erityisesti olen erittäin skeptinen soten ”Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja toimintatapojen muutokset” kautta saavutettavaan 874 miljoonan euron säästön realismin suhteen.
...Pitäisin hyvin yllättävänä, jos säästöt toteutuisivat budjetoidusti, erityisesti olen erittäin skeptinen soten ”Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja toimintatapojen muutokset” kautta saavutettavaan 874 miljoonan euron säästön realismin suhteen.
... Eilen jäi soittamatta tärkeitä puheluja asiakkaille tuloksista, kuvantamisesta ja uusista ajoista.
Ja ei, kyse ei ole epäpätevyydestä vaan jostain muusta. Eikun tehostamaan ja säästämään!
Jeps, not gonna happen. Lähinnä siellä on vahvoja nousupaineita tällä hetkellä - vaikea nähdä miten tästä vyyhdistä selvitään.Pitäisin hyvin yllättävänä, jos säästöt toteutuisivat budjetoidusti, erityisesti olen erittäin skeptinen soten ”Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja toimintatapojen muutokset” kautta saavutettavaan 874 miljoonan euron säästön realismin suhteen.
Työhyvinvointiin pitää panostaa todella paljon, jotta henkilökunta viihtyisi työpaikoilla paremmin kuin tähän asti. Henkilökuntaa on saatava lisää jollain järkevällä tavalla, jotta potilaat saavat tarvittavan hoidon tarpeeksi nopeasti.Jeps, not gonna happen. Lähinnä siellä on vahvoja nousupaineita tällä hetkellä - vaikea nähdä miten tästä vyyhdistä selvitään.
Hyvä esimerkki, miten pitäisi toimintatapoja muuttaa, palkata lisää varsinaista hoitotyötä tukevia työntekijöitä, mihin tarvitaan lisää rahaa.
En ole koskaan ymmärtänyt, miksi esim. lääkärit toimivat sihteereinä, saman työn voisi teettää sihteerillä paljon pienemmällä tuntipalkalla.
Hallitus teki arvovalinnan ja leikkasi sotesta sekä sosiaalituista, mutta jätti käytännössä yritystuet, maataloustuet, järjestötuet ja aluetuet ennalleen.
Noista olisi ollut helposti kaivettavissa samat säästöt (tai jopa merkittävästi isompikin tasapainotus), mutta silloin vaikutukset olisivat erityisesti Kokoomuksella osuneet omiin sidosryhmiin.
Tuohan yleistyi viime vuosikymmenellä, eikä pelkästään terveydenhuollon alalla, eikä pelkästään julkisella sektorilla. Ajateltiin, että on eriarvoistavaa kun joku tekee asiantuntijatyötä ja joku muu avustavia töitä. Kai se sitten on fiksumpaa, että kirurgi ja johtava virkamies käyttää työaikaansa niihin tehtäviin.En ole koskaan ymmärtänyt, miksi esim. lääkärit toimivat sihteereinä, saman työn voisi teettää sihteerillä paljon pienemmällä tuntipalkalla.
Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?Siinä olen täsmälleen samaa mieltä, että koulutetun hoitajan tai lääkärin ei tulisi olla sihteeri.
Ellei pelkästään niin pitkälti!Tämäkin on kyllä Petteri Orpon syytä.
Kouluissa opettajat tekevät kaikenlaista oheisduunia siksi, että me olemme se porukka, jonka työsopimus huonoiten rajaa nämä työt pois.Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?
edit: @Timbit ehtikin edelle, Petteriä myöden...
Piti oikein käydä googlella tarkistamassa ja mutuni oli oikeassa. Tällä hetkellä eniten ylitarjontaa työmarkkinoilla on.... yleissihteereistä.Tämä tukityön ulkoistaminen asiantuntijoille on surullisen yleistä muuallakin julkisella sektorilla. Sanoisin että yhtenä syynä on, että työaikaa ei raportoida realistisesti, aidosti jyvitetä, jolloin sen kohdistumiset ja kulut tulisivat näkyviksi. Jotenkin vain jollakin johtoportaan tasolla on rationaalista siirtää administraatiota lääkäreille, sairaanhoitajille, professoreille, rehtoreille jne. Kouluissa opettajat ylläpitävät varastoja, hoitavat tilauksia jne. En ihan itse osaa selittää, miksi tämä olisi järkevää, kun juuri näistä asiantuntijaresursseista vallitsee se suurin pula ja työnsä on kalleinta. Onko tosiaan tehotonta palkata assistentteja ja sihteereitä jne, jotka aikoinaan pyörittivät moniakin organisaatioita tehokkaasti ja asiantuntevasti?
Arvovalintahan se tosiaan on, että halutaan poistaa sellaisia tulonsiirtoja, mitkä eivät luo työtä ja toimeliaisuutta. Käsittääkseni siellä on taas nähty, että esimerkiksi yritystuet pitävät maassa tiettyä työtä ja toimeliaisuutta, joten leikkaus ei olisi säästönä yhtäkuin leikkauksen määrä. Toisaalta taas esimerkiksi sosiaalituista leikkaaminen on järkevää, sillä siinä positiivinen vaikutus valtiontaloudelle on suurempi kuin leikkauksen euroarvoinen määrä, kun tuen leikkaus kannustaa tuensaajia hakeutumaan töihin.
Aika moni lähde on kuvannut edellisen hallituksen toimintaa sanomalla, että jokainen kriisi (joita oli paljon) ratkaistin jakamalla lisää rahaa Keskustan äänestäjille. Ei Keskusta turhaan kehunut saaneensa 10 vaatimuksestaan 11 läpi. Eli se siitä järjen äänestä...Meillähän olisi lukemat paljon rumemmatkin, jos Keskusta ja RKP ei olisi olleet jonkinlaisina järjen ääninä hallituksessa.
Pitäisin hyvin yllättävänä, jos säästöt toteutuisivat budjetoidusti, erityisesti olen erittäin skeptinen soten ”Hyvinvointialueiden toiminnan kehittäminen ja toimintatapojen muutokset” kautta saavutettavaan 874 miljoonan euron säästön realismin suhteen.
Yksinkertaistat monimutkaisia asioita.
Tuottaako laivanvarustamoille annetut kymmenet miljoonat tarpeeksi työpaikkoja vai onko kyse vain halvoista risteilyistä?
Toisaalta työttömissä on paljon työkyvyttömiä, jotka pitäisi siirtää suoraan eläkkeelle, eikä roikottaa Kelan systeemissä kuormittamassa järjestelmää.
Ehkä yritystukien kartoittamiseen laitetaan asialle joku puolueettomampi, kuin viimeeksi Mauri Pekkarinen.Kyllä minä haluaisin yritystukiakin käydä läpi ja karsia siellä missä karsittavaa on. Varustamot ovat tässä hyvä esimerkki, kun esim. Viking Line joka tapauksessa rakennutti viimeisen aluksensa Kiinassa.
Työkyvyttömien paikka on työkyvyttömyyseläkkeellä, niin kuin sanoit.
Arvovalintahan se tosiaan on, että halutaan poistaa sellaisia tulonsiirtoja, mitkä eivät luo työtä ja toimeliaisuutta. Käsittääkseni siellä on taas nähty, että esimerkiksi yritystuet pitävät maassa tiettyä työtä ja toimeliaisuutta, joten leikkaus ei olisi säästönä yhtäkuin leikkauksen määrä. Toisaalta taas esimerkiksi sosiaalituista leikkaaminen on järkevää, sillä siinä positiivinen vaikutus valtiontaloudelle on suurempi kuin leikkauksen euroarvoinen määrä, kun tuen leikkaus kannustaa tuensaajia hakeutumaan töihin.
Tästä loihe mieleeni oma kokemus - olin burnoutiin päättyneen IT-urani (kaikkeen sitä historianopiskelu pätevöittääkin) jälkeen kuutisen vuotta tietotekniikan lehtorina eräällä ammatillisella oppilaitoksella/kansanopistolla. Oli sentään 00-luvun puolenvälin jälkeen kun aloitin, mutta siellä vallitsi hämmentävän takapajuinen tilanne: juurikin alueella perheineen asuva vahtimestari ja omat siivoojat. Lopputuloksena oli tästä se, että öisen lumipyryn jälkeen parkkipaikka ja kävelytiet oli aurattu ennen klo 7:ää ja käytävät ja luokat olivat todella puhtaita.Ikävä tulee sitä aikaa, kun koulussa oli oikea vahtimestari ja siivoajat, joille nämä tehtävät kuuluivat. Nyt, kun kaikki on ulkoistettu in-house-yhtiölle, työtehtävät on tosi tarkkaan rajattu, ja jos niitä ei tee opettajat, eletään paskan joukossa (kuten osittain tilanne onkin) tai sitten muuten elämä töissä menee hyvin hankalaksi. Lisäksi tuo suorittava väki vaihtuu koko ajan, minkä seurauksena siellä kukaan ei tiedä, mitkä työt milloinkin pitäisi tehdä. Minulla on kuvia paikoista, mitkä ovat olleet kuukausia siivoamatta.
Yritystukia on tutkittu useaan otteeseen, mm. VATTin toimesta.
Joka kerta lopputulos on sama, suurin osa yritystuista on joko suoraan haitallisia tai ainoastaan nykyisiä rakenteita ylläpitäviä.
Samoin useampi nyt leikkuriin joutunut sosiaalituki mm. aikuiskoulutustuki, vaikkei järin hyvin kohdistunutkaan, omasi näitä samoja heijastevaikutuksia joita näet yritystuilla olevan.
Lisäksi uudistuksissa osa-aikatyöstä työllistymisväylänä tehtiin kannattamattomampi, jolloin toki saadaan tietty määrä lisää kokoaikaisesti työllistyviä, mutta väitän että myös tietty määrä lisää niitä jotka putoavat kokonaan työttömiksi.
Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä, joilla oli oma auktoriteettinsa myös oppilaisiin. Tämä näkyi ihan oppilaiden sotkemisen määrässä, kun se tuttu henkilö joutui jäljet korjaamaan. Koulussani ollut vakisiivoojia, joille oppilaat ovat avautuneet ongelmistaan. Mutta eihän tämmöisillä väliä ole, kunhan halvimmalla saadaan...Kouluissa opettajat tekevät kaikenlaista oheisduunia siksi, että me olemme se porukka, jonka työsopimus huonoiten rajaa nämä työt pois.
Esimerkiksi laitoshuoltajille ei kuulu paperiroskisten tyhjennys, lattioiden ja ylätasojen peseminen kuin joskus ja jouluna, vartijalle ei kuulu ikkunoiden sulkeminen ja pienet korjaustyöt, kenellekään ei kuulu kirjojen, toimistotarvikkeiden ja kopiopaperien jakelu, keittolan väelle ei kuulu pitää listaa oppilaiden allergioista jne...
Ikävä tulee sitä aikaa, kun koulussa oli oikea vahtimestari ja siivoajat, joille nämä tehtävät kuuluivat. Nyt, kun kaikki on ulkoistettu in-house-yhtiölle, työtehtävät on tosi tarkkaan rajattu, ja jos niitä ei tee opettajat, eletään paskan joukossa (kuten osittain tilanne onkin) tai sitten muuten elämä töissä menee hyvin hankalaksi. Lisäksi tuo suorittava väki vaihtuu koko ajan, minkä seurauksena siellä kukaan ei tiedä, mitkä työt milloinkin pitäisi tehdä. Minulla on kuvia paikoista, mitkä ovat olleet kuukausia siivoamatta.
Myös se että osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, infotilaisuuksiin, pikkujouluihin jne. Se todella näkyi tuollakin kampuksella. Sitten kun homma ulkoistettiin niin ihmiset vaihtuivat jatkuvasti ja heitä näki hyvin satunnaisesti. Eivät todellakaan olleet osa työ- ja oppilaitosyhteisöä. Minusta reaalinen tehostaminen on sitä, että pienemmällä hinnalla saa saman palvelun. Jos (ja kun) pienemmällä hinnalla saa huonomman palvelun niin se on karsimista, ei varsinaista tehostamista. Ja kai on niin että puhtaus ja infran tehokas ja nopea ylläpito ovat sellaisia asioita, joista voi ja tulee karsia. Mutta mitään tehostamista se ei ole.Vakiväkenä näistä siivoojista ja laitosmiehistä tuli vielä parhaimmillaan aito osa koulun henkilökuntaa ja aikuisväkeä,
Juuri näin, meidänkin pikkujouluissa kävi ennen niin siivoojat kuin keittiöväkikin, mutta ei enää, kun väki vaihtuu ja ovat koulullakin vaan osan päivää(siivoojat). Laitosmies pysynyt samana, mutta ei hänkään enää ole kouluun sidottu, mutta toistaiseksi on saanut meillä pysyä.Myös se että osallistutaan yhteisiin tilaisuuksiin, kokouksiin, infotilaisuuksiin, pikkujouluihin jne. Se todella näkyi tuollakin kampuksella. Sitten kun homma ulkoistettiin niin ihmiset vaihtuivat jatkuvasti ja heitä näki hyvin satunnaisesti. Eivät todellakaan olleet osa työ- ja oppilaitosyhteisöä. Minusta reaalinen tehostaminen on sitä, että pienemmällä hinnalla saa saman palvelun. Jos (ja kun) pienemmällä hinnalla saa huonomman palvelun niin se on karsimista, ei varsinaista tehostamista. Ja kai on niin että puhtaus ja infran tehokas ja nopea ylläpito ovat sellaisia asioita, joista voi ja tulee karsia. Mutta mitään tehostamista se ei ole.
Se jää näkymättömiin, etenkin kun työaikaa ei raportoida realistisesti eikä yksinkertaisesti ole mahdollista mitata esim. kohonneen likaisuuden ja huonon ylläpidon tai vaikka puuttuvan koulusihteeri-resurssin reaalisia kustannusvaikutuksia. Kai tässä on hyvin pitkälti ollut taustalla se tietty tehostamisen ideologia mikä pyyhki yli yhteiskunnan, mutta minkä reaalista vaikutusta ei etenkään julkisella sektorilla ole juuri mahdollista kunnolla mitata.Olisi muuten mielenkiintoista tietää, onko noissa ulkoistuksissa edes säästetty. Siis totta kai on alussa ainakin, mutta mikä on kustannus tänä päivänä vs. tilanne, jossa se vakiporukka olisi saanut viimeiset 15 vuotta tes-korotukset.