Petteri Orpon hallitus

[peterra]

@Petri1981 ja kokemuksia ei kukaan voi kiistää. Maahanmuutto on perinteisesti polarisoiva aihe, josta löytyy paljon mielipiteitä kumpaankin suuntaan. Se, mitä minä en näissä asioissa ymmärrä, on se, että meillä on paljon ihmisiä, joille ratkaisu kaikkiin ongelmiin, on lopettaa itse toiminta kokonaan.

Esimerkki tässä kontekstissa ei ole paras mahdollinen, mutta tämä kuvaa ehkä keskustelua maahanmuutosta kuitenkin. Jos minä harrastan pyöräilyä ja ostan uuden pyörän, innoissani lähden ajelemaan, osun kiveen ja pyörä menee paskaksi sekä mies siinä samalla, niin voinhan minä välttää tällaisen tapahtuman varsin helposti kokonaan siten, että lopetan pyöräilyn. Se ei kuitenkaan ole välttämättä se paras ratkaisu asiaan, vaan voin ottaa opikseni ja jatkossa toimia turvallisemmin.

Perussuomalainen maahanmuuttokeskustelu pyörii paljon sellaisen ajatuksen ympärillä, että maahanmuuton ongelmat ja seurannaiset katoavat, jos maahanmuutto loppuu kokonaan. Se on yksi ratkaisu, mutta ei se välttämättä ole kuitenkaan se paras mahdollinen ratkaisu. Jos ajattelee sitä inhimillisestä näkökulmasta, miksi maahanmuuttajat rakentavat omia yhteisöjään, joka johtaa usein radikaalimpaan arkeen kohdekulttuurissa, niin yksi keskeinen syy tähän kehitykseen on kantaväestön vihamielisyys heitä kohtaan.

Nyt on puhuttu paljon rasismista viime aikoina, joka on oikeasti hyvä asia. Meillä on rakenteellista rasismia, jossa kokonainen ihmisryhmä leimataan sen vuoksi, että osa yhteisöstä ei pysty integroitumaan. Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan. Tästä samasta ilmiöstä toisesta näkökulmasta tapellaan vuodesta toiseen opettajien kesken, kun puhutaan ryhmistä. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi huomattava määrä S2-oppilaita koulussa johtaa siihen, että heidän kielitaitonsa heikkenee, koska ympäristöstä puuttuu kokonaan esimerkit siitä paremmasta suomen kielestä. Erityisryhmät itse asiassa heikentävät oppimista, koska ryhmän sisällä kenelläkään ei ole normaaliin oppimistilanteeseen kuuluvaa taitotasoa.

Maahanmuutto-ongelman voi ratkaista perussuomalaisella mallilla, että laitetaan ovet säppiin niin samanlaista kehitystä ei synny kuin Ruotsissa. Samaan aikaan siinä kuitenkin ummistetaan silmät siltä tosiasialta, että Ruotsi on moninkertaisesti pystynyt integroimaan yhteiskuntaan suhteessa Suomeen. Onnistunutta maahanmuuttoa tapahtuu koko ajan, mutta maahanmuutosta puhutaan usein yhtenä könttinä. Enemmänkin meillä voisi keskittyä siihen, miten me estämme samanlaisen kehityksen kuin Ruotsissa. Tällä hetkellä nykysysteemi tukee nimenomaan samanlaista kehitystä ja avoin muukalaisvihamielisyys ainoastaan pahentaa tilannetta.

 

[peterra]

Mitä tulee erityisryhmiin liittyvään pointtiisi niin sen lopettaminen taasen polkee niiden muiden oppimistuloksia. Milloin ollaan siinä tilanteessa että massojen etu menee harvan edun edelle?

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Opettajat yleisesti vastustavat inkluusiota ensisijaisesti sen vuoksi, että tasollisesta sekavan ryhmän opettaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. Oppilaita täytyy laittaa toimimaan pienemmissä yksiköissä ryhmän sisällä, jotta he saavat eniten oppia irti. Suomessa on vuosien perinteet erityisluokista tai tarkkailuluokista, mutta niiden suhteen tutkimukset ovat yksiselitteisiä. Jos erityisluokan tarkoitus on se, että erityisluokalla oleva saadaan nostettua riittävän lähelle muiden tasoa, niin tässä tarkoituksessa luokka ei toimi ollenkaan. Oppimisen erot näissä luokissa vrt. sekaluokkaan ovat niin radikaalit.

Massojen etu on itselleni taas vaikeampi asia kokonaisuutena. Minä en oikein tunnista sitä, mikä olisi esimerkiksi tässä tapauksessa massojen etu. Esimerkiksi maahanmuutossa en tiedä, mikä se massojan haitta oikeasti on. Itse en luokittele sitä haitaksi yhteisössä, ettet tykkää naapureistasi. Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole havaittavissa nimenomaan maahanmuuttoon kytkettävää merkittävää turvallisuusuhkaa, joka kohdistuisi massoihin. Toki tätä samanlaista argumenttia kuulee erityisesti näin kesäisin erityisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvissä asioissa, että heidän etunsa ajaa jotenkin massojen edun ylitse. Eipä seksuaalivähemmistöt ole semmosia kulovalkean tavoin kasvavia kansakunnan osia vaan myös jatkossa heteroseksuaalit tulevat säilyttämään valtaoikeutensa ja edustuksensa määrän valtaväestössä. Yritän välttää sanomasta, että se on luonnollista, mutta eivät seksuaalivähemmistöt millään tavalla uhkaa valtaväestön valtaa.

 

[aceman81]

Linkki: https://twitter.com/jukkalindstrom/status/1684113947849359362

 

[kyykäärme]

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Opettajat yleisesti vastustavat inkluusiota ensisijaisesti sen vuoksi, että tasollisesta sekavan ryhmän opettaminen on huomattavasti monimutkaisempaa. Oppilaita täytyy laittaa toimimaan pienemmissä yksiköissä ryhmän sisällä, jotta he saavat eniten oppia irti. Suomessa on vuosien perinteet erityisluokista tai tarkkailuluokista, mutta niiden suhteen tutkimukset ovat yksiselitteisiä. Jos erityisluokan tarkoitus on se, että erityisluokalla oleva saadaan nostettua riittävän lähelle muiden tasoa, niin tässä tarkoituksessa luokka ei toimi ollenkaan. Oppimisen erot näissä luokissa vrt. sekaluokkaan ovat niin radikaalit.

Massojen etu on itselleni taas vaikeampi asia kokonaisuutena. Minä en oikein tunnista sitä, mikä olisi esimerkiksi tässä tapauksessa massojen etu. Esimerkiksi maahanmuutossa en tiedä, mikä se massojan haitta oikeasti on. Itse en luokittele sitä haitaksi yhteisössä, ettet tykkää naapureistasi. Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole havaittavissa nimenomaan maahanmuuttoon kytkettävää merkittävää turvallisuusuhkaa, joka kohdistuisi massoihin. Toki tätä samanlaista argumenttia kuulee erityisesti näin kesäisin erityisesti seksuaalivähemmistöihin liittyvissä asioissa, että heidän etunsa ajaa jotenkin massojen edun ylitse. Eipä seksuaalivähemmistöt ole semmosia kulovalkean tavoin kasvavia kansakunnan osia vaan myös jatkossa heteroseksuaalit tulevat säilyttämään valtaoikeutensa ja edustuksensa määrän valtaväestössä. Yritän välttää sanomasta, että se on luonnollista, mutta eivät seksuaalivähemmistöt millään tavalla uhkaa valtaväestön valtaa.

Eivät opettajat inkluusiota sinänsä vastusta, eivätkä varsinkaan sen takia, että sekatasoisen ryhmän opettaminen jotenkin olisi mutkikkaampaa. Inkluusiota vastustetaan, koska kunnat käyttävät sitä säästökeinona. Silloin, kun inkluusio, lähikouluperiaate ja kolmiportaisen tuen malli aloitettiin, integroitaville oppilaille luvattiin tuki mukaan isoon ryhmään. Se tuki puuttuu, tai on pelkkää suunnitelmien kirjaamista ja kokoustamista, eli konkretia puuttuu.

Kaikenlaista paperia täytetään, meillä opettajilla täytätetään paperia toisen jälkeen, pidetään koulutuksia siitä, miten pitäisi toimia... Kukaan vaan ei ole kertonut, millä keinoilla saan 24 oppilaan seiskaluokan, jossa on kahdeksan erityisen tai tehostetun tuen oppilasta ja viisi S2-oppilasta kahdessa tunnissa viikossa oppimaan fysiikan tai kemian opetussuunnitelmassa listatut asiat, siinä sivussa kielitietoisesti niin, että en käytä hankalia sanoja tai selitän ne kaikki, jokaisen tuetun oppilaan erityishaasteet huomioon ottaen.

Ensimmäinen asia, mistä pitäisi lähteä, olisi ryhmäkokojen pienentäminen. Seuraavaksi pitäisi ryhmäkoon maksimissa huomioida tuetut ja S2-oppilaat. Sitten pitäisi antaa suunnitteluaikaa S2-opettajille, erityisopettajille ja aineen/luokanopettajille niin, että toiminnasta tulisi järkevää, ja resurssit saataisiin kohdistettua oikein.

Orpon hallitus on lisäämässä rahaa perusopetukseen. Toivottavasti se on korvamerkittyä, sillä kunnat saavat tältä hallitukselta vähemmän valtionosuuksia. Edellinen oikeistohallitus oli aika lailla katastrofi koulutukselle. Varsinkin ammatillinen puoli sai kärsiä, mutta saimme me perusopetuksessakin osamme.

 

[Tadu]

Onko tästä jotain ihan näyttöäkin? Olen jonkin verran lukenut inkluusioon liittyvää teoriaa sekä nähnyt sitä käytännössä. Toisaalta olen kyllä nähnyt niin vähän inkluusiota vielä käytännössä, etten ole muodostanut kovin jyrkkää kantaa asiaan. Näiden minun lukemieni tutkimusten perusteella oppimista tapahtuu hyvin tehokkaasti sellaisissa ryhmissä, joissa on sekoitus erilaisia oppijoita. Erityisesti heikompien taso nousee näissä ryhmissä merkittävästi, koska ryhmässä on esimerkkejä hyvistä suorituksista.

Kuulostaa siltä, ettet ole niitä heikoimpia oppilaita tavannut. En kirjoita tätä pahalla. On sellaisiakin heikkoja oppilaita, joilla on potentiaalia, mutta valitettavasti on sellaisiakin, jotka ovat lähes menetettyjä tapauksia. Tällaiset oppilaat kaipaisivat henkilökohtaista huomiota. On se sitten henkilökohtainen tuki yleisillä tunneilla tai erityisryhmä.

Ei se nyt voi olla sattumaa, että meidän koulujen oppimistulokset ovat laskussa.

 

[Petri1981]

Saatte varmasti kaikessa rauhassa arvottaa ihmisiä sukunimen perusteella ja perustella sen itsellenne parhaaksi näkemällänne tavalla. Hupaisan perähikiäläinen ja sisäsiittoinen katsantakanta se joka tapauksessa on.

Petteri Orpon hallitukseen asia tuskin millään tapaa liittyy, vaikka hallituksessa onkin porukka jonka politiikka rakentuu täysin näiden ennakkoluulojen varaan.

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

 

[Stratman]

Työmarkkinoista muutama pointti, kun täällä siitä on jonkun verran käyty keskustelua.

Ensinnäkin, kaikilla toimilla markkinassa on useimmiten monia puolia ja toivottu tavoite voi johtaa epätoivottuun lopputulokseen.

Tästä hyvä esimerkki on työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuumaksut sekä työttömyysvakuutuksen omavastuumaksut.
Kumpikin on luotu suojaamaan vanhenevien työntekijöiden etua ja kannustamaan työnantajia sekä pitämään huolta vanhempien työntekijöiden työkyvystä että olemaan irtisanomatta työntekijöitä työuran loppuvaiheessa.

Kuitenkin näiden systeemien insentiivi työnantajalle on selvä, irtisano työntekijä 50-53 vuoden iässä ja älä palkkaa vanhempia työntekijöitä (sekä älä palkkaa työntekijöitä joilla on taustansa tai muiden muuttajien takia potentiaalisesti haasteita selviytyä työelämässä pitkällä aikavälillä). Hyvin vastaava mekanismi on TES-palkkojen useimmiten virkaikään perustuvilla palkkataulukoilla, useilla työntekijöillä työteho laskee (ei läheskään kaikilla ja usein kokenut työntekijä on selvästi yli palkkansa arvoinen työnantajalle) iän myötä, mutta palkkataso nousee. Tällöin työnantajalla on usein insentiivi irtisanoa vanhempia työntekijöitä täysillä ikälisillä ja palkata tilalle nuorempaa porukkaa ja toisaalta taas kynnys palkata vanhempi työntekijä on hyvin korkealla, kun TES määrittää palkan korkeaksi, vaikka on vähäistä suurempi riski, että työteho ei ole yhtään kokemattomampaa ja selvästi halvempaa työntekijää korkeampi.

Sama asia on henkilöperusteisessa irtisanomisessa, sen tavoite on ylevä, suojella työntekijöitä työnantajan mielivaltaisilta irtisanomisilta.
Lopputulemana kuitenkin on se, että suojellaan niiden sluibimbien työntekijöiden työpaikkoja työttömien työnhakijoiden kustannuksella sekä nostetaan merkittävästi työnantajan kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Samaa kategoriaa on keskustelu siitä, kuinka "pitäisi ensin työllistää suomalaiset omat työttömät, ennen kuin "haalitaan" maahanmuuttajia".

Työttömät voi karkeasti jakaa neljään ryhmään.

Ensimmäisenä ovat ne, jotka ovat työpaikkojen välissä ja työllistyvät joka tapauksessa.
Toisena ne, joiden työllistyminen on mahdollista, mutta vaatii jotain toimenpiteitä (muutto, lisäkoulutus jne.)
Kolmantena ne, joilla on jonkin tason syrjäytymistä ja joiden työpanoksen tuottavuus ei yksinkertaisesti vastaa juuri minkään alan palkkausta.
Neljäntenä sitten se porukka, joka ihan oikeasti ei ainakaan täysiaikaiseen työhön kykene nyt, eikä todennäköisesti enää koskaan ja joista suurimman osan "oikea paikka" olisi työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ryhmät ovat käsittääkseni kaikki suunnilleen saman kokoisia, josta voi laskea sitä mikä on se todellinen työvoimapotentiaali, jota kotimaisissa työttömissä on.

Sitten toinen kysymys on se, mihin ja miten valtiovallan toimet vaikuttavat työttömyysajan pituuden ja työllistymisen todennäköisyyden osalta.

Näistä ryhmä 1 ei yleisesti tarvitse mitään tukitoimenpiteitä ja joiden työttömyysajan pituuteen kannusteet, esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastus/lyhennys vaikuttavat.

Ryhmää 2 tukitoimenpiteet (esim. lisä- tai muuntokoulutus) auttavat, mutta joiden työttömyysajan pituuteen on muuten hankala vaikuttaa tukijärjestelmän muutoksilla (ilman rakenteellisia muutoksia, esim. varainsiirtoveron poistolla tai muulla muuttamisen kynnystä laskevalla toimenpiteellä).

Ryhmää kolme on nykyisillä työmarkkinoilla jo melkoisen haastava saada yksityiselle sektorille töihin, koska haasteet (yleensä koulutuksen puute, tässä ryhmässä ovat ne periaatteessa työkykyiset, joilla on kuitenkin taustalla ainoastaan peruskoulu) osaamisessa ovat liian kovia, kun nyky-yhteiskunnassa töiden vaatimukset ovat yhä useammin korkeita. Tässä ryhmässä työpanos hyvin harvalla alalla vastaa TES-palkan aiheuttamia kustannuksia. Tukipolitiikan muutoksilla ei ole enää juuri lainkaan vaikutusta tässä ryhmässä, eikä mitkään lyhyen tähtäimen muutkaan toimet nosta juurikaan. työllistymistodennäköisyyttä.

Ryhmän neljä työllistäminen suuressa mittakaavassa taas vaatisi jotain ihmeen tapaista ja vähintään isoja, pitkäkestoisia sekä kalliita tukitoimenpiteitä.

Tämän vuoksi olisi ihan ensin syytä ymmärtää, että työttömien muodostama työvoimapooli ei tosiasiallisesti ole rakenteellisten syiden (jäykkä työmarkkina ja jäykkä sosiaaliturva) takia lähelläkään sitä mitä virallinen työttömyysluku sanoo.

Toisena kulmana on sitten se, että on syytä tunnustaa yllä mainitut tosiasiat.

Tämä muistuttaa hyvin paljon syntyvyyskeskustelua, jossa aina argumentti maahanmuuttoa vastaan on "koitetaan nyt ensin saada ne suomalaiset lisääntymään", kuitenkin syntyvyyden merkittävä nosto on samanlainen tavoittamaton graalin malja (siinä ei ole onnistunut kantaväestön osalta mikään kehittynyt länsimaa), kuin rakenteellisen työttömyyden poisto Suomen jäykillä työmarkkinoilla.

Voidaan toki haihatella, että kyllä tuosta nuo työttömät kaikki (tai suurin osa) työllistyvät, tällä tekosyyllä voidaan lykätä maahanmuuton kasvattamista, mutta se on melkoista taikaseinä-haihattelua, vailla realiteettien tunnustamista.

Tosiasia on, että Suomessa on jo nyt länsimaaksi kohtuullisen korkea työllisyysaste (ts. kauheasti lisäpotentiaalia ei ole kaivettavissa työllisiin kotimaasta) ja kohtuullisen alhainen työttömyysaste.

Lisäksi tosiasia on, että väestö Suomessa ikääntyy hurjaa vauhtia ja henkilövaltaisille kohtuullisen matalan koulutuksen sekä tuottavuuden hoitoaloille tulemme tarvitsemaan ison määrän työvoimaa, jota ei nykyisestä työvoimapoolista ole kokonaisuudessaan millään otettavissa.

Tämän lisäksi tarvitsemme ylipäätään suhteellisesti sekä absoluuttisesti melkoisen määrän lisää työikäistä väestöä, jos meinaamme edes haaveilla siitä, että eläkeläiset saavat eläkkeensä ja sote-järjestelmän palvelutaso ei romahda.

Suomen väestöllinen huoltosuhde (työikäisten määrä vs. huollettavien eläkeläisten ja lasten määrä) on Pohjoismaiden ylivoimaisesti heikoin ja on suurin yksittäinen syy sille, että maamme velkaantuu, tekee alijäämäisiä budjetteja ja silti joutuu tinkimään palveluista, kun naapurit (jotka korjasivat huoltosuhteen maahanmuutolla jo aiemmin) porskuttavat menemään.

Toki voidaan pistää sormet korviin ja toivoa parasta, mutta siinä käy lopulta kuin housuun kusemisessa pakkasella.

Hyvä kirjoitus. Monet puhuvat nyt siitä, että meidän uusi maahanmuuttopolitiikka vastaa yleistä pohjoismaista linjaa, mutta samalla unohdetaan, että muut pohjoismaat ovat korjanneet ikärakennettaan jo monta vuosikymmentä maahanmuutolla.

 

[mjr]

Hyvä kirjoitus. Monet puhuvat nyt siitä, että meidän uusi maahanmuuttopolitiikka vastaa yleistä pohjoismaista linjaa, mutta samalla unohdetaan, että muut pohjoismaat ovat korjanneet ikärakennettaan jo monta vuosikymmentä maahanmuutolla.

Minä ottaisin Tanskan maahanmuuttopolitiikan siinä sekunnissa jos samalla saisi Tanskan demografian.

 

[peterra]

@kyykäärme ja @Tadu en kommentoi kummankaan teistä viestiä, mutta palaan asiaan, kun olen hieman pohtinut tarkemmin. Minulla ei ole riittävää tietotaitoa ja esimerkiksi @kyykäärme on selvästi paremmin perillä koulun arjesta, joten en voi kuin alleviivata näitä asioita. Kiitos, että jaoitte ajatuksia kanssani :)

 

[aquanqua]

Sekin integroitumattomuus johtuu pitkälti siitä, että paikallisväestöllä ei ole aitoa halua auttaa integroitumaan.

Toisaalta se paikallisväestökin koostuu yksilöistä, jotka ymmärrettävästi miettivät omaa ja oman perheen etua. Helsingissä on esimerkiksi nähty ilmiötä, jossa kantasuomalaiset lapsiperheet muuttavat pois tietyiltä alueilta mm. koulujen perässä. Jos kokee, että koulu, jossa on paljon ei-kotikielenä suomea puhuvia oppilaita, ei ole oman lapsen oppimisen kannalta paras mahdollinen ympäristö – ja oppimistulokset tukevat näkemystä –, niin miten vastuullisen vanhemman tulisi toimia? Ajatella ”yhteiskunnan ja maahanmuuttajien integroitumisen etua” pysymällä alueella vai lapsen etua ja muuttaa mahdollisuuksien mukaan paremman oppimisympäristön perässä?

Aina voi sanoa, että kantaväestön pitää auttaa enemmän naahanmuuttajien integroitumisessa, mutta mitä tuo nyt käytännön ja yksilön tasolla tarkoittaa.

E. Tunnen sattuneesta syystä paljon etelähelsinkiläisiä suomenruotsalaisia. Porukassa on koulushoppailua kritisoivia poliitikkoja ja arvoliberaaleja, jotka puhuvat juuri tuota samaa, että ”kantasuomalaisten pitää auttaa enemmän integroitumisessa”. Porukkaa, joiden omat lapset käyvät läpi arvoalueiden ruotsinkielisen koulupolun tarhasta yliopistosta valmistumiseen. Tuossa koulupolussa ja elinympäristössä monikulttuurisuutta löytyy lähinnä kirjojen sivuilta. Voi kysyä, onko esim. tällä porukalla oikeus kritisoida tai pyrkiä estämään koulushoppailua, jotta maahanmuuttajat saadaan paremmin integroitua suomalaiseen (suomenkieliseen) yhteiskuntaan. Kuinka moni ihminen näissä asioissa ihan oikeasti elää niin kuin saarnaa?

 

[Valkoinen Intiaani]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Niin, jos kaikki tekisivät päätöksensä yhteisen edun nimissä niin maailmassa olisi huomattavasti vähemmän ongelmia. Ihminen on kuitenkin perusluonteeltaan itsekäs ja tekee päätökset omaa etuaan ajatellen, yllättävän moni vain yrittää naamioida tämän itsekkyyden juhlapuheissa joksikin muuksi. Enkä sinällään yritä jeesustella, toimin itsekkäästi itsekin.

Se vain on niin, että ilmastonmuutos ja ilmastopakolaisuus tulee vaikuttamaan omien lasten elämään pitkällä tähtäimellä huomattavasti enemmän kuin nykyinen maahanmuutto-, tai talouspolitiikka. Nykymenolla maailma tulee olemaan melko erilainen paikka kun he täyttävät joskus 50 vuotta ja tästä perspektiivistä se nykyinen edestakaisin lentelykin voi silloin näyttäytyä eri kontekstissa, vaikka sitä voi aina lapsilleen ja lapsenlapsilleen perustella että olis ne koneet lentäneet ilman sinuakin.

 

[opelix]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Voin allekirjoittaa tämän kuin omana kirjoituksenani.

Tulipa tästä mieleeni eräs A-studion keskustelu jossa Li Anderssonilta silloisena opetusministerinä tivattiin kumpaan kouluun hän lapsensa aikanaan laittaisi vaihtoehtoina pieni tai suuri S2-oppilaiden määrä. Tosi suuri yllätys koettiin kun hän ei tähän pystynyt antamaan vastausta. Naamasta tosin näki vastauksen kysymyksen jälkeen sokea-Reettakin.

 

[Analyzer]

Kyllä minä tiedän, että monet näkemykseni ja tekoni aiheuttavat mielipahaa monille, ja oma etuni meneekin usein yleisen edun edelle. Minua esimerkiksi on haukuttu monesti transfoobikoksi, sillä en voi ajatella sukupuolta muuten kuin biologian kannalta, jossa minulle sukupuolia on kaksi. Tiedän, että tämä pahoittaa joidenkin mielen, mutta en voi sen vuoksi hylätä omaa käsitystäni siitä mikä on totta, ja alkaa valehtelemaan itselleni. Tämän lisäksi esimerkiksi matkustan lentokoneella lomamatkoilla, ja olen asuntovalinnassani suosinut kantaväestön suosimaa aluetta, jossa koulussa ei juurikaan ole S2-oppilaita. Valintani siis kiihdyttää ilmastonmuutosta ja lisää segregaatiota, mutta oman ja perheeni edun maksimointi ajaa edelle.

Tämä asuinalueen valikointi on muuten mielenkiintoinen asia ihan omassa tuttavapiirissäkin. Tästä on ollut paljon puhetta ja myös muutamia konkretisoituneitakin tapauksia. Nimittäin on tyypillistä, että työssäkäyvä yksin elävä ihminen tai pariskunta asuu usein ihan mielellään sellaisilla asuinalueilla, jossa on paljon maahanmuuttajia. Tai ei pidä sitä millään lailla haittaavana tekijänä.

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

 

[mjr]

Vaan sitten kun aletaan perhettä perustamaan ja lapsia laitetaan päiväkoteihin ja lasketaan koulutielle, niin halutaan muuttaa kantaväestön suosimille alueille.

Korrelaatio vs kausaliteetti? Maahanmuuttajaväestön asuttamat alueet ovat hyvin usein matalan sosioekonomisen tason alueita, joilla palvelut ja koulut ovat ylikuormitettuja ja joilla on usein hyvin tiheää kerrostaloasumista. Ihan ennen maahanmuuttajiakin keskiluokka pyrki pois tälläisiltä alueilta. Myöskin tiettyjen alueiden selkeä kurjistuminen lähti varsinaiseen vauhtiin 90-luvun suuren laman aikana ennen kuin maahanmuuttajat olivat mikään merkittävä tekijä - lama päättyi mutta kehitys jatkui, yhteiskunnan rakenteet olivat pysyvästi muuttuneet globalisoituvassa modernissa Suomessa.

 

[Analyzer]

Korrelaatio vs kausaliteetti? Maahanmuuttajaväestön asuttamat alueet ovat hyvin usein matalan sosioekonomisen tason alueita, joilla palvelut ja koulut ovat ylikuormitettuja ja joilla on usein hyvin tiheää kerrostaloasumista. Ihan ennen maahanmuuttajiakin keskiluokka pyrki pois tälläisiltä alueilta. Myöskin tiettyjen alueiden selkeä kurjistuminen lähti varsinaiseen vauhtiin 90-luvun suuren laman aikana ennen kuin maahanmuuttajat olivat mikään merkittävä tekijä - lama päättyi mutta kehitys jatkui, yhteiskunnan rakenteet olivat pysyvästi muuttuneet globalisoituvassa modernissa Suomessa.

Toki on muitakin syitä kuten kuvaat.

Väitän kuitenkin, että kuvailemani ilmiö on myös olemassa.

 

[opelix]

Moni vanhempi osaa tähän tunteeseen ja tilanteeseen varmasti samaistua. Lapselle halutaan omasta mielestä paras mahdollinen kasvuympäristö ja saattaa olla, että siinä kohtaa tietyt hyveelliset arvot suvaitsevaisuudesta sekä syrjimisestä siirretäänkin sivuun. Rumasti voi sanoa, että siinä kohtaa ei halutakaan enää kohdata ihmisiä yksilöinä vaan tilastot ja varmaan ennakkkoluulotkin ottavat roolia päätöksenteossa. Joidenkin tulkintojen mukaan se taittuukin sitten jo rasismiin, vähintään piilo - sellaiseen.

Asia on juuri näin. Kuten kertomani esimerkki Anderssonin ämpyilystä niin piilorasismia on ihan meissä kaikissa tiedostetusti tai tiedostamatta. Julkisuudessa poliitikot julistavat monenlaista mutta totuus voi oman elämän valintojen suhteen olla ihan toinen.

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

 

[mjr]

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

Edelleen unohdat täysin sosioekonomiset tekijät tästä pois - keskiluokka tykkää elää muualla kuin matalan tulotason lähiöissä. Tämä oli fakta jo ennen mitään suurta maahanmuuttoa. Sanoisin että itse kyllä lähtisin mielelläni maahanmuuttajavaltaisille alueille Kaivopuistoon ja Eiraan, jos vain olisi varaa...

 

[opelix]

Edelleen unohdat täysin sosioekonomiset tekijät tästä pois - keskiluokka tykkää elää muualla kuin matalan tulotason lähiöissä. Tämä oli fakta jo ennen mitään suurta maahanmuuttoa. Sanoisin että itse kyllä lähtisin mielelläni maahanmuuttajavaltaisille alueille Kaivopuistoon ja Eiraan, jos vain olisi varaa...

Totta toinen puoli ja toki opettajat harvoin viihtyvät alueilla jossa opettavat, tuo etäisyyttä työhön kun samat kakarat eivät pyöri samoissa kaupoissa ja siinä silmien alla.

 

[kyykäärme]

Asia on juuri näin. Kuten kertomani esimerkki Anderssonin ämpyilystä niin piilorasismia on ihan meissä kaikissa tiedostetusti tai tiedostamatta. Julkisuudessa poliitikot julistavat monenlaista mutta totuus voi oman elämän valintojen suhteen olla ihan toinen.

Ihan toinen esimerkki omasta kokemuksesta on se että töissä me kyllä opettajina puhutaan suvaitsevaisuudesta ja vastustetaan rasismia mutta kukaan kymmenistä opettajosta ei asu koulun lähellä olevilla asuinalueilla suurelta osin niiden ”monimuotoisuuden” ansiosta vaan työpäivän jälkeen palataan omaan turvalliseen pesään kantaväestön keskelle. Tuo jos joku kertoo jotain miten tästä elämästä oikeasti ajatellaan.

Minä olen sitten varmaan poikkeus, kun olen asuttanut perheeni maahanmuuttajavaltaiselle alueelle, en sentään oman työpaikkani viereen, mutta vastaavalle alueelle parin kilsan päähän kuitenkin. Kotimme vastapäätä on yläkoulu, jossa on hyvin runsaasti maahanmuuttajataustaisia, ja oma lapseni menee sinne vuoden päästä. On ainakin lyhyt koulumatka. Minulla on hyvä kuva tullut tuosta koulusta, siellä on panostettu esimerkiksi tyttöjen liikuntakerhoihin ja joukkueliikuntaan.

Vantaalla koulushoppailu on tehty hankalammaksi kuin Helsingissä, koska yli oppilaaksiottoalueen perustettavat painotetut luokat lopetettiin jo aikoja sitten. Ei ole kuin pari musiikkiluokkaa ja kansainvälinen koulu jäljellä. En ole varma, onko Helsingin vai Vantaan systeemi parempi. Kun Helsinki aikoi "tehdä vantaat", nousi valtava vastustus ja vanha systeemi säilytettiin. Se on varmasti tärkeä sellaisille lapsille, joilla on erikoislahjakkuus tai vaikeuksia tulla toimeen ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa, mutta sitten se taas mahdollistaa sen, että koulut eriarvoistuvat. Ne koulut, joilla on haluttuja painotuksia, pystyvät haalimaan oppilaita, joilla on taustat paremmin kunnossa, ja muihin kouluihin sitten tulee enemmän niitä, jotka jo kotitaustojensa takia ovat jäljessä.

 

[mjr]

Vantaalla koulushoppailu on tehty hankalammaksi kuin Helsingissä, koska yli oppilaaksiottoalueen perustettavat painotetut luokat lopetettiin jo aikoja sitten. Ei ole kuin pari musiikkiluokkaa ja kansainvälinen koulu jäljellä. En ole varma, onko Helsingin vai Vantaan systeemi parempi.

Tästä tuli mieleen ja olen varmaan aiemminkin maininnut täällä niin me kyllä todellakin koulushoppasimme esikoisen suhteen - kuopus onneksi tänä karuna maailmanaikana sai erityiskoulupaikan, saapa nähdä miten kauan koulunsa säästyy, mutta ehtii sieltä itse valmistua joka tapauksessa. Ja onni on asua Helsingissä, jossa vielä on tietty, toki täysin riittämätön, erityiskouluverkosto.

Mutta siis tunsin lähikoulumme, enkä halunnut poikaa sinne, en rodullisista syistä vaan ihan niistä sosioekonomisista - ja pääsi pääsykokeen kautta yläasteelle ns. "yksityiskouluun", todella ei-kuvaava termi Suomen olosuhteissa. Missä muuten oli huomattavia määriä maahanmuuttajia: taisi luokastaan vähintään puolet olla maahanmuuttajataustaisia. Ja nyt jatkaa hyvämaineiseen lukioon pitkälti yli yhdeksän keskiarvolla, siis kouluun, jossa myös on suuria määriä maahanmuuttajaoppilaita.

 

[kyykäärme]

Tästä tuli mieleen ja olen varmaan aiemminkin maininnut täällä niin me kyllä todella koulushoppasimme esikoisen suhteen - kuopus onneksi tänä karuna maailmanaikana sai erityiskoulupaikan, saapa nähdä miten kauan koulunsa säästyy, mutta ehtii sieltä itse valmistua joka tapauksessa. Ja onni on asua Helsingissä, jossa vielä on tietty, toki täysin riittämätön, erityiskouluverkosto.

Mutta siis tunsin lähikoulun, enkä halunnut poikaa sinne, en rodullisista syistä vaan ihan niistä sosioekonomisista - ja pääsi pääsykokeen kautta yläasteelle ns. "yksityiskouluun", todella ei-kuvaava termi Suomen olosuhteissa. Missä muuten oli huomattavia määriä maahanmuuttajia: taisi luokastaan about puolet olla maahanmuuttajataustaisia. Ja nyt jatkaa hyvämaineiseen lukioon pitkälti yli yhdeksän keskiarvolla, jossa myös on suuria määriä maahanmuuttajaoppilaita.

Niinpä. Yksilön kannalta Helsingin nykyinen systeemi usein on parempi. Jos ajatellaan koko yhteiskunnan kannalta ja halutaan tasoittaa eri alueiden eroja, niin sitten pitäisi toimia kuten Vantaalla.

Vantaan yläkouluissa ysiluokkalaisten koulukohtaisten päättötodistusten keskiarvot ovat hyvin lähellä toisiaan. Sivistysvirastossa analysoidaan niitä jatkuvasti, ja jos jossain tulee jostakin aineesta poikkeavia tuloksia, alkaa selvittely. Esimerkiksi meillä selviteltiin yhtenä vuotena syytä ysien alhaiseen äidinkielen osaamiseen.

 

[Timbit]

Mekin kuulumme jonkinlaiseen outoon vähemmistöön, kun halusimme jälkikasvumme kouluun, jossa on korkea S2-osuus. Menimme jopa niin pitkälle, että selvitimme, että mikäli muutamme naapurikaupunkiin, niin saahan jälkikasvu jatkaa siinä koulussa. Sai.

Jos sitten miettii asuinaluettamme, niin sen olemme shoppailleet läpensä porvarillisesti. Tällainen tämä on, pientaloalue täynnä omistusasujia. Viidestä lähimmästä omakotitalosta kolmessa on maahanmuuttajataustaiset perheet.

 

[aquanqua]

Se on varmasti tärkeä sellaisille lapsille, joilla on erikoislahjakkuus tai vaikeuksia tulla toimeen ja ystävystyä erilaisten lasten kanssa, mutta sitten se taas mahdollistaa sen, että koulut eriarvoistuvat. Ne koulut, joilla on haluttuja painotuksia, pystyvät haalimaan oppilaita, joilla on taustat paremmin kunnossa, ja muihin kouluihin sitten tulee enemmän niitä, jotka jo kotitaustojensa takia ovat jäljessä.

Painotetuilla luokilla on perinteisesti ollut juurikin yhdenarvoistava vaikutus eli ne tarjoavat mahdollisuuden päästä tiettyihin kouluihin sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta muuttaa tai asua kyseisen koulun alueella. Monien kohdalla tuo siis on tarkoittanut varallisuutta. Painotetuilla luokilla olevat ovat usein juuri joukko niitä ”erilaisia lapsia”, ellet sido erilaisuutta johonkin spesifiin ominaisuuteen ala etninen tausta. Aika nopeasti tietysti porukka ystävystyy ja alkaa liikkua muiden luokkien oppilaiden kanssa varmaan ihan samalla tavalla kuin muissakin kouluissa.

Painotetuille luokille on tie auki myös maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. Heitä noilta luokilta myös löytyy.

 

[Tuamas]

Toki on muitakin syitä kuten kuvaat.

Väitän kuitenkin, että kuvailemani ilmiö on myös olemassa.

Varmasti voi jollain ollakin, mutta ne olennaisimmat kulmat ovat asuinalueen rakenne/sijainti sekä asukkaiden keskimääräinen sosioekonominen asema.

Ilmiö on Suomessakin ollut vahva jo paljon ennen kuin maassa oli käytännössä yhtään ulkomaalaista.

Itsekin päädyin aikanaan parikymmentä vuotta sitten vanhempien toimesta eri yläasteelle kuin asuinalueen perusteella olisi ollut tarkoituksenmukaista, ihan koska ko. koulun oppilaista valtaosa oli paikallisista ”huonommista kerrostalolähiöistä”.

Ulkomaalaistaustaisia taisi silloin olla luokka-asteellani 1/100 toisessa koulussa ja 0/150 toisessa.

 

[kyykäärme]

Olen koulushoppailulapsi. Kys. painotettu luokka juurikin on yhdenarvoistava eli se tarjoaa mahdollisuuden päästä kyseiseen kouluun sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta muuttaa tai asua koulualueella. Monien kohdalla tuo siis on tarkoittanut varallisuutta. Me olimme niitä ”erilaisia lapsia”, ellet sido erilaisuutta johonkin spesifiin ominaisuuteen ala etninen tausta. Aika nopeasti tietysti porukka ystävystyi ja alkoi liikkua muiden luokkien oppilaiden kanssa varmaan ihan samalla tavalla kuin muissakin kouluissa.

Painotetuille luokille on tie auki myös maahanmuuttajataustaisilla lapsilla.

Totta kai on, mutta perheissä tietoisuus tästä voi olla aika vähäistä. Erilaisuudella tarkoitin tässä erikoislahjakkuutta, kapea-alaista kiinnostusta asioista, sisäänpäin kääntynyttä luonnetta, vaikeutta ystävystyä sellaisten kanssa, joilla on erilaiset kiinnostuksen aiheet... Kuten kirjoitin, monille oppilaille painotetut luokat ovat hyväksi.

Ennen kuin Vantaa lopetti painotetut luokat, minun koulussani oli liikunta- ja kuvataidepainotukset. Liikuntaluokat olivat niin suosittuja, että oli varaa todellakin valita oppilaat. Sen lisäksi, että valituiksi tulleet olivat liikunnallisesti lahjakkaita, heidän kaikkien aineiden keskiarvonsa olivat päälle yhdeksän. Naapurikouluissa oltiin katkeria, kun me veimme heiltä parhaat oppilaat.

Kuvisluokat sitten taas olivat aika tyttöpainotteisia, niille hakeutui paljon sellaisia oppilaita, joilla edellisissä luokissaan oli ollut vaikeuksia sopeutua porukkaan.