Petteri Orpon hallitus

[douppi]

On totta, että Ruotsi saa kilpailuetua erinäisissä asioissa, mutta se todellinen ero suomalaisten ja ruotsalaisten välillä tulee hyvin esille tästä vitsistä:

Eräs kenkätehdas suunnitteli liiketoiminnan laajentamista Afrikkaan. He lähettivät suomalaisen myyntiedustajan mantereelle kartoittamaan tilannetta, ja selvittämään miten paljon sinne pitäisi investoida. Noh, suomalainen myyntiedustaja aikansa kierteli ympäri mannerta ja raportoi sitten pääkonttorille: Ei tänne kannata investoida, ei täällä kukaan käytä kenkiä.

Tehtaan johto päätti kuitenkin, että otetaanpa vielä toinen mielipide. He lähettivät ruotsalaisen myyntiedustajan paikalle. Tämä ruotsalainen myyntiedustaja sitten aikansa kartoitti tilannetta, ja raportoi sitten pääkonttorille: Äkkiä isot investoinnit tänne! Täällä ei kukaan käytä kenkiä!

:) Ruotsalaisten kanssa paljon jutellut kun sivukonttorimme siellä. Ei ole asiat Strömsöön lailla sielläkään aina menneet eikä mene edelleenkään. Mielipide-eroja on suuresti aina lähtien maahanmuutosta joka vedetty ihan vihkoon siellä, eikä laitavasemmisto- ja oikeisto puhu samaa kieltä taloudessakaan. Lisäksi se "sopimisen kulttuuri joissa yritysten päätöstenteossa on aina edustaja mukana päättämässä" on vähän legendaa siinä mielessä, että kyllähän yritykset nyt käytännössä tekevät mitä haluavat. Meidän edesmennyt kissakin hävisi yleensä kaikki äänestykset 2-1, kun keskusteltiin viikonlopun suunnitelmista.

 

[Kilgore Trout]

Poimin tuosta kehysriihen julkisen talouden suunnitelmasta vielä tämän:

Valtion henkilöstömäärä on viime vuosina kasvanut. Vuoden 2023 lopussa valtiolla oli henkilöstöä 81 696, joka on noin 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu on ollut tasaista vuosittain. Hallinnon toimintamenoihin hallitusohjelmassa kohdistettuja säästöjä kasvatetaan edelleen merkittävästi valtionhallinnon toiminnan tehostamiseksi. Ministeriöt valmistelevat hallinnonalansa virastojen tehtävien ja velvoitteiden keventämisen osana valmisteluissa olevia tuottavuusohjelmia. Toimintamenosäästöissä jouduttaneen turvautumaan henkilöstömäärien vähentämiseen ja toiminnan tehostamiseen toimintayksiköissä.

Jo hallitusohjelmassa tästä on linjattu ja ulkomuistista heitettynä tässä haettiin 400 miljoonan säästöjä (saa korjata, jos muisti pettää). Tämähän tarkoittaa sitä, että irtisanomiset mitataan ennemmin tuhansissa kuin sadoissa. Tämä on kova toimi ja yksilön kannalta valitettava. Kuitenkin valtionhallinnossa on etenkin keskijohdossa kiistatta ns löysiä monella eri alalla. Valtio ei toimi kuin yritys, joten ns ylimääräiset rönsyt ei karsiudu, jos valtiovalta ei linjaa säästötavoitteita. Sen lisäksi että tämä tuo säästöjä valtiontalouteen niin se vapauttaa työmarkkinoille osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Kenties sitä kautta syntyy lopulta myös uusia yrityksiä. Tämä on hyvä toimi, vaikkakin yksilön kannalta johon tämä osuu niin tietenkin ikävä.

Eilen Hesarin verkkosivuilla selitettiin tämänkin asian syy-seuraussuhde lyhyesti ja ytimekkäästi, kts. kuva:

 

[Ann Arbor]

Eiköhän siellä Ruotsissakin niitä ei-niin-hyvin-toimeentulevia rasvaisia sipsejä syöviä ja hömppä tosi-tv:tä katsovia ylipainoisia Svenssoneita ja Anderssoneja ole enemmän kuin tarpeeksi.

Toki sitä tosiasiaa ei mitenkään käy kiertäminen, että heidän taloutensa on mennyt aivan toiseen suuntaan, kuin Suomen talous viimeisen 15 vuoden aikana. Heillä on varaa ihan toisenlaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, kuin meillä.

