Petteri Orpon hallitus

  • 1 163 372
  • 14 895

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Todennäköisesti hallituksen suunnittelema valtakunnansovittelijan toimintaa rajaava lakiehdotus on haasteellinen suhteessa perustuslakiin ja/tai niihin rinnastuviin kansainvälisiin sopimuksiin

Sastamalainen EK:n äänitorvikin tietää, ettei lainsäädännön kautta saa työnnettyä julkista sektoria pysyvästi palkkakuopan pohjalle ja siksi tämä onkin ainoa erinomaisessa oleva asia, johon EK hallitus tarvitsisi AY-liikkeen apua.
Petterin sanoin: Minä todella toivon, että julkisen sektorin naisvaltaiset alat kaivavat itse pysyvän palkkakuoppansa.
 

skode

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Ei tällaista vakavaa tapaamista PM:n johdolla ole ollut. Satosen seminaarit oli ihan muuta.

Ai se onkin sitten pyytäjästä kiinni? SAK ei rahvaan ja liian pienen ministerin (joka toki saattaa työasioista päättää) keskustele.

Marssivatko siksi ulos ensimmäisellä kerralla, kun hallitus ei halunnut neuvotella? Jos nyt haluavat neuvotella niin onhan tuossa vinha muutos tapahtunut.

Marssivat ulos sen takia kun ymmärsivät että neuvottelut koskivat oikeasti juurikin sitä asiaa miksi neuvottelut olivat kokoon pyydetty.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Ai se onkin sitten pyytäjästä kiinni? SAK ei rahvaan ja liian pienen ministerin (joka toki saattaa työasioista päättää) keskustele.
Siitäkin, nyt näytetään, että kovat on piipussa. Lisäksi työnantajillakin olisi hyvä olla joku motivaatio neuvotella. Nyt joka pöydässä ollut tilanne,että neuvottelematta tulos olisi työnantajille parempi, kun hallituksen esitykset eivät sisällä mitään myönnytyksiä työnantajille. SAK ollut jääräpäinen ja ei ollenkaan konpromissihalukas. Kannattaisi silti vähän katsoa molemmilta kanteilta tilannetta.
 

Jeffrey

Jäsen
Tässä kun on kiistelty esimerkiksi tästä sairasloman palkattomasta ensimmäisestä päivästä ja mikä on Ruotsin politiikka ja mikä ei. Ruotsissa ainakin meidän yrityksen toimialalla ensimmäinen sairaslomapäivä on palkaton, ja sen jälkeen saikun palkka on 80 %. Tähän verrattuna Orpon hallituksen ajama muutos on jopa ruhtinaallinen.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko Satonen mukana Orpon keskusteluissa? Jäi vähän epäselväksi, onko OAJ vedellyt naruista taustalla ja nyt kaikki ovat taas saman pöydän ääressä. Ihan kuin jotain olisi tapahtunut verhojen takana, ja nyt pallo on pääministerillä.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Hieno juttu, että Orpo on kutsunut työmarkkinaosapuolet koolle. Toivottavasti jokainen osapuoli pystyy edes hetkeksi rauhoittumaan ja neuvottelemaan asioista asiallisesti ja kuuntelemaan myös mitä toisella on sanottavaa.

Asetetaan tavoitteet ja mietitään yhdessä keinot niihin pääsemiseksi, joihin kukin voi sitoutua. Se on ainoa kestävä tapa päästä asiassa eteenpäin ja saavuttaa työmarkkinoille rauha.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tässä kun on kiistelty esimerkiksi tästä sairasloman palkattomasta ensimmäisestä päivästä ja mikä on Ruotsin politiikka ja mikä ei. Ruotsissa ainakin meidän yrityksen toimialalla ensimmäinen sairaslomapäivä on palkaton, ja sen jälkeen saikun palkka on 80 %. Tähän verrattuna Orpon hallituksen ajama muutos on jopa ruhtinaallinen.
Meidän firman ruotsalaisilla on muistaakseni 5 päivää täydellä liksalla ja omalla ilmoituksella. Jos on pidempään saikulla, esihenkilöiden pitää esittää HR:lle suunnitelma kuinka pitkältä saikulta tullaan takaisin töihin. Lisäksi ruotsalaiset saavat vähintään 3% vakiokorotuksen tänä vuonna, muut pohjoismaat suoritusten perusteella noin 2%.

Tämä kaikki sen takia koska ruotsalaiset kuuluvat paikalliseen liittoon ja muut maat eivät kuulu.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Onko Satonen mukana Orpon keskusteluissa? Jäi vähän epäselväksi, onko OAJ vedellyt naruista taustalla ja nyt kaikki ovat taas saman pöydän ääressä. Ihan kuin jotain olisi tapahtunut verhojen takana, ja nyt pallo on pääministerillä.

Toivottavasti löytyy kaikkia miellyttävät viinerit pöydästä, ettei tarvitse heti ovella kääntyä 180 astetta, toiset saattavat tehdä myös 360 käännöksen (eivät voi vastustaa kiusausta).
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Onko Satonen mukana Orpon keskusteluissa? Jäi vähän epäselväksi, onko OAJ vedellyt naruista taustalla ja nyt kaikki ovat taas saman pöydän ääressä. Ihan kuin jotain olisi tapahtunut verhojen takana, ja nyt pallo on pääministerillä.
En usko, että tästä tulee mitään. OAJ:n olisi melko helppoa päästä yhteiselle linjalle hallituksen ja EK:n kanssa, kaikissa osapuolissa on vahvasti Kokoomus-henkeä. Se on myös yksi syy opettajien palkkojen ja työolojen laahaamisessa paikoillaan. SAK:lla taas on aivan eri tavoitteet, ja ne eivät osu mitenkään yksiin tuon muun porukan kanssa.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Onko Satonen mukana Orpon keskusteluissa? Jäi vähän epäselväksi, onko OAJ vedellyt naruista taustalla ja nyt kaikki ovat taas saman pöydän ääressä. Ihan kuin jotain olisi tapahtunut verhojen takana, ja nyt pallo on pääministerillä.
Ei ole mukana. Tuosta nyt ei haittaa ole, mutta en itse näe neuvotteluilla kovin suuria onnistumismahdollisuuksia siltikään. SAK haluaa edelleen koplata asioita, ja hallitus ei. Ymmärrän molempia kantoja, toki neuvotteluissa olisi enemmän pelivaraa koplaamisella, mutta vaarana myös kaiken vesittyminen kädenlämpöiseksi.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei ole mukana. Tuosta nyt ei haittaa ole, mutta en itse näe neuvotteluilla kovin suuria onnistumismahdollisuuksia siltikään. SAK haluaa edelleen koplata asioita, ja hallitus ei. Ymmärrän molempia kantoja, toki neuvotteluissa olisi enemmän pelivaraa koplaamisella, mutta vaarana myös kaiken vesittyminen kädenlämpöiseksi.
Olen vähän odotellut milloin Orpo näyttää johtajuuttaan työmarkkinakiistassa. Selkeästi Satonen ei ole saanut edes neuvotteluita alulle, ja alkaa olemaan aika viimeiset hetket yhteisille neuvotteluille koska ensimmäiset esitykset ovat kohta eduskunnan käsittelyssä. Kun kokonaisuus menee pala palalta eteenpäin, sitä vähemmän jää neuvoteltavaa ja hallitus varmasti toivoisi saavansa edes jonkin mandaatin AY-liikkeiltä omille esityksilleen.

Olisihan voinut kokeilla koplata esim saikkupäivä, lakko-oikeus ja vientimalli yhdeksi kokonaisuudeksi, koska kahdella ensimmäisellä ei ole juurikaan vaikutusta työllisyyteen. Ehkä se olisi jossain olosuhteissa maistunut kaikille osapuolille.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki

Hyvä kirjoitus vaikkakin hiukan provosoivakin samalla. Helppo kuitenkin olla samaa mieltä että luottamusta luomalla työpaikoilla ja yhteiskunnassakin voidaan saavuttaa myös niitä taloudellisia vaikutuksia.
Erinomainen kirjoitus provon jos pystyy ohittamaan.

Arvostus ja luottamus ovat hyvinvoinnin palikoita rahan ohella. Tämä on hyvä muistaa. Eikä se poista talouden tärkeyttä.

Yhtälailla keuhkot, sydän ja verisuonet ovat yhtä tärkeitä ihmisen hengissä pysymisen kannalta.

Kari Enqvist:
Vuonna 1976, kun Alexander Stubb oli vasta kahdeksan vanha, Allardt ehti jo esittämään kolme pointtia. Ne liittyivät hyvinvoinnin määritelmään ja tunnetaan kuuluisana englanninkielisenä rimpsuna ”having – loving –being”.

Suomeksi käännettynä Allardt ehdotti, että hyvinvointi koostuu kolmesta elementistä: elintasosta, yhteisyydestä ja itsensä toteuttamisesta.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Canucks, BC Lions
Minun mielestäni tuo kirjoitus ei ole kovin provosoiva. Kirjoittajaa kiukuttaa se, että hallitus keskittyy talouden ongelmien ratkaisemiseen eikä keskity niihin kahteen muuhun hyvinvoinnin elementtiin, jotka kirjoittaja itse on päättänyt esiin nostaa. Ehdotuksia uusiksi toimenpiteiksi tuo ei sitten nostanut.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Kirjoittajaa kiukuttaa se, että hallitus keskittyy talouden ongelmien ratkaisemiseen eikä keskity niihin kahteen muuhun hyvinvoinnin elementtiin, jotka kirjoittaja itse on päättänyt esiin nostaa.

Kirjoittajahan viittasi muiden tekemään määritelmään hyvinvoinnista ja miten ongelmallista on keskittyä vain yhteen aspektiin siitä.

Jo hyvinvointialueiden nimille irvailtiin aikanaan kun ne päätettiin, ja mielenterveysongelmien ja työkyvyttömyyden lisääntyessä (joita tämän hallituksen toimet myös väistämättä lisäävät) on ihan perusteltua kysyä voidaanko hyvinvoinnin nimissä perustella toimia.

Jos nyt käännetään tuon kolmen osa-alueen kokonaisuus esimerkiksi työpaikan kontekstiin niin ei liene yllätys että menestyviä ja haluttuja yrityksiä ovat juurikin ne jossa:

1) Työstä maksettava palkka on riittävällä tasolla (lisämainintana mahdollisuus rahallisesti myös sitoutua yritykseen pienomistajana)
2) Työyhteisö on tiivis tai töitä tehdään yhdessä suuremman kokonaisuuden saavuttamiseksi
3) Työntekijät voivat itse vaikuttaa työnsä sisältöön

Luen itseni todella onnekkaaksi että tällaisessa työpaikassa saan töitä tehdä. Ja että työnantajani myös tämän näkökulman jakaa työntekijöiden ohella. Toivottavaa olisi, että varsinkin ne perinteisemmät alat joissa mennään edelleen vanhoilla johtamismalleilla osaisivat myös uudistaa toimintaansa pala kerrallaan tähän suuntaan. Kaikkea ei tarvitse toteuttaa kerralla, mutta luottamuksen rakentamisesta se lähtee.

Kyttäily/kyräilykulttuurista molemminpuoliseen arvostukseen.
 

Jeffrey

Jäsen

Hyvä kirjoitus vaikkakin hiukan provosoivakin samalla. Helppo kuitenkin olla samaa mieltä että luottamusta luomalla työpaikoilla ja yhteiskunnassakin voidaan saavuttaa myös niitä taloudellisia vaikutuksia.

Hauskaa, että kritiikkiä saa myös esimerkiksi kirjanpitolaki ja sitä myöten esimerkiksi asiallinen verojen maksaminen. Näissä kaneeteissa myös hauskaa on se, että rahalla mittaaminen saa sen pääasiallisen kritiikin, mutta sitten omaa hyvinvointia mitataan kuitenkin rahalla jos esimerkiksi ensimmäinen sairauslomapäivä on palkaton.

Siitä olen samaa mieltä, että työpaikoilla pitää rakentaa luottamusta - ja nähdäkseni tämä on yksi työpaikkojen keskeisimmistä aktiviteeteistä jo tänä päivänä. En kuitenkaan suoraan näe, että valtion ja kansalaisen välillä tulisi olla tällaista sidettä - koska se on monen välikäden summa. Esimerkiksi tässä kirjoittajaa ärsytti yritys koska se vaati kuitteja kuluista, mutta eihän se yritys niitä vaadi vaan valtio ja kirjanpitolaki. Eli oikeasti se ärsytyksen kohde oli jo silloin meidän valtio ja lakikirja eikä yritys joka vain täytti laillista velvollisuuttaan. Tuskin kirjoittaja oikeasti haluaisi luoda sellaista järjestelmää Orpon hallitukselta, jossa oikeistohallitus loisi verojen maksamisen luottamuksen varaiseksi.

Mielestäni valtion tulee luoda oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia. Itsensä elättämisestä on luotava velvollisuus ja oikeuksien väärinkäyttö estettävä. Tässä lienee ne suurimmat asiat joilla meidän valtio nousee jos nousee. Sosiaaliturvaan on taattava oikeus, joten työnteosta on tehtävä velvollisuus. Lisäksi julkisen sektorin tuottavuudesta on luotava velvollisuus, ja tämän myötä poistettava oikeus verovaroin rahoitettavaan tuottamattomaan työntekoon.
 
Viimeksi muokattu:

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Satonen sai eduskunnan luottamuksen 92-56. Oppositiosta Keskusta äänesti tyhjää ja Hjallis äänesti luottamuksen puolesta.

Ei taida hallitus ihan heti kaatua.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Näkisin huomenna olevan edessä historiallisen päivän. Mikäli Orpon johtamissa neuvotteluissa saavutetaan kompromissi ja poliittiset lakot ainakin hetkeksi taukoavat, voi sen nähdä suomalaisen sopimusyhteiskunnan erävoittona, vaikka eri osapuolet poteroihinsa jäisivätkin.

Mikäli taasen neuvottelutulosta ei saada ja satamat menevät kahdeksi viikoksi kiinni, näen sen yhtenä 2020-luvun poliittisista käännekohdista maassamme ja ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan heikkenemiseen pitkässä juoksussa, mitä ennen toki taloutemme ottaa ison iskun tavaranviennin pysähtymisen vuoksi.
 

Boogey

Jäsen
Suosikkijoukkue
Voittamisen kulttuuri
Näkisin huomenna olevan edessä historiallisen päivän. Mikäli Orpon johtamissa neuvotteluissa saavutetaan kompromissi ja poliittiset lakot ainakin hetkeksi taukoavat, voi sen nähdä suomalaisen sopimusyhteiskunnan erävoittona, vaikka eri osapuolet poteroihinsa jäisivätkin.

Mikäli taasen neuvottelutulosta ei saada ja satamat menevät kahdeksi viikoksi kiinni, näen sen yhtenä 2020-luvun poliittisista käännekohdista maassamme ja ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan heikkenemiseen pitkässä juoksussa, mitä ennen toki taloutemme ottaa ison iskun tavaranviennin pysähtymisen vuoksi.

Huomisen voi nähdä myös jonkinlaisena etappina sen suhteen pääseekö hallitus työllisyystavoitteisiinsa, vai putoaako taloudellisilta raameilta vielä enemmän pohja pois.

Paljon huudeltiin johtajuuden ja paikallaolon perään viimekaudella, se ois nyt Orpolla näytön paikka.
 

puuha-pete

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Minnesota, Hollanti
Koska hallitus aikoo esittää seuraavia toimia näiden nykyisten lisäksi? Nämähän on nyt vain alkusoittoa ja se soitto ei vielä valitettavasti riitä. Toivottavasti tämä saataisiin nyt iskostettua jokaisen päähän vaikka kuinka olisi lakkohaluja tai sakset teroitettuna.

Eikö joku (Sorsa?) sanonut, että kaikki kärsii? Sitä voisi nytkin koittaa tuoda ilmi.
 

Ramsss

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Huomisen voi nähdä myös jonkinlaisena etappina sen suhteen pääseekö hallitus työllisyystavoitteisiinsa, vai putoaako taloudellisilta raameilta vielä enemmän pohja pois.

Paljon huudeltiin johtajuuden ja paikallaolon perään viimekaudella, se ois nyt Orpolla näytön paikka.
Sanna Marinin hallituksen työllisyystavoite oli työllisyysasteen nousu 75% ja se täyttyi. Nyt työllisyysaste laskee koko ajan, joten mielestäni hallituksen työllisyystavoitteiden saavuttaminen on muutenkin täysin epärealistinen.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Josko annettaisiin potkut virkamiehille ja tuotaisiin kiinalaisia tilalle kysyy Samppa Vihdistä?

Minä kun ajattelin, että nyt ministeri, joka ei anna virkamiesten piipityksen ja lakien estää päätöksiä ja eikös niistä kansainvälisistä sopimuksia voinut aina erota?
 

IceWalker

Jäsen
Suosikkijoukkue
HJK, K-Kissat, PiTa

Hyvä kirjoitus vaikkakin hiukan provosoivakin samalla. Helppo kuitenkin olla samaa mieltä että luottamusta luomalla työpaikoilla ja yhteiskunnassakin voidaan saavuttaa myös niitä taloudellisia vaikutuksia.
Enqvist istuu tässä kahdella tuolilla, mikä onkin tärkeää, jos haluaa olla kansaa miellyttävä kolumnisti. Jokaisesta on varmasti miellyttävää kuulla, että on itse sairauslomansa ansainnut.

Mutta mainittuun ongelmaan tai oikeastaan mihinkään yhteiskunnalliseen ongelmaan ei ole olemassa "kaikki"-tason ratkaisuja. On yhtä lailla totta: kaikki ihmiset eivät ole lusmuja ja jotkut ihmiset ovat lusmuja.

Luottamus on hyvä asia, mutta valitettavasti kulttuurisen muutoksen myötä kontrolli on yhä parempi asia. Pienessä yrityksessä luottamus voi olla korkealla tasolla, mutta toisaalta pienessä yrityksessä yksikin mätä omena mädättää koko yhteisön. Toisaalta, suuressa yrityksessä luottamusta voidaan viljellä enemmänkin, koska muutama väärinkäytös ei vaikuta mihinkään. Puhumattakaan valtion tai kunnan duuneista.

Hyvinvoinnin ei materiaaliset tekijät ovat hyvinkin kannustettavia. Valitettavasti niistä ei kukaan poliitikko ole kiinnostunut, koska poliittinen systeemi on rahanjakokone. Yhteisyys olisi taloudellisesti kovinkin kannatettavaa: esimerkiksi niin, että osan sosiaalimenoista kattaisi suurperheen hoiva. Mutta suomalaiseen kulttuuriin ei tällainen enää istu: suomalainen perhe on yksilö, joka hoitaa omat asiansa.

Hallitus tuskin voi tehdä paljoakaan luottamuksen parantamiseksi yhteiskunnassa. Tosiasia on sekin, että VVM:n virkavastuulla tehdyt raportit talouden tilasta käsittää jokainen oikeustoimikelpoinen ja siis kansanedustajakin. Varmaan SAK:ssakin tämä ymmärretään. Silti on niin, että jokainen toimi, joka jollakin lailla leikkaa saavutettuja etuja, herättää huomattavaa epäluottamusta oppositiossa.

Se, mitä Allardt aikanaan analysoi ja ajatteli, vaati myös yhtenäiskulttuuria, homogeenistä väestöpohjaa, siedettävää ikäpyramidia, vahvaa työn etiikkaa ja lievempää sosiaaliturvaa. Nyt tällaiset asiat kuuluvat menneisyyteen: työteon etiikkakin on asia, jota joudutaan joudutaan työpaikoilla yhä enemmän kertaamaan niille, joille ei kotona tällaista arvopohjaa ole suotu.

Kunpa olisikin näin: sosiaaliturvan potentiaalisten mahdollisuuksien lisääntyminen johtaisi menojen aktuaaliseen laskuun. Eli siis jos olisi mahdollista hätätilanteessa vielä se ja se tuki, niin tämä lisäisi sellaista luottamusta valtion hyvään tahtoon, että tätä etua ei käytettäisi kuin hätätilanteessa. Mutta näin ei ikävä kyllä ole: tätä ei ole syytä moralisoida. Jos etuja on, niitä myös sumeilematta käytetään.

Haluaisinpa nähdä sen yhteiskuntatutkijan, joka analysoisi sosiaalietuuksien väärinkäyttöä tai liikakäyttöä. Ura ei urkenisi sen jälkeen juuri missään. Tämä vain sivuhuomautuksena siihen, että joissakin tapauksissa kontrolli on vain parempi asia kuin luottamus. Ainakin jos on kyse veronmaksajien rahoista.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös