Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 565 254
  • 18 596

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Toki hyödytään vielä 2030 näistä nollakorkoisista lainoista. Toki olisi ehkä pitänyt sitoa enemmän valtionlainoja kiinteä korkoisiksi.

Sitä mukaan kun yksi laina maksetaan takaisin velkojille, sen tilalle otetaan uusi lainaerä. Lainaerien pituus vaihtelee puolen vuoden ja 30 vuoden välillä.

Vaikka nollakorkojen aika jää yhä kauemmas, valtio hyötyy siitä vielä pitkään. Esimerkiksi kolme vuotta sitten otettu suuri kolmen miljardin euron laina erääntyy syksyllä 2030. Sen korko on tasan nolla prosenttia.

 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Suomi otti esimerkiksi tammikuussa 2021 kymmenvuotisen lainan miljardilla eurolla. Korko oli silloin 0.4 prosenttia negatiivinen.

Koska valtio noudatti strategista korkoriskiasemaa, valtion velkahallintaa toimeenpaneva Valtiokonttori muutti suuren osan pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista lainoista vaihtuvakorkoisiksi. Näin ollen vuoden 2021 lopulla nollassa ollut joukkovelkakirjan korko on noussut tämän vuoden 2023 lokakuussa 3,3 prosenttiin.

Nollakorkojen päätyttyä valtion olisi tullut päivittää strategiansa, mutta sitä ei tehty. En usko, että valtiovarainministeri Saarikko tai pääministeri Marin edes ymmärsivät koko asiaa. Saattaa olla niinkin, että eivät edes tienneet.
Tästä nostin metelin jo viime syksynä, ei saanut ihan liian paljon vastakaikua - valtiokonttori kuulosti ilmeisesti hyvin uskottavalta ja tekniseltä... Ja varmasti myös poliitikoille, jotka eivät juuri kansantaloustiedettä ymmärrä edes vähän alusta. Minkä ehkä voi huomata peräti hallituksesta toiseen.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Jotta asiasta ei synny mahdollisesti väärää käsitystä, Suomi ottaa koko ajan lisää lainoja ja näillä maksetaan pois aiempia. Tämän takia korkojen nousu syö Suomen taloutta jo nyt.
Joo kyllä. Hyvin Kangasharju kuitenkin kuvasi tilannetta. Ettei ole niin yksinkertainen, vaan asioilla monta puolta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Jos katsotaan konsensusta päivitetyissä talousennusteissa vuodelle 2025, BKT kasvaa noin 1.8 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa saman verran ja investoinnit luokkaa 3.5 prosenttia. Muutos on riittävä ja nyt hallituksen toimien tarkoitus on ylläpitää kasvua myös 2026 ja siitä eteenpäin. Uusimmat talousennusteet
Talousennusteet... Siis ekonomisteilla on vaikeuksia jopa ennustaa edellisen neljänneksen kasvua. Toki on rationaalista odottaa, että jonkinlainen kasvu on tulossa, mutta enpä hämmästyisi jos se olisi sangen aneemista. Ja jos ei ole niin sitten lähinnä johtuisi vientimaittemme vahvoista noususuhdanteista, kotimaisen kysynnän uskon pysyvän jatkuvasti liian vaisuna.
 
Viimeksi muokattu:

ipaz

Jäsen
Poimin tuosta kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta vielä tämän:

Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.

Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.
X:ssa muutamakin julkisella töissä oleva henkilö on tuohtuneena kertonut, että heillä alkaa muutosneuvottelut. Orpo ja Purra saavat vihaa ylleen ja eräskin nuori naisoletettu kyseenalaisti että minne hän sitten menee töihin jos tulee potkut. Tässä on julkiselle usein työhön pyrkivän ja pääsevät suurin harha - helppo ja varma duuni.

Josta tulikin mieleeni eräs vanha työkaverini. Oli meillä parikymppisenä osarina opintojensa ohessa. Opiskeli muistaakseni valtio-oppia ja haaveili että pääsee valmistuttuaan valtiolle töihin johonkin ministeriöön virkahenkilöksi. Kysyin että onko se sun unelmaduuni, niin vastasi että no ei, mutta on kuullut että valtiolla palkat on todella hyvät ja työssä ei tarvitse tavoitella joko kuukausi jotain mittareita. Hän pääsi kuin pääsikin johonkin valtionvirastoon töihin, mutta sen enempää en tiedä.

Kun luin noita muutamia tuohtuneita X:ääjiä, niin tuli tämä henkilö heti mieleen. Tehnyt paljon töitä opintojensa suhteen että pääsisi "helppoihin valtion hommiin hyvällä palkalla". Mitäs nyt jos tuleekin irtosanominen ja seuraava duunipaikka on otettava yksityiseltä. Suomessa on todella paljon porukkaa, joille yksityisellä työskentely on punainen vaate.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Joo kyllä. Hyvin Kangasharju kuitenkin kuvasi tilannetta. Ettei ole niin yksinkertainen, vaan asioilla monta puolta.
No, minusta ei kyllä ihan niin valtavan monimutkaista. Pitkällä tähtäimellä, normaaliolosuhteissa tuo on voittava strategia - mutta negatiiviset korot eivät ole normaaliolosuhteita vaan historiallisesti täysin poikkeuksellisia.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
No, minusta ei kyllä ihan niin valtavan monimutkaista. Pitkällä tähtäimellä, normaaliolosuhteissa tuo on voittava strategia - mutta negatiiviset korot eivät ole normaaliolosuhteita vaan historiallisesti täysin poikkeuksellisia.
Taloudellisesti ehkä tärkeää että Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Toisaalta saadaan Suomen strategialla lainojen keskimääräinen kesto lyhyeemmäksi. Kangasharjun jutun mukaan myös hyödymme kun Euroopan keskuspankki laskee korkojaan, kun lyhyemmissä velkapapereissa korot laskevat nopeammin. Myös pidempiin velkakirjoihin liittyvästä aikapalkkiosta mainitaan, jonka pitäisi tehdä lyhyeemmistä velkakirjoista eduullisempia. Maalikkona en toki tiedä, mitä tämä käytännössä meinaa.

Alla siis muutama poiminta Kangasharjun IL uutisesta:

Kangasharjun mukaan tälle on kaksi selitystä. Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Silloin velkakirjasijoittajat ovat jo tottuneet sijoittamaan monipuolisesti eri mittaisiin velkapapereihin.

Toinen syy on ehkäistä isojen velkasummien erääntyminen saman aikaan, jolloin saattaa syntyä riskikeskittymä. Strategiassa pyritään ripottelemaan velkojen erääntymisiä tasaisesti eri vuosille.

Pitkää lainaa muutetaan lyhyeksi swapeilla eli johdannaissopimuksilla, koska lyhemmät korot ovat yleensä matalampia. Ilman swappeja Suomen lainojen painotettu keskimääräinen kesto olisi yli seitsemän vuotta, mutta swapeilla se on vain 4,5 vuotta.

Kun Euroopan keskuspankki huonona aikana laskee korkoja, silloin lyhyempien velkapaperien korot laskevat nopeammin, jolloin me hyötyisimme siitä.

Pidempiin velkakirjoihin liittyy myös sijoittajille suunnattu aikapalkkio term premium, jonka pitäisi tehdä lyhyistä vaihtuvakorkoisista lainoista edullisempia lainanottajalle. Tämä aikapalkkio oli negatiivinen jonkin aikaa, jolloin korkomarkkinat kääntyivät päälaelleen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Talousennusteet... Siis ekonomisteillä on vaikeuksia jopa ennustaa edellisen neljänneksen kasvua. Toki on rationaalista odottaa, että jonkinlainen kasvu on tulossa, mutta enpä hämmästyisi jos se olisi sangen aneemista. Ja jos ei ole niin sitten lähinnä johtuisi vientimaittemme vahvoista noususuhdanteista, kotimaisen kysynnän uskon pysyvän jatkuvasti liian vaisuna.

Ennusteet toteutuvat aivan kohtuullisesti kunhan ennustajana esimerkiksi Suomen Pankki tai vastaava. Virheitä tulee ja syytkin tiedetään: väärästä käsityksestä talouden nykytilassa tai ennakoimattomasta kehityksestä taloudessa. Talousennusteista ja niiden laadinnasta – Euro ja talous

Saksan talous on viime vuosikymmenet vaikuttanut merkittävästi Suomen kasvuun. Onhan se suurin vientimaamme. Samoin mm. Ruotsilla on huomattava merkitys. Kotimainen kysyntä riippuu myös ostovoiman kehityksestä. Millaiseksi se muodostuu 2025-2026, ratkaisee lähivuodet.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Saksan talous on viime vuosikymmenet vaikuttanut merkittävästi Suomen kasvuun. Onhan se suurin vientimaamme. Samoin mm. Ruotsilla on huomattava merkitys. Kotimainen kysyntä riippuu myös ostovoiman kehityksestä. Millaiseksi se muodostuu 2025-2026, ratkaisee lähivuodet.
Saksa ja muut merkittävät vientimaat. Ostovoiman ja kuluttajaluottamuksen suhteen olen itse aika pessimistinen. Toki se ainakin kyllä auttaa, kun inflaatio nyt alenee ja samalla palkat nousevat vähän jälkijunassa. Olisi tosi toivottavaa, että meidän kasvumme viimeinkin oikeasti vahvistuisi edes muutamaksi vuodeksi. Se yksi (todella monista) ääliömäisista oikeisto-liberalistisista talousmetaforista osuus vahingossa oikeaan: kyse ei pitäisi olla kakun jakamisesta tai sen kakun kaventamisesta vaan sen kasvattamisesta. Kasvu, kasvu, kasvu.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Valtion työntekijämäärä tulee putomaan n. 3-4 % joka tapauksessa 1.1.2025, kun nykyisten TE-toimistojen (ja osa ELY-keskusten) työntekijät siirtyvät kuntavetoisille työllisyysalueille. En tiedä, onko tämä huomioitu vähennyssuunnitelmissa?

Mitään säästöjä se ei tuo, koska TE-toimistojen nykyinen rahoitus vain ohjataan jatkossa työllisyysalueille.

Niillä taas on hyvin avoimesti tavoitteena lisätä palvelupisteiden määrää nykyisestä, mikä varmuudella lisää kustannuksia. Toki se on silloin lähtökohtaisesti kuntatalouden ongelma. Voin kuitenkin ennustaa, että ensi vuonna tullaan kuulemaan väitteitä, että valtio olisi antanut liian vähän rahaa työllistyysalueille, ja että rahoitusta tulisi lisätä. Silloin mitataan hallituksen linja, kun esim. työministeri Satosen kotiseudun Länsi-Pirkanmaan työllisyysalue ei pysty sekä toteuttamaan lakisääteisiä palveluita että avaamaan suunnittelemiaan uusia toimipaikkoja ilman lisärahoitusta...
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Taloudellisesti ehkä tärkeää että Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Toisaalta saadaan Suomen strategialla lainojen keskimääräinen kesto lyhyeemmäksi. Kangasharjun jutun mukaan myös hyödymme kun Euroopan keskuspankki laskee korkojaan, kun lyhyemmissä velkapapereissa korot laskevat nopeammin. Myös pidempiin velkakirjoihin liittyvästä aikapalkkiosta mainitaan, jonka pitäisi tehdä lyhyeemmistä velkakirjoista eduullisempia. Maalikkona en toki tiedä, mitä tämä käytännössä meinaa.
No siis näin kyynikkona julkistaloudenpidon suhteen uskallan hieman epäillä näitä tekno- ja byrokraattisia viisauksia. On siis täysin selvää, että normaaleissa korko-olosuhteissa nykyinen strategia on totaalisen rationaalinen. Mutta sen pitäisi niin voida joustaa sellaisessa ennen näkemättömässä tilanteessa, että korot ovatkin nollassa tai peräti helvetti negatiivisia.
 
Suosikkijoukkue
Ässät ja Ärrät
Juuri tässä on omasta mielestänikin Suomen ja Ruotsin ero. Ruotsilla on muutama iso vientiyritys ja vientiteollisuuden ala enemmän ja siksi sillä on varaa pitää yllä samankokoinen julkinen talous sekä hyvinvointivaltio. Lisäksi eron tekee oma valuutta mikä auttaa vientiä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Suomessa on viime vuodet syöty enemmän kuin on tienattu ja ylläpidetty elintasoa johon ei ole ollut varaa. Siinä olen kyllä samaa mieltä nykyisen hallituksen kanssa.

Kun katsoo Suomen ja Ruotsin infrastruktuuria suurimmissa kaupungeissa teollisuuden ja korkean teknologian yritysten osalta, niin eivät ne juuri eroa keskenään. Kummankin maan talous perustuu pitkälti metalliteollisuuden ja kemian alan vientiin.Työn tuottavuudessakaan tuskin on suuria eroja ainakaan suorittavan portaan osalta. Väitän että etu on siinä jopa Suomen hyväksi, jos mittarina pidetään pelkästään työnteon tehokkuutta. Suomi ei kuitenkaan osaa markkinoida yhtä hyvin tuotteitaan eikä muuntaa ideoita tuotteiksi ja monesti rahat onnistutaan vaan muuten hassaamaan johonkin.

Lisäksi Suomelta puuttuu vastaavankokoinen kaivosteollisuus ja malmiesiintymät kuin mitä Ruotsilla on jolloin raaka-aineita voidaan jatkojalostaa vientituotteiksi. Kaivosteollisuudella on Ruotsissa myös pitkät perinteet. Innovointeja ja niistä syntyviä isoja tuotantolaitosten projekteja kaivattaisiin tällä hetkellä Suomessa huomattavasti lisää, samoin kuin muitakin vaikkapa vihreään siirtymään liittyviä investointipäätöksiä. Siihen vaadittaisiin rohkeutta sekä myöskin alkupääomaa.
On totta, että Ruotsi saa kilpailuetua erinäisissä asioissa, mutta se todellinen ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä tulee hyvin esille tästä vitsistä:

Eräs kenkätehdas suunnitteli liiketoiminnan laajentamista Afrikkaan. He lähettivät suomalaisen myyntiedustajan mantereelle kartoittamaan tilannetta, ja selvittämään miten paljon sinne pitäisi investoida. Noh, suomalainen myyntiedustaja aikansa kierteli ympäri mannerta ja raportoi sitten pääkonttorille: Ei tänne kannata investoida, ei täällä kukaan käytä kenkiä.

Tehtaan johto päätti kuitenkin, että otetaanpa vielä toinen mielipide. He lähettivät ruotsalaisen myyntiedustajan paikalle. Tämä ruotsalainen myyntiedustaja sitten aikansa kartoitti tilannetta, ja raportoi sitten pääkonttorille: Äkkiä isot investoinnit tänne! Täällä ei kukaan käytä kenkiä!
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Hupaisin kuvio on tämä ajatus valtavasta leikkaamisesta ministeriöistä. Ministeriöissä työskentelee yhteensä, kaikki hallinnonalat ja VNK mukaan noin 5500 henkilöä. Pitäisi nettipalstojen mukaan kuulemma kymmeniä tuhansia leikata. Tämä 5500 mm. valmistelee tämän maan lainsäädännön.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun nettipalstoilla huudellaan kaikenlaista tietämättä... noh oikein yhtään mitään mistään.

Valtion virastoihin jos tulee leikkauksia, niin nyrkkisääntö minusta on se, että sen kulloisenkin viraston ydintehtävä pitää pystyä hoitamaan. Eli se ainakin meidän puljumme tapauksessa tarkoittaa sitä, että siellä suorittavassa portaassa pitää olla tarpeeksi osaavia ihmisiä töissä. Muuten tavallaan se kaikki siinä ympärillä on ihan turhaa, jos sitä itse lakisääteistä ydinhommaa ei ole hoitamassa riittävästi käsipareja, joilla on siihen tarvittava osaaminen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: DAF

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
On totta, että Ruotsi saa kilpailuetua erinäisissä asioissa, mutta se todellinen ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä tulee hyvin esille tästä vitsistä:
Itse olen miettinyt vaikka jotain ruokakulttuuria - joku murea saunapalvi on minusta todella herkullista ja kilpailukykyistä makunsa suhteen, jos siis kunnolla tehty laadukkaista raaka-aineista. Jossain Ranskassa tai Italiassa tuo olisi varmasti huolella brändätty ja markkinoitu: onko kyse aidosta savusaunasta ja luomulihasta, millä puulla tai puu-yhdistelmällä savustettu, miten kauan jne. Turistit täysin innostuisivat eksoottisesta metodista ja julkisuus olisi totaalisen positiivista. Mutta sen sijaan meillä mietitään, että miten voisi tuottaa about saman asian teollisesti ja halvalla, eikä tehrä ny mitään numeroo tästä.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
On totta, että Ruotsi saa kilpailuetua erinäisissä asioissa, mutta se todellinen ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä tulee hyvin esille tästä vitsistä:

Eräs kenkätehdas suunnitteli liiketoiminnan laajentamista Afrikkaan. He lähettivät suomalaisen myyntiedustajan mantereelle kartoittamaan tilannetta, ja selvittämään miten paljon sinne pitäisi investoida. Noh, suomalainen myyntiedustaja aikansa kierteli ympäri mannerta ja raportoi sitten pääkonttorille: Ei tänne kannata investoida, ei täällä kukaan käytä kenkiä.

Tehtaan johto päätti kuitenkin, että otetaanpa vielä toinen mielipide. He lähettivät ruotsalaisen myyntiedustajan paikalle. Tämä ruotsalainen myyntiedustaja sitten aikansa kartoitti tilannetta, ja raportoi sitten pääkonttorille: Äkkiä isot investoinnit tänne! Täällä ei kukaan käytä kenkiä!
Vaikka se katkeraa onkin myöntää, kaiketi me suomalaiset sitten vaan olemme "hölmöläisiä", mikäli vertailuryhmäksi ottaa muut pohjoismaalaiset. Kaukonäköisyys, innovatiivisuus ja sinnikäs työnteko eivät syystä tai toisesta ole kansallisia hyveitämme, ainakaan siinä mittakaavassa, mitä muualla. Tyydymme minimiin ja siihen, että voimme sipsipussi kourassa katsella viihdettä televisiosta, näin karrikoidusti ilmaistuna, siinä missä ruotsalainen samaan aikaan pyrkii kehittämään itseään ja osaamistaan.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Tyydymme minimiin ja siihen, että voimme sipsipussi kourassa katsella viihdettä televisiosta, näin karrikoidusti ilmaistuna, siinä missä ruotsalainen samaan aikaan pyrkii kehittämään itseään ja osaamistaan.
Vaikka meillä suomalaisilla onkin pitkät, ja sukupolvien taakse ulottuvat vankat perinteet aivan maailmanluokan tasoisesta itsemme väheksymisestä ja arvostelemisesta, niin tämä oli jo oikeasti meidänkin mittapuulla melkoinen toteamus.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka meillä suomalaisilla onkin pitkät perinteet aivan maailmanluokan tasoisesta itsemme väheksymisestä ja arvostelemisesta, niin tämä oli jo oikeasti meidänkin mittapuulla melkoinen toteamus.
Voi olla. Siltikin skenaario, missä se keskivertosuomalainen katselee televisiosta "Sohvaperunoita" tai "Temptation Island Suomea", siinä missä samaan aikaan keskivertoruotsalainen Bloombergin talousuutisia tai jotain laadukasta tiededokumenttia on mielessäni. Ruotsissa on monet tunnetut yhteiskunnalliset ongelmansa, mutta yhteiskunnallinen valveutuneisuus näyttää olevan siellä ihan eri mittakaavassa.

Suomalaiselle ongelma on ongelma. Ruotsalaiselle ongelma on myös mahdollisuus.
 

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
No siis näin kyynikkona julkistaloudenpidon suhteen uskallan hieman epäillä näitä tekno- ja byrokraattisia viisauksia. On siis täysin selvää, että normaaleissa korko-olosuhteissa nykyinen strategia on totaalisen rationaalinen. Mutta sen pitäisi niin voida joustaa sellaisessa ennen näkemättömässä tilanteessa, että korot ovatkin nollassa tai peräti helvetti negatiivisia.
Toivottavasti näin. Hyvä toki että näitä asioita kuitenkin nostetaan korkeasti arvostettujen talousasiantuntijoiden toimesta esille mahdollisimman selkokielisesti.
 

adolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat & Haminan Palloilijat
Voi olla. Siltikin skenaario, missä se keskivertosuomalainen katselee televisiosta "Sohvaperunoita" tai "Temptation Island Suomea", siinä missä samaan aikaan keskivertoruotsalainen Bloombergin talousuutisia tai jotain laadukasta tiededokumenttia on mielessäni.
Eiköhän siellä Ruotsissakin niitä ei-niin-hyvin-toimeentulevia rasvaisia sipsejä syöviä ja hömppä tosi-tv:tä katsovia ylipainoisia Svenssoneita ja Anderssoneja ole enemmän kuin tarpeeksi.

Toki sitä tosiasiaa ei mitenkään käy kiertäminen, että heidän taloutensa on mennyt aivan toiseen suuntaan, kuin Suomen talous viimeisen 15 vuoden aikana. Heillä on varaa ihan toisenlaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, kuin meillä.

Mutta jos täällä nyt halutaan saada asioihin parannusta, niin tuolla harjoittamasi kaltaisella negatiivisuudella en kyllä näe sitten niin minkäänlaista arvoa sen tavoitteen kanssa touhutessamme. Eiköhän täällä Suomessa tehdä monia asioita myös todella hyvin.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Eiköhän täällä Suomessa tehdä monia asioita myös todella hyvin.
Tästä olen täysin samaa mieltä - ellei meillä olisi verrokkina juuri pohjoismaisia veljesmaitamme niin olisimme todellakin esimerkillinen ja toimiva yhteiskunta. Eihän meitä kauhean paljon erota naapureistamme, lähinnä vain demografia ja euro (about alati liian vahva valuutta meille näissä olosuhteissa).
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Hexa

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
On totta, että Ruotsi saa kilpailuetua erinäisissä asioissa, mutta se todellinen ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä tulee hyvin esille tästä vitsistä:

Eräs kenkätehdas suunnitteli liiketoiminnan laajentamista Afrikkaan. He lähettivät suomalaisen myyntiedustajan mantereelle kartoittamaan tilannetta, ja selvittämään miten paljon sinne pitäisi investoida. Noh, suomalainen myyntiedustaja aikansa kierteli ympäri mannerta ja raportoi sitten pääkonttorille: Ei tänne kannata investoida, ei täällä kukaan käytä kenkiä.

Tehtaan johto päätti kuitenkin, että otetaanpa vielä toinen mielipide. He lähettivät ruotsalaisen myyntiedustajan paikalle. Tämä ruotsalainen myyntiedustaja sitten aikansa kartoitti tilannetta, ja raportoi sitten pääkonttorille: Äkkiä isot investoinnit tänne! Täällä ei kukaan käytä kenkiä!

:) Ruotsalaisten kanssa paljon jutellut kun sivukonttorimme siellä. Ei ole asiat Strömsöön lailla sielläkään aina menneet eikä mene edelleenkään. Mielipide-eroja on suuresti aina lähtien maahanmuutosta joka vedetty ihan vihkoon siellä, eikä laitavasemmisto- ja oikeisto puhu samaa kieltä taloudessakaan. Lisäksi se "sopimisen kulttuuri joissa yritysten päätöstenteossa on aina edustaja mukana päättämässä" on vähän legendaa siinä mielessä, että kyllähän yritykset nyt käytännössä tekevät mitä haluavat. Meidän edesmennyt kissakin hävisi yleensä kaikki äänestykset 2-1, kun keskusteltiin viikonlopun suunnitelmista.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Poimin tuosta kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta vielä tämän:

Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.

Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.
Eilen Hesarin verkkosivuilla selitettiin tämänkin asian syy-seuraussuhde lyhyesti ja ytimekkäästi, kts. kuva:
 

Liitteet

  • Screenshot 2024-04-20 000313.png
    Screenshot 2024-04-20 000313.png
    7,8 KB · kertaa luettu: 117
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös