Tässä mennään ojasta allikkoon. Nyt pitäisi toimia hallituksessa viisaasti ettei jouduta tekemään jälkeenpäin korjausliikkeitä oikein urakalla. Nyt mennään kohti taantumaa ja leikkauksia kiireellä tekevä hallitus toimii kuin hoo Moilanen.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Saija Tarkki herätti aikanaan kunnioitusta nuorissa kärppäpelaajissa – ”Eihän hän ollut ollenkaan niin pelottava kuin luulimme"Lue lisää »
-
Kunnianosoitus kärppälegendalleLue lisää »
-
Kotikaupunkiinsa palannut Kasper Kotkansalo kiitollisena: "Olemme saaneet läheisen nipun lyhyessä ajassa"Lue lisää »
-
Oululaista historiaa tekevä Saija Tarkki kasvoi kärppäuransa aikana teinitytöstä perheenäidiksiLue lisää »
-
Marko Anttila pelasi ottelun varapaidalla − "Jos joku tietää, tuokaa se hallille"Lue lisää »
-
Liiga-kierros: SaiPalle ei löydy pysäyttäjää – perjantaina oli kotijoukkueiden iltaLue lisää »
Petteri Orpon hallitus
- Viestiketjun aloittaja Tadu
- Alkaa
- 1 566 832
- 18 597
Kun Suomen talous on kurattu, ei tule koskaan oikeaa aikaa tehdä leikkauksia. Milloin on taantuma tulossa, milloin päällä ja milloin nousu aivan liian epävarma. Ostovoiman perään on silti katsottava ja jos 20 000 lisätyöllisen määrä toteutuu, plussallehan taloudellisesti jäädään valtion ja elinkeinoelämän saadessa lisätuloja. Toinen asia on sitten terveistä yksittäinen ihminen, joka ei voi/halua opiskella tai voi/halua muuttaa työn perässä tai ei yksinkertaisesti omaa sellaista osaamista, jolla voisi työllistyä. Orpon hallitus korostaa tässä yksilön vastuuta elämästään.
Mihis utopiaan tämäkin perustuu. Raksa-alalla ennen näkemätön lama tulossa; finanssikriisin aikana viimeksi näin kova vastaava taantuma.
Maailmantalous sakkaa ja tulee sakkaamaan pian lisää, jossei rakennusalaa saada taas elpymään.
Kustannukset nousee kokoajan, ei ihminen pysty silloin elämään millään vajailla viikkotyötunneilla. Määräaikaisia työsuhteita oli toukokuussa 44% avoimista työpaikoista ja tulee varmaan vaan lisääntymään.
Investointi ylipäätään vältellään, kun korot korkeita. Ylipäätään kun jenkkien ja kiinan talous sakkaa, näen ylipäätään toiveajatteluna että he ensimmäiseksi investoisivat eurooppaan, kun omien muidenkin työpaikoissa on säilyttämisensä.
Talous ja sitä myötä rakentaminen olikin aivan ylikuumentunutta Suomessa. Otetaan esimerkiksi vaikka nykyinen kotikaupunkini Lahti. Joka puolelle rakennettiin uudiskohteita vaikka kuinka ja ne menivät kaupaksikin, samalla kun kaupungin väkiluku pysyi samana. Onko tuossa mitään järkeä ja miksi tuota pitäisi pitää yllä?
Ihmiset ottivat halpaa lainaa ja ostivat itselleen liian kalliita uudiskohteita samalla kun vähän vanhemmat ihan OK kunnossa olevat kiinteistöt autioituvat, rapistuvat ja menettävät arvonsa.
Helsinki on sitten oma lukunsa. Siellä kaikki meni kaupaksi, koska tonttimaalla on arvoa.
Ihmiset ottivat halpaa lainaa ja ostivat itselleen liian kalliita uudiskohteita samalla kun vähän vanhemmat ihan OK kunnossa olevat kiinteistöt autioituvat, rapistuvat ja menettävät arvonsa.
Helsinki on sitten oma lukunsa. Siellä kaikki meni kaupaksi, koska tonttimaalla on arvoa.
Rakennusala ylikuumentui. Luvuissa on kyse oli siis valtiovarainministeriön laskelmista muistaakseni viime vuoden lopulta. Useiden arvioiden mukaan Euroopan, USA:n ja koko maailmantalouden kasvu hidastuu 2023 ja 2024. Taantumaa ei ainakaan vielä ennusteta.
Toki, mutta tämä rakennusalan ylikuumentuminen tulee heijastumaan todella monelle alalle ja YT:t lisääntyy. Toivottavasti hallituksella on tukipaketit, ettei nykyiset firmat menetä liikaa työpaikkoja. Ei uusia firmoja kuitenkaan tuhkasta synny.
Varmasti USA:n ja Kiinojen taloutta helpottaisi, että korot ja inflaatio laskisi. Silloin nämä maat saattaisi muuallekin investoida. Nyt luultavasti investoinnit näissä maissa menee oman maan firmoihin.
Totta. Aika näyttää, miten korot ja inflaatio kehittyvät. Jos esimerkiksi investointeja katsotaan, investointiaste on nousemassa 25 prosenttiin. Toiseksi korkein taso 2000-luvulla ja mukavat luvut:
Investointitiedustelu - kesäkuu 2023 - Elinkeinoelämän keskusliitto
Kesäkuun 2023 Investointitiedustelun mukaan teollisuuden investointiaikomukset ovat lisääntyneet.
ek.fi
Suomen Pankin 6/2023 ennuste näyttää taantuman olevan lyhyt Suomessa.
Lievästä taantumasta loivaan kasvuun – Euro ja talous
Talouskasvu jää tänä vuonna nollan tuntumaan. Inflaation hidastuminen parantaa vähitellen kotitalouksien ostovoimaa ja vauhdittaa talouden kasvua.
www.eurojatalous.fi
Mitä tulee hallituksen tukipaketteihin, ainakin nyt on luvattu saman tien paketteja eri alueille. Kuinka jatkossa, sitä en tiedä. Oletan, että normaalisti mennään ja tukea löytyy.
Vähän ikävämpää kuvaa saa OP:n ennusteesta.
BKT:n ensivuoden kasvun ennuste siis vähentynyt 0,3%, OP:n mukaan. Rakentamisen laman myötä investointinäkymät ovat ensi vuonnakin vaisut. Harmi kun inflaatio heikkenee hitaasti. Onneksi EKP lopettamassa korkojen nostot ja joillain aikavälillä voidaan saada jopa laskuun ne, joka talouskasvulle välttämätöntä.
Suomen talous painuu maltilliseen taantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana, OP-ryhmän ekonomistit ennustavat.
Tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna BKT:n kasvuluvut ovat pyöreät 0,0 prosenttia. Aiemmin BKT:n ennustettiin kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2024.
Vienti vähenee sekä tänä että ensi vuonna vientimarkkinoiden kasvun ollessa vaisua. Vientisektorin tilannetta heikentää myös hintojen voimakas lasku. Rakentamisen jyrkän laskun ja yritysten kannattavuuden heikentymisen myötä investointinäkymät ovat vaisut niin tänä kuin ensi vuonna.
Inflaatio on pudonnut nopeasti korkeimmasta huipustaan. Pohjainflaatio, eli inflaatio ilman energian ja ruoan hintoja, on sen sijaan laskenut vain hieman. Jatkossa inflaatio hidastuu verkkaisemmin, ja kahden prosentin tavoitteen saavuttaminen vie aikaa.
– Euroopan keskuspankki (EKP) on lopettamassa korkojen nostot ja siirtymässä tarkkailuasemiin. Euroalueen inflaationäkymässä on edelleen riskejä, joten EKP ei voi vielä täysin rentoutua. Vähintäänkin korkojen laskusta on vielä liian aikaista puhua, jos talous ei täysin petä alta, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
BKT:n ensivuoden kasvun ennuste siis vähentynyt 0,3%, OP:n mukaan. Rakentamisen laman myötä investointinäkymät ovat ensi vuonnakin vaisut. Harmi kun inflaatio heikkenee hitaasti. Onneksi EKP lopettamassa korkojen nostot ja joillain aikavälillä voidaan saada jopa laskuun ne, joka talouskasvulle välttämätöntä.
Suomen talous painuu maltilliseen taantumaan seuraavien 12 kuukauden aikana, OP-ryhmän ekonomistit ennustavat.
Tuoreen ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (BKT) supistuu tänä vuonna 0,3 prosenttia ja ensi vuonna BKT:n kasvuluvut ovat pyöreät 0,0 prosenttia. Aiemmin BKT:n ennustettiin kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2024.
Vienti vähenee sekä tänä että ensi vuonna vientimarkkinoiden kasvun ollessa vaisua. Vientisektorin tilannetta heikentää myös hintojen voimakas lasku. Rakentamisen jyrkän laskun ja yritysten kannattavuuden heikentymisen myötä investointinäkymät ovat vaisut niin tänä kuin ensi vuonna.
Inflaatio on pudonnut nopeasti korkeimmasta huipustaan. Pohjainflaatio, eli inflaatio ilman energian ja ruoan hintoja, on sen sijaan laskenut vain hieman. Jatkossa inflaatio hidastuu verkkaisemmin, ja kahden prosentin tavoitteen saavuttaminen vie aikaa.
– Euroopan keskuspankki (EKP) on lopettamassa korkojen nostot ja siirtymässä tarkkailuasemiin. Euroalueen inflaationäkymässä on edelleen riskejä, joten EKP ei voi vielä täysin rentoutua. Vähintäänkin korkojen laskusta on vielä liian aikaista puhua, jos talous ei täysin petä alta, toteaa senioriekonomisti Tomi Kortela.
OP:n ennuste: Suomi vajoaa taantumaan | Verkkouutiset
Suomen bruttokansantuotteen ennakoidaan supistuvan 0,3 prosentilla.
www.verkkouutiset.fi
Oli siis niukasti positiivisempi kuin laittamani Suomen pankin ennuste. SP:lla ensi vuosi ei nollilla vaan -0.4 prosenttia. Pidän sitä realistisempana. Oma asia on sitten työllisyysasteen kehitys. Kuinka vvm on arvioinut mm. tulossa olevan, tämän hetken arvioiden mukaan lyhyen taantuman vaikutuksen.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Kun Orpon uudet työlait tulevat voimaan niin ei mitään vakituisia työpaikkoja enää ole olemassa. Vuoden koeaika ja potkujen antaminen ilman painavaa syytä ovat aika kovia muutoksia.
Ruotsissa siis halpa kruunu hyödyttää tällähetkellä. Positiivisena voi pitää, että Suomen ensivuodeksi ennustettu 2,3 prosentin inflaatio on toiseksi hitainta Pohjoismaista. Tanska siis pulassa jos lääkeyhtiö Novo nordiski kanttaa.
Neljästä Pohjoismaasta Suomi on yleensä hännillä, kun talouksia mitataan talouskasvulla, hintojen nousulla, työttömyydellä, julkisella velalla ja koroilla.
Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanin mukaan naapurimaissa vienti vetää paremmin kuin Suomella. Esimerkiksi Ruotsin kruunu on painunut halvimmilleen kuin koskaan euroaikana, mutta Schaumanin mukaan se ei ole selitys viennin hyvälle vauhdille.
Heikko kruunu hyödyttää joitakin vientiyrityksiä, mutta haittaa toisia.
Dansken vertailussa hintojen nousu tänä vuonna on Suomessa toiseksi nopeinta, mutta ensi vuonna vauhti hidastuu niin, että Suomen 2,3 prosentin inflaatio onkin toiseksi hitainta. Se antaa paremmat mahdolisuudet palkkojen ostovoiman kasvulle.
Schauman pitääkin Suomen valttina sitä, että korkomuutokset välittyvät talouteen nopeasti.
– Kun korot lähtevät laskuun niin vaikutus tuntuu Suomessa nopeammin kuin muissa maissa.
Danske Bankin talousvertailussa Tanska on monessa kohdin kärkisijoilla. Maan menestys lepää suurelta osin yhden yrityksen varassa. Lääkeyhtiö Novo Nordiskin kehittämä laihdutuslääke piristää koko maan talouskasvua ja vientiä. Ilman sen menestystä suurin osa Tanskan taloutta olisi taantumassa, Danske Bank arvioi.
yle.fi
Neljästä Pohjoismaasta Suomi on yleensä hännillä, kun talouksia mitataan talouskasvulla, hintojen nousulla, työttömyydellä, julkisella velalla ja koroilla.
Danske Bankin tutkimusjohtaja Heidi Schaumanin mukaan naapurimaissa vienti vetää paremmin kuin Suomella. Esimerkiksi Ruotsin kruunu on painunut halvimmilleen kuin koskaan euroaikana, mutta Schaumanin mukaan se ei ole selitys viennin hyvälle vauhdille.
Heikko kruunu hyödyttää joitakin vientiyrityksiä, mutta haittaa toisia.
Dansken vertailussa hintojen nousu tänä vuonna on Suomessa toiseksi nopeinta, mutta ensi vuonna vauhti hidastuu niin, että Suomen 2,3 prosentin inflaatio onkin toiseksi hitainta. Se antaa paremmat mahdolisuudet palkkojen ostovoiman kasvulle.
Schauman pitääkin Suomen valttina sitä, että korkomuutokset välittyvät talouteen nopeasti.
– Kun korot lähtevät laskuun niin vaikutus tuntuu Suomessa nopeammin kuin muissa maissa.
Danske Bankin talousvertailussa Tanska on monessa kohdin kärkisijoilla. Maan menestys lepää suurelta osin yhden yrityksen varassa. Lääkeyhtiö Novo Nordiskin kehittämä laihdutuslääke piristää koko maan talouskasvua ja vientiä. Ilman sen menestystä suurin osa Tanskan taloutta olisi taantumassa, Danske Bank arvioi.
Suomi on Pohjoismaiden talousvertailussa sitkeästi perässähiihtäjä, mutta yhdessä tärkeässä asiassa kasvatamme etumatkaa Ruotsiin
Danske Bankin tekemässä Pohjoismaiden talousvertailussa Suomen tilanne on heikoimmasta päästä kaikilla muilla mittareilla paitsi työttömyyden parantumisessa. Tanskan talous saa ratkaisevan tärkeää vetoapua lääketeollisuudesta.
yle.fi
Linkkaamassasi uutisessa talous kasvaisi ensivuonna 0,9%. OP:n viikko sitten julkaistussa ennusteessa talouskasvu olisi nollassa. Onhan siinä 0,9% ero huonompaan suuntaan. Vai käsitänkö nyt täysin väärin luvut?
Hyvä että reagoidaan nyt, eikä parin kuukauden päästä. Infrahankkeiden aikaistaminen voisi olla hyvä keino. Varmaa tässä myydään valtionomaisuutta, että infrahankkeita saataisiin tehtyä. Eikun?
Pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuuttaa hallituksen toimivan nopeasti taittaakseen rakennusalan jyrkkää suhdannepudotusta.
”Tilanne on erittäin vaikea. Rakentaminen on pysähtymässä täysin, mikä uhkaa tulevaisuuden asuntotarjontaa. Uudisasuntojen tarve on kuitenkin olemassa”, Orpo kuvaa tilannetta Kauppalehdelle.
Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän, jonka tavoitteena on arvioida asuntorakentamisen suhdannetilannetta, sen vaikutusta talouden kehitykseen ja tehdä esitykset vaadittavista toimenpiteistä. Työryhmä raportoi valtiovarainministeri Riikka Purralle ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle.
”Tehdään pikatahtia selvitys, että saadaan tietoa ja päätetään toimenpiteistä. Päätökset tehdään budjettiriihessä”, Orpo aikatauluttaa.
Orpo on väläyttänyt yhtenä keinona infrahankkeiden aikaistamista. Niihin kuuluvat muun muassa kalliit raidehankkeet. Kyse ei ole Orpon mukaan kuitenkaan elvytyksestä vaan pelkästään mahdollisesta hankkeiden nopeuttamista.
www.kauppalehti.fi
Pääministeri Petteri Orpo (kok) vakuuttaa hallituksen toimivan nopeasti taittaakseen rakennusalan jyrkkää suhdannepudotusta.
”Tilanne on erittäin vaikea. Rakentaminen on pysähtymässä täysin, mikä uhkaa tulevaisuuden asuntotarjontaa. Uudisasuntojen tarve on kuitenkin olemassa”, Orpo kuvaa tilannetta Kauppalehdelle.
Valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö asettavat työryhmän, jonka tavoitteena on arvioida asuntorakentamisen suhdannetilannetta, sen vaikutusta talouden kehitykseen ja tehdä esitykset vaadittavista toimenpiteistä. Työryhmä raportoi valtiovarainministeri Riikka Purralle ja ympäristöministeri Kai Mykkäselle.
”Tehdään pikatahtia selvitys, että saadaan tietoa ja päätetään toimenpiteistä. Päätökset tehdään budjettiriihessä”, Orpo aikatauluttaa.
Orpo on väläyttänyt yhtenä keinona infrahankkeiden aikaistamista. Niihin kuuluvat muun muassa kalliit raidehankkeet. Kyse ei ole Orpon mukaan kuitenkaan elvytyksestä vaan pelkästään mahdollisesta hankkeiden nopeuttamista.
Petteri Orpo: Hallitus puuttuu nopeasti rakennusalan ahdinkoon — ”Tilanne on erittäin vaikea”
Hallitus aikoo päättää budjettiriihessä rakennusalan tukitoimenpiteistä. Pääministeri arvioi alan tilannetta ”pysähtyneeksi”.
www.kauppalehti.fi
Et. Tuo miinus olikin tälle vuodelle, ei 2024. Minun virhe.
Hienoa, että vähän positiivisia uutisia välillä taloudenkin osalta. Varsinais-Suomen taloudelle varsinkin tosi positiivinen uutinen.
Hyttivalmistajana tunnettu Piikkio Works Oy laajentaa osaamistaan mereltä raiteille. Turun kupeessa Piikkiössä sijaitsevassa tehtaassa ryhdytään valmistamaan ensi keväänä makuuhyttejä VR:n uusiin pitkän matkan juniin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kunnallislehti.
Toimitusjohtaja Ari Kumpulaisen mukaan tilaus käsittää yhdeksän makuuvaunua eli kaikkiaan 144 hyttimoduulia. Sopimuksessa on mahdollisuus myös 480 hytin optioon. Tilaajana on Škoda Transtech Oy.
Piikkio Works voitti hyttimoduuleista käydyn kansainvälisen tarjouskilpailun. Itse makuuvaunut valmistetaan Škoda Groupin Otanmäen tehtaalla Kajaanissa ja hytit siis Piikkiössä.
– Meillä on yrityksenä yli 40 vuoden kokemus moduulien tekemisestä. Ei tämä tekemisen osalta niin hirveän suuri haaste tule olemaan, vaikka eroaakin laivahyttien valmistamisesta, Kumpulainen vakuuttaa.
– Meillä on hyvä risteilyhyttien tilauskanta vuoteen 2026 saakka, mutta varsinkin projektien välissä tahtoo tulla pieniä katveita. Tehtaamme toimii nykyään varsin tehokkaasti ja kapasiteettia jää hieman yli. Tämä täyttää ylijäävää kapasiteettia omalta osaltaan.
yle.fi
Hyttivalmistajana tunnettu Piikkio Works Oy laajentaa osaamistaan mereltä raiteille. Turun kupeessa Piikkiössä sijaitsevassa tehtaassa ryhdytään valmistamaan ensi keväänä makuuhyttejä VR:n uusiin pitkän matkan juniin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Kunnallislehti.
Toimitusjohtaja Ari Kumpulaisen mukaan tilaus käsittää yhdeksän makuuvaunua eli kaikkiaan 144 hyttimoduulia. Sopimuksessa on mahdollisuus myös 480 hytin optioon. Tilaajana on Škoda Transtech Oy.
Piikkio Works voitti hyttimoduuleista käydyn kansainvälisen tarjouskilpailun. Itse makuuvaunut valmistetaan Škoda Groupin Otanmäen tehtaalla Kajaanissa ja hytit siis Piikkiössä.
– Meillä on yrityksenä yli 40 vuoden kokemus moduulien tekemisestä. Ei tämä tekemisen osalta niin hirveän suuri haaste tule olemaan, vaikka eroaakin laivahyttien valmistamisesta, Kumpulainen vakuuttaa.
– Meillä on hyvä risteilyhyttien tilauskanta vuoteen 2026 saakka, mutta varsinkin projektien välissä tahtoo tulla pieniä katveita. Tehtaamme toimii nykyään varsin tehokkaasti ja kapasiteettia jää hieman yli. Tämä täyttää ylijäävää kapasiteettia omalta osaltaan.
Risteilyhyteistä tunnettu Piikkio Works alkaa valmistaa makuuhyttejä VR:n juniin
Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että Piikkiössä valmistettuja makuuhyttejä vietäisiin myös ulkomaille.
yle.fi
A-Studiossa itseäni ehkä jopa vähän yllättävä Rydmanin esiintyminen. Keskustelunaihe oli rakennusalan tilanteesta ja toisena keskustelijana Rakennusliiton toimitusjohtaja, joka kaipasi tukitoimia rakennusliikkeille jotta töitä saataisiin käytiin.
Mielestäni Rydman esiintyi suhteellisen vahvasti ja yllättävää ehkä oli se, että käytännössä kieltäytyi asettamasta tukitoimia yrityksille. Perusteli tätä toki hallituksen linjalla siitä, että valtiontaloutta ja sitä myöten veronmaksajia ei voi rasittaa yksittäisten alojen suhdannehaasteilla.
Rydmanin perusteet oli mielestäni ihan hyviä, ja koski sitä että ei rakennusalan haasteet ole hallituksen toimista johtuvia ja hallituksen toimet nimenomaan tähtäävät palauttamaan kuluttajien luottamuksen talouteen. Ja sitä kautta vahvistaa koko Suomen taloutta ja samalla myös rakennusalan ahdinkoa helpottamaan.
Itse olin alkujaan sitä mieltä, että rakennusalaa tulisi jeesata lisäämällä julkisia investointeja. Nyt ehkä kuitenkin vähän oma mielipide tästä kääntyi, ja tottahan se on ettei hallituksen tehtävä ole sammutella yksittäisiä tulipaloja - vaikka ne dramaattisia olisivatkin. Toki Rydman huomautti myös siitä, että julkisia investointeja on kyllä tulossa, mutta valitettavasti näiden toteutumisessa kestää eikä apu ole akuutti.
Toki nykyinen taloustilanne on työllisyystavoitteille erittäin hankala. Tästä syystä syytä olla äärimmäisen onnellinen siitä, että hallitusohjelma on luotu edes jossain määrin todelliseksi eikä siinä ole utopistisia työllisyyslukuja taloutta elvyttämään.
Mielestäni Rydman esiintyi suhteellisen vahvasti ja yllättävää ehkä oli se, että käytännössä kieltäytyi asettamasta tukitoimia yrityksille. Perusteli tätä toki hallituksen linjalla siitä, että valtiontaloutta ja sitä myöten veronmaksajia ei voi rasittaa yksittäisten alojen suhdannehaasteilla.
Rydmanin perusteet oli mielestäni ihan hyviä, ja koski sitä että ei rakennusalan haasteet ole hallituksen toimista johtuvia ja hallituksen toimet nimenomaan tähtäävät palauttamaan kuluttajien luottamuksen talouteen. Ja sitä kautta vahvistaa koko Suomen taloutta ja samalla myös rakennusalan ahdinkoa helpottamaan.
Itse olin alkujaan sitä mieltä, että rakennusalaa tulisi jeesata lisäämällä julkisia investointeja. Nyt ehkä kuitenkin vähän oma mielipide tästä kääntyi, ja tottahan se on ettei hallituksen tehtävä ole sammutella yksittäisiä tulipaloja - vaikka ne dramaattisia olisivatkin. Toki Rydman huomautti myös siitä, että julkisia investointeja on kyllä tulossa, mutta valitettavasti näiden toteutumisessa kestää eikä apu ole akuutti.
Toki nykyinen taloustilanne on työllisyystavoitteille erittäin hankala. Tästä syystä syytä olla äärimmäisen onnellinen siitä, että hallitusohjelma on luotu edes jossain määrin todelliseksi eikä siinä ole utopistisia työllisyyslukuja taloutta elvyttämään.
Kiivas väittely maahanmuutosta – kokoomuksen Aura Salla: ”En elä tukien varassa – se on valinta”
Hallituksen maastapoistumiskirjaus herätti kovaa väittelyä Ylen Politiikkaradiossa.
yle.fi
Tämähän kokoomuksen retoriikassa liittyy voimakkaasti velkaantumiseen. Sen sijaan tuota yllä olevaa linkkiä tarkastelemalla käy ilmi, että Marinin hallitus velkaantui ennen koronakriisiä samaa tahtia kuin sitä aikaisemmat hallitukset. Samalla on hyvä virkistää myös kokoomuslaisten muistia, että kokoomus on tällä ajanjaksolla vuodesta 2008, kun velkaantuminen alkoi, istunut hallituksessa:
2007-2011 (Vanhanen II)
2011-2015 (Katainen)
2015-2019 (Sipilä)
Kokoomus on ollut joko toisiksi suurin tai suurin puolue ja hallituksessa yhteensä 11 vuotta siinä ajassa, kun Suomi on velkaantunut merkittävästi. Mielenkiintoista, että Suomen tilanne on Marinin hallituksen syy, joka istui ainoastaan yhden kauden ja siinä ajassa tuo velkamäärä selittyy 100 % kahdella kriisillä (korona, Venäjä). Melko vastuutonta väittää, että Suomen nykytilanne olisi Marinin hallituksen syytä, koska kyllä se suurempi syyllinen löytyy kykypuolueesta, mikäli mittarina on hallitusvastuu. Kummasti nämä kokoomusvetoiset hallituksetkaan eivät ole saaneet velkaantumista yhtään tämän enempää taitettua.
Niin, onhan tästä jankattu vaikka kuinka paljon. Marinin hallitus ei aloittanut ajoissa (ollenkaan) mitään sopeuttavia toimia, joita nyt tullaan näkemään. Se on ihan täysin Marinien moka. Ja jos jotain - vaikkapa työllisyystoimia - olisi oikeasti tykitetty menemään lähemmäs verrokkimaita jo ennen koronaa, emme olisi nyt näin paljoa jäljessä. Nyt annettiin taas pari vuotta etumatkaa, eli kuromista on enemmän.
Tämän voisi ajatella vaikka viestijuoksun analogialla. Kaksi ensimmäistä juoksijaa vetävät riman alle. Kolmannen juoksijan pitäisi aloittaa kunnon kiri, mutta se lönkyttelee itselleen turvallisella vauhdilla ja on tyytyväinen omaan suoritukseen, kun "eipähän jääty paljoa lisää jälkeen". Sillä ankkuriosuuden vetäjällä on aika toivoton paikka siinä saada joukkue voittotaisteluun mukaan. Jos se kolmas juoksija olisi aloittanut sen kirin aiemmin, olisi sillä ankkurilla vähemmän kirittävää.
Se, miten tähän tilanteeseen on päädytty, niin siellä on yksi sun toinen puolue ollut sitä säheltämässä. Jo pitkään.
Tähän mennessä rakennusalalla ovat kaatuneet tai ovat kaatumassa lähinnä tietyn Pohjois-Pohjanmaalla vahvassa asemassa olevan aatteeseen kytköksissä olevat firmat. Veikkaan, että nekin nousevat kuin fenix
-lintu tuhkasta, kunhan ovat ensin vieneet tuhkatkin konkurssipesistä.
@Noppa10 niin Marinin hallitus tosiaan on ainoa hallitus, joka saavutti jonkinlaisen työllisyystavoitteen omalla ohjelmallaan. Nyt sinun(kin) on hyvä erottaa se tosiasia, että Sipilän hallitus aloitti näitä täysin samoja toimia kuin tämä Orpon hallitus nyt kaavailee ja niillä ei saatu aikaiseksi mitään sellaista, josta olisi jäänyt jokin muistijälki. Orpon hallitusohjelma ei strategisella tasolla juurikaan eroa siitä, mitä Sipilä tarjosi oman hallituksensa alkutaipaleella ja muistelisin, että kokoomus oli tuossa hallituksessa aika isossa roolissa siinä, että esimerkiksi sotea ei saatu lainkaan edistettyä. Marinin hallitus käynnisti soteuudistuksen, jota Sipilän hallitus ei saanut edes käynnistettyä. Mennäänkö tässä samalla logiikalla, että Marinin hallituksella oli pidempi kurontamatka tehtävänä, kun Sipilän ja kokoomuksen poppoo eivät päässeet sotessa edes alkuun?
Aika hassua, että otat tämän kohdan Marinin hallituksen plussaksi. Jos siis puhutaan taloudesta. Paljonkos ne lisäleikkuut(/velat) nyt olivatkaan, jota tuon sote-himmelin seurauksena joudutaan tekemään? 1,5 miljardia?
Eli sama logiikka ei päde enää, kun puhutaan Sipilän hallituksen politiikan perinnöstä. Jos Sipilän hallitus olisi saanut aikaiseksi soten aikaisemmin niin ehkä he olisivat pystyneet jollain tavalla hillitsemään siinä sitä velkaantumista, mutta kun eivät saaneet sellaista aikaan niin logiikka loppuu.
Kokoomuksella on kyllä vuodesta toiseen (ja vuosikymmenestä toiseen) samat kovat puheet siitä, kuinka he toteuttavat vastuullista talouspolitiikkaa, jonka tulos on kuitenkin aivan samanlainen kuin muidenkin hallitusten. Voisikohan se totuus löytyä siitä, että tarvitsemme sekä meno- että tulosopeutusta? Kokoomuksen ollessa hallituksessa intoa on kyllä menoleikkauksiin, mutta tulopuolella elää iso kasa utopioita, jotka eivät näytä kuitenkaan johtavan ainakaan siihen, mihin niiden sanotaan johtavan.
Neljän vuoden päästä meillä on taas vasemmistohallitus, joka saa vahvan mandaatin kansalta, kun köyhät on säästetty kumoon ja sosiaaliset ongelmat räjähtäneet entistä suuremmaksi. Ja tämän vuoksi on todella sääli, ettei tähän maahan synny sinipunaa, koska he saattaisivat jopa löytää Suomen kannalta hyvän kompromissin. Näyttää kummassakin ääripäässä olevan ongelmia - liian vasemmistolainen tai liian oikeistolainen politiikka ei johda Suomen kannalta parhaaseen lopputulokseen.
Minulle ei nyt ihan aukea tämä, että miksi tuot koko ajan Sipilän mukaan keskusteluun. Jos sinun mielestäsi Marinin hallituksen tekemiset eivät vaikuta Orpon duuneihin, niin miksi ne Sipilän poppoon tekemiset sitten vaikuttaisivat Marineihin? Kuten jo aiemmin kirjoitin, kaikki aiemmat hallitukset ovat vetäneet vihkoon, nyt ollaan tässä. Jos Marinit eivät olisi vetäneet edeltäjiensä kanssa samalla tyylillä, vaan aloittaneet ne sopeutustoimet, meillä olisi paljon parempi tilanne nyt, eikä tarvitsisi leikellä niin paljon eri puolilta. Voi toki olla myös, että leikkaukset toteutettaisiin silti, mutta velkaa otettaisiin vähemmän. Minuun silmiin kuitenkin status quo.
Koko keskustelu lähti liikkeelle siitä, kun kritisoit Kokoomuksen Aura Sallan kommenttia. Minä vain perustelin sinulle, mitä tuo "Kokoomuksen suosikkiargumentti" käytännössä tarkoittaa.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy