Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Olkku]

Ihan asiaa

Juu. Mulla ei tietenkään ole kokemusta, junnujen suomenmestaruusotteluista, mutta mielestäni junnu on junnu, eli ailahteleva teini. Ihminen on kuitenkin ikäisensä, oli se B-junnuna mestaruustasoa, tai piirisarjaa. B-junnu on vielä ailahteleva nuori, joista harvat ovat kypsiä ajattelemaan jääkiekkoa taktisesti, saati joukkuelajina.

Kyllä mä olen huomannut, että tiedät kiekosta kohtuu paljon ja vähän enemmänkin, mutta silti joitakin näkemyksiäsi kyseenalaistan, nimenomaan junnukiekkoa koskien. Korostan vielä, että minun mielestä 16 vuotiaitten kiekko on helvetisti muutakin, kun harjotukset ja pelit, ynnä pelitaktiset asiat. Se on nuoren ihmisen opastusta, koko elämään ja sosiaalisuuteen, jonka he toki oppivat joukkueurheilussa. Olkoon kyseessä miten korkea sarjataso tahansa. Toki poikkeuksia on yksilöinä.

 

[Mängimies]

Sinäkin sitten innostuit kirjoittamaan B-juniorien peleistä, kun HPK:n B hävisi toisen finaalisarjaottelunsa eilen kotonaan 0-8. Ihmettelen vaan, kun et ole kirjoittanut HPK:n B:n muista pudotuspelisarjan otteluista.

Eikös tuo ole vähän sama ilmiö käänteisenä kuin vaikkapa Sveitsin liigaa käsittelevä ketju täällä Jatkoajassa? Siinä ketjussa nimimerkki siffa kritisoi voimakkaasti Doug Sheddenin valmennuksellisia kykyjä ja pelisysteemiä. Ja tämä nimenomaan alkukauden aikana kun Sheddenin johtama Zug oli liigan hännillä. Yhtä lailla sopii ihmetellä miksei nimimerkki siffa kirjoittanut kauden mittaan myöhemmin juuri mitään kommenttia asiaan kun Sheddenin pelisysteemillä "jota ei voida nimittää edes fiasko-kiekoksi" pudotettiin runkosarjan voittaja.

Kuten sanoin, samasta ilmiöstä kyse. Vieläpä varsin yleistä tällä palstalla.

 

[Salama15]

Luepa tarkemmin, mitä kirjoitin. Pelin puolella, kun pakki nostaa kiekkoa jalalla B-pisteen yläkaaren kohdilla ylöspäin, laskee saman puolen laituri ottamaan vauhtia alhaalta. Pelin puolen pakki syöttää takaviistoon pakki-pakin toiseen laitaan. Toisen laidan pakilla on hyökkäyksiin lähtöä varten neljä vaihtoehtoa. Sentteri pelaa perinteistä sentteripeliä keskikaistalla ollen siinä koko ajan syötettävänä, sentterille syöttö on ykkösvaihtoehto. Takaviistoon syöttäneen pakin puolen laituri on kelannut vauhtia ja on vauhdissa syötettävänä toisessa laidassa, tämä on hyökkäyksiin lähdön toinen vaihtoehto. Pelin puolen laiturille lyhyt syöttö on kolmas vaihtoehto. Neljäs vaihtoehto on toisen laidan pakilta syötön saaneen pakin ylösnousu.

No et sinä kyllä noin kirjoittanut vaan pakkien kiekottelusta (ei pelkkä D to D) ja siitä kuinka laiturit säntää jo valmiiksi alaspäin vastaan, mutta kiitos tästä selvityksestä.

 

[Wäinö#16]

Eikös tuo ole vähän sama ilmiö käänteisenä kuin vaikkapa Sveitsin liigaa käsittelevä ketju täällä Jatkoajassa? Siinä ketjussa nimimerkki siffa kritisoi voimakkaasti Doug Sheddenin valmennuksellisia kykyjä ja pelisysteemiä. Ja tämä nimenomaan alkukauden aikana kun Sheddenin johtama Zug oli liigan hännillä.

Mun kohdalla ei tuosta tunnetusta "halonhakkuu" ilmiöstä kannata tässä yhteydessä puhua, sillä minulla HPK:n menestys B-junnuissa oli yhdentekevää, vaikka joku voi toki luulla, että Petterin turpaan otto 0-8 kotihallissa olisi jotenkin erityisen hauskaa. Muutenkin nuo junnusarjat ovat lähinnä kasvattajasarjoja, joissa pelaajien kehitys ajaa usein joukkueen menestyksen edelle eli joukkueeseen sinänä kuuluvia tähtipelaajia peluutetaan mieluummin kovemmalla tasolla mahdollisuuksien mukaan. Siffalla puolestaan tuntuu olevan enemmänkin tunteita pelissä näissä B-junnuväännöissä.

Shedden on muuten jälleen pärjännyt mainiosti pelikirjallaan jolla ei yksinkertaisesti voi menestyä Euroopan sarjoissa. Taitaa olla viides vähintäänkin semifinaalipaikka putkeen plakkarissa, kertaakaan ei ole jäänyt mitalipelien ulkopuolelle.

 

[LaTe_Show]

Siffalla puolestaan tuntuu olevan enemmänkin tunteita pelissä näissä B-junnuväännöissä.

Näissä junnuväännöissähän nimenomaan on enemmän tunteita pelissä, kun isät seuraavat poikiensa tekemisiä katsomosta käsin.

 

[Mängimies]

Mun kohdalla ei tuosta tunnetusta "halonhakkuu" ilmiöstä kannata tässä yhteydessä puhua, sillä minulla HPK:n menestys B-junnuissa oli yhdentekevää, vaikka joku voi toki luulla, että Petterin turpaan otto 0-8 kotihallissa olisi jotenkin erityisen hauskaa.

Enkä puhunutkaan sinun kohdalla. Kunhan vain vastasin nimimerkki siffalle ikäänkuin sivustaseuraajana.

Terveisin nimimerkki sivustaseuraaja

 

[siffa]

Kyllä mä olen huomannut, että tiedät kiekosta kohtuu paljon ja vähän enemmänkin, mutta silti joitakin näkemyksiäsi kyseenalaistan, nimenomaan junnukiekkoa koskien. Korostan vielä, että minun mielestä 16 vuotiaitten kiekko on helvetisti muutakin, kun harjotukset ja pelit, ynnä pelitaktiset asiat. Se on nuoren ihmisen opastusta, koko elämään ja sosiaalisuuteen, jonka he toki oppivat joukkueurheilussa. Olkoon kyseessä miten korkea sarjataso tahansa. Toki poikkeuksia on yksilöinä.

Juniorikiekkoilu on juuri näin niinkuin kirjoitat, kokonaisuus. Valmentajilla on käytössään noin 30 herkässä iässä (B-juniorit) olevaa pelaajaa ja taustalla puolensataa poikien vanhempaa. Pojat ovat taidoiltaan eri tasoilla. Vanhempien odotukset juuri oman pojan kohdalla ovat aina korkealla. Pelaavan kokoonpanon valinta sekä ketjujen muodostaminen aiheuttavat joka kerta pelaajissa ja vanhemmissa ilon tai katkeruuden tunteita. Siinä ovat valmentajat usein lähes mahdottoman tehtävän edessä, kun yrittävät pitää joukkueen yhtenäisenä. Yksi tapa pitää joukkue mahdollisimman yhtenäisenä on suunnitella ja valmentaa/harjoituttaa sille pitkäjänteisesti pelitapa, jota noudattamalla pelaajien henkilökohtainen taitotaso nousee ja joukkueen yhtenäisyys kasvaa. Mikäli pelaajalle tulee pahojakin virheitä silloin, kun hän pyrkii pelaamaan joukkueen pelitavan mukaan, ottaa virheen vastuulleen valmentaja, ei pelaaja. Näin pelaajille tulee noudatettavan pelitavan kautta rohkeus ja rentous pelata. Tästä samasta ilmiöstä eli pelitavan tuesta miesten joukkueille ovat puhuneet/kirjoittaneet ainakin Jukka Jalonen, Raimo Summanen ja Juhani Tamminen.

 

[Ridiculous]

Näin ulkopuolisena, sana-sanaan keskustelua seuranneena, voisin kommentoida asiaa niin, että viimeistään C-ikäluokassa alkaa pelitaktisen kuvioiden toteuttaminen ja harjoittaminen, ja viimeistään B:ssä pelataan suurimmissa osissa SM-jengejä pelikirjakiekkoa. On tärkeää olla pohja pelisysteemille ja tätä kautta myös tietyt suuntaviivat menestykselle. Pelkällä yksilötaidolla kun ei pitkälle pötkitä enään, kun valmentajatkin hakevat muutakin gloriaa kuin mainetta "pelaajien kehittymisestä" - joukkueen on menestyttävä.

Huonojen yksilöiden joukkue huonolla pelikirjalla lähtee lomille aikasin.
Huonojen yksilöiden joukkue hyvällä pelikirjalla voi pötkiä pitkälle.
Hyvien yksilöiden joukkue huonolla pelikirjalla voi varauksella pötkiä pitkälle, yleensä ei.
Hyvillä yksilöillä ja hyvällä pelikirjalla höystetty joukkue pötkii pitkälle. Tätä oli mm HPK ja HIFK, pitkin kautta.

 

[Kaukosäädin]

Petteri Sihvonen murjaisi hervottoman vitsin taas tänään: Lukolle kiitettävä arvosana.

Sihvonen perustelee arvosanaansa jollain jonnenjoutavilla asioilla kuten Uraman jatkolla ja junioriakatemialla. Jaa mikä sitten pitäisi olla oikea arvosana? No minäpä jatkoajan johtavana analyytikkona kerron. Kun katsotaan, että alkukausi oli täysi kymppi, runkosarjan keskivaihe kahdeksikko, runkosarjan lopetus kuutonen ja pleijarit täysi hylätty eli nelonen saadaan keskiarvoksi 7. Sitten kun painotetaan niitä oikeita pelejä missä ratkaistaan sijoitus ja erotetaan pojat miehistä voidaan arvosanaksi antaa 7-.

Jos Lukko olisi voittanut mestaruuden Petterin mielestä arvosana olisi varmaankin ollut 13 asteikolla 4-10.

 

[Fordél]

Sihvoselta taas perusanalysointi, jossa keskitytään lähinnä vain pelitapaan. Tapaus Lukosta olisi saanut paljon hedelmällisemmän ja kattavammankin analyysin aikaiseksi, mutta ilmeisesti Sihvosen taidot ei riitä kuin pelitavan analysointiin. No senhän onneksi osaa oikein hyvin ja se on aivan totta, että kaiken tämän paskan keskellä, on Lukon kauteen osattava analysoida suhteellisuudentajuisesti.

Siltikin kiitettävä on kyllä aivan liian hyvä arvosana kun muistetaan, että Lukko operoi kuitenkin todella kovilla resursseilla. No tietysti Sihvosen työhön kuuluu myydä lehtiä ja aiheuttaa keskustelua, joten jonkun tyydyttävän antaminen ei palvelisi tällaista tarkoitusta oikeastaan mitenkään. Jos edellinen kausi oli Lukolta floppi niin kyllä tämä menee vain juuri sinne tyydyttävän kohdille, koska tuloksena oli tippuminen ensimmäiseltä kierrokselta. Hyvääkin oli kuten syksyn todella kova lento ja nuorten pelaajien kehittäminen.

 

[Takkuturkki]

Kautta voidaan arvostella vasta sitten kun se on ohi.

Se joukkue joka voittaa mestaruuden, on kympin arvoinen, muut eivät.

Lähtökohdista riippuen puolivälierissä putoaminen voi olla joko ihan kohtuullinen suoritus (esim. tällä kaudella SaiPa ja Pelicans olisivat tässä vaiheessa pudotessaan pelanneet ihan kohtuullisen kauden) tai sitten ihan paska suoritus (niin kuin nyt Lukko tai jos esimerkiksi HIFK tai JYP putoaisi tässä vaiheessa).

Samoin jos Ilves olisi hävinnyt karsintasarjan, sen arvosana olisi 4, eli synkin mahdollinen epäonnistuminen. Nyt kun se näyttää sarjassa säilyvän mutta oli kuitenkin viimeinen, on arvosana 5. Sehän on se alin hyväksytty kouluarvosana.

 

[Dhearted]

Kautta voidaan arvostella vasta sitten kun se on ohi.

Se joukkue joka voittaa mestaruuden, on kympin arvoinen, muut eivät.

Kuulostaa nuorelta idealismilta, mutta sitäkin tarvitaan.

Esim. joukkue joka ilmoittaa pitävänsä välikauden ja pelaa jollain nollabudjetilla ja yltää pronsille ansaitsee kyllä arvosanan 10.

Mutta toki jos ajatellaan jalon urheilullisesti, että "kaikki tavoittelevat vain mestaruutta" niin pointtisi on toki totta.

 

[Lucius]

Kuulostaa nuorelta idealismilta, mutta sitäkin tarvitaan.

Esim. joukkue joka ilmoittaa pitävänsä välikauden ja pelaa jollain nollabudjetilla ja yltää pronsille ansaitsee kyllä arvosanan 10.

Mutta toki jos ajatellaan jalon urheilullisesti, että "kaikki tavoittelevat vain mestaruutta" niin pointtisi on toki totta.

Enemmän idealismilta kuulostaa tuo, että jo hyvästä suorituksesta saa arvosanan 10.

Kyllä tulosurheilussa vain mestari voi saada parhaan mahdollisen arvosanan.

Jos tuo esimerkkisi nollabudjetin joukkue saa resussiensa vähyyden takia jo pronssista parhaan mahdollisen arvosanan 10 mitä, jos sama seura pitääkin toisen välikauden putkeen nollabudjetilla ja voittaakin mestaruuden? Taas saa saman arvosanan 10 eli yhtähyvin meni kuin viimevuonna?

 

[Daespoo]

Pakkohan ne reaaliteetit on ottaa huomioon arvosanoja jakaessa.

Jos Saipa pääsisi mitaleille liigan pienimmällä budjetilla niin kyllä se on hyvin lähellä kymppiä arvosanoja jakaessa.

 

[Lucius]

Pakkohan ne reaaliteetit on ottaa huomioon arvosanoja jakaessa.

Jos Saipa pääsisi mitaleille liigan pienimmällä budjetilla niin kyllä se on hyvin lähellä kymppiä arvosanoja jakaessa.

Tottakai reaaliteetit on otettava huomioon ja Saipan 5-6 sija olisi kiitettävä arvosanan arvoinen toisin kuin Lukon kuten Sihvonen esitti.

Mutta ei edes pronssista Saipalle arvosanaa 10 voisi antaa, koska 10 on paras mahdollinen siitä ei voi enää parantaa. Kuten aiemmin pohdin minkä arvosanan sitten antaisit esimerkin Saipalle joka yhä pienimmällä budjetilla voittaa ensivuonna mestaruuden?

Mediassa on tapana kärjistää arvosanoja jaettassa. Huono suoritus on 4, hyvä suoritus täysi kymppi tai ainakin kiitettävä, tämä väkisin aiheutaa kympin inflaatiota.

 

[Daespoo]

Jos Saipa häviäisi Suomen mestaruuden finaalisarjan 7. ottelussa 3. jatkoajalla kun Tomppa Laaksonen vahingossa astuisi kiekon päälle ja potkaisisi sen Reijo Ringblomin naaman kautta Sputnikkien maaliin niin olisiko arvosana jotain muuta kuin 10?

 

[Fordél]

Jos Saipa häviäisi Suomen mestaruuden finaalisarjan 7. ottelussa 3. jatkoajalla kun Tomppa Laaksonen vahingossa astuisi kiekon päälle ja potkaisisi sen Reijo Ringblomin naaman kautta Sputnikkien maaliin niin olisiko arvosana jotain muuta kuin 10?

Herää vain kysymys, että onko tuo maali hyväksytty? Astuuko Laaksonen kiekkoon suoraan aloituksesta vai pelaako joku sen hänelle?

 

[dana77]

entä jos Saipalle annetaan 10 kun se voittaa mestaruuden seitsemännen pelin jatkoajalla ja seuraavana vuonna se voittaakin kaikki pelit 10-0 ja mestaruuden puhtaalla pelillä.

 

[Viljuri]

Otaksuisin, että Sihvonen soveltaa hermeneutiikan sijasta yksinkertaista matemaattista kaavaa arvosanoja määrittäessään: Joukkueen viivelähtöjen määrä per peli toiseen jaettuna Jukka Jalosen kuutiolla kerrottuna tekijällä, joka saadaan ottamalla neliöjuuri Urheilulehden tilaaja- ja lukijamäärien muutoksen kuukausittaisesta kulmakertoimesta lisättynä vakiolla, joka on yhtä suuri kuin vallan pelivälineen halkaisija senttimetreissä.

Pyöristetään lähimpään kokonaislukuun.

 

[Tarinankertoja]

Joukkueen viivelähtöjen määrä per peli toiseen jaettuna

No meille ei arvosanaa, sillä nollaa ei voi jakaa...

 

[Lucius]

entä jos Saipalle annetaan 10 kun se voittaa mestaruuden seitsemännen pelin jatkoajalla ja seuraavana vuonna se voittaakin kaikki pelit 10-0 ja mestaruuden puhtaalla pelillä.

Daespoon esimerkin Ringblomin naaman kautta jatkoajalla hävitty hopea olisi 10 miinus, lähemmäksi ei voisi enää täyttä kymppiä päästä.

Mestaruus on parasta mitä yhdellä kaudella voi SM-liigasta saada, joten seitsemännen pelin jatkoajalla tullut mestaruus olisi Saipalla täysi kymppi kuten myöskin seuraava kausi puhtailla 10-0 voitolla. Liigamestari on ihan yhtä paljon liigamestari tuli titteli murskavoitoilla tai tiukalla taistelulla.

 

[Salama15]

Tyhmä kysymys, mutta nyt kun kiekkokevät on kuumimmillaan ja fanit vetävät toisiaan jo (onneksi vain virtuaalisesti) turpaan => missä on johtavan analyytikon viiltävät analyysit?? Siellä on UL:n nettisivuilla vain tuon yhden märkäkorvaisen Blues-fanin nollainformaatio-jargonia...

 

[Vuokralainen]

Tyhmä kysymys, mutta nyt kun kiekkokevät on kuumimmillaan ja fanit vetävät toisiaan jo (onneksi vain virtuaalisesti) turpaan => missä on johtavan analyytikon viiltävät analyysit?? Siellä on UL:n nettisivuilla vain tuon yhden märkäkorvaisen Blues-fanin nollainformaatio-jargonia...

Se analysoi näitä pelejä Radio Jannen kommentaattorina, tai ainakin muutamassa pelissa on ollut kommentoimassa.
Eli, jos haluatte kuull ei niin hyvää selostusta Sihvosen kommentein niin Jannea kuuntelemaan. En suosittele, enkä todellakaan ole varma onko kommentoimassa tämän illan peliä.

 

[peruspata]

Johtava analyytikko johti nyt tiedettä uuteen suuntaan.

HIFK:n ja Jokereiden eroja pohtiessaan johtava analyytikko miettii, että matkaa ei voi pitää etäisyyden mittarina. Sitähän on hallien välillä analyytikon mukaan noin kilometri. Helsinkiläiset voivat tarkentaa, jos olen väärässä, johtava analyytikko ei ole väärässä.

Ajanmääre sopii paremmin, ja nyt allekirjoituksessanikin oleva suora lainaus Urheilulehdestä 8.4.2010, joka oikeastaan pieniä poikkeuksia lukuunottamatta oli Veikkausliiga-extra. Hiljentykäämme kuulemaan, mitä analyytikko kertoo:

"Se ajanmääre on noin valovuosi."

Loistavaa, innovatiivista ajattelua! Parempaa, mihin yksikään toimittaja tässä maassa pystyy. Taas viedään "pekkajalosia" 6-0. Jos nyt kuitenkin hieman otetaan faktoja huomioon, niin johtava analyytikko on jälleen oikeassa. Samasta tekstistä löytyy lause: "Kilometri venyy niin pitkäksi, ettei sitä edes kannata mitata kilometreinä."

Wikipedia antaa valovuoden mitaksi 9 460 730 472 580 800 metriä. Voi tosin olla, että johtava analyytikko joutuu taipumaan sen edessä, että kilometrit on sittenkin ihan hyvä matkanmääre, vaikka niitäkin on paljon. Sama wikipedia antoi likiarvon 9,46 petametriä, tosin kilometrit ovat myös käytössä.

...

Ehkä hassuttelin, ehkä en. Artikkelissa on paljon myös asiaa, tämä nyt meni ehkä Jone Nikulan kanssa samalle sektorille, "täytyy sanoa". Sihvonen on oma provokatiivinen itsensä, Virmasen Mattia vie alta kölin jälleen, hieman ala-arvoisilla kommenteilla, mutta se on osa Urheilulehteä.

 

[Dieppe]

Sihvonen on oma provokatiivinen itsensä, Virmasen Mattia vie alta kölin jälleen, hieman ala-arvoisilla kommenteilla, mutta se on osa Urheilulehteä.

Vaikka en hyväksy kirjoittajan mahdollisten moviivien arvuuttelua kovinkaan vakuuttavana argumenttina, joudun kyseenalaistamaan pelikirjapetterin motiivin tuohon sokeaan Jokereiden jahtaamiseen. En voi välttyä ajatukselta että Hjallikset nostama oikeusjuttu Urheilulehteä ja Sihvosta kohtaan perättömän lausuman antamisesta vaikuttaa kirjoituksen sävyyn että sisältöön.

Sitten hiukan oikeita argumentteja pelikirjapetterin valovuosia vastaan. Tällä vuosituhannella Jokerit on ollut selkeästi parempi jääkiekkoseura kuin HIFK. Mielestäni Jääkiekkoseuran toimintaa arvioitaessa urheilullinen menestys tai menestymättömyys on se oikeudenmukaisin mittari. Analyytikko voi sopertaa katkeruuden puuskissaan mitä haluaa, mutta numerot kertoo sen missä kulloinkin mennään.

Eli keväästä 2000 tähän päivään numerot kertovat seuraavaa Jokerit-HIFK vertailussa: Mestaruudet Jokereille 1-0. Finaalipaikat Jokereille 4-0. Mitalit Jokereille 4-1. Välieräpaikat Jokereille 6-3. Keskinäinen paremmuus sarjataulukossa niin ikään Jokereille 8-3.

Okei, Petteri viittasi vertailussa kahteen viime kauteen, jolloin hänen edellinen jätesäkki HIFK on johtavan analyytikon mukaan kokenut jonkinlaisen valaistuksen heivaamalla entisen hallituksen mäkeen. Mielestäni tuo on kuitenkin varsin lyhyt aikajana vertailtaessa kahta organisaatiota keskenään. Sitä paitsi näiden kahden vuoden aikana molemmat ovat pudonneet kerran sääleissä ja kerran pleijareiden ensimmäisellä kierroksella. Sijoitukset Jokereilla 4. ja 10. HIFK:lla 6. ja 4. Meikäläisen matikalla ei siis ihan valovuosi lyhyelläkään aikavälillä.

Yllä olevalla en tarkoita ettei Jokereissa olisi virheitä tehty. Varmasti on, kuten kaikissa seuroissa. Myös jokaisessa liikeyrityksessä tapahtuu joskus virheitä. Jokerit ei mielestäni ole kuitenkaan niin perseelleen hoidettu jääkiekkoseura kun pelikirjapetteri yrittää väittää.