Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Freddie Freeloader]

Jos Sihvosen anylyysit eivät ole edes hyviä, miksi kukaan muu toimittaja ei ole lähtenyt haastamaan häntä? Petterihän saa huseerata yksin hiekkalaatikolla ja kerätä kaiken kunnian. Eikö se olisi helppoa kertoa julkisuudessa ettei keisarilla ole vaatteita?

Tässä on erittäin hyvä pointti. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että tässä maassa ei yksinkertaisesti ole riippumattomia jääkiekkojournalismiin kykeneviä toimittajia. Useimmat jääkiekosta kirjoittavat toimittajat ovat maakunnallisia lehteensä sidoksissa olevia "yleis"urheilutoimittajia, jotka ovat pakotettuja kirjoittamaan lehtensä linjan ja maakuntansa sidosryhmien (lue sponsoreiden) edun mukaisesti.

Jotta maahamme saataisiin enemmän ja taitavampia puolueettomia jääkiekkotoimittajia, ensimmäinen edellytys olisi löytää taho, jonka intressissä olisi maksaa palkkaa näille toimittajille. Vaikea kysymys onkin, mikä se taho voisi olla, eikä ainakaan heti tule muuta vastausta mieleen kuin lehden lukijat.

Urheilulehti yrittää kulkea tätä kivikkoista polkua ja repiä Sihvosen palkkarahat tarjoamalla jokaisessa numerossa keskinkertaisen analyysin lisäksi jonkinlaisen provokaation jolla lehteä saadaan myytyä. Päinvastoin kuin annetaan ymmärtää Sihvonen ei ole erityisen hyvä jääkiekkoanalyytikkona eikä toimittajana mutta valitettavasti on todettava että parempaakaan ei tällä hetkellä löydy.

 

[tuuski]

Tässä on erittäin hyvä pointti. Tämä johtuu yksinomaan siitä, että tässä maassa ei yksinkertaisesti ole riippumattomia jääkiekkojournalismiin kykeneviä toimittajia. Useimmat jääkiekosta kirjoittavat toimittajat ovat maakunnallisia lehteensä sidoksissa olevia "yleis"urheilutoimittajia, jotka ovat pakotettuja kirjoittamaan lehtensä linjan ja maakuntansa sidosryhmien (lue sponsoreiden) edun mukaisesti.

Jotta maahamme saataisiin enemmän ja taitavampia puolueettomia jääkiekkotoimittajia, ensimmäinen edellytys olisi löytää taho, jonka intressissä olisi maksaa palkkaa näille toimittajille. Vaikea kysymys onkin, mikä se taho voisi olla, eikä ainakaan heti tule muuta vastausta mieleen kuin lehden lukijat.

Niin, kyllä tilanne on tällä hetkellä se, että "kunnon" urheilujournalismille ei ole tilausta Suomessa. Tarkoitan tuolla "kunnon" -termillä esimerkiksi sen legendaarisen pelikirjan avausta. Tällä hetkellä tähän kykeneviä ei ole kuin Sihvonen ja jos tälläkin palstalla suuri osa ei ole pätkääkään kiinnostunut (tai ei halua myöntää olevansa kiinnostunut) jääkiekon tuosta puolesta, niin Sihvonen pysynee ainoana vielä pitkään. Tämä taas johtaa siihen, että Sihvonenkaan ei kehity kilpailun puutteessa.

***

Onko kenelläkään käynyt mielessä pohtia, miksei yksikään oikea valmentaja ole lähtenyt julkisuudessa keskustelemaan Sihvosen kanssa ns. pelikirja-asioista, puhumattakaan siitä, että yksikään oikea valmentaja olisi todennut PS:n analyysien olevan oivaltavia, nasevia, mitä hyvänsä?

Tämähän on ihan sitä itseänsä. Vai oletko unohtanut Sheddenin toistuvat vihjaukset näistä pelitapa-jutuista, MM-kisojen "jälkiviisaat", joka muuten oli parasta jääkiekkoaiheista oheisohjelmaa ikinä televisiossa, Tammisen/Suomisen analyysit EHT-peleissä ja on näitä pelikirja-asioita alettu avaamaan jo canalin studiossakin. Ei ole kovin vaikea uskoa myöskään tuota heittoa, mikä tuossa Sihvos-jutussa oli Sheddenin toimista P.S:n kirjoituksista. Anu ja Juti eivät varmaan ole tähän puuttuneet ja suurelle yleisölle se taitaa kelvata.

 

[dana77]

Erittäin hyvä pointti ja tarkasti osoitettu tekstini epätarkkuus, mistä kiitos, sillä sen avulla pääsemme olennaiseen asiaan: mitä hyvän esimerkkisi taloustoimittaja tekisi? Tuskin hän ohittaisi (olisi yrityksen toimiala mikä hyvänsä) suorittavan portaan toimijoita, toimintaympäristöä, markkinoiden vaihtelua, yrityksen kulttuuria ja historiaa, työntekijöiden osaamista, kilpailijoiden vastaavia olosuhteita ja niin edelleen vertaillen ainoastaan kahden keskenään kilpailevan yrityksen työnjohtajien strategioita — ja niitäkin mekaanisesti.

Todennäköisesti hän ottaisi huomioon kaikki yllämainitut muuttujat. Siinä on toki se ongelma, että "analyysin" tekeminen vaikeutuu, eikä absoluuttisia vastauksia enää löydykään yhden kolumnin mitassa — mikä taas ei tietenkään sopisi, jos taloustoimittaja olisi rakentamassa instant-valaistumista kauppaavan, johtavan "analyytikon" brändiä. Lisäksi viisas taloustoimittaja olisi tarkka siitä, ettei kirjoittaisi aivan mitä hyvänsä hölynpölyä mopon välillä keuliessa, vaan pyrkisi lähes maanisesti pitämään huolen siitä, että kirjoitetut sanat ovat yhteismitallisia todellisen maailman kanssa.

En ole vielä itse vakuuttunut että esimerkkini on hyvä. Jos kuitenkin käytetään sitä vielä toistaiseksi niin tuossakin on muutamia joista voidaan silti keskustella. En esimerkiksi itse ole vielä koskaan kuullut, että yrityksen strategian teossa huomioitaisiin työntekijöiden ominaisuuksia ("ei voi lähteä kansainvälistymään kun eihän Pera osaa oikein englantia"), mikä on aika usein kuultu argumentti kiekkokeskusteluissa. Kyllä tuollaiset asiat sitten hoidetaan joko rekrytoinneilla tai koulutuksella. Samoin yrityksen historian huomioiminen strategian suunnittelussa on mahdollisesti yleistäkin, mutta ei välttämättä kannattavaa. Voihan tietenkin olla, että talousmaailmalla on oppimista Suomalaisesta jääkiekkojohtamisesta, eikös jotain Lindströmejä ja Tammisia ole yritysten konsultteina käytetty :)

 

[siffa]

Urheilukanavan keskiviikon jääkiekkostudion vetäjä Teemu Jordberg siirtyy MTV3:n leipiin. Jääkiekkostudion vakiovieras Petteri Sihvonen aloittaa UK:n jääkiekkostudion vetäjänä huomenna 20.2. klo 17.15. Saa nähdä, miten uusi tehtävä kiistanalaiselta lätkäjätkältä onnistuu.

Ensimmäisenä vieraana on huomenna suomalaisen modernin hyökkäyspelisysteemin kehittäjä, maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen. Toivottavasti jatkossakin UK:n keskiviikon jääkiekkostudiossa nähdään kovia jääkiekkovaikuttajia Kalervo Kummolasta lähtien.

 

[Rankkari]

Urheilukanavan keskiviikon jääkiekkostudion vetäjä Teemu Jordberg siirtyy MTV3:n leipiin. Jääkiekkostudion vakiovieras Petteri Sihvonen aloittaa UK:n jääkiekkostudion vetäjänä huomenna 20.2. klo 17.15. Saa nähdä, miten uusi tehtävä kiistanalaiselta lätkäjätkältä onnistuu.

Ensimmäisenä vieraana on huomenna suomalaisen modernin hyökkäyspelisysteemin kehittäjä, maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen. Toivottavasti jatkossakin UK:n keskiviikon jääkiekkostudiossa nähdään kovia jääkiekkovaikuttajia Kalervo Kummolasta lähtien.

Luulen, että UK:n kiekkolähetys vain paranee keskiviikon osalta. Miten perjantaipelit? Siinä pitäisi olla joku studiovetäjä/haastattelija. Vai muuttuuko siinäkin kuviot totaalisesti?

Vaikka P.S. on kiistanalainen henkilö, olen mielestäni alkanut ymmärtämään hänen toimintaa. Mestispelien analyysit ja kommentoinnit ovat olleet erinomaisia. Niitä kun katsoo tarkasti, niin oppii lähes aina jotain uutta. Tämä urheilulehti tai kiekkolehti (en nyt muista nimeä), missä hän on mukana, on taas eri asia. Siinä pitää MYYDÄ lehteä voimakkailla ja toisinaan hieman kyseenalaisilla kommenteilla ja väitteillä. Tätä lehteä en lue, joten en sitä enempää kommentoi.

 

[Maple Leaf]

Ensimmäisenä vieraana on huomenna suomalaisen modernin hyökkäyspelisysteemin kehittäjä, maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen.

Toivottavasti Sihvonen kysyy Jaloselta, mitä tämä "suomalainen moderni hyökkäyspelisysteemi" oikein tarkoittaa.

 

[Jone29]

Urheilukanavan keskiviikon jääkiekkostudion vetäjä Teemu Jordberg siirtyy MTV3:n leipiin. Jääkiekkostudion vakiovieras Petteri Sihvonen aloittaa UK:n jääkiekkostudion vetäjänä huomenna 20.2. klo 17.15. Saa nähdä, miten uusi tehtävä kiistanalaiselta lätkäjätkältä onnistuu.

Ensimmäisenä vieraana on huomenna suomalaisen modernin hyökkäyspelisysteemin kehittäjä, maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen. Toivottavasti jatkossakin UK:n keskiviikon jääkiekkostudiossa nähdään kovia jääkiekkovaikuttajia Kalervo Kummolasta lähtien.

Erinomaista!! Nyt pääsee Sihvonen viemään tuota ohjelmaa ja keskustelua siihen suuntaan mihin tahtoo. On varmaan kyllä aika paljon heilutellut tahtipuikkoa Jordbergin aikaankin, mutta nyt varmasti vielä enemmän.

Jos jotain muuten kadehdin Sihvosessa, niin se on tuo kyky keskustella ja esittää kantansa väittelytilanteessa provosoitumatta ja hiiltymättä, vaikka vastaväittelijä kävisi kuinka kuumana. Tuota taitoa ei kovin monelta ihmiseltä löydy.

 

[Daespoo]

Ainakin YLEn kisastudioissa Sihvonen heitti varsin napakkaa kommenttia esim. Tamin ja Apen suuntaan joten toivoa on.

 

[Pressiboxi]

Toivottavasti Sihvonen kysyy Jaloselta, mitä tämä "suomalainen moderni hyökkäyspelisysteemi" oikein tarkoittaa.

Tai mieluummin päinvastoin. Jalonen voisi kysyä mitä vittua sä Pehmo selität.

 

[siffa]

Toivottavasti Sihvonen kysyy Jaloselta, mitä tämä "suomalainen moderni hyökkäyspelisysteemi" oikein tarkoittaa.

Jukka Jalonen on kirjoittanut siitä laajan artikkelin. Voin referoida sitä täällä jossain keskustelussa, mikäli se on jäänyt huomioimatta. Sinänsä kysymys olisi nyt varsin aiheellinen niin tulisi asia selväksi myös näille muutamille JA:n kirjoittajille, joille Jukka Jalosen kehittämä suomalainen, moderni hyökkäyspelisuunnitelma on jäänyt vieraaksi. Tietysti mielenkiintoista olisi kuulla Jukka Jalosen suusta pelin uusista kehitysnäkymistä.

 

[Maple Leaf]

Jukka Jalonen on kirjoittanut siitä laajan artikkelin. Voin referoida sitä täällä jossain keskustelussa, mikäli se on jäänyt huomioimatta. Sinänsä kysymys olisi nyt varsin aiheellinen niin tulisi asia selväksi myös näille muutamille JA:n kirjoittajille, joille Jukka Jalosen kehittämä suomalainen, moderni hyökkäyspelisuunnitelma on jäänyt vieraaksi.

Tarkoitatko Jalosen artikkelia "Hyökkäyspelin kehittäminen" (2005)? Jos, niin ainakaan siinä ei puhuta mistään "modernista suomalaisesta hyökkäyspelistä". Ensin Jalonen toteaa hyökkäyspelin kehittämisen olevan "lähivuosina suomalaisen jääkiekon massiivisin haaste", ja sen jälkeen esitellään hyökkäyspelin harjoittelemisen ja toteuttamisen lainalaisuuksia — siis niitä ikiaikaisia, ei "moderneja", minkään "uuden keksimisestä" nyt puhumattakaan. Hyvä artikkeli, mutta ei kai tämä nyt ole se sinun hehkuttamasi "modernin suomalaisen hyökkäyspelin" kivijalka?

 

[Swearengen]

On tietysti hyvä muistaa, että Urhelulehden Sihvonen on Röngän luomus. Urheilukanavan Sihvonenhan on hyvin erilainen mediapersoona ja uskoisin tämän UK:n ohjelman olevan vähemmän sensaatiohakuista ja provosoivaa kuin Urheilulehdessä.

Tässä ketjussakin oli linkki haastatteluun, missä Sihvonen myöntää, että Urheilulehden "Petteri Sihvonen" on lähinnä Röngän luoma brändi. Tuollaisen voi joku tulkita myös vastuunpakoiluksi sekä PS:n että Röngän osalta.

Joka tapauksessa Suomen lätkäkeskustelu on parempaa Sihvosella kuin ilman Sihvosta, koska kilpailua ei analyysiosastolla juuri edes ole.

 

[Knower]

Tarkoitatko Jalosen artikkelia "Hyökkäyspelin kehittäminen" (2005)? Jos, niin ainakaan siinä ei puhuta mistään "modernista suomalaisesta hyökkäyspelistä". Ensin Jalonen toteaa hyökkäyspelin kehittämisen olevan "lähivuosina suomalaisen jääkiekon massiivisin haaste", ja sen jälkeen esitellään hyökkäyspelin harjoittelemisen ja toteuttamisen lainalaisuuksia — siis niitä ikiaikaisia, ei "moderneja", minkään "uuden keksimisestä" nyt puhumattakaan. Hyvä artikkeli, mutta ei kai tämä nyt ole se sinun hehkuttamasi "modernin suomalaisen hyökkäyspelin" kivijalka?

Kivijalasta en tiedä, mutta hyvä artikkeli on. Olkoon kuinka ikiaikaisia lainalaisuuksia tahansa, mutta silti suomalaisessa jääkiekossa nämä perusasiat jätettiin hyvin pitkälti huomioimatta monta vuotta. Siinä mielessä termi "jälkimodernin suomalaisen hyökkäyspelin" kivijalka olisi varmaan lähempänä totuutta...

Jälkimoderni, siinä vasta hieno sana!

 

[Maple Leaf]

Siinä mielessä termi "jälkimodernin suomalaisen hyökkäyspelin" kivijalka olisi varmaan lähempänä totuutta...

Sinänsähän tuon artikkelin hyökkäyspeli-osuus ei ole edes jälkimodernia, koska sen esittelemiä arvoja on toteutettu muualla jo vuosikymmeniä. Koska Suomi on tästä jäljessä, voimme jättää voimaan yhdyssanasta "jälkimoderni" sanan "jälki".

"Jälki suomalaisen hyökkäyspelin" ei kuulosta miltään, koska se ei merkitse mitään. (Asia olisi toinen, jos muuttaisimme sanajärjestystä niin, että lause kuuluisi "suomalaisen hyökkäyspelin jälki", mikä puolestaan on nähtävissä maaotteluissa valitettavan usein tulostaululla.) Toisaalta tuon artikkelin hyökkäys-tematiikka ei ole leimallisesti suomalaista, joten voimme jättää sanan "suomalaisen" pois.

"Jälki hyökkäyspelin" ei merkitse sekään kyllä yhtään mitään. On siis otettava käyttöön järeämmät semanttiset aseet, kuten joidenkin jatkoaikalaisten suosima merkitysten ja sisältöjen sekoittaminen.

Tehdään tästä siis "jälkihyökkäyspeli"! Sehän on melkein kuin vastahyökkäys! Pakki syöttää hyökkääjälle, joka puolestaan syöttää toiselle hyökkääjälle! Ja hyökkääjät, ne luistelisivat hyökkäysalueelle niinku enemmän vierekkäin, eivät niinku sillai peräkkäin! Ja tämä on modernia jääkiekkoa, koska... koska... no, se on modernia, koska... no, se on modernia!

 

[dana77]

On toisaalta hauskaa lukea täältä siitä kuinka pallopelien lainalaisuudet ovat ollet aina samat eikä mikään ole muuttunut sitten 1800 luvun (vai mitä se Ape Suhonen pulla suussa muussuttikaan tässä talven mittaan) ja sitten lukea NHL-ketjuista kuinka 80-luvun ennätyksiä ei pitäisi pitää juuri minään koska silloin joukkueet eivät vielä kunnolla puolustaneet tai pelanneet organisoidusti.

Lisäksi on hauskaa kuulla niitä näkemyksiä että oikeasti joku uusi kiekkoilun suuntaus (kenttätasapaino/left wing lock/lyhytsyöttöpeli) ei ole ollenkaan uusi asia vaan OIKEASTI se on jo keksitty ajat sitten (90-luvulla Detroitin toimesta/80-luvulla Oilersin toimesta/70-luvulla Canadiensin toimesta tai jopa Egyptistäkin löytyi papyrus jossa sen periaatteet oli kuvattu hieroglyfein)

 

[hanu]

On toisaalta hauskaa lukea täältä siitä kuinka pallopelien lainalaisuudet ovat ollet aina samat eikä mikään ole muuttunut sitten 1800 luvun (vai mitä se Ape Suhonen pulla suussa muussuttikaan tässä talven mittaan) ja sitten lukea NHL-ketjuista kuinka 80-luvun ennätyksiä ei pitäisi pitää juuri minään koska silloin joukkueet eivät vielä kunnolla puolustaneet tai pelanneet organisoidusti.

Lisäksi on hauskaa kuulla niitä näkemyksiä että oikeasti joku uusi kiekkoilun suuntaus (kenttätasapaino/left wing lock/lyhytsyöttöpeli) ei ole ollenkaan uusi asia vaan OIKEASTI se on jo keksitty ajat sitten (90-luvulla Detroitin toimesta/80-luvulla Oilersin toimesta/70-luvulla Canadiensin toimesta tai jopa Egyptistäkin löytyi papyrus jossa sen periaatteet oli kuvattu hieroglyfein)

Piti pilkkoa tuota lainausta, mutta en sitten kuitenkaan oikein osannut. Mutta tavallaan se on juurikin näin. Eivät ne pelin lainalaisuudet ole mihinkään muuttuneet, valmentajat ovat aina hakeneet omaan materiaaliinsa nähden parasta pelityyliä. OT: vituttaa sana materiaali, kun puhutaan ihmisistä.

Enemmän ovat kehittyneet pelaajat, nykypäivän kaverit ovat nopeampia, kestävämpiä ja voimakkaampia. Varsinkin pelaajien erot ovat kaventuneet, samaten pelaajamäärät joukkueessa ovat kasvaneet. Ennen parhaat dominoivat kenttää jäällä ollessaan, nykyään on erikoismiehiä eri hommiin. Tavallaan kiekkokin on mennyt kohti amerikkalaista jalkapalloa. Entistä enemmän katsotaan ihan pelaajakohtaisia rooleja jopa vastustajan rosteriin peilaten. NHL / Eurooppa -vertailu olisi pitkänkin debatin aihe tässä. Eli siis änärin kuumien pelaajien peluutus vrt. meidän ehjät kenttäkokonaisuudet, lukija saa laittaa lainausmerkkejä haluamaansa paikkaan.

Mutta pointti on siinä, että peli ja varsinkin pelaajamateriaali on muuttunut ja varsinkin tasoittunut viimeisen parin vuosikymmenen aikana niin paljon, että nykypäivän kaverit pystyvät toteuttamaan ja noudattamaan taktiikkaa ja pelikuviota, joka aikananaan oli vain valmentajan märkää unta. Eli siis valmentajat aikanaan pystyivät luomaan hienoja pelisysteemejä, mutta pelaajat eivät välttämättä pystyneet toteuttamaan niitä.

Mitään ihan uutta ei Sihvonenkaan enää keksi, mutta nykypäivän valmennus onkin kompromissi vanhojen systeemien soveltamisesta ja sulauttamisesta huomioiden käytettävissä olevat pelaajat. Suomessa vielä korostuu toinenkin aspekti, eli nuorten pelaajien kehittäminen, jopa siis liigatasolla. Ja valitettavasti enemmän ja enemmän jalkapallon kaltainen rahastaminen pelaajien myynnistä tai NHL-sopimuksesta. Farmisarja, saatana.

Sihvosen visioita sen kummemmin tuntematta.

t. hanu

 

[Maple Leaf]

On toisaalta hauskaa lukea täältä siitä kuinka pallopelien lainalaisuudet ovat ollet aina samat eikä mikään ole muuttunut sitten 1800 luvun (vai mitä se Ape Suhonen pulla suussa muussuttikaan tässä talven mittaan) ja sitten lukea NHL-ketjuista kuinka 80-luvun ennätyksiä ei pitäisi pitää juuri minään koska silloin joukkueet eivät vielä kunnolla puolustaneet tai pelanneet organisoidusti.

Arvostamani dana77 on ylläolevassa tekstissään eräällä tavalla asian ytimessä. On nimittäin syytä erottaa toisistaan taktiikat ja niiden evoluutio sekä pelin lainalaisuudet, jotka eivät muutu. Kuten itse Petteri Sihvonenkin asian ilmaisi Urheilulehdessä 4.10.2007: "Lyhytsyöttöpelaamisen ideahan on universaali pallopeliperiaate, jota on lähes mahdoton kiistää. Se on sikäli hieman kuin Kantin imperatiivinen kategoria." (Sihvonen taisi tosin tarkoittaa kategorista imperatiivia, mutta ilmeisesti valtaosa Urheilulehden lukijoista nielee kritiikittä minkä hyvänsä vakuuttavalta vaikuttavan sanahelinän.)

Tästä päästäänkin jo itse asiaan:

Lisäksi on hauskaa kuulla niitä näkemyksiä että oikeasti joku uusi kiekkoilun suuntaus (kenttätasapaino/left wing lock/lyhytsyöttöpeli) ei ole ollenkaan uusi asia vaan OIKEASTI se on jo keksitty ajat sitten (90-luvulla Detroitin toimesta/80-luvulla Oilersin toimesta/70-luvulla Canadiensin toimesta tai jopa Egyptistäkin löytyi papyrus jossa sen periaatteet oli kuvattu hieroglyfein)

Left wing lock on trapin sukulainen vuosikymmenten takaa, ja trappia puolestaan on käytetty jo puoli vuosisataa sitten. Kaistapelaamiset ja sen sellaiset ovat vieläkin vanhempia innovaatioita — mutta tästähän ei ainakaan minun viesteissäni ole kysymys, vaan huvittuneisuudesta siitä, miten näistä(kin) vanhoista keksinnöistä hehkutaan joidenkin Jatkoajan kirjoittajien viesteissä jonain "moderneina" asioina, jotka on keksitty sen-ja-sen nykyisen valmentajan nerokkaissa aivoissa.

Esimerkiksi "siffa" — tuo (tahallisten?) väärinymmärrysten kruunaamaton kuningas — kirjoitti jossain viestiketjussa minun "väheksyvän" pelikirjoja. Se on käsittämätön väite: se, että minä pidän joitakin täällä esiintyneitä pelikirjoja koskevia väitteitä lähinnä banaaleina, ei ole kritiikkiä itse pelikirjoja ja niiden merkitystä kohtaan, vaan nimenomaan niiden merkityksen ymmärtämisestä syntyvää naureskelua joidenkin kirjoittajien muka-analyyttista kohkaamista kohtaan.

Miettikääpä nyt kerran ihan vakavasti: jos esitetään väite, jonka mukaan puolustajan avaussyöttö hyökkääjälle ja tämän jatkosyöttö toiselle hyökkääjälle esitetään "modernina", ellei peräti "vallankumouksellisena" jääkiekkona, ei kyseessä ole pelikirjojen vakavasti otettava analysointi ja esitteleminen, vaan pelin ja pelikirjojen (ja terminologian) muuttaminen tahattomaksi komiikaksi. Tuollaisia "analyyseja" lukiessaan ei voi välttyä ajatukselta siitä, että niiden taustalta löytyvä tieto ja ymmärrys on peräisin lähinnä Playstationin NHL-pelien uutterasta pelaamisesta.

 

[Johannes]

Kaikkien pelikirjaprosessien käsittämisen "äiti" on tietysti Sun Tzun "Sodankäynnin taito", jossa melko kattavasti käydään läpi ikiaikaiset pelitavat, joiden avulla voitetaan sodat ja lätkämatsit. Ei joukkojen kasaamista, kouluttamista yhtenäiseen, voittavaan pelitapaan, jota joukot saumattomasti toteuttavat "taistelussa", ole keksitty viimeisten vuosisatojen aikana.

Esim. V-koodi käsitellään 1000 vuotta sitten Sun Tzun kirjassa: "Paras sota on sellainen, jota ei käydä ollenkaan." Pitää siis luoda uhkakuva, jolla nujerretaan vastustajan tahto taistella, ilman että käytetään oikeaa voimaa. Kanadan maajoukkue osaa tämän homman mm-kisoissa nykypäivänä, sen lisäksi tietysti, että Kanada osaa pelata lätkää. : )

Carl Brewer kertoo elämänkertakirjassaan, että oli nöyryyttävää pelata trapia uuden Maple Leafsien valmentajan Punch Imlachin komennuksessa v. 1958, joten siitä puolustustavasta on kirjattu huippupelaajan dokumentti 50 vuoden takaa.

 

[RuuhkaTukka]

Miettikääpä nyt kerran ihan vakavasti: jos esitetään väite, jonka mukaan puolustajan avaussyöttö hyökkääjälle ja tämän jatkosyöttö toiselle hyökkääjälle esitetään "modernina", ellei peräti "vallankumouksellisena" jääkiekkona, ei kyseessä ole pelikirjojen vakavasti otettava analysointi ja esitteleminen, vaan pelin ja pelikirjojen (ja terminologian) muuttaminen tahattomaksi komiikaksi. Tuollaisia "analyyseja" lukiessaan ei voi välttyä ajatukselta siitä, että niiden taustalta löytyvä tieto ja ymmärrys on peräisin lähinnä Playstationin NHL-pelien uutterasta pelaamisesta.

Jos ainoa Sihvosessa vituttava asia ovat hänen terminsä, voisit harkita omien termien luomista. Kovalla itse suggestiolla moderni suomalainen hyökkäyspelikirja muuttuu vihreäksi jalkapallon puolustus pelaamisen kantavaksi ajatukseksi. Ehkä sen jälkeen kykenet näkemään metsän puilta.

Jos ei tämäkään auta, on apu lähellä. Älä jaksa marmattaa, lopeta vain se lukeminen. Jos jotkut muut nauttivat Sihvosen analyysien lukemisesta, ei se varmaan ole sinulta pois.

 

[Knower]

Miettikääpä nyt kerran ihan vakavasti: jos esitetään väite, jonka mukaan puolustajan avaussyöttö hyökkääjälle ja tämän jatkosyöttö toiselle hyökkääjälle esitetään "modernina", ellei peräti "vallankumouksellisena" jääkiekkona, ei kyseessä ole pelikirjojen vakavasti otettava analysointi ja esitteleminen, vaan pelin ja pelikirjojen (ja terminologian) muuttaminen tahattomaksi komiikaksi. Tuollaisia "analyyseja" lukiessaan ei voi välttyä ajatukselta siitä, että niiden taustalta löytyvä tieto ja ymmärrys on peräisin lähinnä Playstationin NHL-pelien uutterasta pelaamisesta.

Kun en sivistyssanarunkkaamisesta niin tiedä, minulle on ihan sama puhuuko Sihvonen Kantin imperatiivisesta kategoriasta tai kategorisesta imperatiivista. Kuten Ruuhkatukka tuossa toteaa, sinulla on laatukirjoittajaksi kummallinen tarve tarttua tuollaisiin epäolennaisuuksiin. Mielestäni ne eivät ole Sihvosen tekstien ydin.

Sihvonen on tässä jälkimodernismissaan käsittääkseni painottanut sitä, että suomalainen jääkiekko oli pitkään vastahyökkäämistä, ylijuoksemista jne., mitä näitä termejä nyt onkaan. Hyökkäyspelaaminen ei perustunut ikiaikaisten periaatteiden mukaisesti syöttämiseen, vaan vallalla oli kaksinkamppaileminen, haastaminen yms. Jursinovin vahvasti Suomeen tuomia juttuja. Ja kun sillä pärjättiin mukavasti, on luonnollista että peli kehittyi Suomessa siihen suuntaan. Oletko Maple Leaf tästä eri mieltä? Jos olet, uskallan olla itse kanssasi eri mieltä.

Jukka Jalonen alkoi ehkä ensimmäisenä tuoda näitä ikiaikaisia periaatteita takaisin Suomi-kiekkoon - keskustan kautta pelaaminen, kolmen kaistan käyttäminen jne. - ja sitä kautta voidaan mielestäni perustellusti kutsua tätä vaihetta jälkimoderniksi (loistava sana!). Minulle sinänsä on ihan sama millä nimellä sitä kutsutaan, mutta joka tapauksessa jääkiekko palasi enemmän takaisin syöttämiseen ja viisikkotason Pelaamiseen "jalat jalat ja itse itse" -pelaamisen sijaan. Oletko tästä eri mieltä? Jos olet, uskallan tästäkin olla kanssasi eri mieltä.

Se on hienoa, jos oma ymmärryksesi on lätkässä ollut jo pitkään sillä tasolla, että Sihvosen kirjoitukset eivät anna sinulle muuta kuin aihetta tarttua johonkin sivistyssanojen väärinkäyttöön. Minä ja moni muu on niistä saanut ajatuksia.

 

[Maple Leaf]

Jos ainoa Sihvosessa vituttava asia ovat hänen terminsä, voisit harkita omien termien luomista. Kovalla itse suggestiolla moderni suomalainen hyökkäyspelikirja muuttuu vihreäksi jalkapallon puolustus pelaamisen kantavaksi ajatukseksi. Ehkä sen jälkeen kykenet näkemään metsän puilta.

Kun en sivistyssanarunkkaamisesta niin tiedä, minulle on ihan sama puhuuko Sihvonen Kantin imperatiivisesta kategoriasta tai kategorisesta imperatiivista. Kuten Ruuhkatukka tuossa toteaa, sinulla on laatukirjoittajaksi kummallinen tarve tarttua tuollaisiin epäolennaisuuksiin. Mielestäni ne eivät ole Sihvosen tekstien ydin.

Sihvosen terminologia ei ole mielestäni epäolennainen asia, vaan aivan keskeinen seikka siinä tavassa, jolla hän lähestyy peliä (pelianalyyseja). Vanhan sanonnan mukaan jotkut sotkevat lätäkkönsä saadakseen ne näyttämään syvemmiltä, ja sihvoslainen semantiikka on tätä toimintaa.

Olen aiemminkin kirjoittanut, että jos joku saa Sihvosen analyyseista uutta ajattelemisen aihetta, on se hyvä asia. Vielä parempi, jos ne innostavat jotakuta perehtymään pelin historiaan ja huomaamaan, ettei 2000-luvulla ole keksitty mitään uutta, "modernia" jääkiekkoa, vaan innovaatioissa on kysymys vanhojen asioiden kierrättämisestä ja yhdistelemisestä. (Kokonaan toinen asia on tietenkin sitten se, että Sihvonen näkee jääkiekon lähinnä valmentajien välisenä älyllisenä toimintana, ei pelaajien fyysisenä ja mentaalisena ponnisteluna matkalla väsymyksen ja kivun tuolle puolen, mistä viime kädessä kuitenkin on kysymys.)

Kritiikkini kärki on kuitenkin suunnattu ensisijaisesti tälläkin palstalla esiintyviin Sihvosen opetuslapsiin, jotka kirjoittavat pelistä ja pelikirjoista lähestulkoon infantiililla tasolla ("syöttöketju puolustaja-hyökkääjä-hyökkääjä on modernia, vallankumouksellista kiekkoa"). Tällaisia tekstejä lukiessaan luulisi Sihvosenkin miettivän hieman häpeillen, minkälaisten — anteeksi alatyylinen ilmaisu — aivopierujen inspiroijana hän on toiminut.

 

[Knower]

(Kokonaan toinen asia on tietenkin sitten se, että Sihvonen näkee jääkiekon lähinnä valmentajien välisenä älyllisenä toimintana, ei pelaajien fyysisenä ja mentaalisena ponnisteluna matkalla väsymyksen ja kivun tuolle puolen, mistä viime kädessä kuitenkin on kysymys.)

Mutta eihän sillä ole mitään väliä, että Sihvonen kirjoittaa ja ylikorostaa pelikirjoja. Onhan hän toki itsekin todennut tekevänsä tätä. Se ei mielestäni ole hänen vastuullaan, jos jotkut pitävät jääkiekkoa ainoastaan valmentajien pelinä. En usko, että hänellä itsellään on henkilökohtaisesti epäselvää kuka siellä kentällä ne maalit tekee.

Sihvonen on äärimmäisen tärkeä hahmo jääkiekon pelitaktillisten asioiden popularisoijana ja vaikka ne jääkiekkovalmentamisen tai muun valmentamisen ammattilaisille tai muuten vaan helvetin paljon asioista tietäville ei mitään uutta avaisikaan, on hän ensimmäinen joka on kyennyt asioita tavisseuraajille selventämään. Jotkut suhtautuvat häneen (ymmärrettävästi) vähätellen, mikäli asiat ovat itselle olleet jo kauan sitten selviä, joku kieltämällä kun ei edelleenkään mitään lätkästä ymmärrä ja joillekin se sitten on tuonut paljon lisää. On tavallisen lukijan aliarvioimista, mikäli luulet, että kaikki hänen kärjistyksensä ja provonsa menevät täysillä läpi.

Terminologialla ei mielestäni edelleenkään ole mitään merkitystä varsinaisen sisällön kannalta. Minunkin mielestäni hän saisi karsia vähän näitä kategorisia imperatiivejaan, pelimimiikoitaan yms. , mutta eivät liene kuitenkaan oleellisia juttuja.

Sä olet känkkäränkkä.

 

[Maple Leaf]

Sä olet känkkäränkkä.

Kroonikko-sellainen, sori! ;)

 

[siffa]

Jukka Jalonenhan sen itse kertoi UK:n tämän päivän jääkiekkostudiossa, mistä on hänen osaltaan kysymys. Hän kehitti ensimmäisenä suomalaisena valmentajana symbioosin 1980- ja 1990-luvun pelikirjoista 2000-luvun alussa. Jalosen jäljessä ovat tulleet sitten useat suomalaiset SM-liiga- ja Mestis-valmentajat mukaellen menestystä tuottanutta pelin evoluutiota. Jopa Doug Shedden saa arvokasta oppia maajoukkueen päävalmentajana Jukka Jaloselta modernista pelikirjasta.
Tämän päivän moderniksi suomalaiseksi pelitavaksi voidaan kutsua sitä pelitapaa, jolla nyt pääosin pääsarjoissamme pelataan. Termeihin takertuminen osoittaa vaan sen, että itse peli ja sen ymmärtäminen ei ole sillä tasolla kuin mitä pikkunäppärä ja ilkeämielinen kirjallisesti tasokas kirjoittaminen saattaisi osoittaa. Pelistä ja pelikirjoista kirjoitetaan täällä JA:ssa ansiokkaasti mm. Jokereiden ja HIFK:n keskusteluissa, joista nämä muka asiantuntijat pysyvät ymmärrettävästi visusti sivussa.

 

[Maple Leaf]

Siffa, onko aiemmin mainitsemasi Jukka Jalosen "laaja artikkeli" "suomalaisesta modernista hyökkäyspelistä" nimenomaan tämä "Hyökkäyspelin kehittäminen" (2005)?