Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 565 553
  • 18 597

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Näinhän se täsmälleen on - ja meidän julkinen taloutemme on isompi juurikin siksi, että talouskasvumme ja demografiamme on selkeästi heikompi. Tästä kuopasta emme leikkaa itseämme pois.
Kyllä, juuri näin. Isompi mitattuna suhteessa bkt:n, mutta absoluuttisesti mitattuna pienempi. Julkisen sektorin suuret kustannukset ovat myytti. Prosenttilasku vääristää monesti mittasuhteita.
 

rpeez

Jäsen
Suurin ongelma taustalla on demografia, joka ei korjaannu näillä toimilla. Eikä sen riittävän tason korjaamista voi odottaa puolueilta, joilla on politiikan keskeisenä ohjenuorana yleinen maahanmuuttovastaisuus tai ovat vahvassa AY-liikkeen talutushihnassa.
Kyllä, kyllä, persut on minustakin hakoteilla maahanmuuttovastaisuutensa kanssa, ja se on hallituksen suurin puute.
 

rpeez

Jäsen
Joo, tosiaan hyvän kuuloinen sanoma, hyvää retoriikkaa. Nuo ovat lähinnä kosmeettisia ja hajanaisia toimia, jotka eivät liity mihinkään varsinaiseen kansalliseen strategiaan, jota niin kipeästi tarvittaisiin tässä aidosti pelottavassa kriisissä.
Siellä on vihreän teollisuuden tukea, ammattidieseliä, T&K-rahoitusta kuten jo sanottiin. Väärin voitettu...

Mikä on tämä varsinainen kansallinen strategia johon viittaat? Jos sellaista ei ole olemassa, esimerkkikin valaisisi ajatusta.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Suurin ongelma taustalla on demografia, joka ei korjaannu näillä toimilla. Eikä sen riittävän tason korjaamista voi odottaa puolueilta, joilla on politiikan keskeisenä ohjenuorana yleinen maahanmuuttovastaisuus tai ovat vahvassa AY-liikkeen talutushihnassa. Nykyisestä oppositiostakaan ei kovin varauksetonta tukea tarvittavan mittakaavan toimille tulisi, edes vaikka hallituspohja olisi toinen.

Samaan aikaan kun moni muu Euroopan maa painii vastaavien, mutta miedomman luokan syntyvyys&demografiaongelmien kanssa ja helpottaa työperäistä maahanmuuttoa, menee Suomi persujen vetämänä toiseen suuntaan. Siitä porukasta, joka auttaisi ikärakenteen korjaamisessa ja talouskasvussa, ei nyt oikeastaan edes yritetä kilpailla.

Sätkitään nihkeiden asenteiden, hankalan oleskelulupaprosessin, korkean verotuksen, perheverotuksen puutteen ja kestämättömällä tavalla pyöritetyn hyvinvointivaltion yhdistelmässä ja odotellaan peukalo pyllyssä, että työvoima on kiinnostunutta. Maineemme toimii joillekin vetovoimatekijänä, mutta eurooppalainen kilpailu kiristyy, eivätkä nykyisetkään määrät ole ollenkaan riittäviä. Lisäksi ainakin vetovoimatekijäksi kuvittelemamme hyvinvointivaltio on taloudellisesti kuralla, joten näyttääkö sekään enää pitkällä tähtäimellä luotettavalta vetovoimatekijältä?
Kyllä, ja jatketaan jälkiviisastelulla vielä sen verran, että on tämä kummallinen valtio kun näin sokkona menty kohti demografian väistämätöntä heikentymistä. Ikäjakaumasta nähty jo kauan kuinka väestö vanhenee ja tietynlainen kaupungistuminen ja maailman muuttuminen länsimaissa on ennustellut syntyvyyden laskua jo pidempään erimaissa, ei nämä tilanteet yllätyksenä ole tulleet kenellekään jokseenkin kartalla olevalle, että kun ennen hankittiin 2+ lasta jos saatiin, niin luku on nykyään 0-2 yleisesti.

Jos ja kun itärajan suhteen vaaditaan nyt yhteneväisyyttä linjassa, niin olisi sitä vaadittu taloudessakin kaikki nämä vuodet ja vuosikymmenet. Noh, ei se nyt auta tähän, mutta kyllähän tuo nyt välillä ihmetyttää nämä hommat. Hallitus pyrkii tilannetta korjaamaan ja varmasti virheitäkin tekevät, mutta yritys on kova.
 
