-sivustolle. Sen perusteella kyse on äärimmäisen simppelistä, mutta myös kestävästä koneistosta.

 

[alias]

Kelloiksi mainittavista ranteessa yleensä Breitling Superocean Heritage, mustalla taululla. Kaapissa lisäksi saksalainen Glashutten vedettävä Nomos Orion + pari muuta jota ei voi kelloksi sanoa

 

[SamSpade]

Seikon koneistoa on varmaan kohdeltu kaltoin tuhansissa kelloissa muutaman kymmenen vuoden ajan.
Kestäviä ovat.
Olen lukenut aikaisemmin jo tuon The purists linkin ja saman suuntaista kuullut muualtakin.
Itselläni on yksi tuolla koneistolla ja on ollut mukana monessa kovassa menossa mm taktisen kiväärin kursseilla kädessa kun ammuttu 7,62 useampi sata laukausta 16 tunnin kurssin aikana. Ei mitään vaikutusta käyntiin.
Eri asia on haluaako käyttää rahaa kellon huoltamiseen monta kertaa kellon hintaa enemmän.

Jos vanhan Seikon lähettää Seikolle korjattavaksi, vanha koneisto ulos, uusi sisään.
Osaava kelloseppä taas kyllä huoltaa ja vaihtaa kuluneet osat mutta hintaa tulee helposti sen pari sataa euroa.

 

[Fordél]

Kelloiksi mainittavista ranteessa yleensä Breitling Superocean Heritage, mustalla taululla. Kaapissa lisäksi saksalainen Glashutten vedettävä Nomos Orion + pari muuta jota ei voi kelloksi sanoa

En ole yleensä Breitlingin kellojen ystävä, koska en pidä niiden muotoilusta, muttaa Superocean Heritage on positiivinen poikkeus. Todella hieno suklari! Eikä valittamista ole Nomos Orioninkaan kanssa. Niin ikään muotoilultaan hyvin simppeli kello. Ei muuta kuin ranneaikaa tällekin kellolle.

Seikon koneistoa on varmaan kohdeltu kaltoin tuhansissa kelloissa muutaman kymmenen vuoden ajan.
Kestäviä ovat.
Olen lukenut aikaisemmin jo tuon The purists linkin ja saman suuntaista kuullut muualtakin.
Itselläni on yksi tuolla koneistolla ja on ollut mukana monessa kovassa menossa mm taktisen kiväärin kursseilla kädessa kun ammuttu 7,62 useampi sata laukausta 16 tunnin kurssin aikana. Ei mitään vaikutusta käyntiin.
Eri asia on haluaako käyttää rahaa kellon huoltamiseen monta kertaa kellon hintaa enemmän.

Jos vanhan Seikon lähettää Seikolle korjattavaksi, vanha koneisto ulos, uusi sisään.
Osaava kelloseppä taas kyllä huoltaa ja vaihtaa kuluneet osat mutta hintaa tulee helposti sen pari sataa euroa.

Kiitoksia paljon vastauksesta. Sinänsä mulla kello ei tule kovaan rymyämiseen vaan lähinnä pohdin, että kestävätkö nämä ihan normikäytössäkin vuosikymmeniä. Mulle kuitenkin yksi olennainen osa mekaanisten kellojen "harrastamisessa" on se, että ne kestävät ja niitä voi tarvittaessa korjata. Ovat ikään kuin osa kestävää kehitystä. Eivät ole mitään kertakäyttötavaraa, kuten ns. muotikellot. Eli se ei sinänsä haittaa vaikka huolto maksaisi sadasta pariin sataan euroon.

Tosin vähän laski intoa tämän koneiston suhteen, kun selvisi, että siinä on käytetty muutamaa muovista osaa. No ton The Purits -jutun mukaan niidenkin käytölle on perusteensa.

SKX:n seuraksi himottaisi hankkia Seiko SRP777 ja juuri ruskealla nahkahihnalla/-natolla (linkki vie Strapcode-sivustolle). Tosin täytyisi käydä testaamassa, että onko liian iso ranteeseen. Toinen vaihtis on Oris Aquis Date.

 

[PelicansP]

Kirjoitellaanpas tällekin foorumille taas pitkästä aikaa..

Aiemmin en ole kelloista ollut juuri millään tavalla kiinnostunut, mutta nyt on viime aikoina alkanut kiinnostus heräämään ja tarkoitus olisikin nyt hankkia ranteeseen hiukan arvokkaampi aikarauta.

Budjetin ollessa maksimissaan 3000€ olenkin nyt iskenyt silmäni oheisen linkin Omegan Seamastersiin nimenomaan sinisellä kellotaululla. Linkki vie laatukellot.fi sivustolle.

http://www.laatukellot.fi/omega-seamaster-diver-300m-co-axial-41mm-sininen-teras-p-17102.html
http://www.laatukellot.fi/omega-seamaster-diver-300m-co-axial-41mm-sininen-teras-p-17102.html
Täällä varmasti joltain löytyy ainakin kokemusta Seamastersista niin kiinnostaisi kuulla perusteluita sille, onko mitään järkeä tilata tuota kyseistä kelloa tuohon hintaan. Ja onko kukaan tilaillut tuolta laatukellot.fi sivustolta arvokkaampia kelloja että miten homma siellä pelittää?