Petteri Orpon hallitus

[Hexa]

Linkitin joku vuosi sitten amerikkalaisselvityksiä, joiden mukaan kun tuottavuus ei kasva, työvoimakustannukset joustavat. Osinkoon vaikuttuvat toki muutkin muuttuvat tekijät.

Näinhän se käytännössä on monessa yrityksessä, mutta olisi tasapuolista että huonon tuottavuuden aikaan myös voitto-odotukset joustaisivat väliaikaisesti.

 

[Cobol]

Tuohan on ollut kaiketi aika yleinen ja vallitseva ilmiö jo jonkin aikaa usealla sotealueella. Julkinen sektori vetää yksityistä puolta paremmin hoitohenkilökuntaa puoleensa. Palkat ovat siellä usein jopa paremmat ja työn määrä ei ainakaan suurempi. Palkkaharmonisointi sote-uudistuksen myötä on vain kasvattanut julkisen puolen vetovoimaa.

Marinit saivat aikaan hyvin epäterveen ilmiön ja tekivät osaltaan kustannustenkasvun hillitsemisen vaikeaksi.

 

[KooPee]

Julkisella puolella on huutava pula hoitohenkilökunnasta ja ainut tapa korjata tämä on tarjota kilpailukykyistä palkkaa. Sille ei voi mitään että se maksaa rahaa.

 

[mike owen]

Marinit saivat aikaan hyvin epäterveen ilmiön ja tekivät osaltaan kustannustenkasvun hillitsemisen vaikeaksi.

Juuri näin on asianlaita.

Suomessa on tällä hetkellä monta ongelmaa samanaikaisesti. Korkeat korkomenot, inflaatio, osaajapula ja ongelmallinen ikärakenne. Sotealan ja terveysalan tunnetusti liian korkeat kustannukset yhteiskunnan kannalta.

Elinkustannukset ovat olleet nousussa viime aikoina.

Työllisyysasteen nousuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Täällä ei saatu ratkaistua sitä miten työllisyysaste saadaan kuntoon Suomessa yhteistoiminnassa eri osapuolten välillä.

 

[Tadu]

Julkisella puolella on huutava pula hoitohenkilökunnasta ja ainut tapa korjata tämä on tarjota kilpailukykyistä palkkaa. Sille ei voi mitään että se maksaa rahaa.

Muita korjaustapoja:
1) Hoidetaan vähemmän
2) Ulkoistetaan yksityiselle

 

[masaman]

Tuohan on ollut kaiketi aika yleinen ja vallitseva ilmiö jo jonkin aikaa usealla sotealueella. Julkinen sektori vetää yksityistä puolta paremmin hoitohenkilökuntaa puoleensa. Palkat ovat siellä usein jopa paremmat ja työn määrä ei ainakaan suurempi. Palkkaharmonisointi sote-uudistuksen myötä on vain kasvattanut julkisen puolen vetovoimaa.

Kentältä kuuluu myös sitä, ettei haluta ottaa vakituisia töitä vastaan, koska silloin ei tarvitse alistua huonon johtamisen alle liian pitkäksi aikaa. Pääsee aina pois. Se on sitä markkinataloutta armon vuonna 2023.

Julkisen puolen työtahti on jollain aloilla eri taas ihan senkin takia, että julkisella puolella tehdään suunnitelmat yms. arvioinnit, joten siellä ei niitä nuhaneniä oteta vartin välein vastaan hintaan 100 euroa per nuppi.

Sen sijaan, kun mennään suorittavalle tasolle, eli esim. palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen, niin siellä sitä sarkaa hoitajilla piisaa. Ei mitenkään kiehtovaa, vaan raakaa paskankäryistä perustyötä. Ja sitähän se ihmisen elämä pääpiirteittäin on. Syödään, käydään vessassa, levätään, syödään uudemman kerran ja käydään uudelleen vessassa ja viimeiseksi mennään maaten.

Nyt se kysymys herääkin, että jos hyvinvointialueilla on työntekijöistä säästettävä kymmeniä miljoonia, niin miten mahdetaan suuret ikäluokat hoitaa?

Alalla on huutava pula edes jollain tasolla osaavasta työväestä. Kuntoutuksen puolella suorastaan kilpaillaan siitä, että kuka työntekijän saisi, koska paikkoja on maaseudulla auki, mutta ei hakijoita. Tämä muutos on tapahtunut n. 10 vuoden aikana.

Haluan alleviivata sitä, että pelkkä leikkaaminen ei vaadi osaamista, koska varsin usein sitä tehdään "juustohöylällä" ja kaikilta viedään se 3 prosenttia. Nämä summat kertautuvat. Kaikenlaisen ennaltaehkäisevän työn leikkaaminen ajaa järjestelmän n. 3-5 vuodessa isoihin ongelmiin. Eturintamassa hoitoalalla se näkyy n. puolessa vuodessa tyhmemmällekin tilastoijalle.

Ts. Onko meillä oikeasti osaamista luotsata Suomea kohti hyvinvointivaltiota ja onko Meillä siihen edes haluja.

Mielestäni jo pelkkä päivystyksessä käynti osoittaa alan ongelmallisuuden, koska siellä etulinjassa on esim. paljon kandeja.

Siellä päivystyksessä tulisi olla ne kovimmat nimet, jotka tekevät alalla useammin oikeita päätöksiä, jotka johtavat jatkossa pienempiin kustannuksiin. Tämä koskee myös hoitajia.

 

[masaman]

Muita korjaustapoja:
1) Hoidetaan vähemmän
2) Ulkoistetaan yksityiselle

Ei toimi. Rahoitus valuu rajojen ulkopuolelle, koska firmojen ainoa tarkoitus on takoa omistajilleen osinkoja ja omistukset on, herra ties missä.

Aina vaan ulkoistamalla tehdään yhtä fiksuja ratkaisuja kuin valtion omaisuutta jatkuvasti myymällä.

Itse olen tuolla sairaalamaailmassa seurannut näitä ihmeellisiä väitteitä, että "hoidetaan vähemmän". Jos siellä kovin paljoa vielä vähemmän hoidetaan, niin ei ehdi hoitosuhde edes alkamaan, ennen kuin se jo loppuu.

 

[Cobol]

Ei toimi. Rahoitus valuu rajojen ulkopuolelle, koska firmojen ainoa tarkoitus on takoa omistajilleen osinkoja ja omistukset on, herra ties missä.

Aina vaan ulkoistamalla tehdään yhtä fiksuja ratkaisuja kuin valtion omaisuutta jatkuvasti myymällä.

Vähän sellaista tunnetta :)

Kyllä yhteistyö yksityisen kanssa toimii kunhan ei ole ideologisesti vasemmistolaista hallitusta. Nyt sotessa heitettiin yksityinen puoli pitkälti ulos sen sijaan, että yksityinen olisi otettu enemmän mukaan ja tehty kattavat sopimukset heidän kanssaan. Seuraus: yksityinen rahastaa x 400 % sopiva veloitus, koska lääkäreitä ei riitä perustuslain takaamalla tavalla pikkukuntiin.

Mulla on vuosien kokemus julkisen ja yksityisen puolen toimintojen sovittamisesta ja järkiperäisellä tavalla organisoiden sekä julkinen että yksityinen hyötyy järjestelyistä.

Valtion omaisuuttakin kannattaa myydä. Kyse on siitä, miten se tehdään. Nyt on tarkoitus sijoittaa tulot. Tarkempi tapa selviää vähitellen.

 

[Mauri-Antero]

Jotain itsekin kuullut sote-kentältä, niin osa jättäytynyt ihan tarkoituksella keikkalaiseksi ja odottaa vain isoilla korvauksilla tehtäviä kiirevuoroja. Melkoisen isot lisät saa verrattuna normityöntekijään.

Olet ihan oikeilla jäljillä. Puoliso harkitsee myös vakavasti keikkalaiseksi siirtymistä syksyllä. Kovemmat liksat, ja sairaanhoitajalla todella laajat mahdollisuudet tehdä mitä vuoroja ja missä paikassa vain.

Enpä ihmettelisi, että tätä "kermankuorintaa" alettaisiin jotenkin rajoittaa. Koska sana kiertää alalla nopeasti, ja varsinkin sairaanhoitajille jotkut vanhainkodit on ehdoton no no.

Enpä myöskään sitäkään päivää taivastelisi, jolloin vanhusten hoidon hoitaa avovangit, koska no money.

 

[Jymäkkä]

Enpä ihmettelisi, että tätä "kermankuorintaa" alettaisiin jotenkin rajoittaa. Koska sana kiertää alalla nopeasti, ja varsinkin sairaanhoitajille jotkut vanhainkodit on ehdoton no no.

Enpä myöskään sitäkään päivää taivastelisi, jolloin vanhusten hoidon hoitaa avovangit, koska no money.

Kyllähän tuossa työmarkkina sitten korjaa tilannetta, eli mitä enemmän porukkaa kermaa kuorimassa, niin sitä huonommin saa enää niitä haluamiaan vuoroja ja reilusti parempaa palkkaa.

Vaikea tuohon nykytilanteessa on puuttua, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi, mutta jotainhan tuohon olisi hyvä keksiä, ettei jatkuvasti tarvitsisi maksaa ylihintaa työstä.

 

[Wristlock]

Vähän sellaista tunnetta :)

Kyllä yhteistyö yksityisen kanssa toimii kunhan ei ole ideologisesti vasemmistolaista hallitusta.

Yhteistyö tosiaan toimii toisilla paremmin kuin toisilla ja siihen on syynsä.
t.Lasse Männistö ja Laura Räty

 

[Andi]

Muka-hassuttelujen ohessa oli mielenkiintoista lukea tuosta hallituksen pumaskasta, että nyt tähdätään asumisen osalta ARA:n vähentämiseen ja asumisoikeustuotannon alasajoon. Luonnollisesti ei oikealle kallistuva hallitus helposti ensimmäisenä ARA:lle lisää rahaa lupailemaan julkisesti, mutta usein näissä asuntorakentamisen synkissä hetkissä ARA-tuotanto on ollut se, millä alaa on pyritty pitämään jotenkin pinnalla. Vapaarahoitteisen tuotannon ongelmat jatkuvat varmasti ainakin ensi vuoteen, kun lupamäärät on romahtaneet, ja ei tuo mielestäni ihme olisi, jos tuossa kirjauksessa nähtäisiin vielä pieni suunnanmuutos hallitukselta. Korkojen rauhoittuminen ottaa aikansa mutta sehän se sitten tulppaa kunnolla taas avaa kun on totuttu uuteen normaaliin.

Kesäkuussa joskus kirjoittelin em. Tekstin hallitusohjelmaa prujatessani. Vieläkään en yllättyisi suunnanmuutoksesta näihin asioihin liittyen. Siitäkään en ylläty, että ”jälkikäteen” on huomattu kappasvaan, raksoille on lama tulossa ja nyt teatraalisesti aletaan asiaan reagoimaan. Näyttäähän se ulospäin paremmalta niin.

Toki rakliikkeitä lopulta tuetaan lisää, mutta pointti on siinä, että hallituksen ministeri vähän väläytti kysynnän nostamista ihmisten vaurastumisen kuin rakliikkeiden suoran tukemisen kautta. Oisko ollut ensimmäinen kerta Suomen historiassa?

Rydmanilla on ainakin hieman markkinaehtoista ajattelua. Hän varmaan laittaisi Helsingin asuntorakentamisen huutokauppaan kun nyt rakennusoikeuksia jaetaan etukäteen sopiville paikoille sopivalla korvauksella. Ja tässä rahat menevät rakliikkeiden taskuun sen sijaan, että ne ostaisivat oikeudet ja kaupunki saisi arvonnoususta osansa.

Tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen sanoisin että parisen vuottahan Helsinki on huutokauppaa jo harrastanut, kun yleiset tonttivarauskierrokset on laitettu käytännössä jäihin ja huudatettu hulluilta maksajilta kilpailuhintoja tonteista. Pari tonnia kerrosneliöille on alkanut olla paperia ”hyvillä” paikoilla ja kyllähän tuo tekee aika paljon jo asunnon hintaan enemmän tonttiosuutta kun sen kuluttajalle myy.

Ihan suoraan rakennusliikkeiden tukeen en usko mutta jotain ARA-pakettia rakennuttajille tai käynnistysavustushimmeleitä saattaisi ehkä olla luvassa. Toki tällä hetkellä pk-seudulla monet pää märkänä laskevat jo ARA-puolen kilpailuhankkeita, kun ne ovat ainoita mitkä jotenkin liikkuvat pöydillä.

 

[Mauri-Antero]

Kyllähän tuossa työmarkkina sitten korjaa tilannetta, eli mitä enemmän porukkaa kermaa kuorimassa, niin sitä huonommin saa enää niitä haluamiaan vuoroja ja reilusti parempaa palkkaa.

Vaikea tuohon nykytilanteessa on puuttua, kun tekijöitä ei ole tarpeeksi, mutta jotainhan tuohon olisi hyvä keksiä, ettei jatkuvasti tarvitsisi maksaa ylihintaa työstä.

Viimeistään reilu kahdenkymmenen vuoden päästä, kun viimeinen suurten ikäluokkien ikuisuus- eläkeläiset kupsahtaa, niin silloin tarvitaan vähemmän tekijöitä.

Joo, todella vaikea puuttua. Jos koitetaan, on hoitajilla melkoinen lakko-ase kädessään.

 

[Jymäkkä]

Viimeistään reilu kahdenkymmenen vuoden päästä, kun viimeinen suurten ikäluokkien ikuisuus- eläkeläiset kupsahtaa, niin silloin tarvitaan vähemmän tekijöitä.

Joo, todella vaikea puuttua. Jos koitetaan, on hoitajilla melkoinen lakko-ase kädessään.

Joo, on se vaan pitkä aika odottaa. Enkä mä siis tarkoita, ettei hoitajille hyvä palkka kuuluisi, ja kyllähän työvoimapulaa on ihan oikeaoppista ratkoa rahalla. Mutta eihän tämä tervettä ole, että keikkailemalla pääsee huikean paljon paremmille palkoille ja samalla voi vielä jättää työyhteisön kehittämisen muille. Ei ole reilua, eikä vie alaa muutenkaan hyvään suuntaan.

 

[Mauri-Antero]

Joo, on se vaan pitkä aika odottaa. Enkä mä siis tarkoita, ettei hoitajille hyvä palkka kuuluisi, ja kyllähän työvoimapulaa on ihan oikeaoppista ratkoa rahalla. Mutta eihän tämä tervettä ole, että keikkailemalla pääsee huikean paljon paremmille palkoille ja samalla voi vielä jättää työyhteisön kehittämisen muille. Ei ole reilua, eikä vie alaa muutenkaan hyvään suuntaan.

Totta joka sana. Ja sitten kun alan "hullut vuodet" on ohi, niin siihen jää taas se vähäinenkin alan houkuttelevuus. Melkein tekisi mieli sanoa, että on hävitty tää peli. Mutta mennään ajopuuna eteenpäin, ja katsotaan kuinka syvääm rotkoon matka käy. Siitähän meillä suomalaisilla on ennestäänkin kokemusta.

 

[rpeez]

Mulla on vuosien kokemus julkisen ja yksityisen puolen toimintojen sovittamisesta ja järkiperäisellä tavalla organisoiden sekä julkinen että yksityinen hyötyy järjestelyistä.

Tuolle juuri tänään ajattelin olevan tarvetta kun katselin että yksityiseltä terveysyritykseltä itse olisin heti aamulla voinut napata minka ajan vain yleislääkärille eli jonoa nolla, sen sijaan kun nyt olen odottanut julkisen puolen hoitovastaavan yhteydenottoa jo kohta viikon, että mahdollisesti pääsisi lääkäriin.

 

[Cobol]

Tuohon jälkimmäiseen kappaleeseen sanoisin että parisen vuottahan Helsinki on huutokauppaa jo harrastanut, kun yleiset tonttivarauskierrokset on laitettu käytännössä jäihin ja huudatettu hulluilta maksajilta kilpailuhintoja tonteista. Pari tonnia kerrosneliöille on alkanut olla paperia ”hyvillä” paikoilla ja kyllähän tuo tekee aika paljon jo asunnon hintaan enemmän tonttiosuutta kun sen kuluttajalle myy.

Se on silti oikea suunta mielestäni ja toivottavasti myös tyhjien tonttien rakentamattomuudesta on enemmän seuraamuksia kuin aiemmin.

 

[Jeffrey]

Se on silti oikea suunta mielestäni ja toivottavasti myös tyhjien tonttien rakentamattomuudesta on enemmän seuraamuksia kuin aiemmin.

Tuo viitisen kertainen kiinteistövero on jo melkoinen sakko. Eipä nuo rakennusliikkeet tieten tahtoen jätä rakentamatta tai viivästytä rakentamista. Hankkeet halutaan liikkeelle, ihmiset töihin ja kassavirta käyntiin. Ja mikäli hankkeelle on kysyntää, niin kyllä se käyntiin saadaan.

Äkkiseltään ei tule mieleen mitä se auttaisi, että hankkeen kanssa haasteissa oleva rakennusliike joutuisi vielä suurempiin hankaluuksiin. Enkä suoraan ymmärrä mitä se haittaa jos jostain loogisesta syystä joku hanke silloin tällöin pidempään kestää käyntiin saada.

Lisärangaistus ehkä lähinnä aiheuttaisi vieläkin suurempaa varovaisuutta hankkia tonttimaata, johon kysynnän ennustetaan olevan matalahkoa. Eli käytännössä tällainen vain entisestään voimistaisi lokaatio-lokaatio-lokaatio ajattelua, joka ei välttämättä paranna suomalaista kaupunkikehityksen suuntaa.

 

[Cobol]

Tuo viitisen kertainen kiinteistövero on jo melkoinen sakko. Eipä nuo rakennusliikkeet tieten tahtoen jätä rakentamatta tai viivästytä rakentamista. Hankkeet halutaan liikkeelle, ihmiset töihin ja kassavirta käyntiin. Ja mikäli hankkeelle on kysyntää, niin kyllä se käyntiin saadaan.

Äkkiseltään ei tule mieleen mitä se auttaisi, että hankkeen kanssa haasteissa oleva rakennusliike joutuisi vielä suurempiin hankaluuksiin. Enkä suoraan ymmärrä mitä se haittaa jos jostain loogisesta syystä joku hanke silloin tällöin pidempään kestää käyntiin saada.

Lisärangaistus ehkä lähinnä aiheuttaisi vieläkin suurempaa varovaisuutta hankkia tonttimaata, johon kysynnän ennustetaan olevan matalahkoa. Eli käytännössä tällainen vain entisestään voimistaisi lokaatio-lokaatio-lokaatio ajattelua, joka ei välttämättä paranna suomalaista kaupunkikehityksen suuntaa.

Ainakaan silloin kun olin asian kanssa tekemisissä joskus 2000 molemmin puolin, rakennusliikkeet saattoivat pitää tonttia rakentamattomana vuosia. Ei vaan laitettu sanktioita maksuun. Itselleni jäi sellainen kuva, että asuntotuotannon ongelmana ovat a) kaupunki ei kaavoita riittävästi ja b) rakennusliikkeet voivat liiaksi säädellä rakentamista sen jälkeen kun ovat tontin hankkineet. Tietenkin kun aikaväli on tuo, muisti ei välttämättä ole tarkka.

Ilmeisesti muutoksia on tullut ja se on hyvä se.

Kun mennään muualle Suomeen, ongelmat ovat edelleen jossain määrin myös tonttien rakentamisessa

"Brotherus kaipaa myös vauhtia kuntien tontinluovutuksiin, vaikkakaan hän ei näe niiden olevan yksistään valtava ongelma rakentamisen nykytilanteessa. Yhdistettynä muihin seikkoihin hän kuitenkin näkee sen merkityksellisenä.

”Tonttitarjontaa pitäisi olla jatkuva virta, mikä osaltaan tasoittaisi rakentamisen voimakasta syklisyyttä. Lisäksi kunta voi asettaa tontin luovutuksen ehdoksi sen, että rakentaminen alkaa tietyssä määräajassa, millä voisi vaikuttaa siihen, että hankkeet myös lähtisivät liikkeelle.”

”Asuntorakentamisessa on uhkakuvia, että kuopasta tulee liian syvä” – Näillä 10 keinolla Suomen Yrittäjien Juhana Brotherus pelastaisi rakennusalan

Kymmenen keinon lista käsittää niin ”ekonomistien lempilapsen”, väliaikaisen muutoksen varainsiirtoveroon kuin sääntelyn purkuakin.

www.kauppalehti.fi

 

[Aces High]

Ongelmana on asuntorakentaminen ja tarkemmin sanottuna uusien asuntojen markkinoiden täydellinen jäätyminen. Infrapuoli ja talonrakentaminen ovat kaksi eri maailmaa, jossa maanrakennusurakoitsijoita lukuunottamatta on eri ammattilaiset töissä.

Infrapuoli on tällä hetkellä saneerauspuolen ohella vähiten kusessa, eikä infrarakentaminen auta juurisyyhyn tai edes johdannaisiin kunnolla. Julkiset talonrakennushankkeet auttavat jonkin verran, mutta tärkeintä olisi saada korkonousu taitettua ja ihmisten sekä yritysten luotto talouteen palautettua.

Juuri näin ja eväät Suomen hallituksella rahan halpuuttamiseen on aika köykäiset.
Rakennusalan syvenee niin kauan kuin epävarmuus koroista on olemassa ja uudistuotanto viriää vasta vuoden päästä korkojen stabiloiduttua.
Uudistuotantoon keskittyneistä rakennusliikkeistä ei kuoriudu saneerausmarkkinoille tai infra-rakentamiseen, toki työntekijöitä noille sektoreille vaihtaa, mutta "ruumiskasasta" on vasta pohja näkyvissä.

 

[Kimmo_Ahteri]

Juuri näin on asianlaita.

Suomessa on tällä hetkellä monta ongelmaa samanaikaisesti. Korkeat korkomenot, inflaatio, osaajapula ja ongelmallinen ikärakenne. Sotealan ja terveysalan tunnetusti liian korkeat kustannukset yhteiskunnan kannalta.

Elinkustannukset ovat olleet nousussa viime aikoina.

Työllisyysasteen nousuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Täällä ei saatu ratkaistua sitä miten työllisyysaste saadaan kuntoon Suomessa yhteistoiminnassa eri osapuolten välillä.

Suomi ei ole ainut maa joka kärsii osaajapulasta, joten sama yhtälö on vaikea myös niille maille joissa työllisyysaste on parempi. Hoitoalalla on pulaa osaajista mm Tanskassa, USAssa ja Ruotsissa vaikka näiden maiden lähtökohdat ovat erillaiset mutta paremmat kuin Suomen. Muutoinkin osaajapula ja iäkäs väestö on kehittyneiden maiden ongelma. Norja lienee ainut maa jossa hoitajapulasta ei niin pahasti kärsitä, koska rahalla saa ja hevosella pääsee.

Kaikki maat yrittävät taklata ongelman samalla työkalulla, eli hankkimalla työvoimaa rajojen ulkopuolelta. Tulee olemaan vaikea rasti kerätä tarvittavat käsiparit samoilta markkinoilta kilpailussa muiden maiden kanssa.

Luulen että meidän vaan tulee sopeutua uuteen normaaliin, jos emme kykene innovoimaan terveydenhuoltoa merkittävästi tehokkaammaksi.

 

[Andi]

Ainakaan silloin kun olin asian kanssa tekemisissä joskus 2000 molemmin puolin, rakennusliikkeet saattoivat pitää tonttia rakentamattomana vuosia. Ei vaan laitettu sanktioita maksuun. Itselleni jäi sellainen kuva, että asuntotuotannon ongelmana ovat a) kaupunki ei kaavoita riittävästi ja b) rakennusliikkeet voivat liiaksi säädellä rakentamista sen jälkeen kun ovat tontin hankkineet. Tietenkin kun aikaväli on tuo, muisti ei välttämättä ole tarkka.

Ilmeisesti muutoksia on tullut ja se on hyvä se.

Kun mennään muualle Suomeen, ongelmat ovat edelleen jossain määrin myös tonttien rakentamisessa

"Brotherus kaipaa myös vauhtia kuntien tontinluovutuksiin, vaikkakaan hän ei näe niiden olevan yksistään valtava ongelma rakentamisen nykytilanteessa. Yhdistettynä muihin seikkoihin hän kuitenkin näkee sen merkityksellisenä.

”Tonttitarjontaa pitäisi olla jatkuva virta, mikä osaltaan tasoittaisi rakentamisen voimakasta syklisyyttä. Lisäksi kunta voi asettaa tontin luovutuksen ehdoksi sen, että rakentaminen alkaa tietyssä määräajassa, millä voisi vaikuttaa siihen, että hankkeet myös lähtisivät liikkeelle.”

”Asuntorakentamisessa on uhkakuvia, että kuopasta tulee liian syvä” – Näillä 10 keinolla Suomen Yrittäjien Juhana Brotherus pelastaisi rakennusalan

Kymmenen keinon lista käsittää niin ”ekonomistien lempilapsen”, väliaikaisen muutoksen varainsiirtoveroon kuin sääntelyn purkuakin.

www.kauppalehti.fi

Kyllä niissä poikkeuksetta on laitettu sanktiot rakentamisvelvoitteen määrä-aikoihin nykyään. Jatkoaikaa voi toki hakea mutta eihän noita kovanhintaisia kukaan halua taseessa turhaan roikottaa.

Juuri näin ja eväät Suomen hallituksella rahan halpuuttamiseen on aika köykäiset.
Rakennusalan syvenee niin kauan kuin epävarmuus koroista on olemassa ja uudistuotanto viriää vasta vuoden päästä korkojen stabiloiduttua.
Uudistuotantoon keskittyneistä rakennusliikkeistä ei kuoriudu saneerausmarkkinoille tai infra-rakentamiseen, toki työntekijöitä noille sektoreille vaihtaa, mutta "ruumiskasasta" on vasta pohja näkyvissä.

Korko auttaa jonkin verran kun alkaa joskus alenemaan, mutta kyllä tuossa tarvitaan luultavasti myös materiaali- ja työkustannusten, sekä tonttikulujen laskua. Näkisin että vähän pitäisi kaikkien joustaa koska nollakorkoajat on varmasti lusittu pitkäksi aikaa ellei toivottavasti pysyvästi.

 

[Tami Talk]

Tavattoman hienoa, että meillä on nyt toimintakykyinen hallitus, joka hyvän taloudenpidon lisäksi tekee rasismin vähentämiseksi enemmän kuin mikään hallitus tähän asti.

 

[Aces High]

Kyllä niissä poikkeuksetta on laitettu sanktiot rakentamisvelvoitteen määrä-aikoihin nykyään. Jatkoaikaa voi toki hakea mutta eihän noita kovanhintaisia kukaan halua taseessa turhaan roikottaa.


Korko auttaa jonkin verran kun alkaa joskus alenemaan, mutta kyllä tuossa tarvitaan luultavasti myös materiaali- ja työkustannusten, sekä tonttikulujen laskua. Näkisin että vähän pitäisi kaikkien joustaa koska nollakorkoajat on varmasti lusittu pitkäksi aikaa ellei toivottavasti pysyvästi.

Materiaalikulut laskevat paraikaa ja kerkesivät laskemaan huomattavasti ennen suunnittelujen jäädyttämistä. Palkkakuluja ei ihan heti päästä höyläämään alaspäin, muulla kuin vierasperäisen ja vielä eksoottisimmista maista haalitun työvoiman avulla. Sen verran inflaatio on kerennyt rapauttamaan ostovoimaa. Eikä kerrostalon rakentamisessa palkkakulut ratkaisevaa roolia näyttele.
Maanhintaa ei kasvukeskuksissa ole usein romautettu ja paineet nostoille jäävät tämän laman jälkeenkin.
Väitän edelleen rahan hinnan ratkaisevan.

 

[Mauri-Antero]

Tavattoman hienoa, että meillä on nyt toimintakykyinen hallitus, joka hyvän taloudenpidon lisäksi tekee rasismin vähentämiseksi enemmän kuin mikään hallitus tähän asti.

Vielä kun joku kertoisi, miten Suomesta tuli yhtäkkiä niin kamalan rasistinen valtio? Tuosta noin vaan sormia napsauttamalla. Ihan pikkuisen yliammuttu kriisi, kysyy sitten keneltä tahansa kansalaiselta.