Petteri Sihvonen – kiekkomedian virallinen totuus

[Pekkis]

Ohjelma ei käsitellyt urheilua, toimittajat vaan mainitsivat sivulauseessa @P.Sihvonen aiheuttamasta somekohusta ja totesivat yllä olevan totuuden.

Kun tällaisia "totuuksia" heitellään puolustuskyvyttömien ihmisten silmille, niin olisi luullut perusteluiden tulleen myös kerrotuksi.

 

[TosiFani]

Kun tällaisia "totuuksia" heitellään puolustuskyvyttömien ihmisten silmille, niin olisi luullut perusteluiden tulleen myös kerrotuksi.

Toimittajat totesivat, että jääkiekossa tulee menestystä, joten jotain siellä tehdään oikein, eikä jalkapallon menestystä voi romuttaa, koska sellaista ei ole ollut. Eikö tämä ole totuus?

Ja @P.Sihvonen työskentelee samalla asemalla, eikä ole mitenkään puolustuskyvytön, vastatkoon toimittajien väitteisiin blogissaan tai ohjelmassaan.

On ikävää, että @P.Sihvonen on siirtynyt taistelemaan klikeistä huomiohuoraamiselta, Yle Puheella ansaittu maine huuhtoutuu viemäristä alas.

 

[Pekkis]

Toimittajat totesivat, että jääkiekossa tulee menestystä, joten jotain siellä tehdään oikein, eikä jalkapallon menestystä voi romuttaa, koska sellaista ei ole ollut. Eikö tämä ole totuus?

Olympialaisten maahockey-ottelua seuratessa virisi keskustelu siitä, että miksiköhän kyseinen laji on Suomessa niin kovin tuntematon. Maailmalla se ei sitä ole. Kansallisia lajiliittoja on 130 maassa, jääkiekossa niitä on 65 maassa ja salibandyssä 60 maassa. Jalkapallo taas on maailman suosituin urheilulaji. Tämä on totuus.

Mikä muuten ajoi sinut vaihtamaan sanan paljon sanaan jotain?

 

[TosiFani]

Olympialaisten maahockey-ottelua seuratessa virisi keskustelu siitä, että miksiköhän kyseinen laji on Suomessa niin kovin tuntematon. Maailmalla se ei sitä ole. Kansallisia lajiliittoja on 130 maassa, jääkiekossa niitä on 65 maassa ja salibandyssä 60 maassa. Jalkapallo taas on maailman suosituin urheilulaji. Tämä on totuus.

Mikä muuten ajoi sinut vaihtamaan sanan paljon sanaan jotain?

Jalkapallon menestys ei riipu kaikki pelaa -järjestelmästä, koska sitä menestystä ei ole ollut ennenkään. Eikö?

Tajunnanvirta aiheutti sanan vaihtumisen, saat valita itsellesi mieluisamman.

 

[Pekkis]

Jalkapallon menestys ei riipu kaikki pelaa -järjestelmästä, koska sitä menestystä ei ole ollut ennenkään. Eikö?

On täysin ala-arvoista alkaa vertaamaan suomalaisen jääkiekon ja jalkapallon menestymisiä. Ja sinä tiedät kyllä miksi.

 

[TosiFani]

On täysin ala-arvoista alkaa vertaamaan suomalaisen jääkiekon ja jalkapallon menestymisiä. Ja sinä tiedät kyllä miksi.

Koita nyt ymmärtää, ettei tässä ole vertailtu jääkiekon ja jalkapallon menestystä vaan P.Sihvosen esittämiä perusteita. Hän puhuu Nuori Suomi - Kaikki pelaa -järjestelmän turmiollisuudesta, akateemisten äitien negatiivisesta vaikutuksesta suomalaiseen huippu-urheiluun. Yle Puheen toimittajat naureskelivat hänelle todetessaan, että jalkapalloon kyseinen järjestelmä ei ole vaikuttanut, menestystä ei ole ollut aiemminkaan.

 

[Pekkis]

[

Koita nyt ymmärtää, ettei tässä ole vertailtu jääkiekon ja jalkapallon menestystä vaan P.Sihvosen esittämiä perusteita.

Kyllä minä nyt ymmärrän alla olevan lainauksen siten, että siinä vähän kuitenkin vertaillaan...? Jääkiekossa tulee menestystä, koska asiat tehdään oikein, Jalkapallossa on asiat tehty aina väärin, koska menestystä ei ole koskaan tullut. Lajien maailmanlaajuista harrastuneisuutta ei kannata alkaa kai mietiskelemään.

Yle Puheen iltapäivässä kaksi naistoimittajaa paketoi joukkueurheilun hienosti, jääkiekossa tehdään paljon oikein, koska menestystä tulee, jalkapallossa menestystä on mahdoton romahduttaa, koska sellaista ei ole ollutkaan.

 

[TosiFani]

[


Kyllä minä nyt ymmärrän alla olevan lainauksen siten, että siinä vähän kuitenkin vertaillaan...? Jääkiekossa tulee menestystä, koska asiat tehdään oikein, Jalkapallossa on asiat tehty aina väärin, koska menestystä ei ole koskaan tullut. Lajien maailmanlaajuista harrastuneisuutta ei kannata alkaa kai mietiskelemään.

Juu, näin sanoivat toimittajat sen jälkeen, kun olivat kertoneet P.Sihvosen blogikirjoituksesta. Tässä blogikirjoituksessa taas syytettiin huippu-urheilun heikosta tilasta Nuori Suomi - Kaikki pelaa -järjestelmää. Toimittajien mukaan tämä perustelu ei toimi ainakaan jääkiekon tai jalkapallon kohdalla, toisessa tulee menestystä järjestelmästä huolimatta ja toisessa ei ole tullut koskaan menestystä, riippumatta järjestelmästä.

 

[Ruoppaaja]

Eikä meillä ollut joskus vähän parempi tilanne? Kentällä oli Kolkkaa, Litmasta, Nurmelaa, Hyypiää, Forsellia... sekä vaihdosta tuli joku Johansson ja teki maalin. Menestystä ei tullut , mutta toivoa oli paremmasta. Nykyään valmennustietous on noussut ja pelaajamäärät moninkertaiset esim. verrattuna Islantiin, mutta suhteessa muuhun maailmaan ollaan taannuttu.

Argumentti menestymättömyydestä jalkapallossa nyt vs. aikaisemmin on aika heikko. Jääkiekossa meillä oli selvästi heikompia kasvattajavuosia. Näiden pelaajien nuoruusaikaan osui juurikin kulta-aikaa Nuori Suomi - jääkiekkoliiton versiosta.

Arvon toimittajat ovat suorittaneet melko karkean argumentaatiovirheen.

 

[HekeK]

Koska Nuori Suomi -ideologia ei Sihvosen ennustusten mukaisesti tuhonnut suomalaista jääkiekkoa, piti alttarille löytää uusi uhri. Nyt Nuori Suomi on pilannut yksilöurheilijat. Keihäsmiehet eivät saaneet junnuna heittää niin pitkälle kuin olisivat voineet? Kuularinkiin oli liian pitkä jono? Juoksijoiden piti himmata, jotta kilpakumppaneille ei olisi tullut paha mieli?

Alkaa mennä kokolailla säälittäväksi tämä selittely.

 

[Kirjoittelija]

Koska Nuori Suomi -ideologia ei Sihvosen ennustusten mukaisesti tuhonnut suomalaista jääkiekkoa

Ovatko Laine, Puljujärvi ja Juolevi Nuori Suomi -systeemin tuotoksia?

 

[TosiFani]

Ovatko Laine, Puljujärvi ja Juolevi Nuori Suomi -systeemin tuotoksia?

Eikö tuhoutuminen tarkoita lajin harrastamäärien romahdusta, kansainvälisen menestyksen romahtamista jne.? Miten muutama pelaaja tähän liittyy? Onko Sloveniakin jääkiekon suurmaa Kopitarin ansiosta?

 

[HekeK]

Ovatko Laine, Puljujärvi ja Juolevi Nuori Suomi -systeemin tuotoksia?

Onko suomalaisen jääkiekon taso kansainvälisesti jossain käänteessä romahtanut?

 

[Ruoppaaja]

On romahtanut. Samat pelaajat kannattelivat maajoukkuetta pitkään, mutta jääkiekkopiireissä sekä liitossa oltiin huolissaan tulevaisuudesta. Nyt uusia pelaajia tulossa ja tulevaisuus näyttää taas valoisammalta, kunhan ei keksitä tai olla jopa keksitty uutta Nuorta Suomea. Vertailussa Suomen ja Ruotsin NHL varaukset vuodesta 2000 vuoteen 2016. Kauas tultiin välillä niistä ajoista, kun meillä oli enemmän varauksia.

 

[msg]

Tähän varmaan sopii kerrata Ruotsin malli. VIesti siis itsessään on kolmen vuoden takaa.

--------------------------------------------------------------------------------

On totta, että ei ole Ruotsissa Nuori Ruotsia. Sen sijaan Ruotsissa on kaikenlaista muuta samanhenkistä touhua. Vuonna 2013 jokainen vähänkään ruotsia taitava löytää kyllä erilaisia lapsiurheilun linjauksia ja periaatteita.

Riksidrottsförbundet eli paikallinen urheiluliitto määrittää lapsiurheilun ikävuosiin 7 - 12:

Barnidrott är enligt Riksidrottsförbundets definition 7-12 år. Riktlinjerna för barnidrott är hämtade från idrottens idéprogram Idrotten Vill.
Suuntalinjat tälle lapsiurheilulle määritellään siis tuossa Idrotten Vill -ohjelmassa.

Idrotten Vill koostuu neljästä perusperiaatteesta:


Idrottsrörelsen har satt upp fyra saker som ärextra värdefulla i vår verksamhet
- Glädje och gemenskap
- Demokrati och delaktighet
- Allas rätt att vara med
- Rent spel

Kuullostaa kovin Nuori Suomelta? Ilo, yhteisöllisyys, osallisuus ja kaikkien mukana olo.
Tämä on siis valtakunnan tason linjaus naapurissamme ja on tarkoitettu kaikille liiton jäsenliitoille.
Ikävuodet 13 - 20 ovat sitten nuorisourheilua. Selvästi on siis erotettu ikavuodet 7 - 12 ja 13 - 20. Kilpailullisuus tulee tosissaan mukaan vasta nuoriso- ja aikuisurheilussa.
lähde: Riksidrottsförbundet


Ruotsissa jääkiekkotoiminta näyttää olevan hyvin vahvasti alueellista toimintaa. Alueita on reilu parikymmentä ja kuten Suomessakin pelaavat alle 16-vuotiaat ikäluokat käytännössä omalla alueellaan. Ruotsin oma erikoisuushan on alueiden välinen TV-pucken, joka käsittääkseni on erittäin katsottua. Nämä TV-pucket pelaajat ovat 15 ikävuoden korvilla olevia.

Ruotsin jääkiekkoliitolla on Tre Kronors Hockeyskola -niminen ohjelma, joka siis on liiton valitsema malli houkutella lapsia jääkiekon pariin.

Tre Kronors Hockeyskola är det viktigaste projektet i svensk ishockey.

Tuohon kun vähän perehtyy, niin löytää aika mielenkiintoisia asioita.

Tässä muutamia esimerkkejä:
- Spel på tvären eli poikkikentän pelejä
- Inga tabeller eller skytteligor sammanställs! eli ei sarjataulukoista eikä pistepörssejä
- Byte var 90:e sekund efter avblåsning eli 1½ minuutin vaihdot
* Alla spelar lika mycket eli kaikki pelaavat yhtä paljon
* Matchledare upp till 10 år. Föreningsdomare från 11 år eli pelinohjaajat 10 ikävuoteen asti
* Spela i så många zoner som möjligt, 2 eller 3 zoner eli pelataan niin monella poikkikentän alueella kuin mahdollista
Lähde: Tre Kronors Hockeyskola - Svenska Ishockeyfrbundet


2003 syntyneille on oma U 10 Knatteligan. Otetaanpa muutama poiminta tuosta liigasta.
- Inga tabeller eller övrig administration av förbundet under säsongen
- Max 2 matcher/dag för lagen
- Speltid är 2 x 18 minuter. Tutbyten med 12 byten/period.
- Maxi plan gäller fram till jul. Alla spelar lika mycket.
-Varje förening ansvarar för 2-3 sammandrag under säsongen. Totalt antal matcher/lag: 14 stycken.

Lähde edelleen swehockey

Kun menee selamaan tilastoja vaikka Göteborgin alueen sivuilta, niin turha on etsiä edes matsien tuloksia vasta kuin 12-vuotiaiden sarjoista.

Ja otetaan ihan sattuman varaisesti löydetty esimerkki seuratasolta:
Policy - nge IK - Ishockey - IdrottOnline Klubb


Muutama pointti tuolta ikäluokittain:

Ikäluokat 7 - 8:
TRÄNING:1-2 GÅNGER/VECKA
MATCHER: SPEL PÅ TVÄREN OCH MAXI PLAN, INGET SERIESPEL, MAX 1 CUP UTAN ÖVERNATTNING

Ikäluokat 9 - 10:
TRÄNING;2-3 GÅNGER/VECKA
MATCHER: VÄNSKAPSMATCHER, MAX 1 CUP UTAN ÖVERNATTNING

Ikäluokat 11 - 12:
TRÄNING:2-3 GÅNGER/VECKA
MATCHER: VÄNSKAPSMATCHER, SERIE, MAX 2 CUPER

Ånge IK:n edustus pelailee 2 divisioonassa eli jossain toisessa seurassa voi olla toisin.

Tämä siis löytyi aika vähäisellä haulla internetin ihmemaailmasta. Saattaahan olla, että olematon cv:ni pelaajana ja valmentajana johti minut aivan väärille nettisivuille ja myös ruotsin kielen taitoni voi olla puutteellinen, mutta pelottavan Nuori Suomi -henkistä materiaalia löytyi.

Jos ja kun joku tuntee ruotsalaista urheiluelämää paremmin tai osaa paremmin hakea tietoa, niin hän voinee oikaista nämä referoimani väärät tiedot.

Voisikohan olla, että Suomen ja Ruotsin ero pelaajatuotannossa ei välttämättä ole Nuori Suomen syytä?

Kun noita ruotsalaisia sivuja penkoo, niin aika monessa kohtaa tulee vastaan kaikenlaisia valmentajille tarjottavia koulutuksia. Esimerkiksi tuossa Tre Kronors Hockeyskola -ohjelmassa kurssit käynyt saa sinettihenkisen Ledarmärkenin vaatteeseen kiinnitettäväksi.

Johtopäätöksenä voisin tällä olemattomalla cv:lläni vetää, että syitä pitää kyllä etsiä muista kuin näistä jutuista:

Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti lähetti 2.5.1996 SJL:n mallin jääkiekkoseuroille sisäisiksi pelisäännöiksi. Eero Lehti oli käyttänyt tekstinsä pohjana lahtelaisen Kiekkoreipas ry:n työvaliokunnan vuonna 1995 seuralleen tekemiä sisäisiä pelisääntöjä. Suomen Jääkiekkoliitto teki sitten nettisivuilleen kohtaan Juniorikiekkosäännöt alaotsikoksi SJL:n malli seurojen sisäisiksi pelisäännöiksi:

Urheilutoiminta (vain olennaiset tähän keskusteluun kuuluvat kohdat):

Joukkueiden muodostaminen:.... Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja... Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat.

Kohdassa Ohjaustoiminta sanotaan mm.: Toimintavuoden aikana F-E juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. F-E- juniorijoukkueiden kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D-junioreilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtuman kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. D-juniorijoukkueiden neljästä yhteisestä viikottaisesta tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme.

Peluuttaminen: Seura sitoutuu siihen, että lapsia (F,E,D) peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikauden puitteissa tasapuoisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita.

Noilla säännöillä mentiin n. 10 vuotta. Sitten ne muutettiin Jääkiekkoliiton toimesta (2005-2006). Olennainen, täällä käytyyn keskusteluun liittyvä, muutos on kirjattu kohtaan E-juniorit: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä.... Alueilla järjestetään sarjatoimintaa nk. "tasosarjoissa". Tasoja voi olla alueista riippuen kahdesta neljään.

Jos siis olen tulkinnut ruotsalaista mallia tässä väärin tai levittänyt valheellista tietoa, niin oikaiskaa ihmeessä.

 

[Kirjoittelija]

Onko suomalaisen jääkiekon taso kansainvälisesti jossain käänteessä romahtanut?

Minusta on aika surkeaa, että ikäluokkien 1985-90 kenttäpelaajista ei tullut NHL:ään yhtään vastuunkantajaa. Tämä näkyy miesten maajoukkueen materiaalin leveydessäkin vielä pitkään. Sitä minä en tiedä, oliko Nuori Suomi tyhjiötä aiheuttamassa.

 

[Ruoppaaja]

Jos siis olen tulkinnut ruotsalaista mallia tässä väärin tai levittänyt valheellista tietoa, niin oikaiskaa ihmeessä.

Yksi malli sopii toiselle ja toinen muille. Keskustelukulttuurikin on näissä maissa erilainen. Ruotsin malliin itsekin tutustuneena ja sen eri puolia pohtineena, olen poiminut sieltä hyvinä asioina ainakin valmentajakoulutuksen sekä lähikiekon. Belgian jalkapallossa lopetettiin jossain vaiheessa sarjataulukot ja pisteet, jotta valmentajat keskittyisivät kehittämään pelaajia eikä voittamiseen. Tulokset olivat hyviä.

Islannissa (jalkapallo) pelataan lapsissa eri tasoissa, jotta kaikille on sopivan tasoisia pelejä. Valmentajat ovat koulutettuja ja päättävät urheilulliset asiat. Seurat estävät vanhempien kaakatuksen näissä asioissa. Tulokset ovat hyviä.

Suomessa on enemmän pelaajia kuin Ruotsissa ja valmentajapolkua on parannettu. Lisäksi monissa seuroissa aloittavatkin valmentajat laitetaan heti kursseille, joten ainakin kaksi isoa asiaa pitäisi olla kunnossa. Joku syyhän tuolle pudonneelle pelaajatuotannolle on. Siitä olivat sekä jääkiekkoliitto että asiantuntijat huolissaan. 2009 alettiin purkaa Nuori Suomen epäkilpailullisimpia päätöksiä ja tulokset ovat olleet myös parempi. Voi olla tietenkin, että tähän on vaikuttaneet täysin muut asiat, joten oikaiskaa ihmeessä, jos näin on. Nyt tilanne näyttä paremmalta ja tämän vuoden huonot päätökset ovat toivon mukaan korjaantumassa kaudeksi 2016-2017. Ainakin tästä on vihjailtu jo ennen tämän kauden alkua.

Sihvosen blogikirjoituksen näen jälkikirjoituksena, jossa ei syytetä äitejä vaan laitetaan suurennuslasi seurajohtoon sekä valmennuspäälliköihin, joiden tehtävänä on pitää huolta valmentajien työrauhasta. Kysymys lienee jälkisiivouksesta, jossa vaaditaan seurajohdolta ja valmennuspäällikköiltä jämäkkyyttä. KKK (kuljeta, kustanna, kannusta) ei ole tänä päivänä itsestään selvyys.

 

[HekeK]

On romahtanut. Samat pelaajat kannattelivat maajoukkuetta pitkään, mutta jääkiekkopiireissä sekä liitossa oltiin huolissaan tulevaisuudesta. Nyt uusia pelaajia tulossa ja tulevaisuus näyttää taas valoisammalta, kunhan ei keksitä tai olla jopa keksitty uutta Nuorta Suomea. Vertailussa Suomen ja Ruotsin NHL varaukset vuodesta 2000 vuoteen 2016. Kauas tultiin välillä niistä ajoista, kun meillä oli enemmän varauksia.

Missä kohtaa sinun mielestäsi ovat ne ikäryhmät, jotka kärsivät Nuori Suomi -meiningistä? Missä ikäryhmissä Nuori Suomi ei enää vaikuta? Kysyt tämä siksi, että voidaan muutaman vuoden päästä ihmetellä tuloksia.

NHL-draftin tarkastelujaksoa kun jatkaa 90-luvulle, dominoivat ruotsalaiset pääsääntöisesti suomalaisia. Mikähän silloin on ollut junioritoiminnassa vikana? Tuo 2000-luvun kolmen vuoden jakso on ollut pikemminkin poikkeus, ei sääntö.

Itse olin tuomarina 2010 jälkeen. Silloin oli jo E-junnuissa tasojoukkueet. Tuon pitäisi olla ihan riittävän aikainen vaihe jaetella pelaajia tason mukaan eri jengeihin. En siis edes ymmärrä tämän ympärillä käytävää keskustelua. Mitä se Nuori Suomi niinku teki sitten?

Pikkupaikkakunnilla tuo Kaikki pelaa on helvetin hyvä systeemi. Sillä pidetään edes se yksi ikäkausijoukkue läjässä mahdollisimman pitkään. Minä olen nähnyt, kuinka vain parhaita peluuttamalla tapetaan jääkiekko koko pitäjästä. Käy nimittäin niin, että ne penkillä istujat lopettavat kautta linjan vitutuksen takia ja niiden parempienkin osalta tulee sitä iän myötä tapahtuvaa poistumaa. Lopputulema on se, ettei ole enää pelaajia.

 

[Pekkis]

Käy nimittäin niin, että ne penkillä istujat lopettavat kautta linjan vitutuksen takia ja niiden parempienkin osalta tulee sitä iän myötä tapahtuvaa poistumaa.

No miltäs sellainen toimintamalli kuulostaisi, että ne penkillä istujat ottaisivat itseään niskasta kiinni, ja alkaisivat treenaamaan? Tason noustessa näitä parempia ei vituttaisi niin paljoa luovuttaa peliaikaa muille, koska tasoerot joukkueen sisällä olisivat pienemmät.

Jos lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat joutuvat jakamaan peliajan tasapuolisesti lahjattomien ja laiskojen pelaajien kanssa, niin nämä lahjakkaat ja motivoituneet pelaajat joko jäävät seuraan ja taantuvat, tai vaihtavat parempaan seuraan. Joko tai.

Ajatuksenakin täysin naurettava, että peliaika tulee jakaa tasapuolisesti kaikkien kanssa. Kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna täysin naurettava ajatus. Iltapäiväkerhot sun muut höntsäilyt ovat sitten erikseen.

 

[Ruoppaaja]

Missä kohtaa sinun mielestäsi ovat ne ikäryhmät, jotka kärsivät Nuori Suomi -meiningistä? Missä ikäryhmissä Nuori Suomi ei enää vaikuta? Kysyt tämä siksi, että voidaan muutaman vuoden päästä ihmetellä tuloksia.

NHL-draftin tarkastelujaksoa kun jatkaa 90-luvulle, dominoivat ruotsalaiset pääsääntöisesti suomalaisia. Mikähän silloin on ollut junioritoiminnassa vikana? Tuo 2000-luvun kolmen vuoden jakso on ollut pikemminkin poikkeus, ei sääntö.

Itse olin tuomarina 2010 jälkeen. Silloin oli jo E-junnuissa tasojoukkueet. Tuon pitäisi olla ihan riittävän aikainen vaihe jaetella pelaajia tason mukaan eri jengeihin. En siis edes ymmärrä tämän ympärillä käytävää keskustelua. Mitä se Nuori Suomi niinku teki sitten?

Pikkupaikkakunnilla tuo Kaikki pelaa on helvetin hyvä systeemi. Sillä pidetään edes se yksi ikäkausijoukkue läjässä mahdollisimman pitkään. Minä olen nähnyt, kuinka vain parhaita peluuttamalla tapetaan jääkiekko koko pitäjästä. Käy nimittäin niin, että ne penkillä istujat lopettavat kautta linjan vitutuksen takia ja niiden parempienkin osalta tulee sitä iän myötä tapahtuvaa poistumaa. Lopputulema on se, ettei ole enää pelaajia.

Draftissakin on aina vaihteluakin, mutta eiköhän noista tilastoista voi jotain päätellä. Nimittäin sen, että onhan siellä pieni notkahdus välissä ja ollaan isossa kuvassa Ruotsia jäljessä. Sitä en osaa varmaksi sanoa, onko Nuori Suomi tähän syyllinen. Sihvosen lisäksi moni muukin on tämän näin kuitenkin taitellut. Osinhan Nuori Suomessa on myös kyse jääkiekkoliiton linjauksista asian suhteen, jonka moni on tällä palstalla todistanutkin. Hihanauhat olivat ehkä kaikista erikoisin keksintö. Vuosista voisin puhua ainakin vuodesta 1996 eteenpäin.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä. Jääkiekkoliitto uudisti järjestelmää vuodesta 2008 / 2009 eteenpäin ja sinä olet ollut tuomarina vuodesta 2010 eteenpäin. Taso joukkueet E-junnuista eteenpäin riittävät. Pikkupaikkakunnilla pitää pelaajista pitää kiinni. Ketään ei pitäisi polttaa loppuun. Drop outit ovat vähän ongelmallinen aihe, kun osa niistä lopettaa joka tapauksessa. Ja sitä on yritetty välttää, mutta turhan usein se ei ole tuottanut harrastuksen jatkumista. Sivuoireena lahjakkaampi pelaaja lähtee pikkupaikkakunnalta aikaisemmin isompiin ympyröihin. Tästäkin voisi kirjoittaa paljon, mutta sanottakoon, että mielestäni jääkiekkoliitto on ottanut tämän asian suhteen oikeita askeleita.

Mielestäni tällä hetkellä on tulossa nuoria pelaajia, jotka kykenevät murtautumaan maailman huipulle. Lisäksi joku aina kehittyy (ja taantuu) nopeastikin. Silti on tälle kaudelle otettu uudistuksia, jotka ovat täysin päinvastaisia seurakyselyn tuloksiin verrattuna ja pieni takaisinpaluu vuoden 2009 päätöksiin. Siinä ehkä syy, miksi Sihvonen valitsi targetiksi akateemiset äidit ja blogin todellinen keihään kärki osui urheilujohtajiin. Kohujulkisuus oli taattua. Jääkiekon osalta liiton päättäjiin, seurapäättäjiin ja valmennuspäälliköihin.

Toiset haluavat kilpaurheilua, toiset pitkään jatkuvaa ja terveellistä harrastusta. Tämä asia on tietysti myös poliittinen: onko meillä prioriteettina urheilu vai kansanterveys? Mutta se on arvokysymys, eikä tämän topicin aiheena.

 

[TosiFani]

Draftissakin on aina vaihteluakin, mutta eiköhän noista tilastoista voi jotain päätellä. Nimittäin sen, että onhan siellä pieni notkahdus välissä ja ollaan isossa kuvassa Ruotsia jäljessä. Sitä en osaa varmaksi sanoa, onko Nuori Suomi tähän syyllinen. Sihvosen lisäksi moni muukin on tämän näin kuitenkin taitellut. Osinhan Nuori Suomessa on myös kyse jääkiekkoliiton linjauksista asian suhteen, jonka moni on tällä palstalla todistanutkin. Hihanauhat olivat ehkä kaikista erikoisin keksintö. Vuosista voisin puhua ainakin vuodesta 1996 eteenpäin.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä. Jääkiekkoliitto uudisti järjestelmää vuodesta 2008 / 2009 eteenpäin ja sinä olet ollut tuomarina vuodesta 2010 eteenpäin. Taso joukkueet E-junnuista eteenpäin riittävät. Pikkupaikkakunnilla pitää pelaajista pitää kiinni. Ketään ei pitäisi polttaa loppuun. Drop outit ovat vähän ongelmallinen aihe, kun osa niistä lopettaa joka tapauksessa. Ja sitä on yritetty välttää, mutta turhan usein se ei ole tuottanut harrastuksen jatkumista. Sivuoireena lahjakkaampi pelaaja lähtee pikkupaikkakunnalta aikaisemmin isompiin ympyröihin. Tästäkin voisi kirjoittaa paljon, mutta sanottakoon, että mielestäni jääkiekkoliitto on ottanut tämän asian suhteen oikeita askeleita.

Mielestäni tällä hetkellä on tulossa nuoria pelaajia, jotka kykenevät murtautumaan maailman huipulle. Lisäksi joku aina kehittyy (ja taantuu) nopeastikin. Silti on tälle kaudelle otettu uudistuksia, jotka ovat täysin päinvastaisia seurakyselyn tuloksiin verrattuna ja pieni takaisinpaluu vuoden 2009 päätöksiin. Siinä ehkä syy, miksi Sihvonen valitsi targetiksi akateemiset äidit ja blogin todellinen keihään kärki osui urheilujohtajiin. Kohujulkisuus oli taattua. Jääkiekon osalta liiton päättäjiin, seurapäättäjiin ja valmennuspäälliköihin.

Toiset haluavat kilpaurheilua, toiset pitkään jatkuvaa ja terveellistä harrastusta. Tämä asia on tietysti myös poliittinen: onko meillä prioriteettina urheilu vai kansanterveys? Mutta se on arvokysymys, eikä tämän topicin aiheena.

Täytyy nyt taas muistaa, että Nuori Suomi ei ole tehnyt yhtään päätöstä jääkiekkoliiton puolesta, liitto teki ihan omat päätöksensä. Tästä on väännetty vuosikausia Nuori Suomi ketjussa, Sihvonen nostaa aiheen aika-ajoin esille ja taas hänelle kerrotaan faktat. Nuori Suomi tyyppinen ajattelu on huippu-urheilun pelastus.

 

[Ruoppaaja]

Täytyy nyt taas muistaa, että Nuori Suomi ei ole tehnyt yhtään päätöstä jääkiekkoliiton puolesta, liitto teki ihan omat päätöksensä. Tästä on väännetty vuosikausia Nuori Suomi ketjussa, Sihvonen nostaa aiheen aika-ajoin esille ja taas hänelle kerrotaan faktat. Nuori Suomi tyyppinen ajattelu on huippu-urheilun pelastus.

Niin kuin sanoin, tämä on jo todistettu. Jääkiekkoliiton erikoinen versio oli ihan oma juttunsa, jota liittokin korjasi. Ei tarvitse jankata, riittää kun ymmärtää luetun. Väitteesi, että Nuori Suomi tyyppinen ajattelu on huippu-urheilun pelastus, on kuitenkin falski.

 

[TosiFani]

Niin kuin sanoin, tämä on jo todistettu. Jääkiekkoliiton erikoinen versio oli ihan oma juttunsa, jota liittokin korjasi. Ei tarvitse jankata, riittää kun ymmärtää luetun. Väitteesi, että Nuori Suomi tyyppinen ajattelu on huippu-urheilun pelastus, on kuitenkin falski.

Nuori Suomen ydinajatus on lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen. Ja juuri lasten ja nuorten liikkumisen vähyys on ongelman ydin. Jos ei ole harrastajia, ei tule tähtiä.

 

[Ruoppaaja]

Nuori Suomen ydinajatus on lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen. Ja juuri lasten ja nuorten liikkumisen vähyys on ongelman ydin. Jos ei ole harrastajia, ei tule tähtiä.

Siis Nuori Suomen ydinajatukset ovat lasten ja nuorten liikkumisen lisääminen sekä se, ettei ilman harrastajia tule tähtiä? Ja tästä johdosta Nuori Suomi, eikä mikään muu järjestelmä, on huippu-urheilun pelastus. Jotenkin tuntuu, että olipa hyvät huomiot Nuori Suomen puolelta. On uskomatonta, ettei kukaan ole tullut ajatelleeksi tätä!

 

[erku]

Joukkueurheilussa ollaan menestytty ja tehty kovia urheilijoita ihan mukavasti viime aikoina, kun taas yksilöurheilussa ollaan aivan paskoja. Ei voisi siis analyysi pahemmin pieleen mennä.

Onko oikeasti näin? Otetaanpa vertailuun vaikkapa maastohiihto ja jääkiekko, jotka ovat globaalisti suunnilleen yhtä paljon kilpailtuja lajeja. Kun Suomen miesten lätkäjoukkue nappaa pronssin olympialaisista, hehkutetaan suoritusta. Tässä lajissa ollaan maailman huipulla. Viis siitä, että NHL:n pistepörssissä paras suomalainen saattaa olla sijan 70 tienoilla. Kun hiihdossa napataan mitaleja parisprintistä ja viestistä, niistä kyllä iloitaan, mutta samaan hengenvetoon kannetaan suurta huolta, kun henkilökohtaislita matkoilta irtoaa vain pistesijoja. Eli maastohiihdon meenstyksessä ikävän sivumaun aiheuttaa se, etteivät Anne Kyllönen, Kerttu Niskanen tai Aino-Kaisa Saarinen pärjää Therese Johaugille, Marit Björgenille tai Charlotte Kallalle, kun jääkiekossa ei niin haittaa, vaikka Mikko Koivu on ihan rotsi Sidney Crosbyyn verrattuna.

Sama pätee yleisemminkin. Susijengin nousua Euroopassa sijoille 9-16 on hehkutettu jumalattomasti, kova juttu. Kun Suomen yleisurheilumaajoukkue nappaa joukkue-EM-kisoista kolmannentoista sijan, ketään ei kiinnosta. Ainoastaan silloin ollaan kartalla, jos Tero tai Antti heittää mitaleille "oikeissa arvokisoissa". Kun lentismaajoukkue nappasi sinällään hienon yhdeksännen sijan MM-kisoissa, Sammelvuo valittiin vuoden valmentajaksi ja joukkue vuoden joukkueeksi. Kun Suomen kreikkalais-roomalaisen painin maajoukkue saavutti MM-kisojen joukkuepisteissä yhdeksännen sijan, tuota ei noteerattu juuri mitenkään. Ykkösuutinen oli se, että henkilökohtaista mitalia ei tullut.

Summa summarum: Suomen urheilukeskustelussa joukkuelajeilta vaaditaan selvästi vähemmän kuin yksilölajeilta.