Joo siis kyllähän 3k kuntatyöntekijöitä on olemassa, mutta sitten kun olet siinä 3k:n kastissa ja pääset katsomaan kaverien palkat niin nousee hymy huulille. Mediaani vetelee tosiaan jossain aivan muualla, mutta tää on tätä kun ihmiset eivät ymmärrä mediaanin ja keskiarvon eroa...Tuo Iltasanomien artikkeli on räikeää paskapuhetta ja tilastojen tulkitsemista miten halutaan. Toki keskiansio nousee lääkärien yms. huippuansioiden ansiosta, mediaanitulot ovat sitten eri asia. Ei tuollaista "keskiarvokuntatyöntekijää" 3015 euron palkalla ole juuri muualla kuin näissä iltapaskalehtien otsikoissa. Pienempi vähemmistö kuntatyöntekijöistä tienaa pirun hyvin, suuri osa kitkuttaa hyvinkin pienellä liksalla.
Mediaani vetelee tosiaan jossain aivan muualla, mutta tää on tätä kun ihmiset eivät ymmärrä mediaanin ja keskiarvon eroa...
Selvä pyy, mestari. Sulla kun on noin eksaktia tietoa niin laitahan nyt koko maan julkisen sektorin mediaani tiskiin.Aivan muualla? Kunta-alan mediaanipalkka on lähempänä kolmea kuin kahta tonnia ja poikkeaa keskiarvosta kokolailla samoin kuin yksityisellä puolella.
Selvä pyy, mestari. Sulla kun on noin eksaktia tietoa niin laitahan nyt koko maan julkisen sektorin mediaani tiskiin.
Palkat ja ammatit 2012KT Kuntatyönantajat
Tuota listaa kun selaa, niin eivät nuo kolmen tonnin kuntatyöntekijät mitään legendaa näytä olevan.
Eivät toki legendaa, mutta eivät kovin yleisiäkään ammatteja. Mediaani ja keskiarvo ovat silti kaksi eri asiaa, mediaanipalkka ei mitään kolmea tonnia ole nähnytkään.
On aivan sama kummasta puhutaan, mediaanista vai keskiarvosta - Molemmat ovat aivan yhtä surkeita kuvaamaan palkkaeroja näiden kahden sektorin välillä. Kunta-alalla palkkamediaani on kolmisen ja yksityisellä sektorilla nelisen sataa alle alan keskiarvon.
Yhtä kaikki kunta-alalla palkat ovat heikot, eipä ainakaan oma palkkani ole vastuuseen ja koulutusvaatimuksiin nähden kaksinen (2k-luokassa mennään).
Valtion työntekijöiden korkea tulotaso sen sijaan välillä hämmentää, siellä ovat palkat päässeet kohoamaan selvästi kunnallissektoria korkeammalle. Suomessa kun puhutaan julkisesta sektorista yhtenä könttinä eikä oikein aina sisäistetä, että kunnan hommissa olevat tienaavat selvästi vähemmän kuin valtion palkkalistoilla olevat.
Edelleen lähden siitä, että ei Suomen budjettivajetta sillä korjata, että otetaan 1700 euroa kuussa tienaavan päiväkodin hoitajan tai siivoojan palkkaa pienemmäksi ja karsitaan heidän lomapäivänsä. Tämä vastaa lähinnä sitä, että kouluissa sahataan pyyhekumeja kahtia oppilaille jaettavaksi tai sitä, että vanhainkodeissa otetaan vanhuksilta metwurstit pois iltapalaleipien päältä säästösyistä.
Puolue olisi voinut erottautua muista puolueista ja pohtia oikeasti mitkä ovat yhteiskunnan perustehtävät.
Puolueellinenhan sitä on tällaista kommentoimaan, mutta vaikka Soini kuinka haluaisi toisin, pidän suurinta osaa noista vasta-argumenteista tyhminä, lapsellisina ja vanhanaikaisina. Soini itse suorastaan loistaa argumentointitaidoillaan tässä.
Mielenkiintoinen näkemys. Halla-Aho kun on ainoa poliitikko kenet olen useammin kuullut puhuvan näistä yhteiskunnan perustehtävistä. Nykyiselläänhän esim. maahamuutto jostain syystä kuuluu näihin perustehtäviin mihin ei saa koskea siinä missä määrärahoja vähennetään liki kaikkialta muualta. Mikäs siinä, Jyrki ja Jutta ottaa karmeeseen tahtiin velkaa niin oma ura pysyy raiteilla. Lasku tulee sitten joskus.
Halla-aho on kapeakatseinen poliitikko, hän ei uskalla puhua muusta kuin maahanmuutosta. Edelleen, vaikka maahanmuutto kiellettäisiin kokonaan, sen säästövaikutukset ovat olemattomat. Meillä on pian yli 10 miljardin kestävyysvaje, huoltosuhde heikkenee ja Halla-aho näpertelee edelleen omien ennakkoluulojensa kanssa.
No onhan se tyhmimmällekkin selvää, että rationaalliset argumentit ovat lain puolesta puhuvien puolella. Persut voisivat vähän petrata ja antaa hieman rakentavempia vastauksia.
Jos ovat vastustajien puheet typeriä, niin kyllä ovat lakia puoltavienkin puheet kaikkea muuta kuin rationaalista. Pelkkää ympäripyörään populistista jorinaa ihmisoikeuksista, tasa-arvosta sun muusta, kun kyse on kuitenkin adoptio-oikeudesta ja siitä mitä nimitystä parin viiviilisäädystä käytetään. Vai oliko tässä kyse vielä jostain muusta?
Sinänsä adoptio-oikeuskin on vähän hassu lyömäase tässä, koska kun hiukan on seurannut adoptioprosesseja, niin adoptiossa on Suomessa todella tiukka seula ja pitkät odotusajat.
Eli ei se ole mikään itsestäänselvyys, eikä se että homo-/lesbopareille myönnettäisiin oikeus hakea adoptiota johda nähdäkseni tässä ainakaan nykyistä huonompaan tilanteeseen.
Sinänsä adoptio-oikeuskin on vähän hassu lyömäase tässä, koska kun hiukan on seurannut adoptioprosesseja, niin adoptiossa on Suomessa todella tiukka seula ja pitkät odotusajat.
Aamulehdessä haastateltiin jotakuta asiaan perehtynyttä, jonka nimeä ja titteliä en nyt muista eikä pikasilmäyksen perusteella lehden nettisivuilla tuota juttua ole. Hänen mukaansa sateenkaariparien mahdollisuus adoptoida lapsi pysyisi lähinnä teoreettisena, vaikka lakiin yhtäläinen oikeus kirjattaisiinkin. Kriteerit pitäisivät siitä huolen. Ruotsissahan on kymmenisen vuotta ollut sateenkaaripareilla yhtäläinen oikeus adoptioon, ja tuon kymmenen vuoden aikana tällaisia adoptioita on toteutunut kaikkiaan yksi.
Minun mahdollisuuteni tulla valituksi Suomen presidentiksi ovat de facto nolla. Vastustaisin silti lakia, joka kieltäisi Shardikin valinnan Suomen presidentiksi.Sinänsä mielenkiintoista. Jos kerta de facto on näin, niin miksi sitten siitä pitää edes tehdä de jure?
Minä pahoin pelkään juuri päinvastaista. Pidän aikalailla varmana, että adoptio-oikeuden sallimisesta seuraisi positiivista syrjintää aivan kuten kaikessa muussakin tässä maassa. Turhan moni tasa-arvoa turvaava on vesittynyt kyseisestä syystä, enkä kyllä haluaisi ainakaan tästä yhtään lisää. Muuten on aivan sama, vaikka homot ja lesbot adoptio-oikeuden saisivat.Aamulehdessä haastateltiin jotakuta asiaan perehtynyttä, jonka nimeä ja titteliä en nyt muista eikä pikasilmäyksen perusteella lehden nettisivuilla tuota juttua ole. Hänen mukaansa sateenkaariparien mahdollisuus adoptoida lapsi pysyisi lähinnä teoreettisena, vaikka lakiin yhtäläinen oikeus kirjattaisiinkin. Kriteerit pitäisivät siitä huolen. Ruotsissahan on kymmenisen vuotta ollut sateenkaaripareilla yhtäläinen oikeus adoptioon, ja tuon kymmenen vuoden aikana tällaisia adoptioita on toteutunut kaikkiaan yksi.
Sinänsä mielenkiintoista. Jos kerta de facto on näin, niin miksi sitten siitä pitää edes tehdä de jure?
Siitä vaan täydentämään listaa. Vai oliko sinulla mielessä jokin yksittäinen säästökohde, jolla kaikiki talouden murheet katoavat?
Olen sanonut useampaan kertaan, että pitäisi käydä todellinen arvokeskustelu, jonka pohjana on käytettävissa oleva raha ja mihin se käytetään. Jos minä saisin päättää, hoitaisin sosiaali-, koulutus- ja terveystoimen, sen jälkeen katsoisin mitä jää jäljelle. Jätetään urheiluseurat ilman tukea ja kaukalot jäädyttämättä.