Petteri Orpon hallitus

[Kimmo_Ahteri]

Huomaathan, että seinistä, lämmöstä ja muusta ylläpidosta maksetaan ja niihin verrattuna kuljetukset ovat halpoja.

Suosittelen jokaiselle HS:n juttua terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta pääjohtajasta, Mika Salmisesta. Hän kertoo ongelmat sellaisena kuin ne ovat ja antaa myös ratkaisusuosituksia. Yksityisten ottaminen mukaan perusterveydenhoitoon järkevällä (= ei Marinin hallituksen tapa) tavalla on välttämätöntä.

Vuosi sotea | Suomessa hoidetaan ”suhteettomassa määrin” melko terveitä ihmisiä, sanoo THL:n Mika Salminen

Yksi sote-uudistuksen yksi tavoite oli turvata yhdenvertaiset palvelut. Nyt huolena on, että säästöt tehdäänkin perusterveydenhoidosta eikä erikoissairaanhoidosta, sanoo THL:n Mika Salminen. HS käy juttusarjassa läpi, miten uudistuksen tavoitteissa on edistytty vuoden aikana.

www.hs.fi

Yksi mahdollisuus olisi myös purkaa jättimäisiä terveyskeskuksia ja kulkea kohti oman lääkärin hoitoa. Tästä on kokemuksia jo useissa maissa ja mitä olen pintapuolisesti tutustunut, niiden avulla taklataan myös terveydenhoidon henkilöstövajetta.

Toivoisin että Suomessa koittaisi aika, jolloin poliitikkojen ja puolueiden intressit eivät painaisi niin paljon mm. terveydenhoidossa. Olisi aika kuunnella asiantuntijoita. Vihdoin.

Mika Salminen on ainakin saanut meikäläisen silmät aukeamaan siitä kuinka eriarvoinen ja samalla tehoton terveydenhuolto tässä maassa on.

Työterveyshuollon tuottamat lääkäripalvelut ovat varmaankin yksi tehottomimmista palveluista ja samalla varmaan kallein tuotantomuoto mitä maa päällään kantaa. Kun katsoo esimerkiksi Terveystalon lääkäripalveluja, yhdellä lääkärillä voi olla kymmeniä hyvin lyhyitä aikoja vapaana lähes heti. Tämä siis tarkoittaa että lääkäri on kuin taksikuski, venaamassa pokaa. Ero on vain siinä että lääkäreistä on pulaa, mutta taksikuskiksi pääsee helposti jos tolpilla istuskelu kiinnostaa.

Jos työterveyslääkärin pääasiallinen tehtävä on kirjoittaa saikkulappuja tai uusia reseptejä, eikö tätä voisi tehdä keskitetysti esim terveyskeskuksissa? Ja varmasti muutakin vähemmän kiireellistä ja vaativaa voisi tehdä terveyskeskuksissa.

Jos lääkäriä helppo tienesti kiinnostaa, yksityinen on varmasti oikea vaihtoehto, mutta jos olisi jokin määrällinen mittari, esim hoidettujen potilaiden määrä ja lisäksi laadullinen mittari esim tervehtyneiden potilaiden määrä, julkisella puolella pystyisi kehittämään ammattitaitoaan paremmin ja kehittyä työssään. Ja samalla helpottaisi yhteiskunnan hoitovajetta.

Eli Mika Salminen on aivan oikeassa, koko työterveysjärjestelmä pitäisi purkaa. Jos työnantajat vaativat omille työntekijöilleen työterveyspalveluita, yksityinen voisi ottaa hoitaakseen sellaiset palvelut jotka edistävät työssä jaksamista.

Työnantajat teilasivat Salmisen ehdotuksen, mutta tämä voisi olla ehkä yksi helpoimmista keinoista lisätä lääkäreiden tuottavuutta, helpottaa lääkäripulaa ja parantaa terveyspalveluita.

 

[Tadu]

Kyllä sitä voi Ukrainan sodan ja koronan aikana pitää hyvänä saavutuksena. Mutta aina voi olla erimieltä!

Edelleen en pidä työllisten määrää minkäänlaisena mittarina hallituksen onnistumiselle tai tekemisille, joten en voi sitä pitää minkäänlaisena hallituksen saavutuksena. Edellisestä viestistä löytyy perustelut. Samoin kuin en pidä sitä minkäänlaisena mittarina Orpon hallituksen mahdolliselle onnistumiselle tai epäonnistumiselle.

Marinin hallituksen ulkopolitiikka Ukrainan sodan myötä oli vahva onnistuminen, sekä koronakriisin hoito oli myös melko onnistunutta. Niistä olen kehunut edellistä hallitusta aiemmin. Talouspoliittisesti neljän vuoden aikana lisättiin tarpeellisten menojen (Ukrainan tuki, PV) lisäksi myös ylimääräisiä menoja, joita nyt joudutaan sitten karsimaan (sosiaaliturva, epäonnistunut sote-uudistus, eläkkeet). Siltä osin en voi olla tyytyväinen.

 

[Tadu]

Jos työterveyslääkärin pääasiallinen tehtävä on kirjoittaa saikkulappuja tai uusia reseptejä, eikö tätä voisi tehdä keskitetysti esim terveyskeskuksissa? Ja varmasti muutakin vähemmän kiireellistä ja vaativaa voisi tehdä terveyskeskuksissa.

Miksi tuo olisi yhtään halvempaa tai kannattavampaa toteuttaa terveyskeskuksessa?

Ne kalliit ostolääkärit työskentelevät juuri siellä julkisella puolella.

 

[Normandia]

Edelleen en pidä työllisten määrää minkäänlaisena mittarina hallituksen onnistumiselle tai tekemisille, joten en voi sitä pitää minkäänlaisena hallituksen saavutuksena. Edellisestä viestistä löytyy perustelut. Samoin kuin en pidä sitä minkäänlaisena mittarina Orpon hallituksen mahdolliselle onnistumiselle tai epäonnistumiselle.

Marinin hallituksen ulkopolitiikka Ukrainan sodan myötä oli vahva onnistuminen, sekä koronakriisin hoito oli myös melko onnistunutta. Niistä olen kehunut edellistä hallitusta aiemmin. Talouspoliittisesti neljän vuoden aikana lisättiin tarpeellisten menojen (Ukrainan tuki, PV) lisäksi myös ylimääräisiä menoja, joita nyt joudutaan sitten karsimaan (sosiaaliturva, epäonnistunut sote-uudistus, eläkkeet). Siltä osin en voi olla tyytyväinen.

Varmasti on suhdanteetkin vaikuttanu. Mutta pieni kehu kuitenkin M-hallitukselle.

Saa nyt nähdä miten nyt ihmiset kouluttautuvat työpaikkojen kokoajan vähentyessä ja kustannusten noustessa. Toivottavasti ihmisten uudelleenkoulutusta tuetaan. Toivottavasti asioista neuvotellaan enemmän, joten saadaan ehkä paremmin yli hallituskauden toimivia päätöksiä. Toivottavasti maailmantalous alkaa pian vetämään korkojen laskettua ja täten monet maa ehkä investoi jopa Suomeen. Joo epäonnistunut sote, jonkunlainen yksityisen - ja julkisen yhteistoiminta olisi tarvittu. Toivottavasti pidetään myös vähävaraisten ja vammaisten terveyspalveluista huolta, vaikka nyt otettaisiinkin yksityistä puolta mukaan. Kaikilla kun ei ole sitä varaa koskaan käyttää.

 

[Kimmo_Ahteri]

Miksi tuo olisi yhtään halvempaa tai kannattavampaa toteuttaa terveyskeskuksessa?

Ne kalliit ostolääkärit työskentelevät juuri siellä julkisella puolella.

Ihan siitä syystä, että lääkäreiden ajankäyttö tehostuisi, kun julkisella puolella kaikki olisi keskitettynä yhteen terveyskeskukseen, eikä tämän lisäksi olisi kaksi muuta yksityistä klinikkaa tekemässä ihan samaa työtä viereisessä talossa. Julkisella puolella yhden saisi hoidettua pois jonosta, oven takana olisi heti toinen potilas. Ja jos oven takana ei olisikaan ketään tulossa, isommassa yksikössä varmasti löytyisi muutakin tekemistä lääkärille. Koska kysyntä ja tarjonta määrittää hinnan, lääkäreiden tehokkuus laskisi hintaa.

 

[Tadu]

Ihan siitä syystä, että lääkäreiden ajankäyttö tehostuisi, kun julkisella puolella kaikki olisi keskitettynä yhteen terveyskeskukseen, eikä tämän lisäksi olisi kaksi muuta yksityistä klinikkaa tekemässä ihan samaa työtä viereisessä talossa. Julkisella puolella yhden saisi hoidettua pois jonosta, oven takana olisi heti toinen potilas. Ja jos oven takana ei olisikaan ketään tulossa, isommassa yksikössä varmasti löytyisi muutakin tekemistä lääkärille. Koska kysyntä ja tarjonta määrittää hinnan, lääkäreiden tehokkuus laskisi hintaa.

Voi olla noinkin. Siitä olen samaa mieltä, että eriarvoistava järjestelmä toki on. Eikä tuo yksityinen terveydenhoito missään tapauksessa ole ongelmaton järjestelmä.

 

[mjr]

Voi olla noinkin. Siitä olen samaa mieltä, että eriarvoistava järjestelmä toki on. Eikä tuo yksityinen terveydenhoito missään tapauksessa ole ongelmaton järjestelmä.

No siis Sipilän täysin yhtä tuhoisassa soteratkaisussa Keskusta sai läpi maakuntahimmelinsä ja Kokoomus puolestaan sen oman huonoimman ideansa eli lainsäädännön joka oli suurin piirtein saneltu Pihlajalinnan ja Mehiläisen et alin toimesta: siinä versiossa yksityiset toimijat olisivat voineet tuottoisasti ottaa kontolleen perusterveydenhoitoa ja heittää vaikeimmat ja kalliimmat potilaat julkiselle puolelle, jolla puolestaan olisi olleet - sinänsä toki kuvitteelliset - menokehykset. Lopputulema olisi ollut varmat voitot yksityiselle sektorille ja varmat alijäämät julkiselle. Eipä siis todellakaan mikään ihme että neuvottelutauoilla Risikon puhelin taajaan pirisi terveysjättien lobbareiden soitoista.

 

[Aihio]

Itse näen että tuo perusterveydenhoito on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti myös yksityisellä puolella, mutta se vaati että siellä on oikeasti tahtoa kilpailuttaa ja poliittinen lobbaus ei aja sitä väärille teille.

Erikoissairaanhoito pitää olla muutamalla keskitetyllä yliopistosairaalalla, ei ole järkeä hajauttaa sitä joka sote-alueelle. ts. jos se tekonivel pitää laittaa niin Suomessa voi olla vaikka pari sairaalaa missä se voidaan tehdä.

 

[mjr]

Itse näen että tuo perusterveydenhoito on mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti myös yksityisellä puolella, mutta se vaati että siellä on oikeasti tahtoa kilpailuttaa ja poliittinen lobbaus ei aja sitä väärille teille.

Ehdottomasti näin mutta Sipilän mallissa tämä ei olisi toteutunut järkevästi vaan tehottomalla ja yksityisiä terveysjättejä huomattavasti hyödyttävällä tavalla. Lobbaus on tehokas sijoitus.

 

[SherwoodinHartsa]

Ajattelin muutaman kommentin kirjoittaa, koska eräiden kirjoittajien mielestä kuulun siihen ihmisryhmään, jotka ovat tehottomia, kalliita, leikkausten ulkopuolella – eli eläkeläisiin. Ollut jo 1.5 vuotta työskenneltyäni 39,5 vuotta. Noihin vuosiin sisältyvät myös kolme lasta, jotka vaimon kanssa hankimme nuorena, ensimmäisen 22-vuotiaana, että riittää Suomessa eläkkeen maksajia.

Nyt ihmetellään, kuinka ikärakenne vinoutuu ja kansa eläköityy ja vanhenee. Mutta nuoret eivät hanki lapsia, eivät edes ei niin nuoret- siis päälle 30-vuotiaat. Koiria kyllä näkee nuorilla pareilla, mutta missä lapset?

Itse osaan käyttää mielestäni helvetin hyvin erilaisia digipalveluja, myös koskien terveydenhuoltoa. Mutta seuraan hyvin tiiviisti pian 86-vuotta täyttävää appiukkoa.

Hän jäi aikanaan eläkkeelle ilman, että olisi joutunut työssään käyttämään tietokonetta. Matkapuhelimena on senioripuhelin, jolla soittaa ja käyttää tekstiviestiä. En oikein usko, että häneltä onnistuu digiterveydenhuolto.
Tai onnistuu, jos minä tai vaimoni olemme käyttämässä tietokonetta. Tämän digitalisaation lisäämisen myös terveydenhuollossa ymmärrän määrättyyn rajaan asti.

Ongelmaksi taitaa tulla se sama, joka vaivaa nykyään vähän kaikkea tietotekniikkaa. Julkiset toimijat tilaavat jotain ja yhtiöt toimittavat jotain. Sitten koekäytetään ja todetaan, ettei me tällaisella mitään tehdä. Vastaus on, että tätähän te tilasitte. Mutta maksakaa XX Euroa lisää, niin saatte mitä tarvitsette. Kivaa, vai?

 

[Jämerä]

Ajattelin muutaman kommentin kirjoittaa, koska eräiden kirjoittajien mielestä kuulun siihen ihmisryhmään, jotka ovat tehottomia, kalliita, leikkausten ulkopuolella – eli eläkeläisiin. Ollut jo 1.5 vuotta työskenneltyäni 39,5 vuotta. Noihin vuosiin sisältyvät myös kolme lasta, jotka vaimon kanssa hankimme nuorena, ensimmäisen 22-vuotiaana, että riittää Suomessa eläkkeen maksajia.

Olen henkilökohtaisesti aika kyllästynyt lukemaan tämänkaltaisia uhriutumisia eläkeläisiltä. Se on ihan sama mitä joku yksilö on tehnyt, tilastot eivät valitettavasti valehtele. Meillä ei vaan ole varaa jatkaa nykyisellä linjalla, vaan sen tien päässä on hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, mahdollisesti jonkun muun kuin kansan valitsemien päättäjien toimesta. Painotan että tämä ei ole akuutti ongelma, aikaa on vielä hyvin, mutta vaadittavat toimet ovat niin merkittäviä että parempi olisi tehdä ne vähitellen, kuin kertarysäyksellä. Joka tapauksessa vinoutunut ikärakenne yhdessä Euroopan heikon talouskehityksen kanssa johtaa siihen että talouskasvusta on turha odottaa pelastajaa.

Nyt ihmetellään, kuinka ikärakenne vinoutuu ja kansa eläköityy ja vanhenee. Mutta nuoret eivät hanki lapsia, eivät edes ei niin nuoret- siis päälle 30-vuotiaat. Koiria kyllä näkee nuorilla pareilla, mutta missä lapset?

Syntyvyys laski jyrkästi 60-luvulta lähtien saavuttaen 70-luvun alusta tason joka pysyi suhteellisen vakaana aina viime vuosikymmenelle asti. Meidän nykyiset ongelmat johtuvat juurikin tuosta 1970-luvulla vakiintuneesta tasosta, ei siitä että "nykynuoret hankkii koiria lasten sijaan". Sekin tulee olemaan ongelma, tosin vasta 30 vuoden päästä. On kuitenkin huomattavasti akuutimpi ongelma, miten korjataan tuo "aiempi" väestöpyramidin vinouma.

 

[JZZ]

Mutta seuraan hyvin tiiviisti pian 86-vuotta täyttävää appiukkoa.

Hän jäi aikanaan eläkkeelle ilman, että olisi joutunut työssään käyttämään tietokonetta. Matkapuhelimena on senioripuhelin, jolla soittaa ja käyttää tekstiviestiä.

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

 

[SherwoodinHartsa]

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

En ole appiukon osaamista tai osaamattomuutta sen enempää ihmetellyt. Kukin taaplaa tyylillään. Kiva jos itse osaat.

 

[Styge]

Nyt täytyy kyllä ihmetellä. Kotitietokoneet ovat olleet arkipäivää jo 40 vuotta. Internet 25 vuotta. Älypuhelimetkin jo 15 vuotta. Appiukkosi on ollut minun ikäiseni kun kotitietokoneet on tullut, eikä koskaan mieleen ole tullut että niitä voisi opetella käyttämään? Kuinka kauan ihmiset voi änkyröidä että "ei halua" elää nykypäivässä ja vaatia palveluita vain siten kuin he itse niitä haluavat käyttää? Kai sitä ihminen itsekin jo haluaisi hiukan ottaa taakkaa pois omilta jälkeläisiltään, kun nykyaikana ei käytännössä mikään enää onnistu ilman digipalveluita. On ihan turha syyttää kehittyvää maailmaa kuitenkaan sitä, että heillä ei ole osaamista - sitä on kyllä ollut tarjolla ihan jokaiselle sekä yhteiskunnan puolelta että varmastikin ihan normaaliarjessakin.

No, riippuu aika paljon, mitä töitä sitä on tehty. Ennen intenetiä sen kotitietokoneen tarpeet olivat kuitenkin kovin rajallisia. Ja internetinkin tultua vei aikansa ennen kuin digipalvelut isossa mittakaavassa löi läpi.

 

[Styge]

Olen henkilökohtaisesti aika kyllästynyt lukemaan tämänkaltaisia uhriutumisia eläkeläisiltä. Se on ihan sama mitä joku yksilö on tehnyt, tilastot eivät valitettavasti valehtele. Meillä ei vaan ole varaa jatkaa nykyisellä linjalla, vaan sen tien päässä on hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, mahdollisesti jonkun muun kuin kansan valitsemien päättäjien toimesta. Painotan että tämä ei ole akuutti ongelma, aikaa on vielä hyvin, mutta vaadittavat toimet ovat niin merkittäviä että parempi olisi tehdä ne vähitellen, kuin kertarysäyksellä. Joka tapauksessa vinoutunut ikärakenne yhdessä Euroopan heikon talouskehityksen kanssa johtaa siihen että talouskasvusta on turha odottaa pelastajaa.


Syntyvyys laski jyrkästi 60-luvulta lähtien saavuttaen 70-luvun alusta tason joka pysyi suhteellisen vakaana aina viime vuosikymmenelle asti. Meidän nykyiset ongelmat johtuvat juurikin tuosta 1970-luvulla vakiintuneesta tasosta, ei siitä että "nykynuoret hankkii koiria lasten sijaan". Sekin tulee olemaan ongelma, tosin vasta 30 vuoden päästä. On kuitenkin huomattavasti akuutimpi ongelma, miten korjataan tuo "aiempi" väestöpyramidin vinouma.

Olisi sen talouden hyvä kasvaa edes inflaation vauhdissa, ellei sitten haluta jatkuvaa kurjistumista.

Vaikka periaatteessa voisin lapsia haluta lisääkin, on se ainakin Helsingissä tehty niin helvetin kalliiksi keskiluokkaiselle, että saanee jäädä tähän. Kovin paljoa ei jaksa omaa elämäänsä kurjistaa sen takia, että tulipa tehtyä lapsia.

 

[JZZ]

No, riippuu aika paljon, mitä töitä sitä on tehty. Ennen intenetiä sen kotitietokoneen tarpeet olivat kuitenkin kovin rajallisia. Ja internetinkin tultua vei aikansa ennen kuin digipalvelut isossa mittakaavassa löi läpi.

Nimenomaan puhuin nyt halusta. Ei se ole ollut mistään muusta kiinni kuin halusta opetella uusia asioita. Omat vanhempani (isä lähestyy jo kahdeksaakymppiä) ovat ihan siksikin ottaneet asiat haltuun, että normaalielämä on jo reilut kymmenen vuotta ollut huomattavan hankalaa ilman digitaalisia palveluita, ihan pankkiasioista virastokäynteihin, varsinkin jos asuu jossain yhtään kasvukeskuksen ulkopuolella. Rahastakaan ei voi olla kyse kun senioripuhelin maksaa enemmän kuin halvimmat älypuhelimet. Mutta siis tosiaan hieno juttu jos jälkikasvu jaksaa näiden kanssa auttaa, niinhän se pitääkin.

 

[Satunnainen]

Suomen työllisyysaste on korkeimmillaan vuosikymmeniin. Miten sitä kasvua saataisiin niin paljon vielä tuosta, että velkaantuminenkin taittuisi? Muuta kuin työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä, mikä sekin on hankala rasti.

Luonnollisesti lisäämällä tuottavuutta. Ja siihen toki päälle tuota mainitsemaasi väestörakenteen korjausta. Ei Suomen ero vaikkapa Tanskaan selity niinkään työllisyysasteen vaan työn tuottavuuden erolla. Siis väestörakenteen lisäksi.

 

[SherwoodinHartsa]

Tuottavuuden lisääminen lisää samalla kasvua. Mutta tuntuu, että kaikki eivät yhteiskunnassamme ole valmiita tekemään töitä ja nostamaan tuottavuutta, YLE:n netissä hyvä esimerkki asiasta : ”Miksi tekisit superraskasta työtä pienellä palkalla?” kysyy tukien varaan heittäytynyt Alma Tuuva.

Yksi asia mitä olen ihmetellyt jo pitempään ovat nuoret, jotka uupuvat ja masentuvat niin kovasti jo lukiosssa opiskellessaan. Tai jos selviävät lukiosta niin sitten jatko-opinnoissaan, kun ensin kokeilevat useampaa eri oppilaitosta ja oppisuuntaa.

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

 

[Tadu]

Pääkirjoitus: Sairaalasäästöt törmäsivät heti siltarumpupolitiikkaan

Asiantuntijat tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta politiikot eivät tiedä, miten sen jälkeen enää pärjäisi vaaleissa, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

Suomalaista terveydenhuoltoa on yritetty uudistaa jo vuosikausia ja jotakuinkin yhtä pitkään asiantuntijat ovat suositelleet sairaalaverkoston karsimista roimalla kädellä. Poliitikot ovat kuitenkin roikkuneet kiinni kotiseutujensa synnytyssairaaloissa, leikkauksissa ja päivystyksissä.

Jep.

 

[Hermes#41]

Onko peruskoulu tehnyt viimeisten 20 vuoden aikana jotain rakenteellisesti väärin osaa oppilaista koskien? Vai eivätkä oppilaat kestä sitä, että vaaditaan asioita? Tiedän, että yksi iso virhe on tehty, kun perusopetuksesta ja yleensä koulutuksesta on leikattu ja leikattu. Mutta mutta....

On tehty virheitä. Liikaa oppimista on jätetty nuoren omalle kontolle vs. lähiopetus. Ammatillisessa sama homma.

Nykynuorilla on täysin erilainen maailma, paineet, somet ja muut. Liian läheltä joutuu tätä seuraamaan. Ei ne nuoret ole huonompia kuin me niiden vanhemmat, mutta jotenkin tämä maailma on mennyt vaikeaksi ja ahdistavaksi verrattuna siihen mitä se oli kun itse olin nuori. Liekö tietoa ja "tietoa" liikaa.

 

[BitterX]

Pääkirjoitus: Sairaalasäästöt törmäsivät heti siltarumpupolitiikkaan

Asiantuntijat tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta politiikot eivät tiedä, miten sen jälkeen enää pärjäisi vaaleissa, kirjoittaa vastaava päätoimittaja Perttu Kauppinen.

www.iltalehti.fi

Jep.

Tätä se tiedossa ollut "hyvinvointialueiden" (naurettava jo sananakin) valuvika aiheuttaa.

Kun ollaan tähän tultu ja tämmöinen systeemi saatu kyhätyksi kasaan, niin eihän sen nähdäkseni pitäisi olla valtion tehtävä päättää alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vaan ei sen siten pitäisi sitä tietysti myöskään rahoittaa.

Ainoa järkevä tapa edetä asiassa olisi seuraava:

- "hyvinvointialueiden" ja maakuntien tehtävien yhdistäminen

- joidenkin muiden oleellisten aluehallinnollisten tehtävien siirtäminen nyt olemassa olevilta aluehallinnollisilta virastoilta maakunnille (oleellisimmin elinkeinotoimi ja muut aluekehitykselliset tehtävät, jotta alueilla olisi välineet alueelliseen elinvoimatyöhön)

- verotusoikeus maakunnille

Tällä tavoin maakunnat (sis. nykyiset "hyvinvointialueet") voisivat järjestää erikoissairaanhoitonsa parhaaksi katsomallaan tavalla niiden resurssien puitteissa, mitkä ne ovat omalla toiminnallaan itse keränneet. Sen pohjalta nähtäisiin ikään kuin markkinalogiikan määrittelemänä, että missä kannattaa ylläpitää minkäkin laajuista erikoissairaanhoitoa ja mistä niitä kannattaa ulkoistaa maksusta muille alueille.

Ei tän niin vaikeeta pitäisi olla.

 

[Tadu]

Tätä se tiedossa ollut "hyvinvointialueiden" (naurettava jo sananakin) valuvika aiheuttaa.

Kun ollaan tähän tultu ja tämmöinen systeemi saatu kyhätyksi kasaan, niin eihän sen nähdäkseni pitäisi olla valtion tehtävä päättää alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vaan ei sen siten pitäisi sitä tietysti myöskään rahoittaa.

Ainoa järkevä tapa edetä asiassa olisi seuraava:

- "hyvinvointialueiden" ja maakuntien tehtävien yhdistäminen

- joidenkin muiden oleellisten aluehallinnollisten tehtävien siirtäminen nyt olemassa olevilta aluehallinnollisilta virastoilta maakunnille (oleellisimmin elinkeinotoimi ja muut aluekehitykselliset tehtävät, jotta alueilla olisi välineet alueelliseen elinvoimatyöhön)

- verotusoikeus maakunnille

Tällä tavoin maakunnat (sis. nykyiset "hyvinvointialueet") voisivat järjestää erikoissairaanhoitonsa parhaaksi katsomallaan tavalla niiden resurssien puitteissa, mitkä ne ovat omalla toiminnallaan itse keränneet. Sen pohjalta nähtäisiin ikään kuin markkinalogiikan määrittelemänä, että missä kannattaa ylläpitää minkäkin laajuista erikoissairaanhoitoa ja mistä niitä kannattaa ulkoistaa maksusta muille alueille.

Ei tän niin vaikeeta pitäisi olla.

Ei tuo oikein onnistu noin, koska Suomessa on vain viisi yliopistollista sairaalaa, jossa tarjotaan ainoina kaikista vaativinta erikoissairaanhoitoa. Eli pahoinvointialueiden määrä pitäisi supistaa viiteen, jolloin alueet voisivat edes leikkiä itsenäisiä.

 

[Normandia]

STM:n raportista A-studiossa torstaina pieniä poimintoja. Onneksi pelkkä raportti eikä hallituksen esitys, jonka vastuu ministeri Laiho ja opetusministeri Henriksson tyrmänny. Mielenkiintoinen studio. Virolainen ja Seppälä tuntuivat asiallisilta ja asiansa tuntevilta. Saa nähdä mitä sieltä tulee! Vähän sekava kirjoitus, sori siitä.

Virolainen, raportin vetäjä: Ajuri uudistukselle henkilöstöpula. Hänen mielestä hyvä että raportti aiheuttaa paljon julkista keskustelua. Toivoo että päätökset tehtäisiin datapohjaisesti. Raportti ei pysty arvioimaan aluepoliittiisia vaikutuksia, elinkeinopuolen vaikutuksia. Korostaa suuresti sitä, että henkilöstöä saadaan riittämään. Hänenkään mielestään hoitohenkilöstö ei tule suurissa määrin siirtymään ja tämä on iso ongelma. Pitäisi yrittää vähentää päivystystarvetta esim. perusterveydenhuoltoa parantamalla. Korostaa myös digitalisaation merkitystä.

