Petteri Orpon hallitus

[ipaz]

Itse uskon, että rahaa kyllä vielä osalta ihmisiltä löytyy, kunhan riskit työelämässä, inflaatio, korkotaso ja sitä myötä luottamus tulevaisuuteen saadaan hallintaan.

Kyllä suomessa rahaa on. Pankkitileillä makaa 105 miljardia euroa, eli keskimäärin noin 19000e / jokainen kansalainen. Suomalaiset eivät vieläkään osaa sijoittaa rahojaan "töihin" vaan usein ne ovat käyttämättöminä inflaation syötävänä. Itselläni on lukuisia varsinkin vanhempia sukulaisia joiden tilit ns. pursuavat rahaa ja jotka eivät käytä niitä yhtään mihinkään.

 

[peterra]

Kyllä @Noppa10 on hyvin jäljillä. Vesa Vihriälän blogiin 22.9. 2020 kannattaa tutustua:

Tutustuin ja siinäpä on esimerkiksi Vesa Vihriälän uusimmasta blogista pieni lainaus tänne:

Peruslinja hyvä, mutta tarpeettomasti ideologiaa​

Hallitusohjelma sisältää vakavan pyrkimyksen julkisen talouden tasapainon parantamiseen. Kunnianhimon taso on korkea, mutta perusteltu. Keinotkin ovat – karvaudestaan huolimatta – pääosin järkeviä.

Monien muiden hallitusohjelmien tapaan ohjelmassa on kuitenkin nähdäkseni liiallista optimismia. Sitä liittyy etenkin sotemenojen hillintämahdollisuuksiin ja työllisyystoimien kykyyn vahvistaa julkista taloutta.

Ohjelmassa on myös ongelmallisia valintoja. Liikenneinfraan panostetaan tehokkuuden kannalta kyseenalaisella tavalla, kun taas koulutustason nostamiseen ei osoiteta tarpeellisia resursseja. Työperäistä maahanmuuttoa ei ohjelman yleisen maahanmuuttovastaisuuden takia edistetä riittävästi. Verotuksen nettokevennykselle samalla, kun menoista tingitään laajasti, ei ole vahvaa tehokkuusperustetta. Verosopeutuksen hyödyntämättä jättäminen merkitsee myös poliittista riskiä vakautuspolitiikan kestävyydelle.

Tässä on aika monta niissä samoista asioista, joista täälläkin on keskusteltu. Myös Vihriälä puhuu vakautuspolitiikasta, jossa käyttöön kannattaa ottaa myös verosopeutusta, jonka tämä hallitus jättää ideologisesti tekemättä.

 

[Normandia]

Aika tiukkaa on monella, jos terveyskeskusmaksujen kanssa on tiukkaa. KELA-maksun palauttaminen osittainen ratkaisu. Mutta luulenpa, että yksityisterveysasema käynnit ovat vielä kalliimpia, johon näillä pienituloisilla ei ole varaa. Sai siitä sitten osittain kelakorvausta tai ei.
Luultavasti sotekulut tulee siis nousemaan terveyskulujen tukemisen muodossa, jos ihmisillä ei ole varaa käyttää terveyspalveluita. Jalo ajatus säästää sotekuluista, mutta eipä taida mitään mahdollisuutta olla.

Helsingissä harkitaan kymmenen vuotta sitten poistettujen terveyskeskusmaksujen palauttamista. Kuluttajaliitto pitää suunnitelmia haitallisina.

Terveyskeskusmaksujen palauttaminen vaarantaisi potilaiden yhdenvertaiset mahdollisuudet hoitoon, Kuluttajaliitto uskoo.

Liitto muistuttaa, että terveyskeskuksia käyttävät erityisesti pienituloiset, joiden toimeentuloon kohdistuu uudessa hallitusohjelmassa muitakin leikkauksia.

Kuluttajaliitto korostaa, että noin puoli miljoonaa terveydenhuollon asiakasmaksua päätyy vuosittain ulosottoon.

Terveydenhoito | Kuluttajaliitto: Terveyskeskusten maksut päätyvät usein ulosottoon

Helsingin suunnitelma terveyskeskusmaksujen palauttamisesta vaarantaa kaupunkilaisten yhdenvertaisuuden, uskoo Kuluttajaliitto.

www.hs.fi

 

[Cobol]

Tutustuin ja siinäpä on esimerkiksi Vesa Vihriälän uusimmasta blogista pieni lainaus tänne:

Hyvä ja Vihriälää kannattaa seurata. Yksi parhaista talouden asiantuntijoista Suomessa.

Tässä on aika monta niissä samoista asioista, joista täälläkin on keskusteltu. Myös Vihriälä puhuu vakautuspolitiikasta, jossa käyttöön kannattaa ottaa myös verosopeutusta, jonka tämä hallitus jättää ideologisesti tekemättä.

Totta. Oikeistohallitus lähtee siitä, että ansiotuloverotuksen ja erityisesti marginaalituloverotuksen keventäminen tuottaa ilmeisesti jo suhteellisen lyhyellä (2-3 vuotta) tai ainakin keskipitkällä ajanjaksolla enemmän tuloa yrityksille ja valtiolle. Esimerkiksi keski- ja ylimpiin desiileihin kuuluvat tekevät ahkerammin työtä kun saavat enemmän käteen. Myös kilpailuasetelma verotuksessa mm. Ruotsin kanssa on monta kertaa mainittu.

Onko tämä kestävä johtopäätös ja ratkaisu, se nähdään. Vastikään ilmestynyt ja talousketjuun linkitetty tutkimus ei ainakaan tyrmää verotuksen vaikutusta käytetyn työajan ja verojen välisestä suhteesta. Moni muu tutkimus aiemmin on sen ainakin osin tehnyt, mutta ajatkin ovat muuttuneet. Itse suhtaudun avoimen kiinnostuneesti siihen, millaisia vaikutuksia ansiotuloverotuksen keventämisellä on julkisiin ja yritysten tuloihin.

 

[Normandia]

Yksi keino talouden elvyttämiseen voisi olla yhteisöveron laskeminen, ollut jo kuitenkin vuodesta 2014 saakka 20%. Mutta en sitten tiedä.

 

[Ollakseni]

Yksi keino talouden elvyttämiseen voisi olla yhteisöveron laskeminen, ollut jo kuitenkin vuodesta 2014 saakka 20%. Mutta en sitten tiedä.

Kyllähän joku pieni lasku voisi olla paikallaan. Tai tuskin isosti haittaisi jos yhteisövero laskettaisiin 18% vaikka maailmalla onkin pyritty eroon tuosta pohjalle menemisestä. Ei tänne Googlea tai Applea saataisi Suomeen muuttamaan, mutta kyllä se varallisuutta kerryttäisi yrityksille.

 

[Cobol]

Yhteisöveroa voisi laskea, mutta NATO:n jäsenenä Venäjän 1 300 km maarajan kanssa en näe yleistä yhteisöveron pudottamista aivan yhtä tärkeänä kuin ennen jäsenyyttä. En toki vastaan laita. Ehkä voisi myös tutkia, miksi moni eurooppalainen maa antaa yrityksille vero- ja maksuhelpotuksia tk-toiminnasta. Arvaan, että vastaukseksi saattaisi tulla yritysten tk-toiminnan lisääntymisen myönteiset vaikutukset.

 

[Boogey]

Yksi keino talouden elvyttämiseen voisi olla yhteisöveron laskeminen, ollut jo kuitenkin vuodesta 2014 saakka 20%. Mutta en sitten tiedä.

Tässä mielestäni ei ole järkeä koska suuntaus EU:n sisällä on verokannan yhtenäistäminen. Vaikka se ei sellaisenaan kovin helposti toteudukaan niin tavoitteena tietyn haarukan sisään osuvat yhteisöverot on kuitenkin varsin realistinen ennuste.

En katsonut ihan viimeisimpiä lukuja mutta oma käsitykseni on että kilpailijaverrokeihin joihin aina innokkaasti viitataan eli muihin pohjoismaihin ja Saksaan verrattuna ollaan jo kilpailukykyisellä tasolla tuolla 20:llä, eli pienimpiä. Se, että sitä laskettaisiin esim tuohon 18:n tuskin saa enää isoa liikettä aikaan ja toisaalta voisi hyvinkin olla että sieltä joudutaan palaamaan ylöspäin kun tuo EU tason asia etenee.

 

[Normandia]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan veroasiantuntijan mukaan kannattaisi laskea välittömästi jopa 15%:n yhteisöverokantaa.
Suomessa saa ilmeisesti vähentää vähemmän menoja verotuksessa kuin monissa maissa, joten siltä osin hävitään monelle maalle kilpailukyvyssä. Ehkä pitäisi harkita jotain uusia yritysvähennys juttuja.

– Tämä hallitus ei tule kiristämään yhteisöveroa tai pääomaveroa. Näitä veroja ei kiristänyt myöskään Sanna Marinin (sd.) hallitus. Kannustavuus tulee sitä kautta, että yritykset saavat vakaan veropolitiikan kautta työrauhan. Sen sijaan mitään erityisiä verokannustimia hallitusohjelmassa ei yrittäjyyteen ole, sanoo Evan johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää Talouselämässä.

Hän muistuttaa, että yritykset tekevä suuria investointipäätöksiä jopa kymmenien vuosien sykleillä.

Kujanpää toteaa, että nimellisesti Suomen 20 prosentin yhteisöverokanta on kilpailukykyinen, mutta nimellinen kanta ei kerro, mitä lopullinen verotus on.

– Tilanne on heikompi, kun katsotaan efektiivistä veroastetta, joka ottaa huomioon esimerkiksi sen, miten laajasti menoja voi vähentää verotuksessa. Siksi Suomen yhteisöverokanta kannattaisi laskea 15 prosenttiin, hän esittää.

Kujanpään mukaan Suomen yhteisöverotus häviää nyt houkuttelevuudessa esimerkiksi Ruotsille ja Baltian maille.

– Saksassa efektiivinen veroaste on Suomea suurempi, mutta ajankohtainen kysymys ovat yritysten valtiontuet. Niissä Suomi ei voi kilpailla suurten maiden kanssa, joten yhteisöverokannan laskeminen olisi meille parempi houkutin, hän sanoo Talouselämässä.

Evan veroasiantuntija TE:ssä: Yhteisöverokanta kannattaisi laskea 15 prosenttiin | Verkkouutiset

Emmiliina Kujanpään mielestä hyödyllisintä olisi päättää verokannan laskusta jo nyt.

www.verkkouutiset.fi

 

[Cobol]

En katsonut ihan viimeisimpiä lukuja mutta oma käsitykseni on että kilpailijaverrokeihin joihin aina innokkaasti viitataan eli muihin pohjoismaihin ja Saksaan verrattuna ollaan jo kilpailukykyisellä tasolla tuolla 20:llä, eli pienimpiä. Se, että sitä laskettaisiin esim tuohon 18:n tuskin saa enää isoa liikettä aikaan ja toisaalta voisi hyvinkin olla että sieltä joudutaan palaamaan ylöspäin kun tuo EU tason asia etenee.

EU-maista tulisi katsoa todellisia lukuja. Suomessa veropohja on selvitysten mukaan muita laajempi ja efektiivinen yhteisövero käytännössä sama kuin nimellinen veroaste. Suuri ero on sitten rajaveroasteessa Suomen tappioksi.

Esimerkiksi Ruotsissa nimellinen verokanta (20,6 %) on Suomen verokantaa korkeampi, mutta yritysten todellinen keskimääräinen verorasitus jäi vuonna 2021 Suomea alhaisemmaksi. Lisäksi investointikannustimiin vaikuttaa investoinnin efektiivinen rajaveroaste (EMTR), joka kertoo investoinnin minimituottovaatimuksesta verotus huomioiden. Investointien efektiivinen rajaveroaste oli Ruotsissa ja Tanskassa merkittävästi Suomen tasoa alhaisempi vuonna 2021.

”Suomen yritysverotus ei houkuttele investointeja” – päätös yhteisöveron alentamisesta tehtävä nyt | Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA ry

Suomi perii yrityksiltä niiden tuloksesta 20 prosentin yhteisöveroa. Vaikka nimellinen verokanta ei ole kansainvälisesti korkea, Suomessa veropohja on laaja. Monessa valtiossa veronalaiset tulot määritellään Suomea suppeammin ja menot ovat laajemmin vähennyskelpoisia.

www.sttinfo.fi

 

[Boogey]

Elinkeinoelämän valtuuskunnan veroasiantuntijan mukaan kannattaisi laskea välittömästi jopa 15%:n yhteisöverokantaa.

Sori nyt vaan mut suhtaudun tähän samalla tavalla kuin AY liikkeen veroasiantuntijalta kysyttäisiin jäsenmaksujen verovapaudesta.

Ymmärrän kyllä investointien tärkeyden mutta ei Suomi niiden osalta ole taaskaan niin heikolla tasolla kun annetaan ymmärtää.

 

[Normandia]

Sori nyt vaan mut suhtaudun tähän samalla tavalla kuin AY liikkeen veroasiantuntijalta kysyttäisiin jäsenmaksujen verovapaudesta.

Ymmärrän kyllä investointien tärkeyden mutta ei Suomi niiden osalta ole taaskaan niin heikolla tasolla kun annetaan ymmärtää.

Voisihan tämä olla yksi keino talouden kasvattamiseen. Nytkun tuntuu että pieneen taantumaan ajaudutaan, eikä ylipäätään maailmantalous vedä korkojen ja inflaation takia. Nyt sitten koitetaan tukipaketeilla helpottaa tätä *taantumaa*, jota raksa-alan YT-aalto tulee aiheuttamaan.

 

[mike owen]

Mielestäni nyt kannattaa panostaa infran ja infrastruktuurin kunnossa pitämtämiseen ja rakentamiseen. Rakennusalan työtilanne ei ole paras mahdollinen tällä hetkellä. Nyt on vaarana se, että työttömiä tulee lisää ja taantuma voi pitkittyä lisää huonojen suhdanteiden takia Suomessa. Rakennusala työllistää täällä runsaasti henkilöitä ja sillä on suuri vaikutus yhteiskuntaan jokatapauksessa.

 

[Boogey]

Voisihan tämä olla yksi keino talouden kasvattamiseen.

Niin kauan kuin yritysten jakama osinkopotti on isossa kuvassa on kasvavalla käyrällä, miettisin ratkaisuita enemmän siltä suunnalta miten investointeihin voitaisiin kannustaa enemmän nykyisen järjestelmän sisällä. Tuo yritysverotuksen suht marginaalinen lasku kun helposti vain valuu lisäosinkoina ulos.

Lisäksi investointikannustimiin vaikuttaa investoinnin efektiivinen rajaveroaste (EMTR), joka kertoo investoinnin minimituottovaatimuksesta verotus huomioiden. Investointien efektiivinen rajaveroaste oli Ruotsissa ja Tanskassa merkittävästi Suomen tasoa alhaisempi vuonna 2021.

En ole tähän rajaveroaste -asiaan perehtynyt ja en osaa ottaa kantaa. Koska tämä asia vaikuttaa kuitenkin kyseisen kannanoton ns. pihviltä, tähän liittyen voitaisiin varmaan tehdä täsmätoimia? Yhteisöveron lasku on käsittääkseni se "kattotason" toimi ja sellaisenaa vähän sellainen toivotaan parasta (dynaamiset vaikutukset) ratkaisu? Eikö?

Eli summa summarum: Mieluummin fokusoidaan toimenpiteitä kohdistumaan nimenomaan investointeihin ja niiden houkuttelevuuteen. Viron mallia täällä on varmaan muutamaankin otteeseen aiemmin sivuttu. Sieltä olisi varmasti otettavissa osa toimista käyttöön?

 

[Normandia]

Niin kauan kuin yritysten jakama osinkopotti on isossa kuvassa on kasvavalla käyrällä, miettisin ratkaisuita enemmän siltä suunnalta miten investointeihin voitaisiin kannustaa enemmän nykyisen järjestelmän sisällä. Tuo yritysverotuksen suht marginaalinen lasku kun helposti vain valuu lisäosinkoina ulos.

Yksi keino voisi olla lentorahtien ja satamarahtien halventaminen. Toivottavasti näitäkin käydään läpi.

 

[msg]

Onko rakentamisen hiipumisella isompi vaikutus virolaisten työllisyyteen kuin suomalaisten työllisyyteen?

 

[Satunnainen]

Yksi keino talouden elvyttämiseen voisi olla yhteisöveron laskeminen, ollut jo kuitenkin vuodesta 2014 saakka 20%. Mutta en sitten tiedä.

Tuo on kuitenkin tasoltaan eurooppalaista keskitasoa, tai taitaa olla vähän allekin. Jos verotusta ylipäätään ajatellaan, niin kyllähän täällä näistä suuremmista veroluokista ansiotulojen verotus on aika selvästi se kohta, jossa ollaan kovia verottajia.

 

[Boogey]

Yksi keino voisi lentorahtien ja satamarahtien halventaminen. Toivottavasti näitäkin käydään läpi.

Ja ehdottomasti panostaminen etelätunneli hankkeeseen, mielellään vielä siten että junat vaihtavat jo Suomen puolella eurooppalaiseen raideleveyteen. Sama asia myös Oulu-Kemi-Tornio-Haaparanta -raiteille.

 

[Satunnainen]

Ehkä voisi myös tutkia, miksi moni eurooppalainen maa antaa yrityksille vero- ja maksuhelpotuksia tk-toiminnasta. Arvaan, että vastaukseksi saattaisi tulla yritysten tk-toiminnan lisääntymisen myönteiset vaikutukset.

Vaikka sinänsä olen yleisesti sitä mieltä, että parempi, mitä vähemmän poliitikot rakentelevat verotuksessa ohjaavia himmeleitä, niin juuri tässä tapauksessa näkisin paljon mieluummin yritysten verotuksessa muutosta, joka tukee juuri tk-toimintaa, kuin ihan vain yleistä yritysveron laskua.

 

[masaman]

Itse lähtisin ensimmäisenä poistamaan Kela-korvauksen lääkärikäynneistä. Aivan turhia.

Lääkkeiden omavastuuosuutta voisi nostaa esim 60 euroon per henkilö vuodessa nyk. 50 eurosta.

Tuolla lääkärikäyntien Kela-korvauksella ole käytännössä minkäänlaista hyötyä, ainakaan asiakkaalle. Siksipä se on varsin turha. Se korvauksen määrä menee yleensä yksi yhteen toimistomaksun kanssa.

Mitäs muuta sotepuolelle?

 

[Tadu]

Mitäs muuta sotepuolelle?

Pahoinvointialueiden määräksi 5 - yksi alue per yliopistollinen sairaala.

 

[Tuamas]

Yhteisöveroa voisi laskea, mutta NATO:n jäsenenä Venäjän 1 300 km maarajan kanssa en näe yleistä yhteisöveron pudottamista aivan yhtä tärkeänä kuin ennen jäsenyyttä. En toki vastaan laita. Ehkä voisi myös tutkia, miksi moni eurooppalainen maa antaa yrityksille vero- ja maksuhelpotuksia tk-toiminnasta. Arvaan, että vastaukseksi saattaisi tulla yritysten tk-toiminnan lisääntymisen myönteiset vaikutukset.

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

 

[Cobol]

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

Enpä tuota tiennyt ja ehkä siksi, että alla olevan mukaan tuli voimaan 2023 alussa. Hyvä että on jo voimassa.

* 50%:n laskennallinen lisävähennys, joka tehdään veroilmoituksella.
* Koskee välittömiä palkkoja ja henkilötyöhön liittyviä ostopalveluita.
* Lisäksi mahdollista saada vuoden 2024 alusta 45 %:n ylimääräinen lisävähennys, jos t&k-menot ovat kasvaneet verrattuna edelliseen tilikauteen.
* Sekä lisävähennys että ylimääräinen lisävähennys ovat maksimissaan 500 000
* Lisävähennyksiä on vaadittava ennen verotuksen päättymistä.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin | Rantalainen

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lue, miten yrityksesi voi hyötyä tästä uudesta t&k-verokannustimesta.

www.rantalainen.fi

 

[Jeffrey]

Sinänsä investointeihin ja t&k-toimintaan Suomessa on ollut jo vuosia verotuksessa kannustimia.

Verovuodesta 2020 verovuoteen 2025 asti käyttöomaisuuteen tehtävistä investoinneista saa tehdä verotuksessa korotetut, 50% poistot.

Verovuodesta 2021 lähtien T&K toiminnasta on saanut tehdä kaavamaisen 50% lisävähennyksen sekä 45% lisävähennyksen, jos T&K kulut ovat kasvaneet.

Verokannustimet ovat siis melkolailla kunnossa.

Eihän tuo korotettu poisto ole juuri minkäänlainen verokannustin. Se ei lähtökohtaisesti alenna yrityksen maksamia veroja, vaan lähinnä siirtää niitä tulevaisuuteen. Samalla se luo veroansan tämän hyödykkeen myyntitilanteeseen, jossa se voi luoda hyödykkeelle veronalaista myyntituloa, versus tavanomainen poisto.

Korotettuja poistoja kannattaa käyttää verotuksessa harkiten - Yrittajille

Yrityksen koneiden ja kaluston hankintameno vähennetään kirjanpidossa ja verotuksessa vuotuisin poistoin. Ilman edullisuuslaskentaa korotettuja poistoja ei kuitenkaan kannata vaatia.

yrittajille.taloushallintoliitto.fi

 

[Normandia]

Korjausrakentamista voisi tukea enemmän. Meidän kerrostalot/rivitalot alkaa olee siinä iässä; että isot rempat tulee lisääntymään todella monessa asunto-osakeyhtiössä. Putkirempat, julkisivurempat, paalutusurakat, kattorempat. Tämä auttamatta korjaisi hiukan raksa-alalle tulevaa työttömyyttä.
Monet meidän ihmisistä tulee olemaan todella pulassa näiden pääomavastikkeiden kanssa. Hallituksella riittää tässäkin tehtävää, että ihmiset selviävät.

Tähän meidän rakennusteollisuuden Randellkin viittasi A-studiossa eilen.