Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 635 942
  • 18 873

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Milloin muuten tehtiin viimeinen tupo eli tulopoliittinen kokonaisratkaisu? EK aikanaan nämä lopetti, mutta mikä on ollut vaikutus?

Itse ainakin kannattaisin paluuta tuohon malliin ainakin joiltain osin. Kuitenkin se käteen jäävä raha on oleellisin, eikä palkankorotuksen prosentit. Ostovoimaa voitaisiin säätää paljon paremmin kuin nykymallilla.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
No siis todellakin on, asiastahan on jatkuvasti puhuttu nämä vuosikymmenet - se on ollut aika tavalla se keskeisin motiivi sote-uudistuksen teossa. Toki sitten absurdisti teimmekin järjettömän pitkän viivytyksen jälkeen, no, juurikin tämän sote-uudistuksen, mikä ei auta asiaa juuri mitenkään. Mutta muistan itsekin puhuneeni tälläkin palstalla syvällisten rakenneuudistusten tarpeesta jo about parikymmentä vuotta sitten ja se todellakin perustui tietoisuuteen tulevista demografisista ongelmista ja huoltosuhteen kääntymisestä huonompaan suuntaan. Se vitsinä tarjoamani silloinen ratkaisu Osmon valitsemisesta tilapäiseksi Suomen diktaattoriksi uudistamaan ja keventämään palvelutuotannon rakenteet olisi todellakin ollut ideaali näin jälkikäteen ajateltuna...
Poliittisessa debatissa valtakunnan tasolla asiasta aloitettiin keskustelemaan ennen viime ek-vaaleja. Kansaa ei asia ole siis kiinnostanut. Toki asioihin yleensä herätään vasta kun paskat on housuissa. Esim Nato.

Sote-uudistuksen tarkoitus oli vielä Sipilän hallituksen aikana tosiaan estää kulujen karkaaminen käsistä, mutta Rinteen ja Marinin hallitusten sote-uudistuksen julkisissa keskusteluissa ainakaan ei taidettu ikinä mainita kustannusten hillitsemistä tavoitteeksi. Sen kyllä huomaa.

Ja siis olisihan se Sipilän hallituksen 18 maakunnan malli ollut varmaan lähes yhtä susi. Harmi kun Keskusta pääsi suhmuroimaan.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sote-uudistuksen tarkoitus oli vielä Sipilän hallituksen aikana tosiaan estää kulujen karkaaminen käsistä, mutta Rinteen ja Marinin hallitusten sote-uudistuksen julkisissa keskusteluissa ainakaan ei taidettu ikinä mainita kustannusten hillitsemistä tavoitteeksi. Sen kyllä huomaa.

Ja siis olisihan se Sipilän hallituksen 18 maakunnan malli ollut varmaan lähes yhtä susi. Harmi kun Keskusta pääsi suhmuroimaan.
Siis koko sote-uudistuksen taustalla on ollut pyrkimys rationalisointiin ja kulujen hillitsemiseen. Väestön nopea vanheneminen on itsessään valtava kuluautomaatti, siksi terveydenhoitoon tarvittaisiin mahdollisimman kustannustehokkaat ja virtaviivaistetut rakenteet. Eli viidelle yliopistolliselle keskussairaalalle perustuvat hoidollisesti hyvin keskitetyt sotealueet ja kuntaverkoston raju karsiminen. Tämä olisi toki erittäin tuskallinen ratkaisu ja esim etäisyydet hoitoon kasvaisivat merkittävästi monilla alueilla. Beggars can't be choosers on hyvä englanninkielinen sanonta.
 

Sonny Burnett

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei välttämättä. Jos keikka lääkärin palkkiolle vaikka laitetaan katto, niin työ tulee tehdyksi vaikka 7t€ kohtuullisella kuukausikorvauksella. Tai jos se sama tyyppi otetaankin julkiselle suoraan töihin.

Harvassa hommassa ostopalvelu tulee itse tehtyä edullisemmaksi. Silloin se on järkevää, jos oma kapasiteetti ei riitä ja/tai osaaminen ei riitä. Samoin tietyissä urakoissa jne.

Ei mikään asia ole mustavalkoinen. Mutta kyllä tuolla varsinkin lääkäri puolella kustannukset on karanneet käsistä. Itse asiassa taisi olla ainoa ala, jolla on ollut kasvua juuri tuo yksityinen sotesektori, joka tekee palvelua julkiselle puolelle.

Maksumuuri, mutta otsikko kertoo paljon. Lääkärit tienaavat varsinkin yksityisellä jo niin hyvin että vähempi työmäärä houkuttelee enemmän kuin tappiin verotettu kokoaikatyö.
 

Noppa10

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Ei välttämättä. Jos keikka lääkärin palkkiolle vaikka laitetaan katto, niin työ tulee tehdyksi vaikka 7t€ kohtuullisella kuukausikorvauksella. Tai jos se sama tyyppi otetaankin julkiselle suoraan töihin.

Niin, kyllähän monellekin alalle voitaisiin palkka- tai palkkiokatto säätää, epäilen, että ammattiliitot pillastuisivat täysin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että iso osa kansasta (tai ainakin demarit, vasemmisto ja ay-pomot) ovat sitä mieltä, että hallituksen tehtävä ei ole sorkkia palkkoja..
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Esimerkiksi tässä samassa yhteydessä on ehdotettu mm. korotusta yhtiöveroon, yleisesti ansio- ja pääomatuloveroihin ja erityinen korotus isotuloisille, varallisuusveron palautusta ja perintöveron korotusta, aina listalla olevaa listaamattomien yrityksien verotusta sekä yrittäjien verojen korotus, autoilun ja polttoaineverotuksen nostoa ja nämä kaikki varmasti näkyisivät suoraan täysimääräisinä verokertymän kasvuna korotusta vastaavin osin ja tukevat hyvin Suomen talouden nousua. Tai jos eivät, sitten korotetaan vain seuraavalla kierroksella vähän lisää?

Orpon hallituksen aikana valtiovarainministeriö on esittänyt useita veronkorotuksia. Osa toteutui (kuten alv:n nosto), osa vaillinaisesti ja osa ei lainkaan.

Esimerkkejä vvm:n ja hallituksen keskusteluista on kaikki alv:t 24 prosenttiin lähes 3 mrd vuodessa. Tupakka ja alkoholi nykyisestä lisää noin 300 miljoonaan. Valmisteverot, ajoneuvoverot yms indeksiin, jotain 0.8 mrd lisää. Listaamattomien osinkoverojen kiristys. Osinkotuotot laskisivat, mutta jokunen sata miljoonaa tulisi lisää. Eläkverotuksen kiristys nyt joku 80 miljoonaa valtiolle, voisi olla 160 miljoonaa. Säätiöt ja ay-liike verolle vielä noiden päälle. Ei iso summa, en huomioinut.

Noistakin tulee vuodessa sellaiset 4.5 mrd ja alvikaan ei olisi noussut 25.5 prosenttiin. Ei koskettu yritysveroon (osaan olisi syytä koskea, mutta laittaa kenties sama summa toisaalle), ei koskettu ansiotuloveroon.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Siis koko sote-uudistuksen taustalla on ollut pyrkimys rationalisointiin ja kulujen hillitsemiseen. Väestön nopea vanheneminen on itsessään valtava kuluautomaatti, siksi terveydenhoitoon tarvittaisiin mahdollisimman kustannustehokkaat ja virtaviivaistetut rakenteet. Eli viidelle yliopistolliselle keskussairaalalle perustuvat hoidollisesti hyvin keskitetyt sotealueet ja kuntaverkoston raju karsiminen. Tämä olisi toki erittäin tuskallinen ratkaisu ja esim etäisyydet hoitoon kasvaisivat merkittävästi monilla alueilla. Beggars can't be choosers on hyvä englanninkielinen sanonta.
Lainaan nyt Sosiaali- ja terveysministeriötä:

Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi 21 uudelle hyvinvointialueille 1.1.2023. Uudistuksen tavoitteena on luoda tasa-arvoisempi palvelujen saatavuus ja vähentää ihmisten välisiä terveys- ja hyvinvointieroja.

Punamullan sote-uudistuksessa se pyrkimys kulujen hillitsemiseen siirrettiin taustalle, jos sitä edes säilytettiin.
 

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Huonosti menestyvät yritykset ja persaukisiksi verotetut kuluttajat eivät vain tuota enää samaa kertymää kuin aikaisemmin ja hieman epäilen, paranisiko tilanne kurittamalla näitä vain entistä kovemmin.
Eipä tule mieleen yhtään valtiota, kaupunkia tai kuntaa, jonka rahoitusvaje olisi saatu oikaistua jatkuvalla veroruuvin kiristämisellä. Julkiselle sektorille kertyy helposti kaikenlaista oheispestiä toinen toisensa kylkeen, eikä ne varsinaisesti tuota mitään. Lakisääteisiä tehtäviä on kunnilla ja kaupungeilla niin paljon, että hyvä jos rahat riittävät edes niiden hoitamiseen. Sitten on vielä lukuisa joukko ei-lakisääteisiä tehtäviä, joihin uppoaa verorahaa, koska ”näin on aina tehty”. Niille jokaiselle löytyy puolestapuhujia, etenkin kuntapolitiikassa. Mistään ei voi leikata!

Joskus tuntuu siltä, että tavan palkansaajan tehtävä on maksaa mahdollisimman paljon veroja ja veroluonteisia maksuja sekä korkealle nostettuja erilaisia kulutus- ja perusmaksuja ainoastaan siksi, että nykyjärjestelmä pysyisi kasassa. Veronkorotukset ovat laiska ratkaisu, joka tähän pikemmin vanhan säilyttämiseen kuin järjestelmän uudistamiseen. Mielestäni tämä veronkorotusten tie on kuljettu loppuun ja on uuden aikakauden alku. Millainen se tulisi olla, niin siihen tuskin kukaan osaa yhtä ja oikeaa vastausta antaa. Erilaisia julkisia tehtäviä ja palveluita pitäisi tarkastella kriittisesti siitä näkökulmasta, että kuuluuko kustakin asiasta vastuu asiasta yhteiskunnalle vai yksilölle. Tulisiko joskus harkita veroprogression poistamista ja tasaveroon siirtymistä edes kokeilumielessä? Lisää rahaa, lisää kulutusta, lisää työpaikkoja, lisää verotuloja jne.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Niin, kyllähän monellekin alalle voitaisiin palkka- tai palkkiokatto säätää, epäilen, että ammattiliitot pillastuisivat täysin. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että iso osa kansasta (tai ainakin demarit, vasemmisto ja ay-pomot) ovat sitä mieltä, että hallituksen tehtävä ei ole sorkkia palkkoja..
Missä kohdin hallitus on sorkkinut palkkoja. Ei tuossakaan sitä tarvitse tehdä.

Ostaessa vaan määritellään maksimihinta, mitä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Ihan samalla tavalla se markkinatalous toimii.

Palvelun tuottaja voi ihan vapaasti maksaa palkkaa mitä haluaa.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Punamullan sote-uudistuksessa se pyrkimys kulujen hillitsemiseen siirrettiin taustalle, jos sitä edes säilytettiin.
No joo, sanotaan julkisuuteen mitä sanotaan, tämän myllyn perustarkoituksena on ollut luoda tehokkaammat palvelutuotannon rakenteet ikääntyvän väestön paineessa. Vaan siinäpä sitten hienosti epäonnistuttiin, the only thing you had to do... Olen itse asiassa vieläkin sangen äimänä, ensin siitä Sipilän "ratkaisusta", minkä jälkeen sitten Marinin version täydellinen epäonnistuminen. Näin ei Suomessa ole itsenäisyyden aikana tavannut tehdä, itkien ja potkien ollaan tavattu lopulta päätyä tarpeellisiin ja toimiviin rakenneuudistuksiin. Sentään vielä ulko- ja turvallisuupolitiikassa omaamme vanhaa joustavuutta, pragmaattisuutta ja häikäilemättömyyttä.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Missä kohdin hallitus on sorkkinut palkkoja. Ei tuossakaan sitä tarvitse tehdä.

Ostaessa vaan määritellään maksimihinta, mitä palvelusta ollaan valmiita maksamaan. Ihan samalla tavalla se markkinatalous toimii.

Palvelun tuottaja voi ihan vapaasti maksaa mitä haluaa.
Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.
Poikkeuksia varmasti on ja tulee. Mutta nykyisin esim. virassa olevia lääkäreitä houkutellaan yksityiselle samaan hommaan, missä jo on.

Kyllä nytkin onnistutaan hoitotakuuseen ja muihin puuttumaan ja sulkemaan sairaaloita.

Ei tuokaan asia voi olla mahdotonta ratkaista jos on halua.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland

Maksumuuri, mutta otsikko kertoo paljon. Lääkärit tienaavat varsinkin yksityisellä jo niin hyvin että vähempi työmäärä houkuttelee enemmän kuin tappiin verotettu kokoaikatyö.
Outoa porukkaa, nuo lääkärit. Ensin tehdään kovasti töitä peruskoulussa ja lukiossa 12 vuotta, että päästään lääkikseen. Sitten tehdään vielä kovemmin töitä, että päästään erittäin vaativa lääkis läpi. Sitten kun viimein ollaan siinä tavoiteammatissa, ei viitsitä tehdä edes 8-tuntista työpäivää ja 5-päiväistä työviikkoa kuten muut ihmiset.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Silloin pitäisi vaan poistaa laista pakko, että sotealueen on tarjottava palvelua X. Jos ainoa X:n osaava lääkäri pyytää 10 000 euroa, mutta sotealue ei voi maksaa kuin 7000 euroa, niin sitten sotealue ei voi suoriutua lakisääteisestä velvoitteestaan.

Eli eihän tuo ihan yksinkertainen asia ole.

Palvelusetelitkin ruokkivat tota väärää suuntausta. Pakkohan niitä on jakaa, kun muuten ei esim. tärkeään elämänlaatua parantavaan leikkaukseen ehkä pääse, mutta setelit yksityiselle lisäävät töitä siellä ja lääkäreiden kysyntää sinne. Kierre on valmis ja julkinen puoli maksaa tavallaan siitä että muualla hoidetaan potilaita, eikä yksityisellä työt lopu.

Palveluseteleiden tarkoitus on auttaa ihmisiä pääsemään nopeammin hoitoon, mutta niillä voi olla tahattomia vaikutuksia, jotka vahvistavat yksityisen terveydenhuollon asemaa julkisen kustannuksella. Kun julkinen sektori jakaa palveluseteleitä, se tukee tavallaan yksityistä puolta ja lisää siellä työn määrää ja lääkäreiden kysyntää. Tämä voi luoda kierteitä, joissa osaajia siirtyy enemmän yksityiselle puolelle, kun siellä on tarjolla lisää töitä ja usein paremmat palkat.

Tuloksena voi olla tilanne, jossa julkinen puoli ikään kuin maksaa siitä, että potilaat hoidetaan muualla, mutta samalla se menettää ammattilaisia yksityiselle. Tämä voi johtaa siihen, että julkisen puolen resurssit ja palvelut heikkenevät entisestään, mikä puolestaan lisää painetta palveluseteleihin ja yksityisten palveluiden käyttöön.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Sotealueiden suhteen verotusoikeus (siis käytännössä velvollisuus) on ainoa looginen lopputulema: jos on vastuussa palveluiden tuottamisessa niin sitten on myös vastuussa kulujen (olennaisesta, toki olisi erinäisiä valtionosuuksia) kattamisesta: täysin järkevää ja toimivaa. Tämä malli jossa keskushallinto kuittaa tai ei kuittaa kulut on täysin irrationaalinen. Tietysti se iso ongelma tässä on, että huomattava osa alueista ei vaan pysty tulemaan omillaan toimeen. Toisin kuin ne rationaaliset viisi yliopistollisiin sairaaloihin pohjautuvaa sotealuetta, joiden kaikkien veropohja olisi riittävän vahva.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Sait tämän kuulostamaan siltä, että tuo olisi juuri SE syy, miksi Ruotsin taloudella menee paljon paremmin.

Yksi syy se toki on. Yksi hemmetin monista.
Syitä on monia, mutta tämä vastakkainasettelu on yksi iso syy. Sama juttu on eri hallituskausien välillä, täällä pompitaan asioissa neljän vuoden välein laidasta laitaan ilman mitään yhtenäistä pitkän ajan linjaa. Ensin jaetaan lainarahaa ympäriinsä, sitten leikataan joka asiasta perään. Mitähän seuraavaksi?
 

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Osa ay-johtajista elää jossain menneessä ajassa. Mutta eipä voi sanoa, että Orvotkaan aina järkevästi toimivat.
Kyllä vika tässä on ihan kummassakin osapuolessa, ei pelkästään ay-rintamalla. Tartteisi mennä eteenpäin, mutta silti jumiudutaan siihen vastakkainasetteluun.
 

Alejandro

Jäsen
Outoa porukkaa, nuo lääkärit. Ensin tehdään kovasti töitä peruskoulussa ja lukiossa 12 vuotta, että päästään lääkikseen. Sitten tehdään vielä kovemmin töitä, että päästään erittäin vaativa lääkis läpi. Sitten kun viimein ollaan siinä tavoiteammatissa, ei viitsitä tehdä edes 8-tuntista työpäivää ja 5-päiväistä työviikkoa kuten muut ihmiset.
Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Tai sitten työ on niin paskaa ja kuormittavaa, että ei sitä jaksaisi tehdä edes 40 tuntia viikossa. Valitettavasti oma puolisoni on tunnollinen erikoistuva lääkäri HUS:n alueella ja tälläkin hetkellä päivystämässä sen sijaan, että makoilisi kotona. Työtunnit ovat tavallisesti siellä noin 60 tunnissa per viikko sisältäen päivystyksiä. En tekisi kyseistä työtä, vaikka saisin kymppitonnin kuussa.

Olen monta kertaa sanonut hänelle, että tekisi nimettömiä vihjeitä eri medioille. Niin pimeetä tuo julkinen terveydenhuolto on.
Kaikki kunnia puolisollesi. 60-tuntinen työviikko on lääkärille kohtuuton, 40-tuntinen ei ole. Iso osa suomalaisista on työssä, joka on niin paskaa ja kuormittavaa, ettei sitä jaksaisi tehdä 40 tuntia viikossa. Silti sitä tehdään.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Jutteleppa joskus terveyskeskuksessa työskentelevälle lääkärille. Voit saada uutta näkökulmaa. Ei niitä suotta ammattipiireissä kutsuta suolakaivoksiksi.
Tunnen useita terveyskeskuslääkäreitä, joten en ole täysin tietämätön heidän tilanteestaan. Paskaa hommaa, ihan konkreettisesti. Mutta mikä todellisuudessa olisi heille kohtuullinen viikkotyöaika? Entä muut ammatit?

Olen muutaman kerran ollut todistamassa tilannetta, jossa lääkäri toteaa sosiaalityöntekijälle: "Mä en jaksaisi tehdä tuota sun duuniasi päivääkään!"

Olisiko siis lääkärille kohtuullinen viikkotyöaika vaikkapa 30 tuntia ja sosiaalityöntekijälle 20 tuntia? Muut painakoot 40-tuntista.

Toisinaan on yleisesti esitetty siirtymistä 4-päiväiseen työviikkoon tai 6-tuntiseen työpäivään. Tällaisten ajatusten on kuitattu olevan silkkaa kommunismia. Lääkärien osalta en vastaavaa viittausta kommunismiin ole kuullut koskaan. En tiedä miksi.
 

Alejandro

Jäsen
Mutta mikä todellisuudessa olisi heille kohtuullinen viikkotyöaika?
Varmaan se noin 40 tuntia, jos koko järjestelmää saataisiin ravisteltua. Vähän tällainen nollatason vastaus, mutta sote on kriisissä myös muista syistä, kuin pelkästään lääkäreiden työtunneista. Valitettavasti lääkärit ovat kuormitettuja erinäisistä tekijöistä johtuen, joka ajaa helpompiin hommiin. En syytä ihmisiä, vaan järjestelmää.
Entä muut ammatit?
Laaja kysymys. Riippuu ammatista. Ainakin IT-alalla luovissa töissä (mihin ohjelmoinnin lasken mukaan) kyse ei ole työtunneista tai koodiriveistä. Joskus tehokkain päivä on sellainen, että poistaa enemmän tavaraa, kuin lisää. Omalla kohdallani työtuntien kyttääminen tuntuu joltain 1800-luvun meiningiltä. Toki budjetissa pitää pysyä ja asiakkaita laskutetaan tuntien perusteella, mutta ei näitä hommia voi arvioida ja mitata samaan tapaan, kuin sote-alalla.
Toisinaan on yleisesti esitetty siirtymistä 4-päiväiseen työviikkoon tai 6-tuntiseen työpäivään. Tällaisten ajatusten on kuitattu olevan silkkaa kommunismia. Lääkärien osalta en vastaavaa viittausta kommunismiin ole kuullut koskaan. En tiedä miksi.
Minä olen kaukana kommunistista, mutta onneksi joillakin ajoilla 6 tuntista työpäivää voi tehdä jo nyt. Itsekin usein. Paljon tuntuu törmäävän sellaiseen puheeseen, että jos kaikille aloille ei saada lyhennettyä työviikkoa, niin sitten ei saisi muuallekaan, koska se olisi epäreilua.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nokia on hieno tarina. Liian usein vaan keskitytään siihen loppuun ja sen taivasteluun. Pitäisi ottaa mallia siitä miten Nokia lähti nousuun.

Itse olen eri mieltä siitä, että se oli pelkästään yhden yrityksen tarina. Kyllä siinä takana on paljon onnistumisia kouluttautumisessa, tiimin keräämisessä, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa.

Loppujen lopuksi kuitenkin rohkeudessa ja uskalluksessa uudistua, antaa tiimeille vapaus kehittää asioita ja sitouttaa ihmiset yritykseen. Tuskin on toistettavissa samassa mittakaavassa, mutta pienemmässä ja useammassa yrityksessä. Nokialta oppinsa saaneita on edelleen töissä valtaosassa suomen Teknologiayrityksiä.

Jotenkin silti olisi virkistävää, jos pystyisimme visioimaan tulevaisuutta sen sijaan, että keskustelu kääntyy liian usein menneeseen. Liian usein mietitään miksi joku ei ole mahdollista, kun pitäisi miettiä miten se mahdollistetaan.

Edit typot
Hyvä pointti. Syytä on kuitenkin nostaa esiin myös se tosiasia, että mitä umpimielinen ja huono johto voi saada aikaan - eli kaataa yrityksen kansainväliseltä huipulta hiipuvaksi, ja vieläpä hetkessä.
Voi vain miettiä, että jos puikoissa olisi ollut aito visionääri jästipään sijaan, niin missä oltaisiin nyt, ja mitä kaikkea muuta se olisikaan saattanut tuoda tullessaan.
 
Tämäkin osoittaa, että Suomen ongelma ei edelleenkään ole tehoton julkinen sektori vaan kasvun puute ja BKT:n koko.
On se julkinenkin ihan pirun tehoton monessa asiassa. Pieni esimerkki kunnan puolelta. KVTES:sissä henkilölle kuuluu palvelusvuosilisät. Kun henkilö aloittaa töissä niin ensin esihenkilö tarkastaa työtodistukset (=onko siellä palvelusvuosilisään hyväksyttävää aikaa). Sen jälkeen esihenkilö lähettää esihenkilön esihenkilölle nuo todistukset paperisena + täyttämänsä hakemuksen palvelusvuosilisään. Sitten esihenkilön esihenkilö allekirjoittaa ja hyväksyy hakemuksen sekä lähettää sen palkkahallintoon joka kirjaa lisän / palvelussuhteen ajan.

Noh mitäs sitten kun henkilötyöskentelee tällä työantajalla ja seuraava porras palvelusvuosilisästä tulee täyteen (siis kyseisellä työnantajalla työskentelyn aikana). Noh sitten palkkahallinto täyttää tuollaisen hakemuksen ja se lähetetään taas esihenkilön esihenkilölle, joka ehtiessään taas hyväksyy sekä allekirjoittaa lappusen sekä toimittaa sen takaisin palkkahallintoon. Sen jälkeen palkkis kirjaa lisän alkamaan takautuvasti siltä hetkeltä kun palvelusaikaa tullut vaadittava määrä täyteen. Lopuksi sitten seuraavan palkan yhteydessä maksetaan takautuvasti puuttuvat lisät viivästykorkoineen.

Edit. Kohtuullisen tehotonta on myös tämä:
 
Viimeksi muokattu:

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
@Mediakuutio, noinhan se menee. Hallinnossa on aina tehottomuutta, mutta toisaalla taas pulaa tekijöistä ja resursseista.

Nuo julkisen IT-hankkeet ovat oma tarinanaihe ja niihin on hassattu älytön määrä julkista rahaa ja IT firmat ovat kiittäneet.

Silti Suomen julkinen sektori on pieni verrattuna esim. Ruotsiin, Norjaan tai Tanskaan. Suhteessa BKT:n se on iso, mutta kun puhutaan koosta, ei voida puhua prosentista vaan pitää verrata euroja.

Isompi rakenteellinen ongelma on liian pieni BKT.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös