Mainos

Petteri Orpon hallitus

  • 1 643 380
  • 18 908
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jännä kriteeristö. Itse ottaisin tuosta kolmikosta sen, jolla on luottotiedot kunnossa ja vakituinen työpaikka.
Minä en. Nimittäin se etsii jo omistusasuntoja. Ottaisin mieluummin täysipäisen määräaikaisen tai osa-aikatyöllisen.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Niin, jos kaikki tekisivät päätöksensä yhteisen edun nimissä niin maailmassa olisi huomattavasti vähemmän ongelmia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan itsekäs ja tekee päätökset omaa etuaan ajatellen, yllättävän moni vain yrittää naamioida tämän itsekkyyden juhlapuheissa joksikin muuksi. Enkä sinällään yritä jeesustella, toimin itsekkäästi itsekin.

Se vain on niin, että ilmastonmuutos ja ilmastopakolaisuus tulee vaikuttamaan omien lasten elämään pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin nykyinen maahanmuutto-, tai talouspolitiikka. Nykymenolla maailma tulee olemaan melko erilainen paikka kun he täyttävät joskus 50 vuotta ja tästä perspektiivistä se nykyinen edestakaisin lentelykin voi silloin näyttäytyä eri kontekstissa, vaikka sitä voi aina lapsilleen ja lapsenlapsilleen perustella että olis ne koneet lentäneet ilman sinuakin.
Jos kaikki tekisivät itsensä kannalta hyviä, siis oikeasti hyviä ratkaisuja, ei maailmassa juurikaan olisi ongelmia.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.
Sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. Ei ole väärin turvata oman lapsensa elämää. Päinvastoin.
 

Kiisa

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, HPK-Inkkarit, IHN ja FC HML
Sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. Ei ole väärin turvata oman lapsensa elämää. Päinvastoin.
Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.

Tämän alueen päiväkodeisssa ja kouluissa on lapsia n. 30 eri maan passin omaamia. Poikani yksi parhaista ystävistä on muslimi ja näin ollen lapseni on oppinut myös Ramadan ja sen tuomat rajoitukset ystävänsä elämään.
Itselläni on neljä lasta (vanhin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja nuorin on nyt 10-vuotias) ja he kaikki ovat osaltaan kohdanneet jokapäiväisessä eämässä eri maista ja kulttuureista tulleita lapsia heidän vanhempiaan ja mä pidän sitä rikkautena ja hyvänä vanhemmuutena.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: Risa

Pantteli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.
Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta. Eräälläkin viitosluokkalaisella on ollut parisenkymmentä opettajaa, kun kukaan ei jaksanut vakituisena sitä hommaa. Suuri vaihtuvuus on todella ongelmallista itse opetuksenkin kannalta.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tuskin maailmassa on yhtä ainutta tapaa olla ”hyvä vanhempi”. Elinympäristöön ja koulukuvioihin liittyen varmaan se oleellinen juttu on, että vanhempi pyrkii vilpittömästi tekemään lapsen tulevaisuuden kannalta parhaita mahdollisia ratkaisuja parhaaseen mahdolliseen tietoon perustuen. Ihmisillä on tietysti yksilöllisiä painotuksia siltä osin, mille asioille annetaan kasvatuksessa arvoa; yksi voi antaa suuren painoarvon elin- ja oppimisympäristön monikulttuurisuudelle/-kielisyydelle, toinen taas puhtaasti koulukohtaisille ”oppimistuloksille” tai alueella asuvien aikuisten koulutustasolle tmv..

Oli miten oli, pidän esim. Helsingin kohdalla tärkeänä sitä, että järjestelmä palvelee lahjakkaita lapsia taustoista ja asuinpaikasta riippumatta. Koulujärjestelmän pitää palvella lahjakkaita ja kunnianhimoisia oppilaita ja kannustaa lapsia pyrkimään erinoimaisuuteen. Koulujen väliset erot eivät ole lainkaan ongelma, jos koulupiirin ulkopuoliselta alueelta on mahdollista päästä soveltuvuustestin kautta painotetulle luokalle esim. ala-asteen jälkeen. Toisaalta pidän tärkeänä sitä, että vaikkapa 25-vuotiaalla on vielä täysin tasavertainen mahdollisuus pääsykoevalinnalla pykriä yliopistoon mihin tahansa tiedekuntaan riippumatta siitä, onko valmistunut ylioppilaaksi huipputuloksin suoraan normiajassa eliittilukiosta tai 24-vuotiaana iltalukiosta.

En pidä siitä, että koulushoppailua pyrittäisiin jotenkin keinotekoisesti estämään esim. kieltämällä painotettuja luokkia, mutta en pidä siitäkään, että pääsykoevalinnan merkitystä pyritään rajaamaan todistusvalinnan tieltä yliopistojen hauissa.
 
Viimeksi muokattu:

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta. Eräälläkin viitosluokkalaisella on ollut parisenkymmentä opettajaa, kun kukaan ei jaksanut vakituisena sitä hommaa. Suuri vaihtuvuus on todella ongelmallista itse opetuksenkin kannalta.
Näissä tapauksissa ihmetyttää työnantajan ja työyhteisön vastuu. Jos aina jätetään uusi opettaja vain selviytymään ilman tukea, tulos on tuo. Oppilaille pitää saada selvät ja yksinkertaiset säännöt, jotka eivät muutu koko ajan. Sinne pitäisi opettajaksi laittaa joku "kovimmista" vakituisista ja hänelle tarpeeksi tukea. Rehtorien pitäisi olla valmiina koko ajan puuttumaan tilanteeseen, esimerkiksi keskeyttämään koulupäivä tai ottamaan huonoimmin käyttäytyvät vaikka omaan eteiseensä opiskelemaan, tekemään myös siirtoja toisille luokille. Viestien koteihin pitäisi mennä tällaisilla luokilla suoraan rehtoreilta, ja pitäisi näyttää, että ollaan tosissaan.

Tällainen työyhteisö rehtoreineen on luultavasti todella väsynyt. Olen ollut tällaisessa kerran. Sitä pitäisi pystyä tukemaan ylhäältä päin, esimerkiksi siirtää tilapäisesti oppilashuollon henkilökuntaa muista kouluista sinne ja vahvistaa rehtoritiimiä.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Tuokin taitaa olla aika tavalla riippuvaista asuinalueesta. Esimerkiksi Hervananan levottomista maahanmuuttajaluokista olen kuullut parilta vanhemmalta.
Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.
Ainakaan Vantaalla kansainväliseen kouluun eivät pääse läheskään kaikki halukkaat, vaan tehdään valintaa. Oppilaiden lähtötaso vaikuttaa oppimistuloksiin sosioekonomisen taustan lisäksi.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Ainakaan Vantaalla kansainväliseen kouluun eivät pääse läheskään kaikki halukkaat, vaan tehdään valintaa. Oppilaiden lähtötaso vaikuttaa oppimistuloksiin sosioekonomisen taustan lisäksi.
Tampereella on jokin vastaava mekanismi. Ehdoton vaatimus on, että oppilaan tulee pystyä opiskelemaan englanniksi, eli kielitaito vaaditaan. Sitä en tiedä, miten muuten päätetään, ketkä pääsevät ja ketkä eivät. Meidän kohdallamme hyväksymiseen riitti tieto siitä, että olemme asuneet pari vuotta Kanadassa ja lisäksi jälkikasvu höpötti innolla englanniksi ikään kuin näytteen antaakseen.
 

Jerry100

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vihdoin Oranssi
Suomalaisten jakolinjat näyttää ikävä kyllä syventyneen ja syvenee kovaa vauhtia pahemmaksi. Oppositio median kovalla tuella kaivaa väkisin skandaaleja.

Kehitys alkoi mennä tähän suuntaan edellisen hallituskauden aikana
Pääministeri Marin omalla toiminnalla pahensi tilannetta lähes jatkuvasti. Ja vielä vaalitentissä kommenteillaan halusi syventää lisää vastakkainasettelua.

Nykyhallitus ei ainakaan ole, myöskään lainkaan parantanut vallitsevaa tilannetta.

Pidän huolestuttavana ilmapiirin yhä pahenevaa polarisoitumista.


Vai, sittenkin pelkkä Twitter kupla ja oikeasti ongelma paljon pienempi mitä itse ajattelen olevan?
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Jep jep ja hyvä vanhemmuutta ei ole muka asua alueella, jossa asukkaita on monista eri kulttuureista? Ihme ennakkoluuloa. Itse olen ainakin todella tyytyväinen asuinalueeseni enkä muuksi vaihtaisi.

Tämän alueen päiväkodeisssa ja kouluissa on lapsia n. 30 eri maan passin omaamia. Poikani yksi parhaista ystävistä on muslimi ja näin ollen lapseni on oppinut myös Ramadan ja sen tuomat rajoitukset ystävänsä elämään.
Itselläni on neljä lasta (vanhin täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja nuorin on nyt 10-vuotias) ja he kaikki ovat osaltaan kohdanneet jokapäiväisessä eämässä eri maista ja kulttuureista tulleita lapsia heidän vanhempiaan ja mä pidän sitä rikkautena ja hyvänä vanhemmuutena.
Hyvää vanhemmuutta on toimia niin, kuin oman arvionsa mukaan on lapsen paras etu. Osa vanhemmista päätyy eri johtopäätökseen kuin toiset.

Olemmeko tästä samaa mieltä, ja hyväksytkö toisten perheiden tekemät erilaiset johtopäätökset?
 

kyykäärme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Johtaja Virran Dream Team
Tampereella on jokin vastaava mekanismi. Ehdoton vaatimus on, että oppilaan tulee pystyä opiskelemaan englanniksi, eli kielitaito vaaditaan. Sitä en tiedä, miten muuten päätetään, ketkä pääsevät ja ketkä eivät. Meidän kohdallamme hyväksymiseen riitti tieto siitä, että olemme asuneet pari vuotta Kanadassa ja lisäksi jälkikasvu höpötti innolla englanniksi ikään kuin näytteen antaakseen.
Naapurin tyttö ei ensin päässyt ekalle luokalle, kun oli esikoulusta tiedoissa jotain sellaista, mikä saattaisi hidastaa oppimista. Pääsi kuitenkin varasijalta. Hämmästyksen aihe meillä on ollut läksyjen määrä kv-luokalla. Kun oma vuotta vanhempi lapsi huitaisee läksyt parissa minuutissa, naapurissa niitä tehdään usein pari tuntia.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Tampere on esimerkki siitä, että oppilaiden äidinkieli ei korreloi oppimistulosten kanssa, vaan sosioekonominen tausta. Kahdella koululla, eli Ahvenisjärven koululla ja Tampereen kansainvälisellä koululla, on s2-oppilaiden osuus sama eli 39%. Ahvenisjärven koulun oppilaiden keskiarvojen keskiarvo on 7,76 kun taas kv-koululla se on 8,57. Kv-koulu on Tampereen ainoa, jolla keskiarvo on yli kahdeksan.

Luvut on Ylen tekemästä vertailusta.

Mielestäni tässä keskustelussa nyt pitäisi nämä "kansainväliset koulut" erottaa sellaisista kouluista, jotka eivät tarkoituksella ole ”kansainvälisiä”, esimerkiksi Espoon International Schoolia on hölmöä verrata Itäkeskuksen kouluun, vaikka molemmissa on suuri määrä S2 oppilaita. Oppilaiden taustat ovat täysin erilaisia.

Hyvää vanhemmuutta on toimia niin, kuin oman arvionsa mukaan on lapsen paras etu. Osa vanhemmista päätyy eri johtopäätökseen kuin toiset.

Olemmeko tästä samaa mieltä, ja hyväksytkö toisten perheiden tekemät erilaiset johtopäätökset?

Nimenomaan näin. Minun mielestäni Pohjois-Espoo oli paljon parempi ja turvallisempi kasvuympäristö kuin Itäkeskus, ja päätökseni oli sen mukainen. Jos joku vanhempi taas näkee, että Itäkeskus on monikulttuurisuudessaan parempi paikka, niin hänellä on täysi oikeus olla tätä mieltä, ja arvostan hänen mielipidettään. Tärkeintä olisi, että muut ihmiset eivät arvostele toisten perheiden sisäisiä asioita.
 

Timbit

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, BC Lions
Mielestäni tässä keskustelussa nyt pitäisi nämä "kansainväliset koulut" erottaa sellaisista kouluista, jotka eivät tarkoituksella ole ”kansainvälisiä”, esimerkiksi Espoon International Schoolia on hölmöä verrata Itäkeskuksen kouluun, vaikka molemmissa on suuri määrä S2 oppilaita. Oppilaiden taustat ovat täysin erilaisia.
Niin. Taustat ovat täysin erilaisia. Maahanmuuttajatausta, joka oppilaiden kohdalla on lähes sama kuin s2-kielitausta, ei vaikuta. Selittävät syyt ovat toisaalla.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se nyt kai on itsestään selvää, että vieraskielisyys itsessään ei määritä koulumenestystä. Ei pk-seudullakaan lapsiperheet muuta international schooleja ”pakoon” ns. paremmille alueille.

Kysymys on se, että minkälaista porukkaa Suomi kykenee isossa kuvassa huoukuttelemaan ja miten toisen polven maahanmuuttajat menestyvät kouluissa. Siinä missä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten osuus kasvaa (juuri oli juttu Hesarissa, että esim. Helsingin kasvu on maahanmuuton varassa), maahanmuuttajia ja heidän Suomessa syntyneitä/kasvaneita lapsia on saatu heikosti mukaan korkeakouluopintoihin. Meillä on jo muutenkin koulutustaso laskemassa ja ongelmia R&D -panostusten kanssa jne.. Tuo ulkomaalaistaustaisten alhaisen koulutustason periytyminen yhdistettynä heidän kasvavaan osuuteen ikäluokista on iso ongelma, kun maailma on menossa enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että tuottavalta työvoimalta tarvitaan erityisosaamista.

Looking ahead, the economic premium of higher education and life-long learning is likely to keep growing. The jobs of the future, shaped by automation, artificial intelligence, and other technological developments, will largely require a medium to high level of skills.4

 
Viimeksi muokattu:

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki

Se vain, että meidän normaaliin demokraattiseen diskurssiimme ei nyt olisi syytä tuoda mitään "Putin tykkää tästä" -viittauksia.

Esimerkiksi alla oleva Haapalan kolumnista kopioitu virke (kursivoituna) tukee Putinin narratiivia siten, että se toistaa ennen sotaa maalailtua kuvaa siitä, että Putin on se mastermind, joka vetelee Euroopan politiikassa naruista. Todellisuudessa nyt käyty keskustelu on keskustelua, jota me käydään ihan siksi, että olemme liberaali demokratia. Hallituksen tilanne on yhdestä siinä mukana olevasta puolueesta itsestään johtuen poikkeava, ja tästä asiasta tulee käydä poliittista keskustelua siitä riippumatta, mitä Vladimir Putin mahtaa siitä ajatella.

Toisekseen Putin on erittäin heikko sisäisesti ja ulkoisesti. Hän ei ole mikään mystinen "Kremlin isäntä", vaan terveydeltään heikentynyt ja asemastaan kamppaileva heikko hallitsija, jolla ei ole likikään suvereenia sisäistä tukea eikä erityisesti mitään vipuvartta länsimaihin. Ei ole ollut enää puoleentoista vuoteen. Lisäksi häntä tuskin naurattaa enää mikään: siihen tilaan hän on omilla katastrofaalisilla virhearvioillaan ajanut maansa lisäksi myös oman hallintonsa.

Kremlin isäntää Vladimir Putinia sekava ja sekasortoiselta vaikuttava tilanne saattaa naurattaa, kun demokratioiden yhtenäisyyttä koetellaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Se vain, että meidän normaaliin demokraattiseen diskurssiimme ei nyt olisi syytä tuoda mitään "Putin tykkää tästä" -viittauksia.

Esimerkiksi alla oleva Haapalan kolumnista kopioitu virke (kursivoituna) tukee Putinin narratiivia siten, että se toistaa ennen sotaa maalailtua kuvaa siitä, että Putin on se mastermind, joka vetelee Euroopan politiikassa naruista. Todellisuudessa nyt käyty keskustelu on keskustelua, jota me käydään ihan siksi, että olemme liberaali demokratia. Hallituksen tilanne on yhdestä siinä mukana olevasta puolueesta itsestään johtuen poikkeava, ja tästä asiasta tulee käydä poliittista keskustelua siitä riippumatta, mitä Vladimir Putin mahtaa siitä ajatella.

Toisekseen Putin on erittäin heikko sisäisesti ja ulkoisesti. Hän ei ole mikään mystinen "Kremlin isäntä", vaan terveydeltään heikentynyt ja asemastaan kamppaileva heikko hallitsija, jolla ei ole likikään suvereenia sisäistä tukea eikä erityisesti mitään vipuvartta länsimaihin. Ei ole ollut enää puoleentoista vuoteen. Lisäksi häntä tuskin naurattaa enää mikään: siihen tilaan hän on omilla katastrofaalisilla virhearvioillaan ajanut maansa lisäksi myös oman hallintonsa.

Kremlin isäntää Vladimir Putinia sekava ja sekasortoiselta vaikuttava tilanne saattaa naurattaa, kun demokratioiden yhtenäisyyttä koetellaan.
Joo tuosta Putler-näkökulmasta samaa mieltä. Olet oikeassa. Ehkä tuossa näkyy Haapalan oikeistolaisuus. Muuten silti hyvä analyysi hallituksen nykytilanteesta.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Suomalaisten jakolinjat näyttää ikävä kyllä syventyneen ja syvenee kovaa vauhtia pahemmaksi. Oppositio median kovalla tuella kaivaa väkisin skandaaleja.

Kehitys alkoi mennä tähän suuntaan edellisen hallituskauden aikana
Pääministeri Marin omalla toiminnalla pahensi tilannetta lähes jatkuvasti. Ja vielä vaalitentissä kommenteillaan halusi syventää lisää vastakkainasettelua.

Nykyhallitus ei ainakaan ole, myöskään lainkaan parantanut vallitsevaa tilannetta.

Pidän huolestuttavana ilmapiirin yhä pahenevaa polarisoitumista.


Vai, sittenkin pelkkä Twitter kupla ja oikeasti ongelma paljon pienempi mitä itse ajattelen olevan?

Rohkenen väittää, että eräs tämän hetkinen hallituspuolue on tehnyt vahvaa pohjatyötä polarisoimisen suhteen jo paljon ennen kuin Marinista oltiin kuultukaan.

Tää on tavallaan ihan ymmärrettävä poliisin ajankäytön ja työtehtävien suhteen, poliisiylijohtaja ainakin on kovasti paljon innoissaan. Sitten tietysti kiinnostaa miten kännisten ja päihteiden käyttäjien siirrot ja säilömiset noin käytännössä hoituu sosiaali- ja terveysalan puolesta? Vaatineeko jotain lisäresurssointeja?

 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Tilanne on tosiaan se, että RKP on ainoa asia mikä seisoo ennennäkemättömän poliittisen jumin edessä. Asia on sen verran selvä, että luulisi hallituksen pysyvän kasassa. Toki voihan olla, että elämä nykyisellään on liian tylsää ja päätyvät äänestämään kaaoksen puolesta. Kokoomukselle ja EKlle hallituksen kaatuminen olisi suuri menetys. Persut luultavasti saisivat lisää kannatusta.
 

masaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko, Fc nimetön
Naapurin tyttö ei ensin päässyt ekalle luokalle, kun oli esikoulusta tiedoissa jotain sellaista, mikä saattaisi hidastaa oppimista. Pääsi kuitenkin varasijalta. Hämmästyksen aihe meillä on ollut läksyjen määrä kv-luokalla. Kun oma vuotta vanhempi lapsi huitaisee läksyt parissa minuutissa, naapurissa niitä tehdään usein pari tuntia.
Ei mikään ole niin myrkyllistä pienelle ihmisen alulle kuin se, että läksyjä tungetaan nokan eteen jokaiselle päivälle muutaman tunnin verran...

Ihan täyttä kuraa vailla minkäänlaista hyötyä tehtyyn työhön nähden.

Lapsen kuuluu käyttää aikaansa myös leikkien ja kavereiden kanssa kinaamiseen, että oliko kenties Mogilny vaiko Selänne kaudella 92-93 kovempi seppä.
 

VH87

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät

Tässä jutussa muutama nosto syistä miksi RKP on tiukkana rasismista irtisanoutumisen kanssa. Ei tarkoitus ole vain jarruttaa hallituksen matkaa, kuten osa varsinkin persuista tuntuu ajattelevan.

Tämä on itseasiassa varsin hyvä nosto. Itsekin sain kuulla jonkin verran vittuilua ruotsinkielisen koulutaustani vuoksi varsinkin junnuna, vaikka pidän itseäni "vain" kaksikielisenä. Lapset nyt nälvivät toisiaan aina jollain tavalla, mutta aikuisten ihmisten epämääräisen halveksivat kommentit ihmetyttivät jo tuolloin.

Kuuntelin tuossa taannoin podcastia, jossa ruotsinkielinen 50-luvulla syntynyt setämies kertoi, että kieliryhmien väliset riidat ja tappelut olivat arkipäivää tuolloin. Saatiin ja annettiin turpaan tasaisin väliajoin. Tietyissä paikoissa ei uskaltanut puhua ruotsia. Toisaalta jos suomenkielinen jengiläinen eksyi yksin hurrien sekaan, käkättimeen tuli varmuudella muuten vain. Tuolloin ei varmaankaan puhuttu rasismista vaan kieliriidoista, mutta pohjimmiltaan kait sama asia.
 

Realcowboy

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tämä on itseasiassa varsin hyvä nosto. Itsekin sain kuulla jonkin verran vittuilua ruotsinkielisen koulutaustani vuoksi varsinkin junnuna, vaikka pidän itseäni "vain" kaksikielisenä. Lapset nyt nälvivät toisiaan aina jollain tavalla, mutta aikuisten ihmisten epämääräisen halveksivat kommentit ihmetyttivät jo tuolloin.

Kuuntelin tuossa taannoin podcastia, jossa ruotsinkielinen 50-luvulla syntynyt setämies kertoi, että kieliryhmien väliset riidat ja tappelut olivat arkipäivää tuolloin. Saatiin ja annettiin turpaan tasaisin väliajoin. Tietyissä paikoissa ei uskaltanut puhua ruotsia. Toisaalta jos suomenkielinen jengiläinen eksyi yksin hurrien sekaan, käkättimeen tuli varmuudella muuten vain. Tuolloin ei varmaankaan puhuttu rasismista vaan kieliriidoista, mutta pohjimmiltaan kait sama asia.
Minkähän verran otettiin välienselvittelyssä kättä pidempää käyttöön, kuten tässä Elonkerjuun laulussa?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös