Mainos

Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

  • 2 854 024
  • 13 140

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Minusta on aika surkeaa, että ikäluokkien 1985-90 kenttäpelaajista ei tullut NHL:ään yhtään vastuunkantajaa. Tämä näkyy miesten maajoukkueen materiaalin leveydessäkin vielä pitkään. Sitä minä en tiedä, oliko Nuori Suomi tyhjiötä aiheuttamassa.

Ihan hyvinhän nuo Komarov, Lehterä ja Korpikoski ovat vastuuta ajoittain kantaneet, toki enemmänkin noita olisi voinut olla. Sihvelin argumentit tässä asiassa on moneen kertaan nähty tässkin asiassa niin ohkaisiksi, ettei tähän kannata enää ruveta.
 
Ihan hyvinhän nuo Komarov, Lehterä ja Korpikoski ovat vastuuta ajoittain kantaneet.

Jokaisella parhaan NHL-kauden tehopisteet 40:n tuntumassa. Ei sillä ihan kuuhun mennä. Tietysti tähän vastaukseksi tulee että kiekko on joukkuepeli, mutta jos halutaan, että Suomi ei jatkossa ole pelillisesti niin täysin vastaanottavana osapuolena kuin se Sotshissa Ruotsia ja Kanadaa vastaan oli, jonkun pitää pystyä tekemään kiekon kanssakin tulosta vähän Selänteen ja Koivun tapaan. Ja nythän sellaisia kavereita on taas näköpiirissä.
 

HekeK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekkojoukkue
No miltäs sellainen toimintamalli kuulostaisi, että ne penkillä istujat ottaisivat itseään niskasta kiinni, ja alkaisivat treenaamaan?

Ai se on noin yksinkertaista? Miksiköhän Liigassa nämä nelosketjun äijät ota itseään niskasta kiinni ja ala reenata?

Tason noustessa näitä parempia ei vituttaisi niin paljoa luovuttaa peliaikaa muille, koska tasoerot joukkueen sisällä olisivat pienemmät.

Niin tai vastaavasti jollekin kiukuttelevalle pelaajalle voi sanoa, että lähtee itse isompiin ympyröihin. Sinne, missä on parempia pelaajia. Jollain pikkukylällä on pääasia itse harrastamisessa.

Jos lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat joutuvat jakamaan peliajan tasapuolisesti lahjattomien ja laiskojen pelaajien kanssa, niin nämä lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat joko jäävät seuraan ja taantuvat, tai vaihtavat parempaan seuraan. Joko tai.

Nyt pitää muistaa, ettei näillä pikkukylillä pelata mitään kovia sarjoja. Jos oikeasti haluaa urallaan eteenpäin, on syytä lähteä todella nopeasti.

Selkeästi huomaa, ettei sinulla ole minkäänlaista käsitystä siitä mitä jääkiekko on jossain 10 000 ihmisen pitäjässä, jossa pelitkin pelataan ulkojäillä. Joskus ehkä jopa hallissa.

Ajatuksenakin täysin naurettava, että peliaika tulee jakaa tasapuolisesti kaikkien kanssa. Kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna täysin naurettava ajatus. Iltapäiväkerhot sun muut höntsäilyt ovat sitten erikseen.

Se tuli Saarijärvellä nähtyä. Oli niin naurettava ajatus, että muutaman valmentajan ajattelemattomuus tappio jääkiekon koko kylältä useiksi vuosiksi. Nyt siellä on saatu seuratoiminta jälleen pystyyn. Ideologia on muuten sitten aivan toinen kun vertaa 90-luvun loppuun. Pääpaino on harrastajamäärissä. Näin turvataan ikäkausijoukkueet mahdollisimman pitkälle.

Draftissakin on aina vaihteluakin, mutta eiköhän noista tilastoista voi jotain päätellä. Nimittäin sen, että onhan siellä pieni notkahdus välissä ja ollaan isossa kuvassa Ruotsia jäljessä. Sitä en osaa varmaksi sanoa, onko Nuori Suomi tähän syyllinen. Sihvosen lisäksi moni muukin on tämän näin kuitenkin taitellut.

Tämän asian suhteen ollaan viisaampia tulevaisuudessa. Seurataan, seurataan.

edit: Ensi vuosi näyttäisi olevan hyvä. Sitten ennustetaankin vaisumpaa vuotta.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä. Jääkiekkoliitto uudisti järjestelmää vuodesta 2008 / 2009 eteenpäin ja sinä olet ollut tuomarina vuodesta 2010 eteenpäin. Taso joukkueet E-junnuista eteenpäin riittävät.

OK. Mun mielestä tuo on juuri hyvä systeemi. Jokaiselle löytyy tasoistaan seuraa, jossa kasvaa ja kehittyy. Sieltä voi sitten nousta ylöspäin tai pysyä samassa. Tuo malli kuitenkin mahdollistaa sen, että kaikki saavat harrastaa. Se on tärkeintä.

Toiset haluavat kilpaurheilua, toiset pitkään jatkuvaa ja terveellistä harrastusta. Tämä asia on tietysti myös poliittinen: onko meillä prioriteettina urheilu vai kansanterveys? Mutta se on arvokysymys, eikä tämän topicin aiheena.

Luonnollisesti molemmat. Mahdollisimman moni pitäisi pitää harrastuksessa mukana mahdollisimman kauan. Kilpailutoimintaa on tarjottava niille ketkä sitä haluavat.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Siis Nuori Suomen ydinajatukset ovat lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen sekä se, ettei ilman harrastajia tule tähtiä? Ja tästä johdosta Nuori Suomi, eikä mikään muu järjestelmä, on huippu-urheilun pelastus. Jotenkin tuntuu, että olipa hyvät huomiot Nuori Suomen puolelta. On uskomatonta, ettei kukaan ole tullut ajatelleeksi tätä!

Kannattaa katsoa Yle Areenasta keskustelu aiheesta, esitettiin maanantaina aamu-tv:ssa. Keskustelemassa olivat Kihun johtaja ja Mikko Salasuo, joka on tutkinut aihetta. Keskustelun pääaihe oli huippu-urheiluun suunnattujen rahojen tehoton käyttö, mutta keskustelussa sivuttiin myös nuorten ja lasten liikuttamista. Seurojen pitäisi sijoittaa entistä enemmän rahaa iltapäiväkerhojen yms. järjestelmiin.

Yksi artikkeli Salasuon tutkimuksista ja mielipiteistä:

Tutkija Salasuo: "Junnujen raaka pudotuspeli - pyramidin kokoinen hutipotku" | Futisvanhemmat | yle.fi

"Yksikään kotimainen tai kansainvälinen tutkimus ei tue ajatusta, että futislahjakkuudet voidaan tunnistaa 15-vuotiaana, tai jopa sitä aiemmin, kuten Suomessa tunnutaan uskovan."

"Helposti pelkistettävä esimerkki löytyy Bundesliigaa käsittelevistä tutkimuksista, joiden mukaan kentällä kirmaisi alle 15 prosenttia nykypelaajista, mikäli lahjakkuusleikkuri olisi tehty 15 ikävuoden kohdalla."

Tätä keskustelua voitaisiin jatkaa Nuori Suomi ketjussa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tätä keskustelua voitaisiin jatkaa Nuori Suomi ketjussa.

