Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Wäinö#16]

Miksi? Vielä kun nyt on kyse kriitikkojen, ei kritiikin arvioinnista.

Ja voidaanhan verrata myös urheilukriitikkoja urheilukriitikoihin - pitääkö kaikkien kriitikkojen olla urheilussa itse menestyneitä? Eikö maallikko tai vähemmän menestynyt voi todellakaan nähdä että sentteri seilaa vailla kiekkoa? Etenkin jos konkreettisia asioita tarkastelemalla on mahdollista todeta oikeaksi tai vääräksi.

Meinasin sitä, että esim. kirjallisuus tai kuvataide ja urheilu ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Urheilun arvioinnissa kuitenkin oma kompetenssi tekemiseen vaikka pelitapojen suhteen on paljon suuremmassa roolissa, kuin taiteen arvioinnissa. Lisäksi urheilun mittarit ovat usein ihan eri pohjalla kuin taiteessa. Vaikka voi urheiluakin toki nähdä esteettisenäkin...

 

[Osmo Rapeli]

Meinasin sitä, että esim. kirjallisuus tai kuvataide ja urheilu ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Urheilun arvioinnissa kuitenkin oma kompetenssi tekemiseen vaikka pelitapojen suhteen on paljon suuremmassa roolissa, kuin taiteen arvioinnissa. Lisäksi urheilun mittarit ovat usein ihan eri pohjalla kuin taiteessa. Vaikka voi urheiluakin toki nähdä esteettisenäkin...

Eikö konkreettisia asioita ja arvoja, joita jääkiekko on pullollaan, olekin siis helpompi arvioida kuin taiteellisia arvoja? Toisinsanoen siis lähtökohtaisesti urheilukriitikon ei tarvitse olla lähtökohtaisesti yhtä menestynyt valmentajana kuin taidekriitikon kirjailijana/kuvataiteilijana?

Tosin vertauksessahan on pohjimmiltaan kyse eniten siitä että Sihvoselta pyritään kieltämään pikkupojan rooli Keisarin Uudet Housut-sadussa koska Sihvonen ei ole ollut keisari.

 

[RV16]

Urheilun arvioinnissa kuitenkin oma kompetenssi tekemiseen vaikka pelitapojen suhteen on paljon suuremmassa roolissa, kuin taiteen arvioinnissa.

Missä muuten menee se jääkiekossa menestymisen raja että voi mediassa kritisoida myös itseään paremmin menestyneitä kiekkoihmisiä?

 

[Wäinö#16]

Missä muuten menee se jääkiekossa menestymisen raja että voi mediassa kritisoida myös itseään paremmin menestyneitä kiekkoihmisiä?

Medialla on ainoastaan oma itsekritiikki rajana millaista soopaa se kehtaa suoltaa.

Mutta kuten sanottua, itse en siis missään nimessä kritisoi, että Sihvonen olisi paska analyytikko. Minusta vain vertailu kirjallisuuskriitikkoon ei ole kovin osuva.

Parahimmalle Awelle, niin minusta konkreettisia asioita ei ole helppo arvioida ellei ole omaa tuntumaa tekemiseen. Ja jääkiekossa tekemisen kenttä on huomattavasti suppeampi kuin taiteessa. Siinä mielessä Sihvosella on melko hyvä pohja arvioida kaukalon tapahtumia pitkän kokemuksensa pohjalta. Jos sen pointin vielä koittaa jostain kaivaa, niin hyväksi jääkiekkokriitikoksi tuleminen vaatii enemmän ja pitkää taustaa lajin parissa. Taiteen kokemuspiiri puolestaan koskee jokaista ihmistä enemmän tai vähemmän ja kokemuksia on mahdoton laittaa mihinkään järjestykseen.

Aika epäolennaisuuksiin tässä ajaudutaan ja turha varmaan jatkaa niistä sen enempää.

 

[Dynamo]

Petteri Sihvosta tulisi verrata muihin jääkiekosta kirjoittaviin journalisteihin, ei esim. valmentajiin. Tässä joukossa Petteri pärjää varsin hyvin. Toki journalistina PS:lla on vielä opittavaa. Pari ärsyttävää piirrettä PS:n kirjoituksissa:

1) Kirjoitusten tekeminen haastattelumuotoon. Ymmärrän kyllä, että oikeat kysymykset ovat informaation saamisessa ja jakamisessa olennaisia. Kirjoitusmuoto voisi silti olla toisenlainen. PS:n tulisi miettiä, miten kirjoittaa asiat toisella tavalla. Tällainen tyyli hieman aliarvioi lukijaa. Jos Petteri on sitä mieltä, että "tavallinen lukija" on imbesilli vajakki, jolle pitää selittää kaikki mahdollinen kuin kirjaimet aapisesta, en ihmettele PS:n valintaa. Kun luen artikkelia, koen että artikkeli on suunnattu mulle. Jos kirjoittaja pitää lukijaansa vajakkina, koen kirjoituksen lukijaa alentavana tai/ja kirjoituksen olevan kohdistettu jollekulle muulle kuin mulle.

2) Ärsyttäminen ja provosointi. Aina välillä tämä tyylikeino on toimiva ja tarpeellinen. Jatkuvasti toistettuna provoaminen on kuin huutaisi "huomatkaa minutkin". Urpommat kirjoittajat tekevät saman kirjoittaessaan huutomerkin jokaisen lauseen perään [huomion hakemisen aiheesta kannattaa lukea valaiseva satu: "Pekka ja susi"]. Jos lukijat eivät lue PS:n kirjoituksia kirjoitusten asiasisällön ja asiantuntevuuden vuoksi, niin miksi sitten? Valtakunnan jääkiekkopellen tuottaman viihdearvon vuoksi? Ei, en sano että PS olisi valtakunnan jääkiekkopelle, mutta vaara tällaiseen paitsioon joutumisesta on.

PS on itse todennut, että ärsyttäminen on tahallista, jotta hän saisi aikaan keskustelua jääkiekko -nimisestä pelistä, pelistrategiasta ja pelitaktiikasta (mitä se pelikirjajargon nyt sitten sisältääkään). Valitettavasti ylimääräinen mouhoaminen on kiinnittänyt huomion mouhomamiseen, eikä varsinaiseen kohteeseen. PS:lta on kirjoittamisen pelikirja kateissa.

Lopuksi positiivista palautetta: Hienoa, että PS suostuu keskustelemaan näkemyksistään esim. Jatkoajassa, harvinaista toimittajalta. Asia kertoo jotain intohimosta omaa asiaansa kohtaan.

 

[Lapster]

Oodi PS:lle:

http://hiitela.blogspot.com/2007/10/oodi-petteri-sihvoselle.html


Otteita:

"Sihvosella on toki ylimmät opetuslapsensa, mm. Jatkoajan keskustelupalstalla eräät nimimerkit myötäilevät häntä lähes jatkuvalla syötöllä."

 

[Näkemys]

Sihvonen on monella tapaa erinomainen jääkiekkotoimittaja. En kuitenkaan hyväksy jääkiekon ulkopuolelle meneviä piilovittuiluja, joita Sihvonen silloin tällöin kirjoituksissaan viljelee. Esimerkkinä mainittakoon Matikaiseen kohdistunut täysin tarpeeton tölväisy koskien tämän vierailua tv-ohjelmassa. (Viime perjantain Urheilulehti)

Petteri, et ehkä itse huomaa asiaa, mutta paljastat näillä piilovittuiluillasi henkilökohtaiset antipatiasi joitakin ihmisiä kohtaan. Samalla aliarvioit lukijaa luullessasi, että tämä ei huomaa näitä heittoja.

Petteri, koetko todellakin em. kaltaiset kommentit tarpeellisiksi journalistisessa kirjoittamisessa?

 

[Wäinö#16]

Petteri on ottanut käyttöönsä keskustelupalstoilta yleisesti käytössä olevat henkilökohtaisuudet. Siinä mielessä samaa mieltä, että niitä ei toimittajan tulisi käyttää etenkään printtimediassa. Näiden kohteena ovat olleet vuorollaan Jortikka, Shedden, Baxter, Matikainen, Immonen, Westerlund jne.

Mites se menikään, että antaa pelin näyttää?

 

[OldTimeHockey]

Ehkä on käynyt tuuri, ehkä ei, mutta mielestäni Sihvosella on ollut aika hyvin tuo iso kuva tulevaisuusmielessä hallussa, kun hän on heti esittänyt kritiikkiä esim. Francisistä tai Baxteristä heti näiden aloitettua hommansa.

Näinhän me olemme saaneet Urheilulehdestä lukea monet, monet kerrat. Baxterin kohdalla arpa osuikin loppujen lopuksi oikeaan, vaikka johtopäätöksen taustalla ollut päättely nyt olikin mitä oli. Mutta Francisin suhteen henkseleiden paukuttelu on jo silkkaa valehtelua tai valikoivaa muistia. Jos Sihvonen "tiesi" Bobin kyvyttömyyden jo kauden alkaessa niinkuin itse väittää, ei se ainakaan tästä 3.10. pelatun Jokerit-HIFK-ottelun jälkeisestä vuodatuksesta ole luettavissa. Aika optimistista tekstiä HIFK:sta, ottaen huomioon että päävalmentaja oli jo harjoituskaudella kelvottomaksi analysoitu!

 

[VilleP]

Petteri Sihvonen - Suomen Don Cherry?

Sihvosen jutuista tulee auttamatta mieleen legendaksikin tituleerattu kanadalaiskoutsi/kiekkojournalisti/kommentaattori Don Cherry.

Sihvosen vaan erottaa Cherrystä sillä että siinä missä Don Cherry on voittanut vuonna 1976 Jack Adams awardin joka annetaan NHL:n parhaalle valmentajalle vuosittain niin Sihvosen paras valmennusmeriitti on puolen kauden mittainen Pelicans-visiitti (joo se sama Pelicans mikä lähestulkoon liitää Hannu Aravirran komennossa).

hauskinta tässä on se että miten Sihvonen on arvostellut mm. Jari Kurria ja Erkka Westerlundia lähes päätoimisesti.

miettii että Kurri urallaan yhdessä pelikaudessa saavutti enemmän kuin P.Sihvonen koko lätkäurallaan tulee saamaan. Jos Sihvolla itsellä olisi edes jotain meriittejä niin sitten voisi uskoa että tämä kaveri on ihan oikea kiekkoanalyytikko.

Uskottavuus siis kärsii hieman Sihvosen kohdalla tämän Sakari Pietilämäisten meriittien kohdalla. Eli: Millä meriiteillä arvostellaan noin?

Sihvonen toisaalta analysoi peliä hyvin jokaa palvelee täysin katsojaa jota kiinnostaa jääkiekon taktinen puoli. Itseäni hämäsi kyllä vähän esim. hiljattain olleessa TuTo-KooKoo pelissä ekalla erätauolla se että Sihvosen puheista olisi voinut päätellä että TuTo on tappiolla mutta TuTo johtikin 2-0. Liian kriittinen lähestymistapa kenties?

Jos herra Sihvonen pysyisi pelkästään jääkiekossa ja jättäisi muiden asioiden puimisen ulos repertuaaristaan niin tästä herrasta voisi tulla vielä siedettävä TV-Analyytikko ja saataisiimpa hyvä vastapaino näille iänikuisille Alpo Suhosille, Sakari Pietilöille ja Juhani Tammisille. Sihvonen kyllä meriittiensä perusteella sopisi tämän edellämainitun trion jatkoksi paremmin kuin kiekko Tommy Salon selän kautta maaliin.

Nähdä saa

 

[Master Chief]

Urheilulehden sivuilta Suora Torstai-osiosta:

Eikö Shedden-kritiikkisi ole aika massiivista, kun et ole itse saanut mitään aikaan kaukalon laidalla? Miltä muuten potkut Pelicansista tuntuivat?

Pyydän nyt kykyä ajatella vertauskuvan kautta: Tästä maasta loppuisi välittömästi kirjallisuuskritiikki, jos kriitikon tulisi olla parempi romaanikirjailija kuin itse kritiiin kohteena olevan kirjailijan. Tämä vaatimushan olisi mielettömyys. Siitä seuraisi muun muassa se, ettei tätä nyt juuri lukemaasi palstaa olisi edes olemassa. Sitä paitsi olen ollut hämmästyttävän oikeassa kritiikissäni Sheddeniä kohtaan. Näyttää, että kohta Jokerit pelaa lyhytsyöttöpeliä kenttätasapainolla...

Minun potkuni Pelicansista... Jos joku tulee ja osoittaa, että olen saanut potkut Pelicansista, niin tarjoan viikon täyden ylöspidon missä tahansa etelän matkakohteessa kaikkinen kuluineen. En olen koskaan saanut potkuja mistään valmennustehtävästä. Piste.

 

[dude]

Sihvosen jutuista tulee auttamatta mieleen legendaksikin tituleerattu kanadalaiskoutsi/kiekkojournalisti/kommentaattori Don Cherry.

Menee pyhäihäväistyksen puolelle verrata kansallissankaria Petteri Sihvoseen.

 

[Osmo Rapeli]

Menee pyhäihäväistyksen puolelle verrata kansallissankaria Petteri Sihvoseen.

Kyllä. Cherry ei osaa edes pukeutua tarpeeksi tyylikkäästi kantaakseen Sihvosen kitaralaukkua keikoille.

 

[HekeK]

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article144830-1.html

Tuossa Sihvosen sana sunnuntaiksi. Ja sanahan oli...

Kiva nähdä, minkämoiset selitykset Sihvonen keksii, kun Pelicans tippuu suoraa playoffs-paikkaa osoittavan viivan alapuolelle.

 

[ranger]

Kiva nähdä, minkämoiset selitykset Sihvonen keksii, kun Pelicans tippuu suoraa playoffs-paikkaa osoittavan viivan alapuolelle.

Jos näin sattuisikin käymään, "selitys" olisi näppärästi käden ulottuvllla jo nyt: Materiaali.

Eikä P. Sihvonen ko. skenaariossa väärässä olisikaan. Aravirta on SM-liigan mittakaavassa aivan ylivertainen valmentaja.


Ranger

 

[Wäinö#16]

Huolestuttavaa, kun Petteri on ollut tänä syksynä niin sovitteleva, että tämäkin ketju on jo lähes unholassa. Tänään oli kuitenkin välillä aikamoista kavalkadia niin kysymyspalstalla kuin sitten Suomi-Tsekki -tarinoinnissa. Jopa huvittavan vähän Sihvonen antaa Sheddenille mahdollisuuksia edes jotenkin onnistua maajoukkueessa. Shedden on Sihvosen papereissa tuomittu olemaan paska valmentaja ja sieltä suosta ei hevillä nousta. Kukakohan noita "hivenen" johdattelevia kysymyksiä keksii?

http://www.urheilulehti.fi/jaakiekko/uutiset/article145442-1.html

Tässä hauska esimerkki päivältä. Tulee vähän mieleen, että jos jotain tehdään oikein johtuu se Jalosesta:

"Kysymys Karjala-turnauksesta. Millaisiin pelillisiin asioihin katsojan tulisi kiinnittää huomiota, että tietää kumman pelikirjalla pelataan? (Jalosen vai Sheddenin). Tami esitti jo omat "teesinsä" toisella sivustolla, joten heitäpä sinäkin omasi. Vertailun vuoksi. Hyökkäys/Puolustus.

Sihvonen:

Tarkkaile hitaita ja puolinopeita lähtöjä omista. Onko viisikko tiivis? Jos on, Jalonen vaikuttaa. Tehdäänkö peli keskustan ja senttereiden kanssa? Jos, niin Jalonen vaikuttaa. Hyökätäänkö rintamassa? Jos, niin Jalonen vaikuttaa. Karvataanko hyökkäysalueelle kolmelta kaistalta? Jos, niin Jalonen vaikuttaa."

Loppuun vaatimaton sitaatti Sihvoselta:)

"Minä olen koko kiekkoilevan maailman johtava pelikirja-analyytikko."

 

[Maple Leaf]

Loppuun vaatimaton sitaatti Sihvoselta:)

"Minä olen koko kiekkoilevan maailman johtava pelikirja-analyytikko."

Tuo nauratti kovasti. Toinen yhtä naurettava kommentti Sihvosen päivän päästöissä on tämä:

"Urheilun psykologia kumpuaa 'pelikirjasta', muu on roskaa."

 

[Salama15]

Loppuun vaatimaton sitaatti Sihvoselta:)

"Minä olen koko kiekkoilevan maailman johtava pelikirja-analyytikko."

Johtava = paras = ainoa

Se vanha sanonta (ei tarvitse olla edes hyvä ollakseen paras) pitänee paikkansa;-)

 

[Orman Mollis]

Johtava = paras = ainoa

Se vanha sanonta (ei tarvitse olla edes hyvä ollakseen paras) pitänee paikkansa;-)

Minusta myös Doug Sheddenin kommentti IS Veikkaajassa (6.11.2007) oli aika hyvä kuitti Sihvosen suuntaan:

"Meillä on ex-valmentajia, jotka istuvat katsomossa ja tekevät hommia tv:lle ja radiolle. On aika helppoa istua siellä 30 metriä jään yläpuolella ja kritisoida. Se on helpointa mitä voit tehdä. Tule penkin taakse ja tee pikaisia päätöksiä - se on hieman eri juttu. Ne tyypit istuvat siellä ylhäällä nykyään, koska heillä ei ole töitä. Nyt he suuria kriitikoita."

Mielestäni aika osuvasti sanottu. Jos Sihvonen oikeasti olisi maailman johtava pelikirja analyytikko, hän ei kirjoittelisi urheilulehteen ja olisi asiantuntijana Urheilukanavalla Mestis-peleissä!!

Sihvosen jututhan on jätetty aikalailla omaan arvoonsa, siis ammattilaisten piireissä, harvemmin olen nähnyt kenenkään niitä kommentoivan..

 

[Knower]

Mielestäni aika osuvasti sanottu. Jos Sihvonen oikeasti olisi maailman johtava pelikirja analyytikko, hän ei kirjoittelisi urheilulehteen ja olisi asiantuntijana Urheilukanavalla Mestis-peleissä!!

Tämän luulisi jo jossain vaiheessa menevän tyhmemmällekin jakeluun. Sihvonen on itse noin tuhanteen kertaan myöntänyt olleensa aika pihalla valmentajana mm. tuolloin Pelicansissa ja myöhemminkin todennut että hän näkee itsensä ennemmin tässä kohtaa kakkosvalmentajana. Se, että hän osaa analysoida pelitaktisia asioita, ei tee hänestä vielä hyvää valmentajaa. Mutta kyllä hän -kele voi niitä pelitaktisia asioita silloin kritisoida.

TJEU: kirjallisuuskriitikot tai elokuvakriitikot. Ovatko nämä aina parempia kuin ne kirjalilijat tai elokuvaohjaajat joita he arvioivat? Pitääkö ensin voittaa kirjallisuuden Nobel ennen kuin saa kirjoja kritisoida? Pitääkö ensin voittaa parhaan ohjaajan Oscar ennen kuin voi elokuvia analysoida? Pitääkö ensin voittaa Suomen mestaruus tai Stanley Cup ennen kuin voi pelikirjoja kritisoida?

Sihvosen pelitaktisista ajatuksista ja ihanteista voi olla sitten eri mieltä - löytyykö parempia tapoja kuin hänen esittämänsä lyhytsyöttöpeli, rintamahyökkäykset yms., onko se ainoa "oikea" tapa pelata lätkää? Onko oikeasti pelikirjan merkitys niin iso mitä Sihvonen aina esittää? Tuleeko ensin pelikirja, sitten vasta henki jne. Mutta luulisi tuon "mitä sä oot saavuttanut valmentajana" -argumentin olevan jo aika loppuun kaluttu.

Niin, mielestäni aika väsynyt kommentti Sheddeniltä.

 

[choose_life]

[/QUOTE]TJEU: kirjallisuuskriitikot tai elokuvakriitikot. Ovatko nämä aina parempia kuin ne kirjalilijat tai elokuvaohjaajat joita he arvioivat? Pitääkö ensin voittaa kirjallisuuden Nobel ennen kuin saa kirjoja kritisoida? Pitääkö ensin voittaa parhaan ohjaajan Oscar ennen kuin voi elokuvia analysoida? Pitääkö ensin voittaa Suomen mestaruus tai Stanley Cup ennen kuin voi pelikirjoja kritisoida?[/QUOTE]

Ei. Sen sijaan jonkinlainen journalistin alkeistason ammattitaito olisi hyvä olla olemassa. Tähän liittyvät sellaiset pikkuseikat kuin lähdekritiikki, ymmärrettävä ja tasokas kieliasu, yleissivistys (joka ei tarkoita "imperatiivista kategoriaa" tai muuta naurukohtauksia aiheuttavaa käsitteiden ja sivistyssanojen kanssa ryssimistä), kantti kohdata kritiikin kohteet kasvokkain (henkilöhaastattelut), kyky käsitellä kokonaisuuksia muutaman termin hokemisen sijaan ja keskittyä itse asiaan epätoivoisen egotyrkkyilyn sijaan. Noin ensi alkuun. Yksikään kirjallisuus- tai elokuvakriitikko ei Sihvosen "osaamisella" olisi töissä kahta viikkoa - tässä mielessä urheilujournalismi todella alittaa riman, olkoonkin että kyse on vain urheilun Seiskasta UL:stä.

[/QUOTE]Mutta luulisi tuon "mitä sä oot saavuttanut valmentajana" -argumentin olevan jo aika loppuun kaluttu. Niin, mielestäni aika väsynyt kommentti Sheddeniltä.[/QUOTE]

Eiköhän Shedden kommentoinut lähinnä A. Suhosta ja J. Tammista ("ex-valmentajia, jotka istuvat katsomossa ja tekevät hommia tv:lle ja radiolle"), ja heitäkään tuskin kovin vereslihalla. Mm. Toronton mediamyllyn läpikäynyt mies on siitä piristävä poikkeus, että hän vastaa kun kysytään, ja miltä julkinen kritiikki tuntuu -kysymyksiä tulee joka haastattelussa. P. Sihvosen tuotoksia ei ammattipiireissä kukaan ole enää aikoihin ottanut vakavasti.

 

[Jyrla]

Minusta myös Doug Sheddenin kommentti IS Veikkaajassa (6.11.2007) oli aika hyvä kuitti Sihvosen suuntaan:



Mielestäni aika osuvasti sanottu. Jos Sihvonen oikeasti olisi maailman johtava pelikirja analyytikko, hän ei kirjoittelisi urheilulehteen ja olisi asiantuntijana Urheilukanavalla Mestis-peleissä!!

Sihvosen jututhan on jätetty aikalailla omaan arvoonsa, siis ammattilaisten piireissä, harvemmin olen nähnyt kenenkään niitä kommentoivan..

Eikös tuossa nyt ole joko jonkin asteinen ristiriita tai sitten Shedden ei kuulu tuohon ammattilaisten piiriin (sinun mielestäsi)?

Sihvonen ärsyttää ja painottaa väärin jotta tulisi kuulluksi. Tavoitteena on - kuten hän on itse myöntänytkin - saada lisättyä Urheilulehden myyntiä sekä yrittää avata pelikentän taktisia tapahtumia tavalliselle lätkäfanille. Siinä hän on mielestäni onnistunutkin hyvin.

Siitä onko valittu tapa kertoa asioista paras mahdollinen voi tietenkin olla montaa mieltä. Samoin pelikirjan merkityksestä kokonaisuutta ajatellen ja monesta muustakin asiasta. Positiivista on se että keskustelua käydään, se yleensä ennemmin tai myöhemmin avartaa keskustelijoiden näkemystä aiheesta.

 

[peruspata]

Siitä onko valittu tapa kertoa asioista paras mahdollinen voi tietenkin olla montaa mieltä. Samoin pelikirjan merkityksestä kokonaisuutta ajatellen ja monesta muustakin asiasta. Positiivista on se että keskustelua käydään, se yleensä ennemmin tai myöhemmin avartaa keskustelijoiden näkemystä aiheesta.

Valittua esitystapaa voi toki arvioida tasan niin monesta ilmansuunnasta kuin on arvion tekijöitä. Pyrkimys on ollut ilmeisesti vain hyvään, mutta mielestäni tarkoitus ei ole pyhittänyt keinoja. Ihmiset eivät ole ehkä sittenkään jaksaneet omistautua Sihvosen teksteille niin kokonaan, että olisivat löytäneet aina ne syvimmät sanomat ja tarkoitusperät. Mielestäni tuotanto on hieman ylikriittistä ja -ampuvaa.

Lisäksi näkisin, että suhtautuminen Kummolaan ja case-Summaseen tulisi kohta hoitaa kuntoon tai ainakin käsitellä lopullisesti pois mielestä. World Cup 2004:stä tuli kuluneeksi 3 vuotta, joten melko pitkään jatkunut mantra Raimon potkuista alkaa jo väkisinkin kuulostaa hivenen wanhalta. Elämää on Raimon jälkeenkin.

Nyt tosin näyttää siltä, että mantra on uusiutumassa; Kalervo-Raimo episodin tilalle tulee toistuvammaksi aiheeksi Kalervo-Doug episodi. Joka on Urheilulehden viime aikoina edes vahingossa avannut, tietää sen, ettei Doug Shedden nauti kyseisen aviisin luottamusta ikinä, milloinkaan, tuloksista riippumatta.

Tosin kritiikille (varsinkin Kummolaa kohtaan) on perusteita. Tapa, millä Kummola löi sanan säilällä mm. Sheddenin sopimuksen julkistamistilaisuudessa kritiikkiä esittänyttä Sihvosta, ei täyttänyt ammattimaisuuden vaatimuksia millään muotoa. Se oli vain osoitus Kalervon henk.koht. patoutumista ja käytöstapojen puutteesta. Eipä tainnut tulla edes yllätyksenä, vaikkei se tee asiasta sen puolusteltavampaa.

Lisäksi olen pakotettu miettimään, että mikäli Raimo on niin ylivertainen valmentaja tässä universumissa kuin väitetään, miksi mies ei ole tehnyt paluuta valmennustehtäviin. Maajoukkueaika oli ja meni, mutta muitakin jääkiekkojoukkueita on olemassa. Kalervo lienee persoona, joka ei montaa kertaa riitele saman ihmisen kanssa.

Pelikirja lienee kuitenkin asia, jonka jokainen näkisi mieluummin kunnossa kuin epäkunnossa. Ottelun voittaminen taitaa vaatia muutakin kuin pelikirjan loiston, mutta sen puute on mielestäni johtanut jopa surullisiin esityksiin. Enkä nyt tarkoita mystistä jenkkipuolustajaa, joka tykkää pesäpallosta.

 

[Orman Mollis]

Eikös tuossa nyt ole joko jonkin asteinen ristiriita tai sitten Shedden ei kuulu tuohon ammattilaisten piiriin (sinun mielestäsi)?

Kuuluu, toki. Aiemmassa viestissäni totesin:

Sihvosen jututhan on jätetty aikalailla omaan arvoonsa, siis ammattilaisten piireissä, harvemmin olen nähnyt kenenkään niitä kommentoivan..

Eli siis en muista että ennen tätä juttua olisi kukaan kommentoinut..

Tämän luulisi jo jossain vaiheessa menevän tyhmemmällekin jakeluun. Sihvonen on itse noin tuhanteen kertaan myöntänyt olleensa aika pihalla valmentajana mm. tuolloin Pelicansissa ja myöhemminkin todennut että hän näkee itsensä ennemmin tässä kohtaa kakkosvalmentajana. Se, että hän osaa analysoida pelitaktisia asioita, ei tee hänestä vielä hyvää valmentajaa. Mutta kyllä hän -kele voi niitä pelitaktisia asioita silloin kritisoida.

Itse meinasin tuolla aiemmalla viestilläni, että jos Sihvonen on niin ylivertainen pelin analysoinnissa ja ymmärtää peliä taktisesti niin hyvin, niin miksi hän ei ole minkään joukkueen apuna, vaikka 2.valmentajana.

Luulisin että tällaiselle nerolle löytyisi rooli, jossa aukaistaan pahoja pelillisiä/taktisia umpisolmuja.. Kirjoitin ehkä aiemman viestini vähän huonosti, tämä siis oli pointtini.

Itseäni ärsyttää Sihvosen tyylissä tuo tietty ylimielisyys, mikä paistaa läpi (tämä on toki tarkoituskin), samojen asioiden jankkaaminen jne. Tästä syystä monivuotinen UL:n tilaus loppui muutama vuosi sitten, lehti ei ole enää minulle kiinnostava. Toki monelle muulle on, eikös tuo tilaaja määrä ole noussut viime vuosina?

 

[Vesso]

Uusi Urheilu(lehti)journalismi pt. 127...

Alkaa olla Sihvosen missio urheilujournalismin parissa aikamoisessa umpikujassa. Kuten viikonvaihteen Hesarikin huomasi näpäyttää, alkavat tehokeinot ja konstit olla jo lopussa ja levy jauhaa paikallaan.

Sen verran täytyy katsoa taannehtivasti takaisin ja palata Urheilulehdessä 44/07 olleeseen tämän kirjoituksen mukaiseen kolumniin, jossa Sihvonen linjaa urheilujournalismia.

Sihvosen mielestä urheilutoimittajien eetoksena tulisi olla pyrkiminen subjektiiviseen julistamiseen. Tätä linjaahan UL on noudattanut ja ajanut oman luotettavuutensa ja uskottavuutensa karille kerta toisensa jälkeen.

Sihvonen kirjoittaa: "Urheilulehdestä ei voi lukea ainoatakaan objektiivista totuutta. Sen tähden Urheilulehti on niin paljon edesllä muiden medioiden urheilujournalismia."

Mikäli muita edelle koetaan päästävän henkilökohtaisilla missioilla ja mielipidepohjaisilla ennustuksilla, ei journalistisista ansioista tai etumatkasta kilpailijoihin nähden voida puhua.

Kun mietitään viime aikojen urheilujournalistisia mainetekoja eivät Urheilulehden tai Sihvosen kirjoitukset ole pitkään aikaan esille nousseet. Esimerkiksi IS-Veikkaajan taannoinen juttu Markus Helasen traagisesta tapauksesta ja urheiluvakuutusten katteettomuudesta oli todellista journalismia ilman päälleliimattua julistamista.

Sihvosen tavoin "peliin katsominen" on tärkeä, mutta ei suinkaan ainoa tapa käsitellä urheilua journalismin keinoin. Objektiivinen havainnointi on erittäin tärkeää esimerkiksi urheilun yhteiskunnallisten ulottuvuuksien havainnoinnissa, eikä aliarvioida sovi myöskään lukijan tai katsojan tilaa tehdä omia päätelmiä.

Mihin Urheilulehden journalismia puolestaan vie se, että toimittajat, journalistit on nostettu subjekteiksi? Miksi on olennaista tuoda toistuvasti esille kirjoittajan oma tausta ja historia? Miksi muuten, ellei kysymys olisi henkilökohtaisesta missiosta. Ellei jopa apologiasta.

Sihvonen jatkaa: "Minkään muun inhimillisen toiminnan alueella ei mene näin räikeästi läpi se, että tapahtuma A kuvaillaan uudelleen sellaisenaan. Mitä lisäarvoa siinä syntyy? Ei mitään!"

Onko Sihvonen kenties törmännyt esimerkiksi Helsingin Sanoman artikkeliin Myanmarin konfliktiin, joka olisi rakentunut yksinomaan jutun kirjoittajan toimittajan näkemyksiin ja yhteiskunnalliseen maailmankatsomukseen? Toimittajien näkökulmia tarjoavat alakerrat ja kainalojutut ovat yleistyneet laajaan käyttöön, mutta kyllä kuvailevalla tekstillä on edelleen sijansa. Tämä pätee myös urheiluun.

Kun Sihvonen viime viikolla kirjoitti laajasti Hannu Aravirrasta, olisi ollut mielenkiintoista kuulla Aravirran omia näkemyksiä omasta kehityksestään lajin kehityskaaren äärellä. Mutta ei! Sen sijaan kirjoituksessa Sihvonen kertoi näkemyksiään ja tämä aiheutti sen, että juttu jäi todella vajaaksi. Oliko kyseessä laiskuus vai jokin muu toimittajan työtä kahlitseva asia, sen tietää vain Petteri Sihvonen.

Urheilulehti ja Sihvonen ovat näyttönsä antaneet. Silti kotimaisen urheilujournalismin eturintamassa marssivat tyystin toiset joukot.