Oikeastihan tämän Halla-ahon poisjäämisen syy on hyvin selkeä: valta ja sen seuraamukset pelottavat.
Halla-aho on tullut äänestäjilleen tunnetuksi henkilönä, joka pysyy aina periaatteidensa takana eikä koskaan käännä takkia, oli kyse sitten kaupunginvaltuustosta, europarlamentista tai eduskunnasta. Halla-aholla on huomattavasti suurempi kannattajakunta kuin Timo Soinilla aikoinaan, joka myös antoi kannattajakunnalleen saman vaikutelman itsestään rehellisenä poliitikkona, joka ei petä ketään. Toisin kuitenkin kävi ja Soini pilasi ikuisesti maineensa hallituspolitiikallaan. Halla-aho ei halua tehdä samaa virhettä.
Perussuomalaiset on puolueena jo pitkän aikaa soutanut ja huovannut vasemmistolaisen ja oikeistolaisen talouspolitiikan välillä saadakseen äänestäjiä muista puolueista ja nyt viime aikoina etenkin oikeistolaisemman talouspolitiikan linja on vakiintunut, koska hallitusyhteistyö Kokoomuksen kanssa alkaa olemaan Perussuomalaisten ainoa vaihtoehto vaikuttaa asioihin. Tämä mahdollinen Perussuomalaisten yhteishallitus Kokoomuksen kanssa tietysti tulee tarkoittamaan sitä, että perussuomalaisia äänestävät pienituloisemmat henkilöt kuten työukot, työttömät ja opiskelijat tulevat pettymään PS:n hallituksessa toteuttamaan maahanmuutto- ja talouspolitiikkaan ja kannatus tulee romahtamaan hurjasti. Halla-aho ei halua joutua vastuuseen tästä, joten jättäytyy nyt sivuun voittajana ja hyvässä maineessa. Syntipukiksi väärälle politiikalle voidaan sitten asettaa se henkilö, joka tuolloin johtaa PS:ää.
Paljon tulee Halla-ahosta Britannian Nigel Farage mieleen. Oli mukana paljon kaikenlaisissa poliittisissa projekteissa (mm. Brexit) ja niiden päästyä maaliin Farage oli aina ensimmäinen, joka erosi rakentamiensa projektien johdosta ja jätti vastuun muille.