Masentavaa on, että tämä on käyty läpi sielläkin niin usein, mutta silti valuu ohi kuin vesi hanhen selästä. Tässä Sihvosen vastuu on todella raskas, sillä ilman hänen populistista, harhaista ja kyynistä ristiretkeään keskustelu ei olisi ikinä juuttunut tähän toisarvoiseen kysymykseen. Sihvonen yksinkertaisesti otti satunnaisesti valitun keppihevosen itseään promoavan mediakampanjan aiheeksi - vaikka hän alkuvaiheessa oli miten asiapitoinen kirjoittaja tahansa niin se vaihe jäi nopeasti historiaan ja tilalle tuli tämä irvokkaan kyyninen näkyvyyden ja klikkien huoraaminen keinolla millä hyvänsä.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Tutkija Salasuo: "Junnujen raaka pudotuspeli - pyramidin kokoinen hutipotku" | Futisvanhemmat | yle.fi

"Yksikään kotimainen tai kansainvälinen tutkimus ei tue ajatusta, että futislahjakkuudet voidaan tunnistaa 15-vuotiaana, tai jopa sitä aiemmin, kuten Suomessa tunnutaan uskovan."

"Helposti pelkistettävä esimerkki löytyy Bundesliigaa käsittelevistä tutkimuksista, joiden mukaan kentällä kirmaisi alle 15 prosenttia nykypelaajista, mikäli lahjakkuusleikkuri olisi tehty 15 ikävuoden kohdalla."

Tätä keskustelua voitaisiin jatkaa Nuori Suomi ketjussa.

Salasuo muuten tuossa valehtelee. Todellisuudessahan 15-vuotiaana yli 50% tulevaista Bundesliigapelaajista on pelannut Bundesliigan tai 2.Bundesliigan akatemioissa. En tiedä tekeekö sen tarkoituksella vai vaan vahingossa.

Täysin selvää muutenkin että kyllä 15-vuotiaana jo lahjakkuudet tunnistaa on tunnistettu. Esim. jalkapallossa ei juuri löydy pelaajia jotka olisivat 16-vuotiaana tulleet "tyhjyydestä" huipulle. Toki niitä on, mutta ei paljoa. Euroopassa ja E-Amerikassa siinä vaiheessa ollaan jo vähintään keski-tason joukkueissa. Suurin osa ihan huipuissa jo.

Salasuohan myös väittää että jalkapallo ei vaatisi nuorena paljoa toistoja vaan parempi olisi harrastaa vielä valtavan paljon. Kuitenkin kaikki jotka ovat huipulle päässeet ovat nuoruudessa valtavasti tehneet pallon kanssa. Jopa suomalaiset Litmasista lähtien. Ovat toki harrastaneet monipuolisesti, mutta pääpaino ollut jalkapallossa ja sen kanssa tekemisessä.

Mitä tulee itse NS-aiheeseen, jälleen kerran. Niin en näe ongelmana sitä että meillä on laajoja massoja, vaan ongelma tulee siitä miten niitä ohjataan.

Jalkapallon puolelta enemmän, mutta myös liittyen jääkiekkoon. Isommat ongelmat kilpailussa liittyvät tälläkin hetkellä siihen ettei osata kilpailla oikein. Lapset tahtovat luontaisesti kilpailla. Sitä ei tarvitsisi keinotekoisesti vahvistaa eikä varsinkaan valmentajien tehtävä olisi yrittää hakea tulosta keinolla millä tahansa. Tämä paljon suurempi ongelma kuin se NS tai mikään muukaan. Valmentajien kyvyt/äly ei riitä siihen että pelaajaa kehitettäisiin täysillä, vaan tarkoitus on pönkittää omaa egoa ja voittaa pelejä. Tätä kautta mm. minimoidaan virheet, luodaan pelitapa-/taktiikka tuomaan maksimaalinen tulos, jne.

edit: Kun jalkapalloa käsittelin, niin pitää todeta se missä jääkiekko on mielestäni onnistunut on rakentamaan järjestelmän jossa tietyt seurat tyytyvät siihen että heidän tehtävä on "tuottaa harrastustoimintaa" ja samalla lahjakkaimmat yksilöt päästetään eteenpäin. Tämä varsinkin Oulussa ja sen seudulla on tehty Kärppien toimesta erinomaisesti. Eli autetaan pieniä seuroja ja samalla pienemmät seurat ymmärtävät oman roolinsa.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Isommat ongelmat kilpailussa liittyvät tälläkin hetkellä siihen ettei osata kilpailla oikein. Lapset tahtovat luontaisesti kilpailla. Sitä ei tarvitsisi keinotekoisesti vahvistaa eikä varsinkaan valmentajien tehtävä olisi yrittää hakea tulosta keinolla millä tahansa. Tämä paljon suurempi ongelma kuin se NS tai mikään muukaan. Valmentajien kyvyt/äly ei riitä siihen että pelaajaa kehitettäisiin täysillä, vaan tarkoitus on pönkittää omaa egoa ja voittaa pelejä. Tätä kautta mm. minimoidaan virheet, luodaan pelitapa-/taktiikka tuomaan maksimaalinen tulos, jne.

Väittäisin että tämä on ollut todella suuri ongelma: halutaan orjallista ylikurinalaisuutta että voitettaisiin sinänsä merkityksettömiä juniorisarjoja eikä kiinnitetä tarpeeksi huomiota yksilötaitojen systemaattiseen kehittämiseen. Takavuosina tämä oli varmasti yksi syy siihen, että meille vahvistui suorastaan pienikokoisen, kurinalaisen luistelukoneen prototyyppi, joita sitten pelaamaan NHL:n 3- ja 4-ketjuihin - ei helpolla suvaittu esim. suurikokoisten pelaajien tilapäistä kömpelyyttä ja hitaampaa luistelun kehittymistä, koska haluttiiin maksimoida sarja- ja turnauspisteet. Nythän mantrana on jo vuosia ollut yksilökeskeisyys ja yksilötaitojen kärsivällinen ja johdonmukainen kehittäminen, mikä ajattelu on selvästi levinnyt jo aika laajalle.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Väittäisin että tämä on ollut todella suuri ongelma: halutaan orjallista ylikurinalaisuutta että voitettaisiin sinänsä merkityksettömiä juniorisarjoja eikä kiinnitetä tarpeeksi huomiota yksilötaitojen systemaattiseen kehittämiseen. Takavuosina tämä oli varmasti yksi syy siihen, että meille vahvistui suorastaan pienikokoisen, kurinalaisen luistelukoneen prototyyppi, joita sitten pelaamaan NHL:n 3- ja 4-ketjuihin - ei helpolla suvaittu esim. suurikokoisten pelaajien tilapäistä kömpelyyttä ja hitaampaa luistelun kehittymistä, koska haluttiiin maksimoida sarja- ja turnauspisteet. Nythän mantrana on jo vuosia ollut yksilökeskeisyys ja yksilötaitojen kärsivällinen ja johdonmukainen kehittäminen, mikä ajattelu on selvästi levinnyt jo aika laajalle.

Tämä onkin oikein hyvä kehitys. Tosin monella valmentajalla(ainakin jalkapallon puolella missä tarkemmin olen mukana) ei ole ihan tarkkaa käsitystä mitä tarkoittaa yksilökeskeisyys tai yksilön taidot. Mutta se onkin sitten toisen keskustelun aihe.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Salasuo muuten tuossa valehtelee. Todellisuudessahan 15-vuotiaana yli 50% tulevaista Bundesliigapelaajista on pelannut Bundesliigan tai 2.Bundesliigan akatemioissa. En tiedä tekeekö sen tarkoituksella vai vaan vahingossa.

Täysin selvää muutenkin että kyllä 15-vuotiaana jo lahjakkuudet tunnistaa on tunnistettu. Esim. jalkapallossa ei juuri löydy pelaajia jotka olisivat 16-vuotiaana tulleet "tyhjyydestä" huipulle. Toki niitä on, mutta ei paljoa. Euroopassa ja E-Amerikassa siinä vaiheessa ollaan jo vähintään keski-tason joukkueissa. Suurin osa ihan huipuissa jo.

Salasuohan myös väittää että jalkapallo ei vaatisi nuorena paljoa toistoja vaan parempi olisi harrastaa vielä valtavan paljon. Kuitenkin kaikki jotka ovat huipulle päässeet ovat nuoruudessa valtavasti tehneet pallon kanssa. Jopa suomalaiset Litmasista lähtien. Ovat toki harrastaneet monipuolisesti, mutta pääpaino ollut jalkapallossa ja sen kanssa tekemisessä.
Salasuolla on oma agendansa ja hänen tekemänsä tutkimukset perustuvat pitkälti kakkos-kolmostason palloilijoiden haastatteluun. Niistähän voi vetää vaikka mitä johtopäätöksiä kun nämä kaikki vakuuttavat että monipuolisuus on ok.

Sen sijaan esim. Hannele Forsmannin vastaikään julkistettu väikkäri lyö faktat pöytään. 19-vuotiaana huipulla olevat on jo 15-kesäisenä lajinsa huippuja ja mikään muu ei merkitse kuin toistojen määrä pallon kanssa. Voihan niitä keihäitä heitellä pitkin kesää mutta ei sillä jalkapalloilijaa tehdä. Minusta on lähinnä surullista että Salasuon tapaisille huuhaa-miehille annetaan palstatilaa ainoana oikeana totuutena kun eri lajien vaatimukset on täysin erilaisia.
 

Ruoppaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pääkaupunkiseutu
Karkaa jo ohi aiheen, mutta luin, että tekeillä on kansainvälinen tutkimus, joka perustuu harjoituspäiväkirjoihin, eikä urheilijoiden muisteluihin. Tutkimus otanta on erittäin laaja ja tutkimus valmistuu 2020-luvun puolella ellei ollut peräti 2030. Tällöin saamme ehkä faktaa tai ainakin tilastoja varhaisesta erikoistumisesta sekä lapsuuden harjoittelusta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Minusta on lähinnä surullista että Salasuon tapaisille huuhaa-miehille annetaan palstatilaa ainoana oikeana totuutena kun eri lajien vaatimukset on täysin erilaisia.

Täytyy myöntää, etten tuntenut Salasuota edes nimeltä ennen maanantaita. Lueskelin muutamia artikkeleja häneltä ja minusta hän perusteli sanomansa hyvin. Linkittämässäni artikkelissa hän puhuu kansainvälisestä tutkimuksesta, joka osoittaa pyramidiajattelun urheilussa vääräksi. Myönnän, että uskoin nämä väitteet kritiikittömästi.

Siinä olen Salasuon kanssa samaa mieltä, että yhteiskunnan ja urheiluseurojen pitäisi ja kannattaisi liikuttaa mahdollisimman suuria massoja. Tällöin ne huippulahjakkuudetkin eksyvät helpommin urheilun pariin. Tästä hyötyy niin huippu-urheilu kuin kansanterveyskin. Ja jos pyramidi on mahdollisimman pitkään mahdollisimman leveä, ammattilaisurheilukin saa lisää osaajia. Luultavasti ne kärkitalentit on löydetty teini-ikään mennessä, mutta liian tiukalla karsinnalla menetetään varmastikin paljon seuraavan asteen lahjakkuutta.

Mikä tekee Salasuosta huuhaa-miehen?
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
Mikä tekee Salasuosta huuhaa-miehen?
Se että hän niputtaa lähes kaikki lajit saman mantran alle. Lisäksi hänen tekemänsä tutkimus, jossa hän huippu-urheilijoiden taustoja tutkimalla on selvinnyt että monipuolisuus on tie huipulle. Tutkimuksen lähdeluettelosta kuitenkin selviää että esimerkiksi jalkapalloilijoiden osalta on haastateltu lähinnä aladivaripalloilijoita.

En ole missään nimessä sillä kannalla etteikö massoja pitäisi saada liikkeelle. Päinvastoin, minusta tämä on ehdottoman tärkeä tavoite ihan jo kansanterveydenkin kannalta. Varmasti sieltä joku myöhäisherännytkin löytyy huippu-urheilun pariin. Kunto- ja kilpaurheilu on kuitenkin kaksi eri asiaa ja mikäli tutkija sanoo tutkimukseensa perustuen, että 10-15 -vuotiaana ei pitäisi harrastaa yksipuolisesti esimerkiksi jalkapalloa koska siitä ei ole mitään hyötyä, niin minusta se perustuu enemmän tutkijan omaan mielipiteeseen kuin tutkittuun faktaan. Periaatteessa voitaisiin laittaa Salasuon ja Forsmannin tutkimukset vastakkain ja pohtia kumpi on oikeassa. Ensimmäinen perustuu eritasoisiin minusta-tuntuu haastateltaviin ja jälkimmäinen usean vuoden aikana eri testeissä mitattuun faktaan. Uskon enemmän jälkimmäiseen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Haastattelu on tänä päivänä paljon käytetty tutkimusmenetelmä, joten metodin osalta ei voida yleistäen puhua mutu-haastatteluista. Kuten sanoin, en tunne tarkemmin Salasuon tutkimuksia, joten voi ottaa kantaa hänen tutkimustensa luotettavuuteen.

Monipuolisen harrastamisen puolesta on paljon uutta tutkimusta.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Mikä tekee Salasuosta huuhaa-miehen?

No kyllähän tuosta jannusta on nopeasti saanut kuvan huomiohakuisena provokaattorina, joka ei niin faktoista piittaa. Vaikkapa nyt maanantaiaamuna esitti Ylellä väitteen, että Suomessa olisi 550 päätoimista urheilujohtajaa syömässä rahaa kentältä. Todellisuudessa tuo on se suuruusluokka, kun lasketaan kaikki lajiliitoissa työskentelevät ihmiset. Eli johtajien lisäksi myös valmentajat, tuomarikouluttajat, toimistosihteerit ym.

On kertakaikkiaan röyhkeää esiintyä tutkijan auktoriteetilla ja sitten esittää valheita suorassa TV-lähetyksessä.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
No kyllähän tuosta jannusta on nopeasti saanut kuvan huomiohakuisena provokaattorina, joka ei niin faktoista piittaa. Vaikkapa nyt maanantaiaamuna esitti Ylellä väitteen, että Suomessa olisi 550 päätoimista urheilujohtajaa syömässä rahaa kentältä. Todellisuudessa tuo on se suuruusluokka, kun lasketaan kaikki lajiliitoissa työskentelevät ihmiset. Eli johtajien lisäksi myös valmentajat, tuomarikouluttajat, toimistosihteerit ym.

On kertakaikkiaan röyhkeää esiintyä tutkijan auktoriteetilla ja sitten esittää valheita suorassa TV-lähetyksessä.

Laske uudestaan. Käy läpi vaikka isoimpien lajiliittojen alueorganisaatiot ja laske toiminnanjohtaja, aluekoordinaattori, junioripäällikkö jne. nimikkeellä olevat "johtajat". Esimerkiksi Ässien junioripäällikön (kuten kymmenien muidenkin) palkan maksaa jääkiekkoliitto ja ainakin aikaisempi viranhaltija pyöritteli papereita toimistossa. Valtava määrä rahaa menee toimintoihin, jotka voitaisiin ulkoistaa, automatisoida tai hoitaa otona ja raha käyttää konkreettiseen toimintaan.
 

Pekkis

Jäsen
Jollain pikkukylällä on pääasia itse harrastamisessa.

Joo, nyt sekoitin kilpaurheilun ja aiemmassa viestissäni mainitut "iltapäiväkerhot sun muut höntsäilyt."

Onko sitten paikkakunnan pienuus ehdoton este uskottavan toiminnan pyörittämiselle? Suomesta löytyy suuri joukko pieniä paikkakuntia, joissa pelataan jotain pallopeliä ihan maan korkeimmalla sarjatasolla. Islanti tunki itsensä jalkapallon arvoturnaukseen, vaikka lajia harrastavat suuret massat puuttuvatkin.
 
Haastattelu on tänä päivänä paljon käytetty tutkimusmenetelmä, joten metodin osalta ei voida yleistäen puhua mutu-haastatteluista. Kuten sanoin, en tunne tarkemmin Salasuon tutkimuksia, joten voi ottaa kantaa hänen tutkimustensa luotettavuuteen.

Jo pelkkä maalaisjärki sanoo, että Bundesliiga-tason futaaja on 15-vuotiaana mennyt läpi jo aika monesta lahjakkuusleikkurista.
 
Salasuo muuten tuossa valehtelee. Todellisuudessahan 15-vuotiaana yli 50% tulevaista Bundesliigapelaajista on pelannut Bundesliigan tai 2.Bundesliigan akatemioissa. En tiedä tekeekö sen tarkoituksella vai vaan vahingossa.

Arjen Robbenhan ei ole pelannut Bundesliiga-joukkueiden akatemioissa. Hän taitaakin olla esimerkki siitä, että myöhemmälläkin iällä voi nousta tuntemattomuudesta vielä ihan tähtistatukseen?

Kuinkakohan paljon jääkiekon SM-liigassa on sellaisia pelaajia, jotka eivät ennen viidettätoista syntymäpäiväänsä ole pelanneet lätkää muualla kuin kauppareissa?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
En minä tuota laskenut, vaan OKM:n ylitarkastaja Hannu Tolonen. Kuvittelisin hänen tietävän jotain näistä asioista.

Riippuu ilmeisesti urheilujohtajan määritelmästä. Poristakin löytyy useita urheiluliitojen työntekijöitä, joilla ei ole mitään tekemistä kenttätyön kanssa. Voisin kuvitella, että Salasuo viittaa liitojen luomaan byrokratiaan tuolla luvulla.
 

Watson

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Arsenal
En tiedä mihin viittaat, mutta Salasuo viittasi johonkin kansainväliseen tutkimukseen.
Salasuon tulkinnat tuosta bundesliigatutkimuksesta on jo aikaa sitten ammuttu alas, tai kuten Eagle nätisti sanoi, niin Salasuo tulkitsee lukuja haluamallaan tavalla.

Salasuon viittaamassa tutkimuksessa on tosiaan teksti että 25,2% on pelannut samassa akatemiajoukkueessa ikävälillä U15-U18. No tämähän saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, mutta kyseessä on nimenomaan prosenttimäärä samassa joukkueessa pelattaessa. Tosiassa Saksan leikkuri on hyvinkin raaka, Bundesliigapelaajista noin 60% pelasi akatemioissa U14-15 iässä ja 16-17 ikäluokassa luku on jo 80%. Salasuon 15% on ihan täyttä puppua ja on käsittämätöntä että joku ihan oikeasti uskoo näitä lukuja että 85% tulevista bundesliigapelaajista pelaisi U15 iässä muualla kuin akatemiajoukkueissa.
 
Viimeksi muokattu:

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Salasuon tulkinnat tuosta bundesliigatutkimuksesta on jo aikaa sitten ammuttu alas, tai kuten Eagle nätisti sanoi, niin Salasuo valehtelee.

Salasuon viittaamassa tutkimuksessa on tosiaan teksti että 25,2% on pelannut samassa akatemiajoukkueessa ikävälillä U15-U18. No tämähän saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, mutta kyseessä on nimenomaan prosenttimäärä samassa joukkueessa pelattaessa. Tosiassa Saksan leikkuri on hyvinkin raaka, Bundesliigapelaajista noin 60% pelasi akatemioissa U14-15 iässä ja 16-17 ikäluokassa luku on jo 80%. Salasuon 15% on ihan täyttä puppua ja on käsittämätöntä että joku ihan oikeasti uskoo näitä lukuja että 85% tulevista bundesliigapelaajista pelaisi U15 iässä muualla kuin akatemiajoukkueissa.

Eikö tuo 15%:a viittaa suomalaiseen järjestelmään? Eli jos Saksassa käytettäisiin suomalaista tasoista pyramidia nuorten urheilijoiden kohdalla, moni Bundesliigan pelaaja lopettaisi teini-iässä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös