Mainos

Punttisalilla kävijät/bodausta harrastavat

  • 933 527
  • 4 656

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Muutamia sekalaisia pointteja:
- Käsien treenaukseen vaikuttaa osittain kehon mittasuhteet. Lyhyet kädet, niin vetoliikkeissä hauis ottaa hyvin osumaa ja työntöliikkeissä ojentaja. Ja pitkillä käsillä sitten melkein tarvitsee erikseen kohdistaa treeniä niille. Tämä tietysti raakasti yleistäen, mutta sama pätee sitten paljon siihen että mihin normaali takakyykky menee. Lyhyt vartalo ja pitkät reidet, niin takareidet + pakarat nappaa ison osan kuormasta. Jolloin etukyykky olisi huomattavasti järkevämpi etureisien kasvatukseen. Sitten taas lyhyet reidet ja pitkä vartalo, etureidet saavat ihan lowbar-kyykyssäkin ärsytystä kivasti.

- Tiheämpi frekvenssi on todettu hyväksi tutkimuksissa, mutta ero ei ole valtavan suuri kun tasataan viikossa tehdyt sarjat (ts. makepe 3+3+4=10 vs maanantaisin rinnalle 10 sarjaa). Tietysti salilla käytettävissä oleva aika vaikuttaa tähän reilusti. Jos käytät 1h kolme kertaa viikossa, niin jos jako olisi PPL*, niin ensimmäisen liikkeen jäljiltä sinulla olisi työntävissä aika hyvin lämmöt kohdallaan, yksi lämmittely ja seuraava liike ja lopussa ei tarvita edes lämmittelyä lainkaan. Sama sitten muina päivinä ja niiden lihaksilla. Yksijakoisella puolet (tai yli) ajasta menee melkein lämmittelyyn, varsinkin jos kyykkyä ja penkkiä varten täytyy ottaa enemmän lämmittelyä.

- Kolmijakoinen kerran viikkoon, vaikka PPL*, niin sinun on hyvin vaikea vetää itseäsi todella tukkoon ja kevyiden viikkojen tarve on hyvin minimaalinen. Lisäksi ei tule välttämättä sitä ylirasitus-oloa niin helposti että kaikkia paikkoja kolottaa ja uni ei tule yms.

- Omat mieltymykset, jos 1/1.5/2-jakoinen ei nappaa, niin todennäköisesti saat niistä vähemmän irti kuin saisit ohjelmasta jota jaksat noudattaa. Ja sitten tietysti että jos pitkään olet yksijakoista hinkannut, niin vaihtelu virkistää. Kolmijakoisessa, jossa jalat on omana päivänään on vielä sekin että jos ei tykkää jalkoja treenata, tuohon on helpompi suhtautua kuin siihen että jalkoja olisi 2-3 x viikko.

- Kaikki muut treeniin vaikuttavat asiat. Syöminen, nukkuminen jne. Noilla saa hyvänkin treeniohjelman pilattua ja toisaalta keskinkertaisellakin ohjelmalla saat hyviä tuloksia, kunhan muut osa-alueet ovat kunnossa. Ja vieläkin väitän että treenijakoa tärkeämpää on se progressiivisuus.

- Siihen että lihas kerran viikkoon treenamalla olisi vain ylläpitoa, on helppo heittää tuon palturiksi osoittavia faktoja tiskiin. Googlatkaa tutkimuksia sarjojen määrästä, failuresta yms, iso osa tutkimuksia (myös "trained inviduals", eli ei pelkästään aloittelijoita) tehdään nimenomaan lihasryhmä kerran viikossa jaolla. Niissäkin kummasti se lihas kasvaa.

* push-pull-legs, eli työntävät-vetävät-jalat, voimapuolella tehdään myös penkki/mave/kyykky -jaolla tuota. Eli mave kuuluu vetäviin ja selkäliikkeisiin.
 

Kipinä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset
Miten merkittävässä rooli lämmittelyllä on lihaksen kehityksen kannalta? Ts, onko lämmittelyn pääasiallinen funktio vammojen estäminen, vai onko tuolla merkittävä rooli myös kehityksen kannalta? Itsellä lämmittely esim penkissä tahtoo olla luokkaa yksi vähän pidempi sarja pelkällä tangolla tms. Tosin työpainotkin ovat tässä kohtaa melko pieniä vielä.
Lämmittelyn pääasiallinen funktio on vammojen estäminen ja työsarjat kehittää lihasta.
 

Kipinä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset
Tässä on nyt tullut käytyä noin 16 kk salilla ja sitä ennen treenasin kotona noin puolitoista vuotta. Kaiken näköistä treeniä on sinä aikana tullut kokeiltua ja nykyinen mielipide alkaa olemaan, keep it simple.

Nyt koronasulun loputtua tein itselleni taas uuden kaksi jakoisen treenin, minkä teen kolmesti viikossa. Salilla käymisestähän en kauheasti pidä, mutta pakko yrittää vähän ylläpitää lihaskuntoa ja jalkateeenit jää aikaa vähälle, koska siitä pidän kaikkein vähiten.

Eli tällaisella mennään nyt ainakin seuraavat kolme kuukautta vuorokerroin. Listauksessa ei lämmittelysarjoa ja treenikerta kestää noin 70 minuuttia. Saattaa olla, että alasoutu voi vaihtua leuanvedoksi jossain vaiheessa.
Edit. Reiden ojentajat pitää myös ottaa jossain vaiheessa takaisin, kun sillä sai "ihanan" poltteen aikaiseksi. :)

A
Jalkaprässi 3x10
Penkki 4x10-12
Ylätalja leveä ote 4x10-12
Pystypunnerrus 4x10-12
Yläsoutu koneella 4x10-12

B
Mave 3x5-8
Dipit 4x10-12
Alasoutu 4x10-12
Rintalihaskone 4x10-12
Hauis ja Viparit ss 4x10-12
 

Crank

Jäsen
Lämmittelyn pääasiallinen funktio on vammojen estäminen ja työsarjat kehittää lihasta.
Pilkkua viilaten sanoisin, että lämmittelyiden pääasiallinen tehtävä on valmistaa keho suoritukseen. Ja tätä kautta sitten myös mahdollisten vammojen estäminen.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Miten merkittävässä rooli lämmittelyllä on lihaksen kehityksen kannalta? Ts, onko lämmittelyn pääasiallinen funktio vammojen estäminen, vai onko tuolla merkittävä rooli myös kehityksen kannalta? Itsellä lämmittely esim penkissä tahtoo olla luokkaa yksi vähän pidempi sarja pelkällä tangolla tms. Tosin työpainotkin ovat tässä kohtaa melko pieniä vielä.
Isoissa liikkeissä "over-warmup" on myös ihan hyvä vaihtoehto. Eli käyt ottamassa (helpon) ykkösen työsarjoja isommalla painolla. Joku 85-90% maksimista ja sitten tiputus sarjapainoihin.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Isoissa liikkeissä "over-warmup" on myös ihan hyvä vaihtoehto. Eli käyt ottamassa (helpon) ykkösen työsarjoja isommalla painolla. Joku 85-90% maksimista ja sitten tiputus sarjapainoihin.
Itse olen myös todennut tämän toimivaksi. Se paino jolla sen painon tekee, ei vain saa olla liian raskas (tai lähellä maksimia), koska muuten se syö jo energiaa niiltä varsinaisilta työsarjoilta. Kerran tein tämän virheen että otin käytännössä maksimin lämmittelyiden jälkeen, ja sen jälkeen sarjat menivät aika lailla vituralleen. Siitä lähtien olen ollut tarkkana.
 

Hagi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
jalkateeenit jää aikaa vähälle, koska siitä pidän kaikkein vähiten.

Eli tällaisella mennään nyt ainakin seuraavat kolme kuukautta vuorokerroin. Listauksessa ei lämmittelysarjoa ja treenikerta kestää noin 70 minuuttia. Saattaa olla, että alasoutu voi vaihtua leuanvedoksi jossain vaiheessa.
Edit. Reiden ojentajat pitää myös ottaa jossain vaiheessa takaisin, kun sillä sai "ihanan" poltteen aikaiseksi. :)

A
Jalkaprässi 3x10
Penkki 4x10-12
Ylätalja leveä ote 4x10-12
Pystypunnerrus 4x10-12
Yläsoutu koneella 4x10-12

B
Mave 3x5-8
Dipit 4x10-12
Alasoutu 4x10-12
Rintalihaskone 4x10-12
Hauis ja Viparit ss 4x10-12

Kun ohjelmasi tänne laitoin, niin sitä voinee kommentoida. Vahva suositus, ota kyykky / etukyykky tuon jalkaprässin tilalle.

Kulmasoudun ja vinopenkin ottaisin myös ohjelmaan (pois muita soutuja ja rintalihaskone). Tietysti kannattaa treenata niin, että viitsit salilla käydä, jos motivaation kanssa on tiukkaa. Kehitys yleensä antaa lisää motivaatiota ja kuten sanoit, salilla yksikertainen ohjelma ja perusliikkeet tuottavat usein parempaa tulosta.
 

Kipinä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset
Kun ohjelmasi tänne laitoin, niin sitä voinee kommentoida. Vahva suositus, ota kyykky / etukyykky tuon jalkaprässin tilalle.

Kulmasoudun ja vinopenkin ottaisin myös ohjelmaan (pois muita soutuja ja rintalihaskone). Tietysti kannattaa treenata niin, että viitsit salilla käydä, jos motivaation kanssa on tiukkaa. Kehitys yleensä antaa lisää motivaatiota ja kuten sanoit, salilla yksikertainen ohjelma ja perusliikkeet tuottavat usein parempaa tulosta.
Tiedän että jalkatreeniin kyykky on kuningasliike, mutta aina kun sitä teen, niin se tuntuu todella epämukavalta. Etukyykky menee paremmin ja ehkä sitä voisi joskus testata pidemällä treenillä.

Kulmasoutua olen tehnyt paljon vapaalla tangolla ja toi "yläsoutu koneella" on lähes sama liike. En tiedä koneen nimeä, niin nimesin sen itse yläsouduksi. :)

En viitsi koko ajan vaihdella liikkeitä, niin vedän tämän loppuun ja alkukesästä teen uuden ohjelman. Vinopenkki käsipainoilla tulee siihen kuulumaan.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tiedän että jalkatreeniin kyykky on kuningasliike, mutta aina kun sitä teen, niin se tuntuu todella epämukavalta. Etukyykky menee paremmin ja ehkä sitä voisi joskus testata pidemällä treenillä.
Minusta tuntui myös ikävältä kyykätä aikoinaan. Sitten aloin treenata rintarangan ja lonkkien liikkuvuutta, ja homma alkoi rullata, kun yksinkertaisesti pystyin tekemään kyykyt kunnolla. Otin myös tunnin painonnostovalmentajalla, joka tsekkasi tekniikkani ja antoi tarvittavat vinkit kolmeen isoon perusliikkeeseen mun kropan välityksiäni palvellen.

En tiedä toki, mikä kyykkäämisessä tuntuu epämukavalta, mutta jos kyse on liikkuvuudesta, sitä kannattaa parantaa ihan arkeakin ajatellen. Tunti painonnostokoutsin kanssa tekee ihmeitä.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tiedän että jalkatreeniin kyykky on kuningasliike, mutta aina kun sitä teen, niin se tuntuu todella epämukavalta. Etukyykky menee paremmin ja ehkä sitä voisi joskus testata pidemällä treenillä.
Sanotaan että kyykky on kuningasliike, mutta sen ei tarvitse olla lowbar takakyykky. Eli ehdottomasti etukyykky, SSB-kyykky tai takakyykky (tai joku muu variaatio) mukaan treeniin. Eikä välttämättä tarvitse voimanostovalmentajaakaan konsultoida, ei siitä kyllä haittaa ole, mutta rohkeasti repimään jotain kokeneempaa hihasta, niin veikkaan että neuvovat kyllä alkuun.

Toki painonnostovalmentaja osaa toki myös nuo liikkeet opettaa, mutta mieluiten sitten kokemusta omaava, ettei ole vielä lapsellisesti sen ajatusmaailman varassa että kyykky ei ole kyykky, ellei pakarat osu maahan. Kun ihmisen mittasuhteet ja sisäiset rakenteet vaikuttavat kyykkyyn ihan älyttömän paljon, sellaiset seikat joille et venyttelyllä tai liikkuvuusharjoituksilla voi mitään. Välillä tuntuu että kirjekurssi-PT:illä tuo seikka ei ole tiedossa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Toki painonnostovalmentaja osaa toki myös nuo liikkeet opettaa, mutta mieluiten sitten kokemusta omaava, ettei ole vielä lapsellisesti sen ajatusmaailman varassa että kyykky ei ole kyykky, ellei pakarat osu maahan. Kun ihmisen mittasuhteet ja sisäiset rakenteet vaikuttavat kyykkyyn ihan älyttömän paljon, sellaiset seikat joille et venyttelyllä tai liikkuvuusharjoituksilla voi mitään. Välillä tuntuu että kirjekurssi-PT:illä tuo seikka ei ole tiedossa.
Jep, ja siksi viittasinkin painonnostovalmentajaan. Toki näissäkin on varmasti lajijääriä, joiden mielestä atg on ainoa oikea kyykky, mutta omat kokemukseni ovat hyviä ja siksi uskallan suositella. Varmasti kokenut pt osaa käydä tekniikan yhtälailla hyvin läpi. Liikkuvuuteen jokaisen kannattaa joka tapauksessa satsata omissa rajoissaan. Siitä ei ole mitään muuta kuin hyötyä varsinkin iän karttuessa. Enkä taaskaan tarkoita mitään ihmeitä, vaan sitä, että jokaisen tulisi esim. jonkinlaiseen vakaaseen syväkyykkyyn päästä. Minä en aikoinaan päässyt.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Liikkuvuuteen jokaisen kannattaa joka tapauksessa satsata omissa rajoissaan. Siitä ei ole mitään muuta kuin hyötyä varsinkin iän karttuessa. Enkä taaskaan tarkoita mitään ihmeitä, vaan sitä, että jokaisen tulisi esim. jonkinlaiseen vakaaseen syväkyykkyyn päästä. Minä en aikoinaan päässyt.
Tarkoitatko syväkyykyllä ihan painon kanssa ja selkä suorana tehtävää kyykkyä? Pitkät reidet, syvä lonkkamalja ja paksu reisiluun pää, niin syväkyykky on käytännössä mahdottomuus ja tapauskohtaisesti jopa kisasyvyys saattaa olla hyvin kyseenalainen. Sama asia maastaveto lattialta, tietyillä mittasuhteilla ei saa liikettä koskaan tehtyä suoralla selällä. Tietysti unohdetaan tässä kohtaa vammat, koska ne ovat aina tapauskohtaisia ja voidaan lukea poikkeuksiksi. Siitä olen samaa mieltä että ei liikkuvuudesta yleensä haittaa ole, mutta aina pitäisi huomioida yksilön rakenne. Siellä on aina niitä keillä on optimaalinen rakenne ja pääsevät kyykkäämään kapealla asennolla perse lattiaan, ilman ongelmia (yleensä lyhyet reidet) ja yleensä ilman liikkuvuusharjoittelua. Sitten on niitä keiden tarvitsee ottaa leveä asento ja suunnata jalkaterät&polvet reilusti ulos että pääsevät edes kisasyvyyteen.

Tästä on ruvennut olemaan paljon enemmän juttua viime vuosina ja tietynlainen ehdottomuus on kadonnut pikkuhiljaa.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tarkoitatko syväkyykyllä ihan painon kanssa ja selkä suorana tehtävää kyykkyä?
En, slaavikyykkyä tarkoitin, mutta ennen palaveria nopeasti naputin vastauksen loppuun. Tietysti siinäkin on vaihtelunsa, ymmärrän sen. Olen hyvä esimerkki siitä, etten koskaan ole erityisemmin treenannut spagaatia, mutta jostain syystä passiivinen liikkuvuuteni on ollut tuolta osin aina hyvä, ja edelleen tuo menee, vaikkakin vaatii tällä iällä jo lämmöt pohjille. Sitten taas nilkat, lonkat osin ja varsinkin rintaranka oli betonia. Mutta nekin aukesivat sen verran, että nykyään pystyy slaavikyykyssä viettämään aikaa. Painojen kanssa jätän kyykyn kyllä viemättä pohjaan pl. pienillä painoilla lämmittelen ääriasennossa hetken.
 

MPN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Etukyykyn olen joutunut jättämään väliin, koska en osaa oikeaa tekniikkaa. Tuntuu, että ranteet menevät paskaksi jo pelkällä tangolla enkä oikein tiedä mihin tuo tanko kannattaisi sijoittaa että se siinä pysyisi. Täytynee tutkia tekniikkavideoita vähän tarkemmin.
Itselläkään ei onnistu painonnostotyylillä tuo pito, vaan käytän ihan ristiotetta. Toinen vaihtoehto on käyttää remmejä, googlella löytyy kummastakin paljon infoa. Mutta tuohon ristiotteeseen itsellä oli helpoin että ensin "frankenstein"-tyyliin kädet suoraksi, sitten tangon alle ja kun tanko vähän painaa kurkkua (silloin se itsellä ainakin asettuu olkapäiden "kuoppiin"), niin sitten vasta koukistaa kädet ja ottaa tangosta kiinni. Suosittelen myös että laittaa rautaa jonkun verran tankoon kun tuota kokeilee, itsellä ainakin hankala saada tyhjällä tangolla sitä oikeaan paikkaan. Sama kyllä pätee takakyykyssä.
 
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue
Kiitos tästä. Noudattanut näitä ohjeita nyt pari viikkoa pienillä muutoksilla ja tuntuu aika hyvältä. Mukavasti vaihtelua ja sopivan yksinkertaiset treenit minulle. Etukyykyn olen joutunut jättämään väliin, koska en osaa oikeaa tekniikkaa. Tuntuu, että ranteet menevät paskaksi jo pelkällä tangolla enkä oikein tiedä mihin tuo tanko kannattaisi sijoittaa että se siinä pysyisi. Täytynee tutkia tekniikkavideoita vähän tarkemmin.
MPN tuossa hyvin mainitsikin tuon ns.ristiotteen vaihtoehtona, jos ei ranteissa ja/tai olkapäissä liikkuvuus riitä. Tietysti tuohon liikkuvuuden parantamiseen on jotain täsmäliikettäkin, mitä voi vaikka ennen treeniä tehdä, jos haluaa etukyykkyä varten kehittää liikkuvuutta. Jos tuo ristiotekin tuntuu vittumaiselta, eikä yhtään ala luonnistua, niin joku bulgarialainen askelkyykky (takajalka korokkeella, etujalka kyykkää) käsipainoilla tai tanko takahartioilla on hyvä kyykkyvariaatio myös. Vähän menee enemmän pakaraosastolle kuin etari, mutta kyllä se etureisiinkin ottaa.

Jos joku moninivelliike tuottaa hankaluuksia, niin suurin virhe on vain pyyhkiä se ohjelmasta tekemättä mitään korvaavana, toiseksi suurin on korvata se jollakin hilavitkuttimella - karkeana esimerkkinä jos ei leuanveto luonnistu, niin tekisi hauiskääntöä korvaavana. Kannattaa siis joko a) opetella sen liikkeen tekniikka tai b) korvata se jollakin toisella moninivelliikkeellä.
 

Crank

Jäsen
Sanotaan että kyykky on kuningasliike, mutta sen ei tarvitse olla lowbar takakyykky. Eli ehdottomasti etukyykky, SSB-kyykky tai takakyykky (tai joku muu variaatio) mukaan treeniin. Eikä välttämättä tarvitse voimanostovalmentajaakaan konsultoida, ei siitä kyllä haittaa ole, mutta rohkeasti repimään jotain kokeneempaa hihasta, niin veikkaan että neuvovat kyllä alkuun.
Tähän tartun sen verran, että useamman vuoden kokemus salilla ei ole mikään tae sillä, että osaisi tekniikat. Saati opettaa niitä. Sieltä voi tulla ties mitä bro science - neuvoja riippuen ihan henkilöstä.

Yritin alkuun räpeltää highbar kyykkyä, mutta omat välitykset ja olkapäiden liikkuvuus on sitä luokkaa, että lowbar sopii todella paljon paremmin. Mark Rippetoen videoita tutkin ja sen jälkeen opettelin lowbarin ja johan alkoi kyykkääminen olemaan edes vähän alusta mukavaa.

Sen miehen videoita suosittelen, voi löytyä hyviä vinkkejä.

Mutta tuohon ristiotteeseen itsellä oli helpoin että ensin "frankenstein"-tyyliin kädet suoraksi, sitten tangon alle ja kun tanko vähän painaa kurkkua (silloin se itsellä ainakin asettuu olkapäiden "kuoppiin"), niin sitten vasta koukistaa kädet ja ottaa tangosta
Ite teen harvoin etukyykkyä, ku saanut takakyykyn luonnistumaan hyvin, mutta kun teen, niin kyykkään tuossa Frankenstein-asennossa. Painot on varsin maltilliset, mutta pysyy tempo rauhallisena ja kun ei pidä tangosta kiinni, niin pakottaa pitämään selän suorana ja asennon pystyssä.
 

F#21

Jäsen
Kuukauden verran taas käyty salilla ja toivottavasti nyt tulisi enemmän tai vähemmän tavaksi.
Aloitin yksijakoisella A/B-ohjelmalla ja yritän kolmisen kertaa viikossa käydä treenaamassa. Nyt kuitenkin mietin pitäisikö ottaa kulmasoutu ohjelmaan ja siksi kuuntelisin mielelläni neuvoja.

Ohjelma on nyt vastaava, jossa kaikki liikkeet 3x8 ja maastaveto 4x5:
A) takakyykky, penkki, ylätalja, olkapäät, vatsat
B) mave, vinopenkki kp, lantionnosto, olkapäät, vatsat
Olkapäissä kierto viparit, pystypunnerrus kp, takaolkapääveto. Vatsoissa myös vähän eri liikkeitä.

Mietin josko siirtäisi ylätaljan b-ohjelmaan vatsojen tilalle ja kulmasoutu a-ohjelmaan taljan tilalle. Kuulostaako järkevältä vai löytyisikö jotain parempia ratkaisuja?

Ihan hyvältä tämä nykyinenkin ohjelma tuntuu, eli ei sen suhteen ole tarvetta muutoksille, mutta aiemmin tullut tehtyä kulmasoutua ja nyt tuntuu alastomalta ilman sitä. Rinnallevedon "jouduin" jo vaihtamaan maastavetoon.

Edit. Ja tällä hetkellä tavoite on saada kroppa urheilullisempaan kuntoon läskiä polttaen. Kroppa näyttää peilistä lähes päärynältä, niin alkuun fokus on sen ehostamisessa.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Mitenkäs muut punttailijat joilla on ollut korona tänä keväänä, kuinka pian olette palannut normaalitehoiseen salirytmiin? Itse ollut nyt periaatteessa oireeton jo kolmisen viikkoa, mutta pieni rasitusyskä vaivaa edelleen tietyissä tilanteissa ja etenkin pitkien kävelylenkkien jälkeen tuntuu jalat olevan aika väsyneet. Monilla tutuilla kuullut olevan ihan samaa. Joten kysymys on, uskaltaako tässä jo palata kunnolliseen treeniin vihdoinkin, vai kannattaisiko vieläkin ottaa vähän iisimmin? Mitään sydänlihastulehdusta ei kyllä huvittaisi napata, kun niitäkin tapauksia on ollut muutama tiedossa.

Harmittaa, kun ennen koronaa oli kaikin puolin hyvä progressio päällä joka liikkeessä (sarjaennätykset paukkuivat) ja nyt tauko venynyt jo viiden viikon mittaiseksi.
 

Crank

Jäsen
Mitenkäs muut punttailijat joilla on ollut korona tänä keväänä, kuinka pian olette palannut normaalitehoiseen salirytmiin? Itse ollut nyt periaatteessa oireeton jo kolmisen viikkoa, mutta pieni rasitusyskä vaivaa edelleen tietyissä tilanteissa ja etenkin pitkien kävelylenkkien jälkeen tuntuu jalat olevan aika väsyneet. Monilla tutuilla kuullut olevan ihan samaa. Joten kysymys on, uskaltaako tässä jo palata kunnolliseen treeniin vihdoinkin, vai kannattaisiko vieläkin ottaa vähän iisimmin? Mitään sydänlihastulehdusta ei kyllä huvittaisi napata, kun niitäkin tapauksia on ollut muutama tiedossa.

Harmittaa, kun ennen koronaa oli kaikin puolin hyvä progressio päällä joka liikkeessä (sarjaennätykset paukkuivat) ja nyt tauko venynyt jo viiden viikon mittaiseksi.
Terveurheilija-sivustolta näkee varsin hyvin miten suositellaan palattavan urheilun pariin.

 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Terveurheilija-sivustolta näkee varsin hyvin miten suositellaan palattavan urheilun pariin.

No, tämä nyt ei suoranaisesti vastannut kysymykseeni mitenkään, kun tuota taulukkoa on tullut tuijoteltua jo liiaksikin, on siis varsin tuttu. Tarkoitus oli enemmänkin tiedustella muiden treenaajien kokemuksia koronasta toipumisesta ja treeniin paluusta.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
@Steril Minulla meni 5 kk:tta ensimmäisestä koronakerrasta toipumiseen. Olin kipeänäkin viikkoja. Tämä tapahtui delta-variantin aikaan. Viiteen kuukauteen en tosiaan pystynyt treenaamaan lainkaan ilman että olisin tullut kipeäksi heti seuraavana päivänä, sitten helpotti. Ainoa lääke oli totaalilepo.

Sairastuin toisen kerran helmikuussa ja silloinkin kunnon viikon kuumetaudilla. Siitä ei näytä jääneen vastaavia häntiä kuin ensimmäisestä kierroksesta.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
@Steril Minulla meni 5 kk:tta ensimmäisestä koronakerrasta toipumiseen. Olin kipeänäkin viikkoja. Tämä tapahtui delta-variantin aikaan. Viiteen kuukauteen en tosiaan pystynyt treenaamaan lainkaan ilman että olisin tullut kipeäksi heti seuraavana päivänä, sitten helpotti. Ainoa lääke oli totaalilepo.

Sairastuin toisen kerran helmikuussa ja silloinkin kunnon viikon kuumetaudilla. Siitä ei näytä jääneen vastaavia häntiä kuin ensimmäisestä kierroksesta.
Oho. No eipä kuulosta hyvältä. Millä tavalla sitten tulit kipeäksi kun treenasit? Nousiko uudestaan aina kuume ja miten nopeasti se meni ohi?

Millaisia oireita oli muuten levossa tuona toipumisaikana? Minulla itselläni ei ole mitään muuta kuin tuo pieni jalkojen väsymys juuri esim kävelyn jälkeen sekä pitkittynyt yskä, joka on kyllä vähenemään päin koko ajan. Olen jo tehnyt muutamia pitkiä kävelylenkkejä (12-15km), ja niiden jälkeen on jaloista ollut veto aika veks, mitään muuta ongelmaa ei ole ollut. Lihaskuntoa tai punttiharjoittelua en ole tehnyt lainkaan. Kyllä muuten jurppii ja vietävästi jos nyt taas otetaan takapakkia tämän vuoksi. Tavoite oli jo siedettävässä kesäkunnossa ja sitä kohti oltiin hyvää vauhtia menossa ennen sairastumista.
 

Hippi Hiiri

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Nanna Karalahti
@Steril Minulle nousi treenien jälkeen kuume pariksi päiväksi - viikoksi. Etenkin aluksi tuli myös rytmihäiriöitä ja lieviä kivun tuntemuksia rintaan.

Kun maltoin olla treenaamatta, levossa olin oireeton. Duunit pystyi tekemään koko ajan normaalisti ja mitään "aivosumua" tai ylenmääräistä väsymystä ei esiintynyt.

Kroppaa kuulostelemalla vaan liikkeelle. Se on ihan hänessä, pitkittyykö paranemisesi vai ei.
 

smugu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hifk
Harmittaa, kun ennen koronaa oli kaikin puolin hyvä progressio päällä joka liikkeessä (sarjaennätykset paukkuivat) ja nyt tauko venynyt jo viiden viikon mittaiseksi.
Tässä on mun koko 15 vuoden voimailuharrastus tiivistettynä. Aina kun saa hommasta kiinni niin menee joku paikka hajalle tai sairastuu muuten. On ollut olkapäät, selkä, polvet, kyynärpäät, tenniskyynärpää, ranteet ja mitä lie hajalla moneen kertaan ja nuo tuottavat aina sen 1-6kk taukoa treeneistä tai ainakin tosi isoja muutoksia treeneihin.

Mutta nyt koronan jälkeen olen omat satujumppailut pystynyt kyllä käydä tekemässä. Olisiko tässä nyt 5 viikkoa omasta koronasta. Oma puoliso ei tosin pysty kävelyä enempää tehdä ja on sairauslomallakin viidettä viikkoa. Sykkeet huitelee välillä levossakin 130 tietämillä.
 

bart

Jäsen
Mitenkäs muut punttailijat joilla on ollut korona tänä keväänä, kuinka pian olette palannut normaalitehoiseen salirytmiin? Itse ollut nyt periaatteessa oireeton jo kolmisen viikkoa, mutta pieni rasitusyskä vaivaa edelleen tietyissä tilanteissa ja etenkin pitkien kävelylenkkien jälkeen tuntuu jalat olevan aika väsyneet.
Tullaanpa vähän vieraaseen pöytään huutelemaan kun itse en salihommia (toistaiseksi) harrasta. Mutta uintia ja lenkkeilyä tulee treenattua useampia kertoja viikossa. Kävin 22.3 vetämässä 2h uintitreenin. Seuraavana päivänä tuli kotitestissä positiivinen tulos. Kahden viikon sairastelun jälkeen oli sellainen olo, että voisi jatkaa treenaamista. Aloitin varovasti parilla kävelylenkillä ja kun olo tuntui niiden jälkeen suht normaalilta, niin 11.4 kävin eka kertaa altaassa koronan jälkeen. PIti mukamas varovasti aloittaa, mutta reilut 1,5h tuli tehollista uintiaikaa. Pikkasen oli outo olo keuhkoissa, jos kuvailisi niin ehkä sellaista pientä poltetta. Suorituskyky tosin romahti aika lailla, mutta nyt alkaa olla jo suht lähellä aikaa ennen koronaa.

Toisaalta sitten eräs puolituttu on kärsinyt jo kai puolitoista vuotta oireista, missä pienehkökin liikunta nostaa sykkeet ylös. Epäili itse että olisiko sairastunut sitten long covidiin. Mene ja tiedä.

Koko kirjoituksen pointti se, että nämä asiat taitaa olla aika lailla yksilöllisiä. Jotkut selviävät vähemmällä, jotkut eivät. Varmaan pitäisi omaa kehoa kuunnella ja lähteä joka tapauksessa varovasti itseä kuulostellen..
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös