Tuohan yleistyi viime vuosikymmenellä, eikä pelkästään terveydenhuollon alalla, eikä pelkästään julkisella sektorilla. Ajateltiin, että on eriarvoistavaa kun joku tekee asiantuntijatyötä ja joku muu avustavia töitä. Kai se sitten on fiksumpaa, että kirurgi ja johtava virkamies käyttää työaikaansa niihin tehtäviin.
Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?
Ellei pelkästään niin pitkälti!
Kouluissa opettajat tekevät kaikenlaista oheisduunia siksi, että me olemme se porukka, jonka työsopimus huonoiten rajaa nämä työt pois.
Piti oikein käydä googlella tarkistamassa ja mutuni oli oikeassa. Tällä hetkellä eniten ylitarjontaa työmarkkinoilla on.... yleissihteereistä.
Aika moni lähde on kuvannut edellisen hallituksen toimintaa sanomalla, että jokainen kriisi (joita oli paljon) ratkaistin jakamalla lisää rahaa Keskustan äänestäjille. Ei Keskusta turhaan kehunut saaneensa 10 vaatimuksestaan 11 läpi. Eli se siitä järjen äänestä...
Ehkä yritystukien kartoittamiseen laitetaan asialle joku puolueettomampi, kuin viimeeksi Mauri Pekkarinen.
Tästä loihe mieleeni oma kokemus - olin burnoutiin päättyneen IT-urani (kaikkeen sitä historianopiskelu pätevöittääkin) jälkeen kuutisen vuotta tietotekniikan lehtorina eräällä ammatillisella oppilaitoksella/kansanopistolla. Oli sentään 00-luvun puolenvälin jälkeen kun aloitin, mutta siellä vallitsi hämmentävän takapajuinen tilanne: juurikin alueella perheineen asuva vahtimestari ja omat siivoojat. Lopputuloksena oli tästä se, että öisen lumipyryn jälkeen parkkipaikka ja kävelytiet oli aurattu ennen klo 7:ää ja käytävät ja luokat olivat todella puhtaita.
Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä, joilla oli oma auktoriteettinsa myös oppilaisiin. Tämä näkyi ihan oppilaiden sotkemisen määrässä, kun se tuttu henkilö joutui jäljet korjaamaan. Koulussani ollut vakisiivoojia, joille oppilaat ovat avautuneet ongelmistaan. Mutta eihän tämmöisillä väliä ole, kunhan halvimmalla saadaan...
Myös se että osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, infotilaisuuksiin, pikkujouluihin jne. Se todella näkyi tuollakin kampuksella. Sitten kun homma ulkoistettiin niin ihmiset vaihtuivat jatkuvasti ja heitä näki hyvin satunnaisesti. Eivät todellakaan olleet osa työ- ja oppilaitosyhteisöä. Minusta reaalinen tehostaminen on sitä, että pienemmällä hinnalla saa saman palvelun. Jos (ja kun) pienemmällä hinnalla saa huonomman palvelun niin se on karsimista, ei varsinaista tehostamista. Ja kai on niin että puhtaus ja infran tehokas ja nopea ylläpito ovat sellaisia asioita, joista voi ja tulee karsia. Mutta mitään tehostamista se ei ole.
Juuri näin, meidänkin pikkujouluissa kävi ennen niin siivoojat kuin keittiöväkikin, mutta ei enää, kun väki vaihtuu ja ovat koulullakin vaan osan päivää(siivoojat). Laitosmies pysynyt samana, mutta ei hänkään enää ole kouluun sidottu, mutta toistaiseksi on saanut meillä pysyä.
Se jää näkymättömiin, etenkin kun työaikaa ei raportoida realistisesti eikä yksinkertaisesti ole mahdollista mitata esim. kohonneen likaisuuden ja huonon ylläpidon tai vaikka puuttuvan koulusihteeri-resurssin reaalisia kustannusvaikutuksia. Kai tässä on hyvin pitkälti ollut taustalla se tietty tehostamisen ideologia mikä pyyhki yli yhteiskunnan, mutta minkä reaalista vaikutusta ei etenkään julkisella sektorilla ole juuri mahdollista kunnolla mitata.
Suosikkini tästä ulkoistamisesta oli kun osastojen laitoshuoltajat ulkoistettiin, niin ensiksi firma karsi näistä heti yhden pois iltavuorosta eli ei voida siivota kotiutuvien potilaiden huoneita mikä tarkoittaa, että uusia potilaita ei voi ottaa vastaan. Noh uusia potilaita on kuitenkin pakko ottaa vastaan ja kun hoitajan omatunto ei anna laittaa potilaita käytävälle lojumaan tuoliin tai paareille, niin sitten hoitaja siivoaa niitä huoneita. Toinen hieno lisäys oli myös, että nestelistojen kirjaaminen siirrettiin hoitajille mikä oli sujunut ongelmitta laitoshuoltajilta vuosia, eli lisää työtä taas hoitohenkilökunnalle, kuten myös joissain paikoin se, että hoitajat vievät tarjottimet potilaille mikä myös on yksi lisätyö hoitajalle.
yle.fi
On suorastaan pöyristyttävää, mikäli joku ihan oikeasti tuntee halveksuntaa maamme ruotsinkielistä väestöä kohtaan. Kannatan itsekin pakollisen ruotsinkielisen opetuksen vähentämistä, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat olleet ja ovat niin oleellinen osa Suomea ja suomalaisuutta, ettei maamme yksinkertaisesti olisi sama ilman heitä. Olen itse suomenkielinen, mutta sukujuuria on myös ankkalammikon puolelta, joten koen vihan ruotsinkielisiä suomalaisia* kohtaan henkilökohtaisesti.Rasismikeskustelu avasi ruotsinkielisten haavat: ”Suomalaiset on kovia omimaan kulttuuria, mutta kieli on kamala asia”
Rasismikeskustelu on saanut myös ruotsinkieliset miettimään kokemaansa syrjintää ja vihapuhetta. Kaksikielisissä kunnissa useampi kuin joka neljäs ruotsinkielinen on kokenut häirintää.
Tässä jutussa muutama nosto syistä miksi RKP on tiukkana rasismista irtisanoutumisen kanssa. Ei tarkoitus ole vain jarruttaa hallituksen matkaa, kuten osa varsinkin persuista tuntuu ajattelevan.