Timo Soini nousi politiikan murskavoittajaksi tuomalla politiikkaan uuden ajatuksen: perinteiset puolueet tekevät huonoa politiikkaa, perussuomalaiset tarjoavat uuden vaihtoehdon, perussuomalaiset muuttavat politiikan teon tavat kokonaan. Tällä sanomalla Soini otti populistisen suuren voiton ja omalla tavallaan muutti Suomen politiikkaa.
Ensimmäisen jytkyn jälkeen Soini vältti vastuutaan, eikä lähtenyt hallitukseen tekemään sitä uutta erilaista politiikkaa. Vaan jatkoi saman sanoman toistamista: perinteiset puolueet tekevät huonoa politiikkaa ja kompromisseja, persut ei myy persettään. Tämä sanoma iski suomalaisiin, jotka halusivat muutosta vanhaan, huonoon ja perinteiseen politiikkaan. Jytky toistui, Soini teki uuden huipputuloksen ja politiikan odotettiin muuttuvan lupausten mukaisesti.
Kuitenkin hallitukseen menon jälkeen Soinin perussuomalaiset osoittautui aika flopiksi. Hyvin nopeasti muuttuivat perinteiseksi kompromissipuolueeksi, vanhaksi puolueeksi, mitäänsanomattomaksi äänettömäksi yhtiömieheksi, joka siltä istumalta hyväksyi keskustan ja kokoomuksen linjat, eikä oikein edes kyseenalaistanut niitä. Ei tuonut mitään uutta, ei muuttanut mitään, ei näyttänyt edes särmää - paitsi lopulta jakautuessaan ja sen jälkeen näyttäytyikin vain Soinin itsekkään korskeana vallassaroikkujana kaikkine aborttimarsseineen. Puolue, joka syytti muita vallassaroikkumisesta, roikkui vallassa, matkusti bisnesluokassa ja nautti ministerieduista. Ja kannatus syöksyi pohjamutiin, jopa vihreiden alle. Soini ei enää edes uskaltanut asettiua ehdolle mihinkään vaaleihin, vaikka narsismissaan yrittää itseään esiin nostaa aina ennen kaikkia vaaleja.
Tästä Soinin kauden virheestä oppineena nykyinen perussuomalainen puolue, ensin Halla-ahon ja sitten Purran johdolla teki paluun. Esiintyy uutena vaihtoehtona, joka ajaa omaa politiikkaansa, muita kuuntelematta ja oman linjansa pitäen. Toistelee sitä, että sillä on tärkeitä linjoja, joista se ei ole valmis joustamaan. Kertoo, että se puhuu asioista kansan kielellä ja puhuu niistä asioista, joista muut (muka) vaikenevat. Nykyiset Perussuomalaiset ovat liikkeellä sillä ajatusmaailmalla, jolla Soini nousi jytkyihin - mutta erona on se, että nykyiset perussuomalaiset tosiaan tekevät sen, mitä sanovat. Purran johdolla he tekevät uutta politiikkaa, pitävät kiinni kynnyksistään ja ovat muuttaneet myös sen kielenkäytön, jota muut perinteiset kompromissipuolueet puhuvat. Puheita ei laimennella, eikä tehdä korrektiksi. Vihollisia ovat paitsi muut puolueet, myös media ja iso osa kansaa. Se vastustaja, joita käytetään myös nimitystä ”tietyt tahot”. Puheet julkisissa ja virallisissa yhteyksissä ovat vielä korrekteja, mutta someen voidaankin jo mennä vanhoilla askelmerkeillä.
Tämähän on sitä, mitä 1/5 suomalaisista halusi ja kannatti. Sitä, että tehdään uudella tavalla, sanotaan asiat niin kuin halutaan sanoa ja pidetään omista arvoista kiinni. Se on juuri sitä, mitä perussuomalaisia äänestävät halusivat ja jolle kannatuksensa antoivat. On ymmärrettävää, että perussuomalaiset tekevät itsensä näköistä politiikkaa, omalla uudella tavallaan.
Perussuomalaiset oppivat Soinin virheistä, eivätkä halua toistaa niitä, koska se johtaisi kannatuksen laskuun. Se on varsin ymmärrettävää ja vastaa kannattajien toiveita. Puheet vastaavat vaalitavoitteita. Perussuomalalaiset tekevät sitä politiikkaa, jota heidän kannattajat haluavat. 1/5 suomalaisista.
Ongelma on se, että 4/5 on tottunut siihen vanhaan, laimeaan, sovittelevaan, tylsään, uudistuksiin kykenemättömään, vesitettyyn kompromissipoliikkaan, jossa myös puheenparsi ja somekäytös on kuohittua.
Kyllä kokoomuslaisista ja RKP:n edustajista huomaa, ettei tämä hallituspohja heille mitenkään erityisen mieluinen ole. Mutta kun tämä 1/5 kannatuksen omaava iso puolue siellä on omine uusine toimintatapoineen, niin sen kanssa nyt sitten pitää yrittää elää tätä uutta politiikan aikaa.
Kiinnostuksella seuraan, mihin suuntaan tämä hallitus kulkee. Kuka muuttaa toimintatapojaan, miten yhteistyö toimii, kuinka paljon sitä luottamusta löytyy - ja kuinka kauan.
Edit. kirjoitusvirheitä pois