Mutta jos täällä nyt halutaan saada asioihin parannusta, niin tuolla harjoittamasi kaltaisella negatiivisuudella en kyllä näe sitten niin minkäänlaista arvoa sen tavoitteen kanssa touhutessamme. Eiköhän täällä Suomessa tehdä monia asioita myös todella hyvin.

Ruotsin väkiluku oli tammikuussa 10,64 miljoonaa ja toden totta tuskin jokainen heistä on alati maansa puolesta innovoiva kansankynttilä, vaan näitä suoratoistoviihde + sipsipussi-ihmisiä riittää myös länsinaapurissa. Voi toki olla, että valveutuneita aktiivikansalaisia on silti suhteellisesti enemmän, kuin täällä.

Ruotsilla on hihassaan tiettyjä valtteja, mille emme valitettavasti mahda mitään ja mihin nykyruotsalaisilla ei ole osaa eikä arpaa, mutta siltikin pitää nostaa hattua, millaisiin suorituksiin tuo kansa kykenee. Kaikessa eivät hekään onnistu, mutta onhan se suorastaan kismittävää nähdä, miten moni asia Ruotsissa muistuttaa Suomea, mutta ne tehdään kuitenkin vähän paremmin. Toki asian laita on ollut näin ennenkin. Vuosituhannen vaihteessa pääsimme käytännössä tasoihin, mutta viimeiset viisitoista vuotta ovat olleet kannaltamme karut, siinä missä Ruotsi on jatkanut voittokulkuaan.

Pelkkä negatiivisuudessa rypeminen ei johda mihinkään, mutta kaiketi parempi se on tiedostaa ikävät tosiasiat, eikä laittaa unimaski silmille, peltorit korville ja työntää pää vielä vielä pensaaseen ja teeskennellä, että asiat etenevät myönteisesti.

Kysyn itseltäni joka päivä, "Mitä minä voin tänään tehdä isänmaani eteen." ja John F. Kennedyn virkaanastujaispuheen kuolemattomat sanat: "- Älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teidän puolestanne - kysykää mitä te voitte tehdä maanne puolesta." on ohjenuorani.

 

[Steril]

Kyllä se keskivertoruotsalainen- tai norjalainen on ihan samanlainen perusjuntti kuin keskivertosuomalainenkin. Näen turhana alkaa rakentamaan tästä jotain alemmuuskompleksia.

 

[Alfred E Neuman]

Itse olen miettinyt vaikka jotain ruokakulttuuria - joku murea saunapalvi on minusta todella herkullista ja kilpailukykyistä makunsa suhteen, jos siis kunnolla tehty laadukkaista raaka-aineista. Jossain Ranskassa tai Italiassa tuo olisi varmasti huolella brändätty ja markkinoitu: onko kyse aidosta savusaunasta ja luomulihasta, millä puulla tai puu-yhdistelmällä savustettu, miten kauan jne. Turistit täysin innostuisivat ja julkisuus olisi positiivista. Mutta sen sijaan meillä mietitään, että miten voisi tuottaa about saman asian teollisesti ja halvalla, eikä tehrä ny mitään numeroo siitä.

Nimenomaan! Muutenkin suomalaiset yritylset on sellasia "ei näitä kukaan ulkomailla käytä, turhaa vaan menee rahaa jos yritetään" tyylisiä, kun taas ruotsalaiset on sellasia "ompas hyvä tuote meillä! Tää pitää äkkiä saada ulkomaille myyntiin".

Pari hyvää esimerkkiä. Ensi kerralla kun käytte Britanniassa, niin käykää katsomassa kauppojen siiderihyllyä. Sieltä on erittäin vaikeaa löytää muita kuin ruotsalaisia siidereitä. Vielä 15 vuotta sitten siellä ei juuri muita siidereitä ollut, kun Strongbow ja Bulmers.

Vuosia sitten kävin Balilla. Maassa jossa paikalliset ei juuri maitotuotteita käytä. No mitäs paikallisessa supermarketissa myytiin? Arlan maitoa!

Tässä kirjoituksessa on suomalaisyritysten sielunelämää avattu mielestäni hienosti:

Kolumni | Mitä jos syy onkin johtajissa?

Sipilän pääministerikaudella ay-liike suostui kilpailijamaita keskimäärin alhaisempiin palkankorotuksiin. Työllisyys parani, mutta tuottavuus ei kasvanut.

www.hs.fi

Niin. Johtuuko suomalaisyritysten nykytila siitä, että duunari saikuttaa maanantaisin vai siitä, että investoinnit nähdään kulueränä?

 

[Ann Arbor]

Kyllä se keskivertoruotsalainen- tai norjalainen on ihan samanlainen perusjuntti kuin keskivertosuomalainenkin. Näen turhana alkaa rakentamaan tästä jotain alemmuuskompleksia.

Ruotsalaiset pukeutuvat keskimäärin vähän huolitellummin, mitä suomalaiset, mutta toden totta eipä siellä ruotsinlaivallakaan kykene länsinaapurin passin omaavia kovin helposti bongaamaan pelkästä habituksesta. Ja vaikka moni ruotsalainen yhtä lailla katsoo samoja viihdesisältöjä, mitä me suomalaiset, eikä jokainen heistä ole kosmopoliitteja innovaattoreja, jossain tai itse asiassa aika monessa asiassa he onnistuvat, siinä missä me emme niinkään.

Mutsin lapsuusalbumin oranssisävyisiä kuvia 1970-luvun Satakunnasta katsellessakin tulee vääjäämättä mieleen idyllistynyt epookki saman ajan Ruotsista, ettemme me nyt länsinaapuriin nähden ole kuitenkaan mitään kummajaisia, vaikka maaotteluhengessä tiettyjä eroavaisuuksia tykkäämmekin korostaa.

Niin kauan kun olen poliittista keskustelua seurannut (Jostain vuosituhannen vaihteesta.), on Suomessa tykätty nostaa Ruotsi esiin vähän asiassa kuin asiassa. Miten joku asia on toiminut, tai ei toiminut siellä jne. Silti ihmettelen, ettei niin monia siellä toimiviksi osoittautuneita asioita ole haluttu omaksua tänne. En puhu mistään hiilipaperikopioinnista, mutta onhan se korostunutta, että kykenemme näkemään, mitä kaikkea myönteistä vihreä siirtymä ja laaja työperäinen maahanmuutto on saanut Ruotsissa aikaan, emme silti halua omaksua niitä tänne.

 

[Alfred E Neuman]

Kyllä se keskivertoruotsalainen- tai norjalainen on ihan samanlainen perusjuntti kuin keskivertosuomalainenkin. Näen turhana alkaa rakentamaan tästä jotain alemmuuskompleksia.

Juuri näin! Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat pohjimmiltaan ihan samanlaista kansaa. Ero on ainoastaan siinä, miten yrityksiä johdetaan.

 

[Ann Arbor]

Nimenomaan! Muutenkin suomalaiset yritylset on sellasia "ei näitä kukaan ulkomailla käytä, turhaa vaan menee rahaa jos yritetään" tyylisiä, kun taas ruotsalaiset on sellasia "ompas hyvä tuote meillä! Tää pitää äkkiä saada ulkomaille myyntiin".

Pari hyvää esimerkkiä. Ensi kerralla kun käytte Britanniassa, niin käykää katsomassa kauppojen siiderihyllyä. Sieltä on erittäin vaikeaa löytää muita kuin ruotsalaisia siidereitä. Vielä 15 vuotta sitten siellä ei juuri muita siidereitä ollut, kun Strongbow ja Bulmers.

Vuosia sitten kävin Balilla. Maassa jossa paikalliset ei juuri maitotuotteita käytä. No mitäs paikallisessa supermarketissa myytiin? Arlan maitoa!

Suomalaiset ovat insinööri- ei kauppiaskansaa. Kaikki me tiedämme, ettei se ruotsalainen siideri tai maito eroa suomalaisista vastineistaan käytännössä mitenkään, mutta niin vain "hevosta pienempää tavaraa ei kannata viedä"-ajatusmalli istuu syvässä.

On mielestäni kuvaavaa, ettei edes lyhytaikainen poikkeus asiassa, eli Nokian jättimenestys matkapuhelinmarkkinoilla 1990- ja 2000-luvuilla muuttanut suomalaisten asennetta kansainvälisyyteen ja vientiin, vaan pikemminkin impivaaralaistuminen on viime vuosina edennyt ja kielteisestä "ei onnistu Suomessa"-ajatusmaailmasta on tullut suorastaan normi. Jos 20 vuotta sitten tulevaisuudenusko ja innovatiivisuus nähtiin hyveinä, on niiden tilalle tullut nyt nyreys ja negatiivisuus.

 

[Ann Arbor]

Juuri näin! Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat pohjimmiltaan ihan samanlaista kansaa. Ero on ainoastaan siinä, miten yrityksiä johdetaan.

Toisaalta pääasiassahan ne ruotsalaisetkin yritysjohtajat ovat niitä tavallisia Svenssoneja ja Karlssoneja, eivät mikään muusta yhteiskunnasta erillään oleva sääty.

Sikäli mielenkiintoista yhtä lailla, että muistan ruotsalaisesta yritysjohtamisesta julkaistun myönteiseen sävyyn kirjoitettuja artikkeleja jo vuosien ajan, mutta kaiketi niillä ei ole ollut tänne mitään vaikutusta, vaan "maan tapa" pysyy. Toki hyvin johdettuja ja innovatiivisia yrityksiä riittää Suomessakin, mutta kaiketi suhteellisesti niitä on Ruotsissa vain enemmän. Toki suomalaisten pohjavire yrittämiseen on muutenkin ikävän negatiivinen.

 

[Sonny Burnett]

Suomalaiset ovat insinööri- ei kauppiaskansaa. Kaikki me tiedämme, ettei se ruotsalainen siideri tai maito eroa suomalaisista vastineistaan käytännössä mitenkään, mutta niin vain "hevosta pienempää tavaraa ei kannata viedä"-ajatusmalli istuu syvässä.

On mielestäni kuvaavaa, ettei edes lyhytaikainen poikkeus asiassa, eli Nokian jättimenestys matkapuhelinmarkkinoilla 1990- ja 2000-luvuilla muuttanut suomalaisten asennetta kansainvälisyyteen ja vientiin, vaan pikemminkin impivaaralaistuminen on viime vuosina edennyt ja kielteisestä "ei onnistu Suomessa"-ajatusmaailmasta on tullut suorastaan normi. Jos 20 vuotta sitten tulevaisuudenusko ja innovatiivisuus nähtiin hyveinä, on niiden tilalle tullut nyt nyreys ja negatiivisuus.

Älähän nyt ole ihan rähmällään sinne länsinaapurinkaan suuntaan. Kovasti stereotypioivaa profilointia pelkän kansalaisuuden perusteella havaittavissa. Ruotsilla on historiansa ja sijaintinsa vuoksi vuosisatojen etumatka. Kolmannes svenssoneista äänestää paikallista nyreää ja negatiivista persupuoluetta.

Lisättäköön tähän lopuksi että itse pidän Ruotsista. Olen jopa opiskellut säännöllisesti ruotsin kieltä yli 20 vuotta vielä pakkoruotsin jälkeenkin.

 

[mjr]

Älähän nyt ole ihan rähmällään sinne länsinaapurinkaan suuntaan. Kovasti stereotypioivaa profilointia pelkän kansalaisuuden perusteella havaittavissa. Ruotsilla on historiansa ja sijaintinsa vuoksi vuosisatojen etumatka. Kolmannes svenssoneista äänestää paikallista nyreää ja negatiivista persupuoluetta.

Lisättäköön tähän lopuksi että itse pidän Ruotsista. Olen jopa opiskellut säännöllisesti ruotsin kieltä yli 20 vuotta vielä pakkoruotsin jälkeenkin.

Niinpä, meidän motivaatiollamme pärjätä uhkaavissa olosuhteissa ja noilla resursseilla käytössä niin veikkaanpa, että olisimme vielä rikkaampia kuin mitä nyky-Ruotsi on. Siis tuo maa jonkun Englannin rinnalla, jolla ei ole kunnon itsenäisyyspäivää kun ovat aina olleet itsenäisiä...

 

[Ann Arbor]

Tiedän totta kai, että myönteisessäkin stereotypisoinnissa on ongelmansa, eivätkä ruotsalaiset nyt mitään varsinaisia supermiehiä ja supernaisia ole. Ruotsilla on moni asia puolellaan: Geopoliittinen sijainti, suotuisampi historia, pidemmät perinteet teollistumisessa ja kaupungistumisessa, nuorempi demografia jne.

Asiat ovat kannaltamme ihan suht hyvin, mutta kyllähän moni paritalonpuolikkaan ja Skoda Octavian omistava saattaa ajatella, mitä kadun toisella puolella asuva naapuri on tehnyt paremmin, jos hänellä on kolmensadan neliön omakotitalo ja pihalla uudenkarhea BMW M5.

Vaikka suora kopioiminen ei sitä kaikista uranuurtavinta innovointia olekaan, ihmettelen silti monien suomalaisten kielteistä asennetta nykyajan Ruotsiin ja haluttomuutta omaksua heiltä toimiviksi osoittautuneita käytänteitä.

 

[Ann Arbor]

Niinpä, meidän motivaatiollamme pärjätä uhkaavissa olosuhteissa ja noilla resursseilla käytössä niin veikkaanpa, että olisimme vielä rikkaampia kuin mitä nyky-Ruotsi on. Siis tuo maa jonkun Englannin rinnalla, jolla ei ole kunnon itsenäisyyspäivää kun ovat aina olleet itsenäisiä...

Tokihan sitä itsekin toisinaan romantisoin meitä suomalaisia poikkeuksellisen määrätietoisiksi ja yhteistyökykyisiksi, mutta kun katsoo sitä passiivista käymistilaa ja nyreää asenneilmastoa, missä tämä maa nyt rypee vuodesta toiseen, ei voi kuin ihmetellä, miten asiat kyetään tekemään muutaman sadan kilometrin päässä samoilla leveysasteilla ja samassa kulttuuripiirissä niin kategorisesti paremmin.

Epäonnistumisia on toki ollut Ruotsillakin, mutta siinä jos meitä suomalaisia leimaa 2020-luvulla peukaloidenpyörittely, käärii ruotsalainen diskuteerauksen jälkeen hihansa ja ryhtyy hommiin.

 

[Nahkasohva]

Vaikka se katkeraa onkin myöntää, kaiketi me suomalaiset sitten vaan olemme "hölmöläisiä", mikäli vertailuryhmäksi ottaa muut pohjoismaalaiset. Kaukonäköisyys, innovatiivisuus ja sinnikäs työnteko eivät syystä tai toisesta ole kansallisia hyveitämme, ainakaan siinä mittakaavassa, mitä muualla.

Tämä ilmenee valitettavasti monella tavalla. Tuossa aiemmin tuotiin hyvin esiin brändäys esim. elintarvikkeissa. Ajatellaanpa niinkin arkista asiaa kuin lihapullia. Swedish meatballs tunnetaan ruokalajina ympäri maailman. Mutta onko joku ulkomaanelävä kuullutkaan sellaisista kuin finnish meatballs? Ja tämä kaikki siitä huolimatta, että jokainen lihapullia syönyt tietää, että suomalaiset lihapullat ovat ihan helvetin paljon maukkaampia kuin ruotsalaiset.

 

[Ann Arbor]

Tämä ilmenee valitettavasti monella tavalla. Tuossa aiemmin tuotiin hyvin esiin brändäys esim. elintarvikkeissa. Ajatellaanpa niinkin arkista asiaa kuin lihapullia. Swedish meatballs tunnetaan ruokalajina ympäri maailman. Mutta onko joku ulkomaanelävä kuullutkaan sellaisista kuin finnish meatballs? Ja tämä kaikki siitä huolimatta, että jokainen lihapullia syönyt tietää, että suomalaiset lihapullat ovat ihan helvetin paljon maukkaampia kuin ruotsalaiset.

Näitä toden totta riittää. Ruotsalaisen populaarimusiikin globaali jättimenestys, verrattuna meidän suomalaisten taaperrukseen myös hyvä esimerkki.

Eiköhän myös kymmenen vuoden kuluttua lonkero tunneta ympäri maailman nimenomaan ruotsalaisena juomana.

 

[Ann Arbor]

Niininkin yksinkertaisen tuotteen kuin viinan brändäämisessä ovat ruotsalaiset onnistuneet: Absolut Vodka on maailmanlaajuisesti tunnettu suurbrändi, siinä missä Finlandia ja Koskenkorva eivät, vaikka yritystä maailmanmarkkinoille onkin ollut. Yhtä lailla koko maailma juo Ramlösa-kivennäisvettä, mutta suomalaiset eivät ole ymmärtäneet tuotteistaa maailman puhtainta vettään. Myös suomalaisen oluen maailmanvalloitus on ihan lapsenkengissään.

Maailman parhaat tomaatit kasvatetaan Närpiössä, mutta emme ole ymmärtäneet brändätä niistä haluttuja premium-elintarvikkeita.

Yhtä lailla sana maabrändi näyttää monille suomalaisille olevan kutakuinkin kirosana, siinä missä Ruotsissa sen taloudellinen merkitys ymmärretään laajasti.

 

[Analyzer]

Kyllä se keskivertoruotsalainen- tai norjalainen on ihan samanlainen perusjuntti kuin keskivertosuomalainenkin. Näen turhana alkaa rakentamaan tästä jotain alemmuuskompleksia.

Tismalleen.

Meillä nuorena valtiona ei ole samanlaista ns vanhaa rahaa kuin verrokeilla. Raha tulee rahan luo.
Luonnonvarat vs Norja - ei tarvitse enempää varmaan edes mainita.

Ruotsilla ei ole samanlaista ongelmaa väestön ikärakenteen kanssa. Kiitos maahanmuuton. Sen sijaan heillä onkin sitten tyystin eri mittaluokat myös maahanmuutosta seuraavien ongelmien kanssa. Huomautan jo valmiiksi, että myös työperäinen maahanmuutto aiheuttaa ongelmia silloin, kun kulttuuriero josta tullaan on iso.
Se onkin sitten sitä poliittista harkintaa ja tasapainoilua missä menee maahanmuuton - niin humanitäärisen kuin työperäisenkin - optimitaso. Hyödyt vs lieveilmiöt. Voin kertoa, että Ruotsissa laajalti koetaan, että heidän valitsemansa tie ei ole ollut hyvä tältä osin. Vaikka talous rullaakin.

 

[douppi]

Kyllä se keskivertoruotsalainen- tai norjalainen on ihan samanlainen perusjuntti kuin keskivertosuomalainenkin. Näen turhana alkaa rakentamaan tästä jotain alemmuuskompleksia.

Todellakin, tossa edellisessä viestissä viittasinkin juuri siihen. Vaikka maissa on eroja, niin kultturillisesti ei kauheasti eroa lopulta kuitenkaan. Suomalaiset suorastaan tykkäävät joskus ajatella itsensä juntimpana kuin on, ja sitten jos menet muihin Pohjoismaihin tai vaikka nyt Britteihin tai Saksaan pyörimään, niin samanlaisia taunotasalakkeja noissakin maat täynnä. Ennemmin itsetunto-ongelma täällä joskus, kun mikään muu näissä :)

Mutta oppia kannattaa ottaa sellasista asioista, jotka muulla hyväksi havaittu. Talousasioissa Suomi ei ole ollut kovin hyvä, näissä on hyvä miettiä mitä tuoda tänne ja mitä ei.

 

[Mojo]

Edellä mainittujen asioiden lisäksi muilla pohjoismailla ei ole turvallisuusuhkana vastaavaa maarajaa itäisen paskatunkion kanssa. Vaikka Suomi on ollut jo yli sata vuotta itsenäinen, olemme olleet kuitenkin niiden talutusnuorassa enemmän ja vähemmän, yleensä enemmän. Samoin suomalaiset saivat tehtyä kauppaa itään paskalaatuisilla tuotteilla ja siinä jäi sitten tuotekehityskin taka-alalle, kun määrä korvasi laadun ja sellaista paskaa on sitten ollut hyvin vaikea myydä muualle.

 

[Analyzer]

Edellä mainittujen asioiden lisäksi muilla pohjoismailla ei ole turvallisuusuhkana vastaavaa maarajaa itäisen paskatunkion kanssa.

Josta on myös ollut seurauksena kovat puolustusmenot. Sekin raha on aina jostain muualta pois.

Yleinen asevelvollisuutemme myös hidastaa sen suorittavien henkilöiden työelämän alkamista käytännössä aina vuodella. Tästä seuraa merkittävää verotulojen menetystä.

 

[Hermes#41]

Yksi iso asia, joka erottaa suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ja työelämän toisistaan on luottamus. Työntekijät osallistuvat yritysten päätöksentekoon, asioista keskustellaan, diskuteerataan ennen päätöksiä. Tuntuu hitaalta, mutta osapuolet voivat sitoutua niihin yhdessä tehtyihin päätöksiin.

Suomessa lähtökohtaisesti uusi asia on uhka ja vieras ihminen vihollinen noin kärjistetysti. Säännöt tehdään pahimman väärinkäyttäjän mukaan ja kytätään että naapuri ei aja museoautollaan yli 30 päivänä.

Suomalainen maksaa vaikka satasen, että naapuri ei saa viittä kymppiä.

Yhteistyön tekeminen on hankalaa, mieluummin kilpaillaan vaikka saman yrityksen osastojen kesken kuka homman tekee asiakkaalle halvemmalla sen sijaan, että mietittäisiin miten yhdessä saataisiin vietyä tuote/palvelut maailmalle. Asetetaan arvoketjussa alemmas, ettei vaan jouduta vastuuseen mistään. Turvallisempaa olla alihankkija, pitkä mutta kapea leipä. Eipähän kukaan pääse ainakaan nauramaan omalle epäonnistumiselle.

 

[Ann Arbor]

Todellakin, tossa edellisessä viestissä viittasinkin juuri siihen. Vaikka maissa on eroja, niin kultturillisesti ei kauheasti eroa lopulta kuitenkaan. Suomalaiset suorastaan tykkäävät joskus ajatella itsensä juntimpana kuin on, ja sitten jos menet muihin Pohjoismaihin tai vaikka nyt Britteihin tai Saksaan pyörimään, niin samanlaisia taunotasalakkeja noissakin maat täynnä. Ennemmin itsetunto-ongelma täällä joskus, kun mikään muu näissä :)

Näinhän se varmaan on. Siltikin "mielikuvatasolla" juuri suomalaiset ovat helposti niitä lyhytnäköisesti ajattelevia juntteja, ketkä tuovat lomareissuille omat ruoat mukanaan ja joiden englannin kielen aksentti on nolo, siinä missä muiden ei-englantia äidinkielenään puhuvien hieno. Mutta eihän se todellisuudessa voi olla niin, että vaikka sadan ihmisen otannalla vaikka ne ruotsalaiset ja saksalaiset "nyt vaan olisivat" meitä suomalaisia näppärämpiä ja kaukonäköisempiä.

Toisaalta päättäjät ovat eräänlainen kansan pulssista kertova mikrokosmos ja jos muissa Pohjoismaissa demokraattisesti valitut päättäjät kykenevät tekemään maansa menestystä ja hyvinvointia edistäviä päätöksiä, mutta täällä eivät niinkään, voi se jostain kertoa. Onko se suomalainen kansanluonne niin poikkeuksellisen kyräilevä?

 

[Ann Arbor]

Suomalainen maksaa vaikka satasen, että naapuri ei saa viittä kymppiä.

Hyvä viesti kaikkinensa ja tätä klassikkoa olen itsekin viljellyt. Tiedä sitten kuitenkin, kuinka paljon puheet tästä "perisuomalaisesta kateudesta" ovat realismin sijaan legendaa. Varmasti kun katkeria kyräilijöitä löytää runsain mitoin ihan kaikkialta maailmasta. Kateuden ja päähän potkitun tunteen voi toki myös kääntää myös voimavaraksi. Näin olen ainakin itse pyrkinyt toimimaan elämässä. Rypemisen jälkeen voi ryhdistäytyä.

 

[Mojo]

Josta on myös ollut seurauksena kovat puolustusmenot. Sekin raha on aina jostain muualta pois.

Yleinen asevelvollisuutemme myös hidastaa sen suorittavien henkilöiden työelämän alkamista käytännössä aina vuodella. Tästä seuraa merkittävää verotulojen menetystä.

Sitähän juuri tarkoitin.

Sijaintimme lisäksi ulkomaisia investointeja rajoitti Natoon kuulumattomuutemme, koska moni sijoittaja koki sen riskejä lisäävänä tekijänä.

 

[Ann Arbor]

Sijaintimme lisäksi ulkomaisia investointeja rajoitti Natoon kuulumattomuutemme, koska moni sijoittaja koki sen riskitekijänä.

Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko Suomi merkittävästi erilainen maa, mikäli olisimme liittyneet Natoon jo 1990-luvulla, tai viimeistään 2004 yhdessä Baltian maiden kanssa. Ehkä jonkin verran, ehkä ei juurikaan. Siltikin voi sanoa, ettei suomettunut maamme ulkopolitiikkaa pitkään määrittänyt Halosen-Tuomiojan-linja ollut kansakuntamme etu. Katastrofikaksikko Suomen länsisuhteiden kannalta.