Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Fordél]

Klassinen esimerkki siitä miten otetaan asiaan kantaa, vaikka ei ymmärretä sisältöä alkuunkaan. Mistä olet keksinyt, että Sihvoselle olisi vain yksi oikea tapa pelata jääkiekkoa? Kerrotko Fordel hyvä, mikä se tapa on? Onko se Pekka Virran ylikiekotteleva tyyli, Jukka Jalosen kolmen rytmin pelitapa, Tammisen kuudenkymmenen minuutin paine, Dufvan jääkiekko? Kaikkia heitä ja monia muita Sihvonen nimittäin pitää huippuvalmentajina, mutta pelitavoissa on löydettävissä ratkaisevan laatuisia eroja. Virran jääkiekosta Sihvonen on kirjoittanut, että se on fantastista poikkeuksellisuutensa ja omaperäisyytensä takia. Jalosen kiekkoa Sihvonen pitää tämän hetken kiekkoilun lipunkantajana ja siksi tärkeänä, että juuri jaloslaista kiekkoa pelataan maajoukkueessa.

Klassinen esimerkki siitä kun keuhkotaan asiasta kun käsitetään kirjoitus väärin.

Kritisoin sitä, että miksi maajoukkueessa pitäisi pelata juuri tietynlaista jääkiekkoa ja sitten jos sellaista ei pelata (esim. Shedden), tulee Sihvoselta kovaa kritiikkiä. Tiedän kyllä oikein hyvin Sihvosen analyysit eri pelitavoista enkä ole väittänyt, että niistä Sihvonen olisi julistanut jonkun oikeaksi tai vääräksi. Juuri tämän takia kun liigassa on monta toimivaa pelitapaa, voi maajoukkueessakin mennä aina kulloisen valmentajan näkemysten mukaan enkä ymmärrä mitenkä joku pelitapa voi olla erityisen vahingollista suomalaiselle kiekkoilulle jos sillä kerran tulee tulosta. Menestystä voi maajoukkueessakin hakea montaa eri tietä kulkien.

Ja edelleen, pelitapa on vain yksi osa-alue kun valitaan sitä tietä menestykseen.

 

[papera]

Myönnän, että käsitin väärin kun tulkitsin kirjoituksesi yhdestä ainoasta pelitavasta siten kun tekstissäsi luki.

Avaan vielä Sihvosen sanomaa Jalosen pelitavan puolesta. Sihvosen näkemyksen mukaan tarvitaan suomalainen pelitapa ja sen jatkuvaa kehittämistä. Siksi Jalonen, jonka pelikirja Sihvosen mukaan on kiekkomaailman aallonharjalla, on paras mahdollinen mies maajoukkueen peräsimeen. Johtavan analyytikon mukaan maajoukkueen pelitavallinen esimerkki on jopa tuloksen tekemistä tärkeämpi asia. Tässä analyysissä nähdään tuloksen teon yli. Kumpi on yksioikoisempaa, tuijottaa pelkkää tulosta vai analysoida asioita sen takaa? Jos sanotaan, ettei pelitavalla niin väliä kunhan tulosta. Se on yksi näkemys. Toinen on Sihvosen näkemys maajoukkueesta koko suomalaista kiekkoa sivistävänä instituutiona. Näistä voidaan keskustella kumpi näkökulma on mielekkäämpi, mutta en millään voi hyväksyä erilaisen näkökulman esilletuomista leimattavan surkeaksi journalismiksi. Tästä itse ajatuksesta ei osata puhua, vaan tuodaan väsyneitä "Sihvoselle on vain yksi oikea pelitapa".

 

[tant gredulin]

Tai sitten tämäkin oli vain juttu jolla saadaan lisää klikkauksia urheilulehden nettisivuille. Huomionhakuisuus paistaa liian usein läpi näistä urheilulehden eri artikkeleista. Kärpäsestä härkäsiä ja lisää huomiota ja ehkä tilaajia.

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu - miten nämä klikkaukset toimivat lehden tilaukseen johtavina leadeina? Vai toimivatko? Jos klikkaat, kuinka monennen klikkauksen kohdalla tilaat - 'tätä täytyy saada lisää'?

Voi olla, että Jatkoajan kohdalla on vääristymä - että ne jotka klikkaavat, eivät kuitenkaan tilaa. Keskimäärin voisin kuvitella, että Jatkoajan jääkiekkopuolen kirjoittajat ovat itse melko hyvillä tiedoilla varustettuja. Klikkauksiin voi siis johtaa joku muukin syy kuin pelkkä sensaatiohakuisuus. Voisin kuvitella sen syyn olevan Petteri Sihvosen asiantuntemus. Tämä on ainakin omalla kohdalla totta - arvostan joitakin hänen näkemyksiään ja ajatuksiaan todella paljon. Mutta sitten taas toisaalta täytyy elää näiden Tami, Summanen ja Jalonen -juttujen kanssa, ja sen kanssa, että tämä liturgia täytyy joka hemmetin kerran käydä läpi ennen kuin päästään itse asiaan...

Haetaanko 'sensaatiojutuilla' Karjalalippisten massaa, vai jotain vielä suurempaa - sensaatioista sinänsä kiinnostuneita? Mikä on loppujen lopuksi Urheilulehden kohderyhmä? Tämä olisi mielenkiintoista tietää.

Ja toimiiko sama konsepti Seiskan kanssa? Varmasti asiaa on mitattu ja varmasti siinä on perää - määrätty määrä klikkauksia johtaa tilaukseen.

Urheilulehden kohdalla sitä vaan jotenkin toivoisi, ettei asia olisi niin - vaan että Urheilulehti eläisi ja voisi hyvin sen takia, että sitä lukevat urheilusta kiinnostuneet ihmiset. Mutta mä olenkin idealisti :)

 

[passenger]

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu - miten nämä klikkaukset toimivat lehden tilaukseen johtavina leadeina? Vai toimivatko? Jos klikkaat, kuinka monennen klikkauksen kohdalla tilaat - 'tätä täytyy saada lisää'?

Voi olla, että Jatkoajan kohdalla on vääristymä - että ne jotka klikkaavat, eivät kuitenkaan tilaa. Keskimäärin voisin kuvitella, että Jatkoajan jääkiekkopuolen kirjoittajat ovat itse melko hyvillä tiedoilla varustettuja. Klikkauksiin voi siis johtaa joku muukin syy kuin pelkkä sensaatiohakuisuus. Voisin kuvitella sen syyn olevan Petteri Sihvosen asiantuntemus. Tämä on ainakin omalla kohdalla totta - arvostan joitakin hänen näkemyksiään ja ajatuksiaan todella paljon. Mutta sitten taas toisaalta täytyy elää näiden Tami, Summanen ja Jalonen -juttujen kanssa, ja sen kanssa, että tämä liturgia täytyy joka hemmetin kerran käydä läpi ennen kuin päästään itse asiaan...

Haetaanko 'sensaatiojutuilla' Karjalalippisten massaa, vai jotain vielä suurempaa - sensaatioista sinänsä kiinnostuneita? Mikä on loppujen lopuksi Urheilulehden kohderyhmä? Tämä olisi mielenkiintoista tietää.

Ja toimiiko sama konsepti Seiskan kanssa? Varmasti asiaa on mitattu ja varmasti siinä on perää - määrätty määrä klikkauksia johtaa tilaukseen.

Urheilulehden kohdalla sitä vaan jotenkin toivoisi, ettei asia olisi niin - vaan että Urheilulehti eläisi ja voisi hyvin sen takia, että sitä lukevat urheilusta kiinnostuneet ihmiset. Mutta mä olenkin idealisti :)

Osa kirjoittajista toki on melko asiantuntevaa, mutta tälläkin hetkellä täällä paikalla on muutama tuhat rekisteröimätöntä lukijaa, joiden asiantuntevuudesta tai lippalakkimallista ei ole tietoa. Sensaatiojutuilla varmasti haetaan sitä huomiota ja "mainostilaa" muissa medioissa, esim. Jatkoaika.

Urheilulehtihän lähti jossain vaiheessa tälle "sensaatiolinjalle" kun tilaajamäärä oli laskenut merkittävästi ja Rönkä päätti vähän räväköittää lehden linjaa tilaajamäärien saamiseksi korkealle, pitämällä kuitenkin tietynlaisesta laadusta ja asiantuntemuksesta kiinni. Petteri Sihvonen on ollut merkittävä osa tätä lehden brändäämistä tietynlaiseksi.

Olen samaa mieltä Sihvosen asiantuntemuksesta, mutta minä en enää jaksa lukea siinä sivussa niitä mukana tulevia jankutuksia. Harmittaa myös Sihvosen yksipuolisuus pelin näkemisessä, on hyvä että keskivertofanit oppivat pelistä enemmän, mutta se pelikirja ei ole ainoa asia, mikä ihmisiä kiinnostaa. Minusta ainakin olisi mukava lukea asiantuntevia juttuja muistakin jääkiekkoon liittyvistä asioista. Vaan saan aina lukea ja kuulla samaa levyä pelikirjoista ja sitä miten peli näyttää kaiken.

 

[Fordél]

Myönnän, että käsitin väärin kun tulkitsin kirjoituksesi yhdestä ainoasta pelitavasta siten kun tekstissäsi luki.

Ihan ymmärrettävää, mutta kyseessä oli tosiaan jatkohajatelmaa K.Pylkkäseltä lainattuun viestiin, jossa hän käsitteli Suomen ja maajoukkueen pelin evoluutiota.

Avaan vielä Sihvosen sanomaa Jalosen pelitavan puolesta. Sihvosen näkemyksen mukaan tarvitaan suomalainen pelitapa ja sen jatkuvaa kehittämistä. Siksi Jalonen, jonka pelikirja Sihvosen mukaan on kiekkomaailman aallonharjalla, on paras mahdollinen mies maajoukkueen peräsimeen. Johtavan analyytikon mukaan maajoukkueen pelitavallinen esimerkki on jopa tuloksen tekemistä tärkeämpi asia. Tässä analyysissä nähdään tuloksen teon yli. Kumpi on yksioikoisempaa, tuijottaa pelkkää tulosta vai analysoida asioita sen takaa? Jos sanotaan, ettei pelitavalla niin väliä kunhan tulosta. Se on yksi näkemys. Toinen on Sihvosen näkemys maajoukkueesta koko suomalaista kiekkoa sivistävänä instituutiona. Näistä voidaan keskustella kumpi näkökulma on mielekkäämpi, mutta en millään voi hyväksyä erilaisen näkökulman esilletuomista leimattavan surkeaksi journalismiksi. Tästä itse ajatuksesta ei osata puhua, vaan tuodaan väsyneitä "Sihvoselle on vain yksi oikea pelitapa".

En edelleenkään käsitä miten joku yksi pelitapa voi olla selkeästi "aallonharjalla" ja täten muita parempi. Kyse on edelleen kokonaisuudesta, jossa on niin monta muuttuvaa tekijää ja pelitapa on vain yksi osa tätä palapeliä. Jos vaikka joukkuehenki, pelaajien yksilötaidot tai valmentajan auktoriteetti eivät riitä toteuttamaan pelitapaa, on ihan sama millä aallonharjan pelikirjalla mennään. Kaipaisin siis edelleen sitä, että analyyseihin otettaisiin yhä enemmän mukaan muita elementtejä kuin vain pelitapaa, jossa nostetaan valmentajat liian suureen rooliin.

Toiseksi en voi ymmärtää, että miten maajoukkue voi jotenkin sivistää koko kansaa ja että sillä olisi tulosta merkittävämpiä tehtäviä. Sillä on toki muitakin tavoitteita, mutta ne on priorisoitu voittamisen jälkeen. Suomen maajoukkueelle tärkeintä on voittaminen ja tämä kansa menee totaalisen sekaisin taas silloin joskus kun se voittaa kultaa. Silloin on aivan sama onko se tullut Jalosen pelikirjalla vai onko pelikirja lainattu Kälviän kirjastosta. Tuollaisella tuloksella on paljon suuremmat positiiviset vaikutukset suomalaiseen kiekkoiluun kuin jollain pelitavan hienoudella.

Jälleen kerran jääkiekosta tehdään aivan liian hienoa ja analyyttista. Ja kaiken lisäksi analyysit ovat hyvin vailinaisia. Kyse on kuitenkin lopulta tunteella tapahtuvasta toiminnasta (niin kentällä, penkin takana kuin katsomossa) eikä sitä tunnetta pidä tappaa eikä peliä viedä pelaajilta jonkun korkeamman tavoitteen takia. Se on pelin, pelaajien ja katsojien aliarvioimista ja samalla oman tietotaidon pönkittämistä ja itsensä nostamista kaiken tämän tunteen yläpuolelle.

 

[Jone29]

Tämä onkin mielenkiintoinen juttu - miten nämä klikkaukset toimivat lehden tilaukseen johtavina leadeina? Vai toimivatko? Jos klikkaat, kuinka monennen klikkauksen kohdalla tilaat - 'tätä täytyy saada lisää'?

Voi olla, että Jatkoajan kohdalla on vääristymä - että ne jotka klikkaavat, eivät kuitenkaan tilaa. Keskimäärin voisin kuvitella, että Jatkoajan jääkiekkopuolen kirjoittajat ovat itse melko hyvillä tiedoilla varustettuja. Klikkauksiin voi siis johtaa joku muukin syy kuin pelkkä sensaatiohakuisuus. Voisin kuvitella sen syyn olevan Petteri Sihvosen asiantuntemus. Tämä on ainakin omalla kohdalla totta - arvostan joitakin hänen näkemyksiään ja ajatuksiaan todella paljon. Mutta sitten taas toisaalta täytyy elää näiden Tami, Summanen ja Jalonen -juttujen kanssa, ja sen kanssa, että tämä liturgia täytyy joka hemmetin kerran käydä läpi ennen kuin päästään itse asiaan...

Haetaanko 'sensaatiojutuilla' Karjalalippisten massaa, vai jotain vielä suurempaa - sensaatioista sinänsä kiinnostuneita? Mikä on loppujen lopuksi Urheilulehden kohderyhmä? Tämä olisi mielenkiintoista tietää.

Ja toimiiko sama konsepti Seiskan kanssa? Varmasti asiaa on mitattu ja varmasti siinä on perää - määrätty määrä klikkauksia johtaa tilaukseen.

Urheilulehden kohdalla sitä vaan jotenkin toivoisi, ettei asia olisi niin - vaan että Urheilulehti eläisi ja voisi hyvin sen takia, että sitä lukevat urheilusta kiinnostuneet ihmiset. Mutta mä olenkin idealisti :)

Pääasiallinen hyöty klikkauksistahan on mainosmyynnin kasvattaminen. Noita sivuilla olevia mainoksia myydään nykyisin paljon sillä periaatteella, että x määrä mainosnäyttöjä maksaa y euroa. Eli aina kun sivu avataan ja nettisurffaaja näkee mainoksen, tästä merkitään yksi mainosnäyttö. Näin ollen, mitä useammin ja useampi sivun avaa, sitä paremmin rahaa ropisee suoraan Urheilulehden laariin.

Toki noita mainoksia myydään varmaankin myös määräajaksi tuonne tietyllä kiinteällä hinnalla, mutta niitäkin on helpompi kaupata, kun voidaan todistaa, että sivuilla on esim. 300 000 viikottaista kävijää.

Kolmas tapa millä mainoksia voidaan myös myydä, on se, että veloitetaan kerroista kun surffaaja klikkaa itse mainosta.

Voi olla, että muitakin tapoja on nykyisin olemassa. Itse olen työskennellyt näiden kolmen kanssa lähinnä.

 

[siffa]

Ihmettelen hieman sitäkin kun Sihvonen jossain yhteyksissä on kehunut tämän palstan pelitapakeskusteluita. Missä ne ovat? Aika nopeasti vähän syvääluotaavammat analyysirupeamat katkeavat. Vielä meillä on opittavaa. Vuodesta toiseen ei kuitenkaan kannata lisätä liikettä, koska kyllä se olisi jo opittu jos siinä kultainen siemen itäisi.

Näin on minunkin kokemukseni mukaan käynyt. Pelikirjakeskustelut eivät ole olleet pitkäaikaisia. Tärkeintä on kuitenkin, että noita jo Suomessakin vuosikymmeniä jääkiekossa käytössä olleita pelikirjoja on avattu sieltä valmentajien maailmasta meille jääkiekkoa innokkasti seuraaville katsojille Urheilulehden toimesta jo muutaman vuoden ajan.

Meillähän oli sinun kanssasi pieni keskustelu pelin rytmittämisestä ja sen seurannasta. Sitä käytiin videotuomarit...-keskustelussa ja lopetin sen, koska se ei oikein kuulunut sinne osioon. Kevään mittaan on vielä paljon mielenkiintoisia pelejä tulossa Mestiksessä, SM-liigassa, NHL:ssä ja MM-kisoissa. Koska tämän viestiketjun nimihenkilö on tuonut tälle kaudelle julkisuuteen pelin rytmityksen eli 5vs5 pelin nopeat, puolinopeat ja viivelähdöt, niin niiden seuraaminen voisi olla hedelmällistä täällä. Voin omalta osaltani vielä toistaa jo tässä ketjussa tekemäni määrittelyt noille pelin eri rytmeille. Nopeat ja puolinopeat hyökkäyksiinlähdöt ovat selviä, mutta viivelähtöjen määrittelyssä esiintyy epäselvyyttä, joten sovitaan, että jaetaanko ne vielä osiin.

 

[mirasane]

Tässä ketjussa on myös otettu kantaa Sihvosen epäonnistuneisiin ennakkoveikkailuihin. Ensin täytyy muistaa, että hän on analyytikko, ei ennustaja. Toisekseen, kukaan ei ole täydellinen. Sihvonen on tehnyt virheitä ennakkoarvioissaan, mutta kuka ei olisi?

Petteri julistaa aina mantraansa "peli kertoo kaiken" haukkuessaan pelaajien tai valmentajien kanssa turhaan puhuvia kollegoitaan. Ja sitten hän menee ja julistaa yhden näkemänsä harjoituspelin perusteella Lukon seuraavaksi kriisijoukkueeksi.

Jos tuo Petterin ennustus olisi edes perustunut siihen, että hän oli nähnyt paljon Lukon harkkapelejä ja havainnut siellä virheitä, joita ei olla liigakauden alkuun mennessä saatu korjattua, olisi se ollut hyväksyttävämpi. Mutta se, että Petteri näkee yhden elokuun alussa pitkän kesätauon jälkeen pelatun pelin ja sen perusteella julistaa Lukon olevan kriisissä kertoo kaiken siitä pätevyydestä, millä hän juttujaan kirjoittaa.

 

[mjr]

Aika selväksihän on tullut, että nämä ulostulot pääosin jakautuvat kahden hyvin erilaisen roolin välille: joskus analysoidaan ihan vakavissaan, mikä yleensä on vähintäänkin valaisevaa vaikka ei itse sattuisikaan olemaan täysin samaa mieltä, mutta useimmiten vain nostatetaan kohua ja profiilia ja myyntiä, ja silloin sisällöllä ei ole juuri mitään väliä, tärkeintä on provoaminen. Joskus nämä kaksi roolia sekoittuvat, mutta useimmiten ovat aika helposti erotettavissa. Täällä JA:ssa sitten suhtaudutaan järjestään haudanvakavasti myös kaikkeen trollaukseen, mikä minusta ei ole järkevää: ei sinun pitämän trollia ruokkiman jne. Tätä nykyä sonnan ja helmien määrällinen suhde on niin huono, etten itse enää jaksa ottaa miestä kovin vakavasti, vaikka aikoinaan näyttikin todella hyvältä vaihtoehdolta Hesari-tyyppiselle hmv-urheilujournalismille tai sontalehtien sonta-urheilu"journalismille". Asialla ei näköjään pärjää.

 

[K.Pylkkänen]

Ihan ymmärrettävää, mutta kyseessä oli tosiaan jatkohajatelmaa K.Pylkkäseltä lainattuun viestiin, jossa hän käsitteli Suomen ja maajoukkueen pelin evoluutiota.
.

Selvennämpä nyt vielä omaa kritiikkiäni ennen kuin leimaudun antisihvikseksi.

Sihvonen analysoi ja tunnustaa useita toimivia eri pelitapoja, totta. Samalla hän kuitenkin viime talven mittaan toi useissa eri yhteyksissä selvästi esille sen, että hänen mielestään maailman jääkiekko (NHL?) menee pelillisesti tiettyyn suuntaan ja jos Suomi ei seuraa perässä, tippuu se evoluutiosta pois.

Toiseksi en pidä Sihvosen huomionhakuisesta ja konfliktoivasta tyylïstä, oli se sitten markkinointikikka tai ei.
Miksi juuri silloin, kun Lukko jyräsi liigassa, pitää esittää kommentti, että "ihan kivaa, mutta vanhanaikaista"
Miksi juuri silloin kun Tamminen on ajautunut vaikeuksiin niin pelillisesti kuin sosiaalisessa kanssakäymisessä, pitää viljellä termejä Eurooppalainen huippuvalmentaja jne..?
Miksi juuri silloin kun Summanen on saanut potkut, pitää häntä Tammisen lailla ylistää?

Ja kolmanneksi kritiikkini kohditui kollegoiden arvosteluun ja mollaamiseen, mikä ei mistään näkökulmasta kuulu hänen työhänsä, oli syytä tai ei.
Minusta oli todella vastenmielistä kuunneltavaa ne ULn videoklippien "mediakriittiset osuudet" tai YLEn kisastudion arvostelut, vaikka Sakella tai Nupella ei olisi ihan putkeen mennytkään.

Neljänneksi "johtava analyytikko"! Kornein mahdollinen termi, joka ei toimi markkinoinnissa kuin umpitolloille. Johtajiksi/johtaviksi yleensä tullaan valituksi tai tunnustetuksi, ei keksimällä itse titteli. Kenestäkään ei tee johtavaa se, että on itsetarkoituksellisesti eri mieltä kuin enemmistö.

 

[papera]

Hyviä kommentteja useilta eri nimimerkeiltä sitten viime käynnin. En nyt ehdi, mutta lupaan palata asiaan myöhemmin.

Siffalle heitän nopean haasteen ja toivon, että ottaisit kiinni viimeiseen viestiini mainitsemastasi viestiketjussa ja siihen miten tulkita viivelähtöjä. Keskustelu on mielenkiintoinen ja Siffalla upea tapa tilastoida asioita. Tämä ketju on ilman muuta oikea pelikirjakeskustelulle.

 

[siffa]

Petteri oli vissiin ottanut aikalailla hernemaissipaprikaa nekkuun tuossa tappiollisessa Ässä-pelissä. Homma on nyt Ässille katkolla 2-1. No, kyllähän se nyt tietysti harmittaa, kun toinen joukkue yrittää voittaa Petterin briljantilla pelikirjalla häikäisevän superryhmän. Tämä on kyllä pöyristyttävää toimintaa suomalaisessa juniorikiekossa ja Erkka Westerlundin on jätettävä paikkansa, jos B-HPK nyt putoaa tässä playoff-sarjassa. Menossa jälleen kerran arvoton näytelmä suomalaisessa jääkiekossa ja tulevaisuus on todellakin vaakalaudalla pelin evoluution kannalta.

Miltä se HPK:n B-junioreiden pelikirja näytti? Finaaliin HPK:n B saa vastaansa kivenkovan HIFK:n. Ässät pelaa pronssista Bluesin kanssa. Kaikki neljä mitaotteluihin päässyttä joukkuetta ovat pelanneet hyvin ja ansainneet paikkansa juniorikiekkoilun huipulla. Erkka Westerlund on pelikirjavalmentaja ja Erkan kummijoukkue, Lahden Kiekko-Reippaan B-juniorit, pelasi Erkan suunnittelemalla pelikirjalla hyvällä menestyksellä HPK:n B:n kiekottelupelikirjaa vastaan. Kiekko-Reipas jäi kuitenkin ulos pudotuspeleistä, koska sarja oli erittäin kova ja tasainen. Syksyllä HPK:n B-juniorit oli Vaasan Sportin ja K-Vantaan kanssa tasaväkinen joukkue. Jokereita (2. runkosarjassa) vastaan HPK:lla (7. runkosarjassa) oli peli kuosissaan vasta 1. pudotuspelikierroksella ja silloin Jokereiden oli taivuttava. Jotain siellä Hämeenlinnassa on osattu tehdä kauden mittaan oikein, kun finaaliin saakka ovat päässeet. Tärkeintä on ollut mm. veljien J Jalosen, Lehkosten, J Tammisen, R Summasen, H Lintumäen ja J Röngän tuki projektille. Selkäänpuukottajien lista onkin sitten todella pitkä.

 

[tant gredulin]

Selkäänpuukottajien lista onkin sitten todella pitkä.

Voisitko hieman avata tätä? Ei ilmeisesti ole ollut 'julkista' siinä mielessä, että olisi tähän jossain yleisen keskustelun tiimoilla törmännyt. Mitä on tapahtunut?

 

[Fordél]

Erkka Westerlund on pelikirjavalmentaja ja Erkan kummijoukkue, Lahden Kiekko-Reippaan B-juniorit, pelasi Erkan suunnittelemalla pelikirjalla hyvällä menestyksellä HPK:n B:n kiekottelupelikirjaa vastaan.

Lihavoitu teksti on allekirjoittaneen lisäys.

Onko olemassa pelikirjattomia valmentajia? Onko olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei ole taktiikka ja pelitapaa?

 

[choose_life]

Lihavoitu teksti on allekirjoittaneen lisäys.

Onko olemassa pelikirjattomia valmentajia? Onko olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei ole taktiikka ja pelitapaa?

Ei, eikä reaalimaailmassa ole koskaan ollut. Vielä vähemmän ts. ei lainkaan löytyy niitä huippukoutseja, joilla ei ole auktoriteettia, pelaajien kunnioitusta, kykyä sopeuttaa pelitapaa olemassaoleviin reunaehtoihin ja ilmaista itseään niin, että pelaajat saavat jotain selvää eivätkä tukehdu paskaiseen räkänauruun.

Aikuisen ihmisen ehjä itsetunto ja kyky tietää kuka on tuppaa tuomaan mukanaan jonkinlaisen karisman ja kantin hyväksyä paitsi itsensä myös muut, eri mieltäkin olevat ihmiset - silloin kun riittää "munaa" perustella ja antaa toisaalta tekojen puhua puolestaan. Alkeistason sivistyneistä käytöstavoista sekä oleelliseen ja omiin hommiin keskittymisestä toisten kadehtimisen ja mustamaalausyritysten (tai vastaavasti kritiikittömän nuoleskelun ja huomion/hyväksynnän kerjäämisen) sijaan on liioin harvemmin haittaa.

Jos moni tai jopa kaikki näistä puuttuu, käytännön elämässä tie nousee ennemmin tai myöhemmin pystyyn. Samat pikku lainalaisuudet pätevät sovellettuna muillakin ammatti- ja elämänalueilla, jopa mediassa.

 

[KPL]

Lihavoitu teksti on allekirjoittaneen lisäys.

Onko olemassa pelikirjattomia valmentajia? Onko olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei ole taktiikka ja pelitapaa?

Tiedä huipputasosta, mutta tuskin Viki Kolsin pelikirja mitenkään häikäisevä on.

 

[siffa]

Voisitko hieman avata tätä? Ei ilmeisesti ole ollut 'julkista' siinä mielessä, että olisi tähän jossain yleisen keskustelun tiimoilla törmännyt. Mitä on tapahtunut?

Tuolla JA:n SM-liigan HPK/HPK:n juniorit ketjussa todistaa HPK:n junioriasioista enemmänkin kirjoittanut nimimerkki seuraavasti:"Hurjan määrän kuraa ovat Kerhon B-juniorit Petterinkin vuoksi niskaansa saaneet, mutta niin vain matka jatkuu pitkälle".

Ässät-kannattaja Dee Snider toi tämän HPK:n juniorikeskustelun tähän viestiketjuun kolmella viestillä. Nyt nimimerkki on hiljaa. Kyselin jo Dee Snideriltä, että miltä se HPK:n B-junioreiden pelikirja näytti. Melkoisena altavastaajana HPK B lähti tuohon sarjaan, mutta kuulemani mukaan erittäin kova Ässien B joutui taipumaan suuren yleisönsä (650) edessä 5. välieräottelussa. Odottelen edelleen Dee Sniderin raporttia ottelusta, joka Satakunnan Kansankin mukaan piti olla Ässien heiniä.

 

[siffa]

Onko olemassa pelikirjattomia valmentajia? Onko olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei ole taktiikka ja pelitapaa?

Kun vastaat tähän lyhyesti oman mielipiteesi, niin se on allekirjoituskamaa. Itse olen sitä mieltä, että ei ole olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei olisi pelikirjaa, mikä sisältää pelitavan ja taktiikan. Suomessa näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Pelikirjat ovat vain jääneet meiltä tavallisilta jääkiekon katsojilta tuntemattomiksi. Hieno homma, kun Rönkä näki tässä n. 6 vuotta sitten jääkiekkoväen sivistämisen paikan. Erkka sanoo:"On aika päivittää pelikirja niinkuin päivitetään tietokoneohjelmakin." Pelikirjojen päivittämisen seuranta on sitä jääkiekon kovaa ydintä. Toki pelaajaidolien sanomiset ja haastattelut puolustavat aina paikkaansa jääkiekkojournalismissa, mutta niiden toistaminen vaatii vain kirjoitustaidon.

 

[Fordél]

Itse olen sitä mieltä, että ei ole olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei olisi pelikirjaa, mikä sisältää pelitavan ja taktiikan.

Eli kaikki koutsit esim. SM-liigassa ovat silloin pelikirjavalmentajia?

Voitko luetella jotain valmentajia, jotka eivät ole mielestäsi pelikirjavalmentajia ja miten määrittelet heidät?

 

[choose_life]

Itse olen sitä mieltä, että ei ole olemassa huipputason valmentajaa, jolla ei olisi pelikirjaa, mikä sisältää pelitavan ja taktiikan. Suomessa näin on ollut jo kymmeniä vuosia. Pelikirjat ovat vain jääneet meiltä tavallisilta jääkiekon katsojilta tuntemattomiksi.
Pelikirjojen päivittämisen seuranta on sitä jääkiekon kovaa ydintä.

Lähtötasoissa ts. ymmärryksessä (kuten sivistystasoissa muutenkin) niistä jääkiekossa vuosikymmeniä vaikuttaneista perusjutuista tosiaan on yllättäviä, joiltain osin jopa käsittämättömiltä tuntuvia eroja.
Mikäli pakin avaussyötön sentterille hehkuttaminen 2000-luvun keksintönä ei riitä, saman levyn pyörittäminen ja olematon journalistinen(kin) kehittyminen ja laatu johtavat aika äkkiä niiden tavallisten jääkiekon katsojienkin silmissä uskottavuuden menettämiseen. Toistuvista (ja tihentyneistä) henkilökohtaisiin vendettoihin, omiin epäonnistumisiin ja kaunoihin pohjautuvista, erittäin "kovan ytimen" ulkopuolisista itkupotkuraivareista ja mm. pelaajien perheiden solvaamisesta nyt puhumattakaan. Mutta mitäs: sitä saa mitä tilaa.

 

[tant gredulin]

Pelikirjat ovat vain jääneet meiltä tavallisilta jääkiekon katsojilta tuntemattomiksi. Hieno homma, kun Rönkä näki tässä n. 6 vuotta sitten jääkiekkoväen sivistämisen paikan.

Röngän idea siis syntyi tämä kaikki...Aikamoista.

 

[siffa]

Röngän idea siis syntyi tämä kaikki...Aikamoista.

Yritän ymmärtää, mitä tarkoitat. Rönkä palkkasi jääkiekkotoimittajaksi jääkiekon asiantuntijan, kun näki, että jääkiekon kova ydin (pelikirja) oli jäänyt Röngän ja muiden lehtien jääkiekkotoimittajilta avaamatta jääkiekkoa seuraavalle yleisölle. Rönkä jalkapallon asiantuntijana ja tv:n studiovieraana oli nähnyt, miten jalkapalloasiantuntijoina toimineet huippuvalmentajat analysoivat jalkapalloa pelisysteemien ja pelitapojen kautta. Jääkiekossa tätä ansiokasta työtä oli tehnyt jääkiekkostudioissa ainoastaan Juhani Tamminen.

Rönkä otti riskin, mikä ilmeisesti kannatti ottaa. Pelikirja-analyysien tultua mukaan jääkiekkojuttuihin Urheilulehden myynti nousi huomattavasti. Röngän oli tehtävä myös ikäviä päätöksiä eli poistaa lehtensä toimituksesta aiemmat jääkiekkotoimittajat Sihvosen ja Seppäsen tieltä. Rönkä on koko ajan jääkiekkokeskustelun kovassa ytimessä ja on laajentanut sanomaansa nettikirjoituksiin ja -videoihin.

Kun pelikirjakeskustelu aloitettiin täällä JA:ssa, oli vastustus sitä kohtaa odotetun massiivista. Suurin osa täällä ilmoitti, että jääkiekossa ei muiden pallopelien mukaisia pelikirjoja ole olemassa. Väittely on laantunut sitä mukaa kuin jääkiekon pelikirja-asiantuntemus on lisääntynyt. Harvoin enää kukaan väittää, että jääkiekossa ei pelikirjoja tarvita eikä niitä olisi käytössä.

Tässä yhteydessä vielä Fordélille sen verran, että käsittääkseni kaikilla SM-liiga-, Mestis-, Suomi-sarja-, A- ja B- junioreiden SM-tason ja I disioonatason valmentajilla ovat pelikirjat käytössään.

Dee Sniderilta odotan edelleen kommenttia B-junioreiden SM-sarjan välieräparin Ässät-HPK lopputuloksesta sen takia, koska Dee Snider nosti tuon parin esille siinä vaiheessa, kun Ässät johti sitä 2-1 voitoin.

 

[Maple Leaf]

Rönkä palkkasi jääkiekkotoimittajaksi jääkiekon asiantuntijan, kun näki, että jääkiekon kova ydin (pelikirja) oli jäänyt Röngän ja muiden lehtien jääkiekkotoimittajilta avaamatta jääkiekkoa seuraavalle yleisölle.

Ettei Jatkoajan satunnaisille lukijoille jäisi erheellistä mielikuvaa, lienee tässä yhteydessä syytä muistuttaa, ettei pelikirja ole "jääkiekon kova ydin". Jääkiekon "kova ydin" on itse peli, ja pelikirja on sille alisteinen (mikäli sallitte tässä käytettävän semiautoritäärista sanastoa). Peli olisi olemassa ilman pelikirjaakin, mutta pelikirjaa ei olisi ilman peliä.

Lainattu viesti ei ole tietenkään ainutkertainen termien, niiden merkitysten sekä erilaisten syy-seuraus-suhteiden sotkemisessaan. Olkaa tarkkoina, ystävät, Jatkoajassakin on nimimerkkejä, jotka — vanhaa sanontaa lainatakseni — sotkevat vettä lätäköissään saadakseen ne näyttämään syvemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan.

 

[papera]

Dee Sniderilta odotan edelleen kommenttia B-junioreiden SM-sarjan välieräparin Ässät-HPK lopputuloksesta sen takia, koska Dee Snider nosti tuon parin esille siinä vaiheessa, kun Ässät johti sitä 2-1 voitoin.

Minäkin odotan edelleen kommenttia siihen kovaan ytimeen, josta olen yrittänyt täällä keskustella.

 

[siffa]

Lainattu viesti ei ole tietenkään ainutkertainen termien, niiden merkitysten sekä erilaisten syy-seuraus-suhteiden sotkemisessaan. Olkaa tarkkoina, ystävät, Jatkoajassakin on nimimerkkejä, jotka — vanhaa sanontaa lainatakseni — sotkevat vettä lätäköissään saadakseen ne näyttämään syvemmiltä kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan.

Siinä olet oikeassa, että minun asiantuntemukseni jääkiekosta ei ole lähelläkään sitä, mitä se on esim. SM-liigassa pelanneella ja valmentaneella henkilöllä. Olen ollut kiinnostunut Urheilulehden aloittamasta pelikirjakeskustelusta ja olen jopa avannut muutaman jääkiekossa 80-,90- ja 2000 luvuilla esiintyneen todellisen pelikirjan täällä pelikirjoja käsitelleissä viestiketjuissa. Noita Suomi-kiekon pelikirjoja lojuu pilvin pimein mm. poikien ja nuorten maajoukkuepelaajien hyllyissä ja laatikoissa. SM-liigavalmentajat sekä miesten maajoukkuevalmentajat ovat rustanneet pelaajille jaettaviksi pelikirjoja jo ainakin yli 20 vuoden ajan. Jokainen Erkka Westerlundin valmentajakoulutuksia läpikäynyt jääkiekkovalmentaja on törmännyt kiekkoprofessorin pelikirjamaailmaan.

Täällä on sanottu aivan oikein, että jääkiekkko ja siinä käytetyt pelikirjat eivät ole mitään tähtitiedettä. Niihin tutustuminen ja pelien seuraaminen niiden pohjalta käy kyllä jokaiselta, joka niistä kiinnostuu. Esim. tänä iltana Jokipoikien päävalmentaja Pikkarainen oli vetäissyt pelikirjastaan sellaisen pelitavan, jota en aiemmin ollut Jokipojilta nähnyt. Pikkarainen olikin tehnyt tämän illan pelisuunnitelmansa viisaasti tutkimalla vastustajan D Teamin pelejä Sportia ja KooKoota vastaan.