Kiuru: Kiurukin perää vaikutusarviointeja. Korostaa että sote ollut voimassa vain 1v. Korostaa työnjaon kehittämistä, eikä siitä tunnu tulevan mitään tässä maassa. Hänkin miettii miten saadaan ihmiset muuttamaan, on jo havaintoja ettei ihmiset muuta.

Laiho: Tarvitaan taustatietoa enemmän raportin pohjaksi. Enemmän tietoa miten vaikuttaa alueellisesti, elinkeinollisesti. Pitää huomioida kotihoito, vanhusten palvelut, kehitysvammaiset. Pitää miettiä miten henkilöstöä allokoidaan eri paikkoihin.

Ylilääkäri Seppälä: jotain pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Puuttuu kaikki vaikutusarvioinnit miten se vaikuttaa rahoitukseen, väestöön. Selvitys siitä, että viekö sairaaloiden karsiminen rahan perusterveydenhuollolta. Digitaalisaatiota pitäisi korostaa, regulaatiota keventää - hänen mielestään nämä parantaa henkilöstön saatavuutta. Alueiden yhteistyötä pitäisi lisätä. Kunnon selvityksiä ylipäätään penää. Ihmettelee miten henkilöstö saadaan siirtymään, jos karsitaan sairaaloita, eivät ole tähän saakkakaan siirtyneet. Miettii kuinka suuria investointeja tulisi uusien alueiden sairaaloiden rakentamisesta ja kuinka paljon tulisi alaskirjauksia vanhojen sairaaloiden alaskirjaamisesta - valtion talous hänen mielestä ei tulisi kestämään tätä. Ylipäätään korostaa hyvien osien täytäänpanoa raportista. Ambulanssiralli tulee olee melkoinen jos liikaa sairaaloita leikataan. Sanoo jos yöpäivystyksiä leikataan, niin todennäköisesti vaikuttaa päiväaikaiseenkin toimintaan.

A-Talk: Kenen keskussairaala karsitaan? | A-studio

STM:n työryhmän ehdotus karsisi merkittävästi Suomen keskussairaaloiden määrää. Miltä alueilta lähtee keskussairaala, jos hallitus perkaa sairaalaverkkoa? A-Talkissa kansanedustajat Krista Kiuru (sd.) ja Mia Laiho (kok.) sekä Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä ja Päijät-Hämeen...

areena.yle.fi

 

[Hermes#41]

Olis yleisesti aika hyvä, jos poliittinen johto asettaisi raamit ja tavoitteet, mutta ei lähtisi "mikromanageroimaan" asioita vaan antaisi asiantuntijoiden hoitaa asian ja ratkaista nuo ongelmat.

Koskee sotea, työmarkkinoita melkein kaikkia asioita, joissa kyse on muusta kuin lainsäädännöstä.

 

[San Jose Shark #50]

Riikkahan on oppinut nopeasti talon tavoille. Eipä niihin edeltäjänsäkään vaivautunut vastaamaan ajallaan, joten ihan loogista jatkumoahan tämä on.

Kyllä ne leikkaukset varmasti vaikuttavat kaikkiin, myös niihin köyhiin lapsiperheisiin. Ne nyt vaan on pakko tehdä jollakin lailla, että meillä edes tulevaisuudessa olisi varaa auttaa niitä köyhiä lapsiperheitä. Viime vuonna "rahaa oli", nyt sitä ei ole.

Rahaa kyllä olisi mut ongelma on Kokkareiden ja PSn ideologiset valinnat. ETLAn ja EKn mielestä kansantaloutta hyödyttää leikata pienituloisilta ja alentaa rikkaiden verotaakkaa. Kokkareiden märkä päiväuni on minimoida veroprogressio ja siirtyä tasaveroon.