Oisko näin? Muutamassa vuodessa voi tapahtua paljon. Kuten Halla-ahon poliittisen ilmeen ja kuvan muuttuminen. Jo nyt hän oli puheenjohtajakeskusteluissa valtiomiesmäisempi kuin yksikään toinen puoluejohtaja. Jos Halla-aho pystyy luomaan nahkansa vastakkainasettelevasta maahanmuuttovastaisesta persupoliitikosta hieman sovittelevampaan liberaalimpaan suuntaan kolmessa vuodessa, Halla-ahon mahdollisuudet kasvavat.
Tällä hetkellä (siis vielä) toisella kierroksella ei tietenkään ole varmaa ja kokoavaa oikeistoehdokasta. Vasemmisto ja Vihreät asettuvat Haaviston taakse, jos hän sinne yltää tai on edes ehdolla. Vapaavuori, jos on ehdolla, menee Halla-ahon ohi lähes varmasti, mutta vaikkapa Rehn ehkä ei. Hänen kaapissaan on Venäjän mörkö eli kysymys siitä, miksi Rehn lähes kampanjoi Rosatomia vastaan Venäjän vaikutusvallan vastustajana, mutta muutti hetkessä kantansa kun valittiin ministeriksi.
Tämä vain pohdintana Halla-ahon tulevista suunnitelmista, ei liity tulevaan puheenjohtajaan. Halla-aho voi yllättää, tavalla tai toisella.
Miten ihmeessä nykyinen viha Halla-aholaisuutta kohtaan unohtuisi tai muuttuisi? Ihmiset jakautuu enenevässä määrin "suvakkeihin" ja "rajakkeihin". USA:ssa se oli melkein 50-50 (oikeastaan 55-45, mutta ekalla kertaa osa Trumpin vastustajista nukkui) niiden välillä, jotka ei missään tapauksessa äänestä Trumpia, ja niiden välillä jotka ei voi olla äänestämättä Trumpia. Mutta Suomi on liberaalimpi maa, joten saattaa löytyä jopa 70 % meitä suvakkeja, jotka äänestää ihan melkein ketä tahansa toisella kierroksella, jos se on ainoa keino pysäyttää Halla-aho.
Kaikkien vasemmistolaisten ja vihreiden lisäksi uskoisin löytyvän suuri määrä (varsinkin naisia) Kokoomuksen ja RKP:n kannattajista, joille ei siinä vaiheessa ole mitään väliä onko se toinen ehdokas vasemmalta tai oikealta, ja osaako lukea tai kirjoittaa. Halla-ahoa vastaan äänestettäisiin varmasti.