Viimeksi muokattu:

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Siellä on vihreän teollisuuden tukea, ammattidieseliä, T&K-rahoitusta kuten jo sanottiin. Väärin voitettu...

Mikä on tämä varsinainen kansallinen strategia johon viittaat? Jos sellaista ei ole olemassa, esimerkkikin valaisisi ajatusta.
Miten tämän nyt ystävällisesti sanoisi: olemme noidankehässä, jäljessä demografiassa, jäljessä talouskasvussa. Taannumme vääjäämättömästi. Enkä voi viitata mihinkään kansalliseen selviytymis-strategiaan koska sellaista ei ole, sammakko kiehuu asteittain kattilassa. Mutta kristillisdemokraatit pelastivat keksit.
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toki tarvitsee, Britannia esim maksoi tämän vuosituhannen alussa 1720-luvun South Sea Bubblen velat loppuun sekä myös Napoleonin sotien aikaiset velkansa. Valtioilla on se etu yksilöihin nähden, ettei niiden keskimääräinen elinikä ole 80v eikä yksilöillä ole verotusoikeutta. Meidän luottokelpoisuutemme, siis markkinoiden määrittelemä, on huippuluokkaa. Kukaan ei siis lainamarkkinoilla pelkää, ettemmekö pystyisi maksamaan velkojamme - eikä juuri kukaan väitä, etteikö meidän todellakin tulisi eliminoida rakenteellinen vajeemme, mutta se järkevä puoli haluaa tehdä sen etupäässä kasvun avulla ja ajan kanssa eikä kasvun puuttuessa millään äkkijarrutuksella mahdollisen taantuman aikana. Näin keynesiläisyys neuvoo meitä.

Ja Napoleonin sotien velkojen korkoihin upposikin 1816 yli puolet verotuloista. Siinäpä ihailtava esimerkki näin hyvinvointivaltion näkökulmasta…

Suomi ei kuitenkaan ole Britti-imperiumin tai Yhdysvaltojen kaltainen supervalta emmekä nauti samanlaisista kasvunäkymistä.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Miten tämän nyt ystävällisesti sanoisi: olemme noidankehässä, jäljessä demografiassa, jäljessä talouskasvussa. Taannumme vääjäämättömästi. Enkä voi viitata mihinkään kansalliseen selviytymis-strategiaan koska sellaista ei ole, sammakko kiehuu asteittain kattilassa. Mutta kristillisdemokraatit pelastivat keksit.
Riittäisikö, jos hallitus seuraisi edeltäjiensä viitoittamaa tietä?
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
"Kristillisdemokraatit taistelivat keksien puolesta." Ja RKP sipsien, Ahvenanmaa kiittää. Ei helvetti mitä absurdia sirkusta - järjestellään Titanicin kansituoleja, paitsi mitä nyt vähän ohjataan kohti sitä jäävuorta (työperäisen maahanmuuton sabotointi).
Naurettavaa pelleilyä. On erittäin kannatettava ajatus, että terveydelle haitallisten elintarvikkeiden verotus on kireämpää, mutta tällainen mielivaltainen jaottelu vesittää ajatuksen täysin. Sipsit ovat kutakuinkin epäterveellisin ravinnon lähde mitä olemassa on, mutta silti se pitää rajata veronkorotuksen ulkopuolelle, koska Ahvenanmaan sipsitehdas.
 

Analyzer

Jäsen
Joo, tosiaan hyvän kuuloinen sanoma, hyvää retoriikkaa. Nuo ovat lähinnä kosmeettisia ja hajanaisia toimia, jotka eivät liity mihinkään varsinaiseen kansalliseen strategiaan, jota niin kipeästi tarvittaisiin tässä aidosti pelottavassa kriisissä.

Tuossa nyt on kuitenkin 1,7 miljardin lisäys tutkimus ja kehittämisrahoitukseen neljässä vuodessa. Hyvää retoriikkaa?

Varmasti sieltä on myös tulossa strategia, millä painopisteellä tuota lisärahoitusta käytetään. Arvatenkin vihreä siirtymä yksi keskeisimpänä.

Ettei nyt vaan ole sinulta ihan kategoriasta vastustamista kaikkia hallituksen toimia vastaan?
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Ettei nyt vaan ole sinulta ihan kategoriasta vastustamista kaikkia hallituksen toimia vastaan?
Totta puhuen ehkä hieman - vähän osui kiukkusuoneen nuo kaksi Hesarin artikkelia plus sitten tiedot noista kansalaisuustiukennuksista. Ihan järkeviä asioitahan nuo lisäpanostukset ovat, kuten monet työelämäuudistukset (esim vaikka poliittisten lakkojen rajoitukset jne), mutta vähän kyllä pelkään että se päähuomio on täysin väärissä asioissa ja että hiljalleen vain ajelehdimme kohti pysyvää taantumista.
 

rpeez

Jäsen
Miten tämän nyt ystävällisesti sanoisi: olemme noidankehässä, jäljessä demografiassa, jäljessä talouskasvussa. Taannumme vääjäämättömästi. Enkä voi viitata mihinkään kansalliseen selviytymis-strategiaan koska sellaista ei ole, sammakko kiehuu asteittain kattilassa. Mutta kristillisdemokraatit pelastivat keksit.
Hallitusohjelmassa sana strategia esiintyy 44 kertaa. Sieltä vaan kahlaamaan suunnitelmia.

Esimerkiksi 11. sanan esiintyminen on teollisuuspoliittinen strategia. En tiedä onko toimenpiteitä vielä laadittu, mutta siinä hallituksen tavoitteena on kasvuhakuisten, työllistävien ja vientiin tähtäävien yritysten määrän kasvu sekä teollisten työpaikkojen säilyminen Suomessa. Koulutetaan riittävästi työvoimaa teollisuuden tarpeisiin. Talouden ja viennin kivijalkaa vahvistetaan sitoutumalla
toimenpiteisiin, joilla tuplataan kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten
(ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä.


Demokgrafiasta muistelen nähneeni tiedotteen, jossa hallitus keskittyy maahantulon edistämiseen tietyistä valitusita maista (mm Intia, Brasilia?), linkkiä en nyt tähän hätään enää löytänyt. Pitänee jatkaa kaivamista.
 

Hexa

Jäsen
Leikkauksilla ei saavuteta mitään, ne ovat välttämättömiä hoidettaessa oiretta, mutta eivät luo uutta. Kasvun aikaansaamattomuus on se ongelma. Ruotsissa ja Tanskassa on vähintään saman kokoinen julkinen talous kuin suomessa, mutta rahaa sen ylläpitämiseen on, koska tulopuoli on kunnossa.
Juuri tässä on omasta mielestänikin Suomen ja Ruotsin ero. Ruotsilla on muutama iso vientiyritys ja vientiteollisuuden ala enemmän ja siksi sillä on varaa pitää yllä samankokoinen julkinen talous sekä hyvinvointivaltio. Lisäksi eron tekee oma valuutta mikä auttaa vientiä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Suomessa on viime vuodet syöty enemmän kuin on tienattu ja ylläpidetty elintasoa johon ei ole ollut varaa. Siinä olen kyllä samaa mieltä nykyisen hallituksen kanssa.

Kun katsoo Suomen ja Ruotsin infrastruktuuria suurimmissa kaupungeissa teollisuuden ja korkean teknologian yritysten osalta, niin eivät ne juuri eroa keskenään. Kummankin maan talous perustuu pitkälti metalliteollisuuden ja kemian alan vientiin.Työn tuottavuudessakaan tuskin on suuria eroja ainakaan suorittavan portaan osalta. Väitän että etu on siinä jopa Suomen hyväksi, jos mittarina pidetään pelkästään työnteon tehokkuutta. Suomi ei kuitenkaan osaa markkinoida yhtä hyvin tuotteitaan eikä muuntaa ideoita tuotteiksi ja monesti rahat onnistutaan vaan muuten hassaamaan johonkin.

Lisäksi Suomelta puuttuu vastaavankokoinen kaivosteollisuus ja malmiesiintymät kuin mitä Ruotsilla on jolloin raaka-aineita voidaan jatkojalostaa vientituotteiksi. Kaivosteollisuudella on Ruotsissa myös pitkät perinteet. Innovointeja ja niistä syntyviä isoja tuotantolaitosten projekteja kaivattaisiin tällä hetkellä Suomessa huomattavasti lisää, samoin kuin muitakin vaikkapa vihreään siirtymään liittyviä investointipäätöksiä. Siihen vaadittaisiin rohkeutta sekä myöskin alkupääomaa.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Totta puhuen ehkä hieman - vähän osui kiukkusuoneen nuo kaksi Hesarin artikkelia plus sitten tiedot noista kansalaisuustiukennuksista. Ihan järkeviä asioitahan nuo lisäpanostukset ovat, kuten monet työelämäuudistukset (esim vaikka poliittisten lakkojen rajoitukset jne), mutta vähän kyllä pelkään että se päähuomio on täysin väärissä asioissa ja että hiljalleen vain ajelehdimme kohti pysyvää taantumista.
Tämä vastaus hälvensi minunkin hämmennystäni, joten kiitos siitä. Olen ihan yhtä mieltä siitä, että pitkän linjan strategiaa tämä tilanne huutaa, mutta nuo aivan akuutit ongelmat pitää korjata ensin, mikäli rinnakkaistoteutus ei toimi. Ja sitä strategiaa tulee olla luomassa oikeastaan kaikki eduskuntapuolueet, koska siihen on saatava edes ohkainen yhteinen linja. Jos sitä linjaa ei ole, niin strategia menee jätesankoon aina uuden hallituksen aloittaessa, ja se siitä pitkästä linjasta. Saa sitten nähdä, tuleeko hallitukselta moista aloitetta tai kutsua, ja jos tulee, niin minkälainen on vastaanotto.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jos katsotaan konsensusta päivitetyissä talousennusteissa vuodelle 2025, BKT kasvaa noin 1.8 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa saman verran ja investoinnit luokkaa 3.5 prosenttia. Muutos on riittävä ja nyt hallituksen toimien tarkoitus on ylläpitää kasvua myös 2026 ja siitä eteenpäin. Uusimmat talousennusteet

Lisäpanostuksia tulikin kasvuun ja tein niistä jokunen päivä kattavan listan tähän ketjuun. Samat luvut ovat esillä keskustelussa ylempänä ja niitä käsitellään myös vvm:n sivulla Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun

Olen viime ja tämän vuoden aikana kirjoittanut Suomen aseman heikentymisestä mm. kilpailussa investoinneista useamman kerran. Tämän sanoo myös hallitus ääneen. Geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen asema kilpailussa heikentynyt.

Kunhan saadaan suunnilleen ennustettu kasvu 2025, mahdollisuudet saada vihdoin pysyvämpää talouskasvua on olemassa. Isoja asioita on kuitenkin arvioitava uudelleen. Arvaan, että Orpon hallitus on valmis EU:n uusiin yhteisiin tukipaketteihin kun hinnasta sovitaan. Muuten on vaikea saada isojen maiden "kaappaamia" investointeja Suomeen.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Näin saattaa toki ollakin, mutta maksamattoman valtionvelan nousevat korkomenot ovat ihan konkreettinen huolenaihe meille kaikille ja myös luottoluokituksen mahdollinen lasku entisestään.
Korkomenoista sen verran että Hesarissa joku aika sitten juttu jossa ihmeteltiin sitä ettei valtiovarainministeriö vaihtanut lainan korkoja vaihtuvista kiinteäkorkoisiin, kun korot olivat nollassa tai alempana. Oliko kyse siitä että on olemassa käytäntö/ohje että pysytään vaihtuvissa, ei uskottu että korot nousisivat tai muuten vain vaihto ei ollut mahdollinen . Tosin samaan aikaan Itävalta otti miljardiluokan kiinteäkorkoisen (0.99%) lainan sadaksi vuodeksi.

JOL
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Korkomenoista sen verran että Hesarissa joku aika sitten juttu jossa ihmeteltiin sitä ettei valtiovarainministeriö vaihtanut lainan korkoja vaihtuvista kiinteäkorkoisiin, kun korot olivat nollassa tai alempana. Oliko kyse siitä että on olemassa käytäntö/ohje että pysytään vaihtuvissa, ei uskottu että korot nousisivat tai muuten vain vaihto ei ollut mahdollinen . Tosin samaan aikaan Itävalta otti miljardiluokan kiinteäkorkoisen (0.99%) lainan sadaksi vuodeksi.

Suomi otti esimerkiksi tammikuussa 2021 kymmenvuotisen lainan miljardilla eurolla. Korko oli silloin 0.4 prosenttia negatiivinen.

Koska valtio noudatti strategista korkoriskiasemaa, valtion velkahallintaa toimeenpaneva Valtiokonttori muutti suuren osan pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista lainoista vaihtuvakorkoisiksi. Näin ollen vuoden 2021 lopulla nollassa ollut joukkovelkakirjan korko on noussut tämän vuoden 2023 lokakuussa 3,3 prosenttiin.

Nollakorkojen päätyttyä valtion olisi tullut päivittää strategiansa, mutta sitä ei tehty. En usko, että valtiovarainministeri Saarikko tai pääministeri Marin edes ymmärsivät koko asiaa. Saattaa olla niinkin, että eivät edes tienneet.
 

Hexa

Jäsen
Kunhan saadaan suunnilleen ennustettu kasvu 2025, mahdollisuudet saada vihdoin pysyvämpää talouskasvua on olemassa. Isoja asioita on kuitenkin arvioitava uudelleen. Arvaan, että Orpon hallitus on valmis EU:n uusiin yhteisiin tukipaketteihin kun hinnasta sovitaan. Muuten on vaikea saada isojen maiden "kaappaamia" investointeja Suomeen.
Tässä mentäisiin kuitenkin sitten aika lailla Marinin hallituksen linjalla suhtautumisessa EU:n yhteisiin tukipaketteihin. Näistähän Marinin hallitus sai aika paljon rapaa niskaan populisteilta, vaikka se varmasti pyrki huomioimaan kokonaisuuden niissä. Muutenhan nuo ennusteet talouskasvusta ja tehtyjen korjausliikkeiden vaikutukset kuulostavat kyllä positiivisilta ja toivottavasti sellaisinaan myös toteutuisivatkin.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tämä ei liene maksumuurin takana:


"Kristillisdemokraatit taistelivat keksien puolesta." Ja RKP sipsien, Ahvenanmaa kiittää. Ei helvetti mitä absurdia sirkusta - järjestellään Titanicin kansituoleja, paitsi mitä nyt vähän ohjataan kohti sitä jäävuorta (työperäisen maahanmuuton sabotointi).
On maksumuurin takana, mutta tuo lainaus riittänee. Ei jumalauta…
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Jos katsotaan konsensusta päivitetyissä talousennusteissa vuodelle 2025, BKT kasvaa noin 1.8 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa saman verran ja investoinnit luokkaa 3.5 prosenttia. Muutos on riittävä ja nyt hallituksen toimien tarkoitus on ylläpitää kasvua myös 2026 ja siitä eteenpäin. Uusimmat talousennusteet

Lisäpanostuksia tulikin kasvuun ja tein niistä jokunen päivä kattavan listan tähän ketjuun. Samat luvut ovat esillä keskustelussa ylempänä ja niitä käsitellään myös vvm:n sivulla Orpon hallitus: Tehdyillä päätöksillä estetään talouden ajautuminen hallitsemattomaan luisuun

Olen viime ja tämän vuoden aikana kirjoittanut Suomen aseman heikentymisestä mm. kilpailussa investoinneista useamman kerran. Tämän sanoo myös hallitus ääneen. Geopoliittisessa tilanteessa sekä EU:n muuttuneissa valtiontukipolitiikan oloissa kilpailu teollisista investoinneista on kiihtynyt, ja Suomen asema kilpailussa heikentynyt.

Kunhan saadaan suunnilleen ennustettu kasvu 2025, mahdollisuudet saada vihdoin pysyvämpää talouskasvua on olemassa. Isoja asioita on kuitenkin arvioitava uudelleen. Arvaan, että Orpon hallitus on valmis EU:n uusiin yhteisiin tukipaketteihin kun hinnasta sovitaan. Muuten on vaikea saada isojen maiden "kaappaamia" investointeja Suomeen.
Nämä kasvunäkymät ja tavoitteet tulevasta jäävät ehkä turhan paljon leikkauslistojen varjoon, ja ehkä noissa A-studiossa, uutisissa, HS-aukeamissa ja mediassa pitäisi käydä niitä enemmän läpi, jotta ihmisillä olisi mahdollisimman paljon infoa tulevasta. Harva kuitenkaan hallitusohjelmia ja valtion budjetteja iltalukemisena pitää, vaikka julkisia ovatkin. Kaikkia luulisi kiinnostavan Suomi 2035 ihan siinä 2025:kin.

Äkkiseltään yhteiset velkakirjat ei kuulosta kovin turvalliselta, mutta toki asioilla on monta puolta ja jos sillä saadaan enemmän rahaa sisään ja isoja asioita aikaan, niin en nyt tyrmääkään ideaa.
 

Analyzer

Jäsen
Poimin tuosta kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta vielä tämän:

Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.

Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: ipaz

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tässä mentäisiin kuitenkin sitten aika lailla Marinin hallituksen linjalla suhtautumisessa EU:n yhteisiin tukipaketteihin. Näistähän Marinin hallitus sai aika paljon rapaa niskaan populisteilta, vaikka se varmasti pyrki huomioimaan kokonaisuuden niissä. Muutenhan nuo ennusteet talouskasvusta ja tehtyjen korjausliikkeiden vaikutukset kuulostavat kyllä positiivisilta ja toivottavasti sellaisinaan myös toteutuisivatkin.

PS haukkui tosiaan Marinin hallituksen pystyyn ja ivasi Kokoomusta takinkäännöstä EU:n tukipaketin osalta. Vaikka Suomi antaa nyt apuja itsekin vihreään siirtymään, toivottavasti persujen ja kokkareiden ne siivet voittavat, jotka näkevät Saksan mahdollisesti muuttavan suhtautumistaan uuteen yhteisvelkaan ajoissa.

Itse en näe Suomella mitään mahdollisuuksia kilpailla yksin edes Ruotsin kanssa jätti-investoinneista. USA, Saksa, Ranska jne sitten vielä erikseen. Ei mitä tahansa pakettia tulekaan hyväksyä vaan sellainen, joka parantaa Suomen mahdollisuuksia nykytilanteesta.
Nämä kasvunäkymät ja tavoitteet tulevasta jäävät ehkä turhan paljon leikkauslistojen varjoon, ja ehkä noissa A-studiossa, uutisissa, HS-aukeamissa ja mediassa pitäisi käydä niitä enemmän läpi, jotta ihmisillä olisi mahdollisimman paljon infoa tulevasta. Harva kuitenkaan hallitusohjelmia ja valtion budjetteja iltalukemisena pitää, vaikka julkisia ovatkin. Kaikkia luulisi kiinnostavan Suomi 2035 ihan siinä 2025:kin.

Äkkiseltään yhteiset velkakirjat ei kuulosta kovin turvalliselta, mutta toki asioilla on monta puolta ja jos sillä saadaan enemmän rahaa sisään ja isoja asioita aikaan, niin en nyt tyrmääkään ideaa.

Kasvunäkymät ja hallituksen tavoitteet sekä käytännössä jo myöntämät rahat ovat heikosti esillä ja jäävät mm. opposition meuhkaamisen alle. Nyt kun hallitus sai ihan kohtuullisen kokonaisuuden kasaan, toivottavasti nekin nousevat mm. YLE:llä ja HS:ssa esille. Aiemmin ei ole oikeastaan voinut nousta, koska tarkkoja päätöksiä/esityksiä ei ole ollut.

Yhteisvelan osalta arvaan, että Orpo + Purra pelaavat pitkää peliä. Jos emme saa aiempaa enemmän myös itse vaan olemme maksajia, ei kiitos. Kunnioitan tätä mentaliteettia!
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Suomi otti esimerkiksi tammikuussa 2021 kymmenvuotisen lainan miljardilla eurolla. Korko oli silloin 0.4 prosenttia negatiivinen.

Koska valtio noudatti strategista korkoriskiasemaa, valtion velkahallintaa toimeenpaneva Valtiokonttori muutti suuren osan pitkäaikaisista kiinteäkorkoisista lainoista vaihtuvakorkoisiksi. Näin ollen vuoden 2021 lopulla nollassa ollut joukkovelkakirjan korko on noussut tämän vuoden 2023 lokakuussa 3,3 prosenttiin.

Nollakorkojen päätyttyä valtion olisi tullut päivittää strategiansa, mutta sitä ei tehty. En usko, että valtiovarainministeri Saarikko tai pääministeri Marin edes ymmärsivät koko asiaa. Saattaa olla niinkin, että eivät edes tienneet.
Ohessa Hesarin linkki, sitä ihmettelen ettei asiasta ole puhuttu enempää, tietenkin jälkipeli on paras peli:
"Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.
Valtiokonttori noudattaa kyseistä strategiaa riippumatta siitä, miten edullisesti Suomi saa pitkäaikaista lainaa markkinoilta."


JOL
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ohessa Hesarin linkki, sitä ihmettelen ettei asiasta ole puhuttu enempää, tietenkin jälkipeli on paras peli:
"Valtiokonttori noudatti ja noudattaa edelleen parikymmentä vuotta sitten määriteltyä velanhallinnan strategiaa. Strategian mukaan Valtiokonttorin täytyy pitää valtionvelan korkoriski ”valitulla tasolla”. Käytännössä kirjaus tarkoittaa sitä, että Valtiokonttori muuttaa pitkäaikaiset kiinteäkorkoiset lainat suurelta osin vaihtuvakorkoisiksi.
Valtiokonttori noudattaa kyseistä strategiaa riippumatta siitä, miten edullisesti Suomi saa pitkäaikaista lainaa markkinoilta."

Jälkipelinä ja maallikkona kiinnitin tähän aikanaan huomiota: "Valtiovarainministeriö määrittää Suomen korkoriskistrategian, ja me Valtiokonttorissa olemme operaattoreita."

Sanotaan vaikka näin, että kun strategia on ollut oikea matalien korkojen aikana siitä ei seuraa se, että strategia olisi oikea nopeasti nousseiden korkojen aikana. Asia on monimutkaisempi kuin me maallikot luulemme.

Sekin muuten saattaa tulla 3-6 vuoden aikana esiin, että Suomen valtionlainojen korot nousevat koska sijoittajat haluavat enemmän tuottoa riskin hieman kasvaessa. Emme olekaan kyenneet viemään loppuun riittäviä uudistuksia, joita Orpon hallitus nyt aloitti.
 
Viimeksi muokattu:

Normandia

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, TuTo
Kohtuullisen hyvin EK:n Kangasharju tätä juttua selittää. Se tulee kuitenkin selväksi, että asiat ei niin yksinkertaisia ole. Ihan maallikko itsekin olen asiassa.

– Strategiassa halutaan pitää monen mittaisia velkakirjoja, ettei oteta vain esimerkiksi kymmenen vuoden lainaa, Etlan Kangasharju selittää.

Kangasharjun mukaan tälle on kaksi selitystä. Suomen velkakirjojen sijoitusmarkkinoita yritetään pitää mahdollisimman monipuolisina, jos rahoitusta tarvitaan joskus nopeasti. Silloin velkakirjasijoittajat ovat jo tottuneet sijoittamaan monipuolisesti eri mittaisiin velkapapereihin.

Toinen syy on ehkäistä isojen velkasummien erääntyminen saman aikaan, jolloin saattaa syntyä riskikeskittymä. Strategiassa pyritään ripottelemaan velkojen erääntymisiä tasaisesti eri vuosille.

Kangasharjun mukaan samasta syystä kiinteäkorkoisia pitkiä velkakirjoja on muutettu vaihtuvakorkoisiksi.

Pitkää lainaa muutetaan lyhyeksi swapeilla eli johdannaissopimuksilla, koska lyhemmät korot ovat yleensä matalampia. Ilman swappeja Suomen lainojen painotettu keskimääräinen kesto olisi yli seitsemän vuotta, mutta swapeilla se on vain 4,5 vuotta.

Suomen velanhallintastrategia on pysynyt samanlaisena 2000-luvulta lähtien. Esimerkiksi Itävallassa hyödynnettiin matalat korot vuosina 2017 ja 2020, jolloin maa laski liikkeelle 100-vuotisia velkakirjoja.

– Tällaisissa velkakirjoissa korko nousisi hitaammin, mutta toisaalta se laskisi myös hitaammin. Kun Euroopan keskuspankki huonona aikana laskee korkoja, silloin lyhyempien velkapaperien korot laskevat nopeammin, jolloin me hyötyisimme siitä.

Valtionvarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Pauli Kariniemi toteaa sähköpostitse, että Suomen velanhallinnan määräystä on päivitetty muun muassa 2018, 2021 ja 2022, mutta muutoksia ei ole tullut valtion strategiseen korkoriskiasemaan. Kariniemi kertoo, että viimeisin korkoriskiasemaa koskeva muutos oli vuonna 2012.

 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös