Ellei pelkästään niin pitkälti!Tämäkin on kyllä Petteri Orpon syytä.
Ellei pelkästään niin pitkälti!Tämäkin on kyllä Petteri Orpon syytä.
Kouluissa opettajat tekevät kaikenlaista oheisduunia siksi, että me olemme se porukka, jonka työsopimus huonoiten rajaa nämä työt pois.Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?
edit: @Timbit ehtikin edelle, Petteriä myöden...
Piti oikein käydä googlella tarkistamassa ja mutuni oli oikeassa. Tällä hetkellä eniten ylitarjontaa työmarkkinoilla on.... yleissihteereistä.Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?
Arvovalintahan se tosiaan on, että halutaan poistaa sellaisia tulonsiirtoja, mitkä eivät luo työtä ja toimeliaisuutta. Käsittääkseni siellä on taas nähty, että esimerkiksi yritystuet pitävät maassa tiettyä työtä ja toimeliaisuutta, joten leikkaus ei olisi säästönä yhtäkuin leikkauksen määrä. Toisaalta taas esimerkiksi sosiaalituista leikkaaminen on järkevää, sillä siinä positiivinen vaikutus valtiontaloudelle on suurempi kuin leikkauksen euroarvoinen määrä, kun tuen leikkaus kannustaa tuensaajia hakeutumaan töihin.
Aika moni lähde on kuvannut edellisen hallituksen toimintaa sanomalla, että jokainen kriisi (joita oli paljon) ratkaistin jakamalla lisää rahaa Keskustan äänestäjille. Ei Keskusta turhaan kehunut saaneensa 10 vaatimuksestaan 11 läpi. Eli se siitä järjen äänestä...Meillähän olisi lukemat paljon rumemmatkin, jos Keskusta ja RKP ei olisi olleet jonkinlaisina järjen ääninä hallituksessa.
Pitäisin hyvin yllättävänä, jos säästöt toteutuisivat budjetoidusti, erityisesti olen erittäin skeptinen soten ”Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja toimintatapojen muutokset” kautta saavutettavaan 874 miljoonan euron säästön realismin suhteen.
Yksinkertaistat monimutkaisia asioita.
Tuottaako laivanvarustamoille annetut kymmenet miljoonat tarpeeksi työpaikkoja vai onko kyse vain halvoista risteilyistä?
Toisaalta työttömissä on paljon työkyvyttömiä, jotka pitäisi siirtää suoraan eläkkeelle, eikä roikottaa Kelan systeemissä kuormittamassa järjestelmää.
Ehkä yritystukien kartoittamiseen laitetaan asialle joku puolueettomampi, kuin viimeeksi Mauri Pekkarinen.Kyllä minä haluaisin yritystukiakin käydä läpi ja karsia siellä missä karsittavaa on. Varustamot ovat tässä hyvä esimerkki, kun esim. Viking Line joka tapauksessa rakennutti viimeisen aluksensa Kiinassa.
Työkyvyttömien paikka on työkyvyttömyyseläkkeellä, niin kuin sanoit.
Arvovalintahan se tosiaan on, että halutaan poistaa sellaisia tulonsiirtoja, mitkä eivät luo työtä ja toimeliaisuutta. Käsittääkseni siellä on taas nähty, että esimerkiksi yritystuet pitävät maassa tiettyä työtä ja toimeliaisuutta, joten leikkaus ei olisi säästönä yhtäkuin leikkauksen määrä. Toisaalta taas esimerkiksi sosiaalituista leikkaaminen on järkevää, sillä siinä positiivinen vaikutus valtiontaloudelle on suurempi kuin leikkauksen euroarvoinen määrä, kun tuen leikkaus kannustaa tuensaajia hakeutumaan töihin.
Tästä loihe mieleeni oma kokemus - olin burnoutiin päättyneen IT-urani (kaikkeen sitä historianopiskelu pätevöittääkin) jälkeen kuutisen vuotta tietotekniikan lehtorina eräällä ammatillisella oppilaitoksella/kansanopistolla. Oli sentään 00-luvun puolenvälin jälkeen kun aloitin, mutta siellä vallitsi hämmentävän takapajuinen tilanne: juurikin alueella perheineen asuva vahtimestari ja omat siivoojat. Lopputuloksena oli tästä se, että öisen lumipyryn jälkeen parkkipaikka ja kävelytiet oli aurattu ennen klo 7:ää ja käytävät ja luokat olivat todella puhtaita.Ikävä tulee sitä aikaa, kun koulussa oli oikea vahtimestari ja siivoajat, joille nämä tehtävät kuuluivat. Nyt, kun kaikki on ulkoistettu in-house-yhtiölle, työtehtävät on tosi tarkkaan rajattu, ja jos niitä ei tee opettajat, eletään paskan joukossa (kuten osittain tilanne onkin) tai sitten muuten elämä töissä menee hyvin hankalaksi. Lisäksi tuo suorittava väki vaihtuu koko ajan, minkä seurauksena siellä kukaan ei tiedä, mitkä työt milloinkin pitäisi tehdä. Minulla on kuvia paikoista, mitkä ovat olleet kuukausia siivoamatta.
Yritystukia on tutkittu useaan otteeseen, mm. VATTin toimesta.
Joka kerta lopputulos on sama, suurin osa yritystuista on joko suoraan haitallisia tai ainoastaan nykyisiä rakenteita ylläpitäviä.
Samoin useampi nyt leikkuriin joutunut sosiaalituki mm. aikuiskoulutustuki, vaikkei järin hyvin kohdistunutkaan, omasi näitä samoja heijastevaikutuksia joita näet yritystuilla olevan.
Lisäksi uudistuksissa osa-aikatyöstä työllistymisväylänä tehtiin kannattamattomampi, jolloin toki saadaan tietty määrä lisää kokoaikaisesti työllistyviä, mutta väitän että myös tietty määrä lisää niitä jotka putoavat kokonaan työttömiksi.
Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä, joilla oli oma auktoriteettinsa myös oppilaisiin. Tämä näkyi ihan oppilaiden sotkemisen määrässä, kun se tuttu henkilö joutui jäljet korjaamaan. Koulussani ollut vakisiivoojia, joille oppilaat ovat avautuneet ongelmistaan. Mutta eihän tämmöisillä väliä ole, kunhan halvimmalla saadaan...Kouluissa opettajat tekevät kaikenlaista oheisduunia siksi, että me olemme se porukka, jonka työsopimus huonoiten rajaa nämä työt pois.
Esimerkiksi laitoshuoltajille ei kuulu paperiroskisten tyhjennys, lattioiden ja ylätasojen peseminen kuin joskus ja jouluna, vartijalle ei kuulu ikkunoiden sulkeminen ja pienet korjaustyöt, kenellekään ei kuulu kirjojen, toimistotarvikkeiden ja kopiopaperien jakelu, keittolan väelle ei kuulu pitää listaa oppilaiden allergioista jne...
Ikävä tulee sitä aikaa, kun koulussa oli oikea vahtimestari ja siivoajat, joille nämä tehtävät kuuluivat. Nyt, kun kaikki on ulkoistettu in-house-yhtiölle, työtehtävät on tosi tarkkaan rajattu, ja jos niitä ei tee opettajat, eletään paskan joukossa (kuten osittain tilanne onkin) tai sitten muuten elämä töissä menee hyvin hankalaksi. Lisäksi tuo suorittava väki vaihtuu koko ajan, minkä seurauksena siellä kukaan ei tiedä, mitkä työt milloinkin pitäisi tehdä. Minulla on kuvia paikoista, mitkä ovat olleet kuukausia siivoamatta.
Myös se että osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, infotilaisuuksiin, pikkujouluihin jne. Se todella näkyi tuollakin kampuksella. Sitten kun homma ulkoistettiin niin ihmiset vaihtuivat jatkuvasti ja heitä näki hyvin satunnaisesti. Eivät todellakaan olleet osa työ- ja oppilaitosyhteisöä. Minusta reaalinen tehostaminen on sitä, että pienemmällä hinnalla saa saman palvelun. Jos (ja kun) pienemmällä hinnalla saa huonomman palvelun niin se on karsimista, ei varsinaista tehostamista. Ja kai on niin että puhtaus ja infran tehokas ja nopea ylläpito ovat sellaisia asioita, joista voi ja tulee karsia. Mutta mitään tehostamista se ei ole.Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä,
Juuri näin, meidänkin pikkujouluissa kävi ennen niin siivoojat kuin keittiöväkikin, mutta ei enää, kun väki vaihtuu ja ovat koulullakin vaan osan päivää(siivoojat). Laitosmies pysynyt samana, mutta ei hänkään enää ole kouluun sidottu, mutta toistaiseksi on saanut meillä pysyä.Myös se että osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, infotilaisuuksiin, pikkujouluihin jne. Se todella näkyi tuollakin kampuksella. Sitten kun homma ulkoistettiin niin ihmiset vaihtuivat jatkuvasti ja heitä näki hyvin satunnaisesti. Eivät todellakaan olleet osa työ- ja oppilaitosyhteisöä. Minusta reaalinen tehostaminen on sitä, että pienemmällä hinnalla saa saman palvelun. Jos (ja kun) pienemmällä hinnalla saa huonomman palvelun niin se on karsimista, ei varsinaista tehostamista. Ja kai on niin että puhtaus ja infran tehokas ja nopea ylläpito ovat sellaisia asioita, joista voi ja tulee karsia. Mutta mitään tehostamista se ei ole.
Se jää näkymättömiin, etenkin kun työaikaa ei raportoida realistisesti eikä yksinkertaisesti ole mahdollista mitata esim. kohonneen likaisuuden ja huonon ylläpidon tai vaikka puuttuvan koulusihteeri-resurssin reaalisia kustannusvaikutuksia. Kai tässä on hyvin pitkälti ollut taustalla se tietty tehostamisen ideologia mikä pyyhki yli yhteiskunnan, mutta minkä reaalista vaikutusta ei etenkään julkisella sektorilla ole juuri mahdollista kunnolla mitata.Olisi muuten mielenkiintoista tietää, onko noissa ulkoistuksissa edes säästetty. Siis totta kai on alussa ainakin, mutta mikä on kustannus tänä päivänä vs. tilanne, jossa se vakiporukka olisi saanut viimeiset 15 vuotta tes-korotukset.
Yksinkertaistat monimutkaisia asioita.
Tuottaako laivanvarustamoille annetut kymmenet miljoonat tarpeeksi työpaikkoja vai onko kyse vain halvoista risteilyistä?
Toisaalta työttömissä on paljon työkyvyttömiä, jotka pitäisi siirtää suoraan eläkkeelle, eikä roikottaa Kelan systeemissä kuormittamassa järjestelmää.
Suosikkini tästä ulkoistamisesta oli kun osastojen laitoshuoltajat ulkoistettiin, niin ensiksi firma karsi näistä heti yhden pois iltavuorosta eli ei voida siivota kotiutuvien potilaiden huoneita mikä tarkoittaa, että uusia potilaita ei voi ottaa vastaan. Noh uusia potilaita on kuitenkin pakko ottaa vastaan ja kun hoitajan omatunto ei anna laittaa potilaita käytävälle lojumaan tuoliin tai paareille, niin sitten hoitaja siivoaa niitä huoneita. Toinen hieno lisäys oli myös, että nestelistojen kirjaaminen siirrettiin hoitajille mikä oli sujunut ongelmitta laitoshuoltajilta vuosia, eli lisää työtä taas hoitohenkilökunnalle, kuten myös joissain paikoin se, että hoitajat vievät tarjottimet potilaille mikä myös on yksi lisätyö hoitajalle.Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä, joilla oli oma auktoriteettinsa myös oppilaisiin. Tämä näkyi ihan oppilaiden sotkemisen määrässä, kun se tuttu henkilö joutui jäljet korjaamaan. Koulussani ollut vakisiivoojia, joille oppilaat ovat avautuneet ongelmistaan. Mutta eihän tämmöisillä väliä ole, kunhan halvimmalla saadaan...
On suorastaan pöyristyttävää, mikäli joku ihan oikeasti tuntee halveksuntaa maamme ruotsinkielistä väestöä kohtaan. Kannatan itsekin pakollisen ruotsinkielisen opetuksen vähentämistä, mutta ruotsinkieliset suomalaiset ovat olleet ja ovat niin oleellinen osa Suomea ja suomalaisuutta, ettei maamme yksinkertaisesti olisi sama ilman heitä. Olen itse suomenkielinen, mutta sukujuuria on myös ankkalammikon puolelta, joten koen vihan ruotsinkielisiä suomalaisia* kohtaan henkilökohtaisesti.Rasismikeskustelu avasi ruotsinkielisten haavat: ”Suomalaiset on kovia omimaan kulttuuria, mutta kieli on kamala asia”
Rasismikeskustelu on saanut myös ruotsinkieliset miettimään kokemaansa syrjintää ja vihapuhetta. Kaksikielisissä kunnissa useampi kuin joka neljäs ruotsinkielinen on kokenut häirintää.yle.fi
Tässä jutussa muutama nosto syistä miksi RKP on tiukkana rasismista irtisanoutumisen kanssa. Ei tarkoitus ole vain jarruttaa hallituksen matkaa, kuten osa varsinkin persuista tuntuu ajattelevan.
Eivät he mielestäni ole mitään ruotsista tulleita maahanmuuttajia, vaan ihan yhtä suomalaisia kuin savolaiset ja pohojalaaset.
Sisäministerille pointsit, että kehoittaa olla jakamatta niitä pahoinpitelyvideoita.
Minä en. Nimittäin se etsii jo omistusasuntoja. Ottaisin mieluummin täysipäisen määräaikaisen tai osa-aikatyöllisen.Jännä kriteeristö. Itse ottaisin tuosta kolmikosta sen, jolla on luottotiedot kunnossa ja vakituinen työpaikka.
Jos kaikki tekisivät itsensä kannalta hyviä, siis oikeasti hyviä ratkaisuja, ei maailmassa juurikaan olisi ongelmia.Niin, jos kaikki tekisivät päätöksensä yhteisen edun nimissä niin maailmassa olisi huomattavasti vähemmän ongelmia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan itsekäs ja tekee päätökset omaa etuaan ajatellen, yllättävän moni vain yrittää naamioida tämän itsekkyyden juhlapuheissa joksikin muuksi. Enkä sinällään yritä jeesustella, toimin itsekkäästi itsekin.
Se vain on niin, että ilmastonmuutos ja ilmastopakolaisuus tulee vaikuttamaan omien lasten elämään pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin nykyinen maahanmuutto-, tai talouspolitiikka. Nykymenolla maailma tulee olemaan melko erilainen paikka kun he täyttävät joskus 50 vuotta ja tästä perspektiivistä se nykyinen edestakaisin lentelykin voi silloin näyttäytyä eri kontekstissa, vaikka sitä voi aina lapsilleen ja lapsenlapsilleen perustella että olis ne koneet lentäneet ilman sinuakin.
Sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. Ei ole väärin turvata oman lapsensa elämää. Päinvastoin.Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.
Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.
Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.