Perussuomalaiset

[Ck]

Eihän noita asioita voi erottaa toisistaan. Meilläkin velkaantuminen liittyy huoltosuhteen huononomiseen aivan olennaisesti. Sosiaaliturvamenoista ihan valtaosa on vanhuuteen liittyviä ja ne menot eivät ole tulevaisuudessa myöskään vähenemässä. Julkisen talouden pelastajaksi maahanmuuton tiukentamisesta ei ole, ihan päin vastoin.

Tähän nimenomaan auttaa kohdennettu maahanmuutto tietyille aloille, kuten esitin. Ei mikään "kaikki maahamuuttajat Suomeen" siksi toisaalta kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa ja toisaalta muuta maahanmuuttoa kiristää.

Sosiaaliturvamenot lisääntyy, jos Suomeen lisääntyy maahanmuutto, joka ei ole työperäistä korkeakoulutettua ja/tai kohdennettua.

Taloudellinen huoltosuhde laskee sitä mukaa kun Suomeen tulee maahanmuuttajia, jotka ei työllisty. Lisäksi se antaa hyvän pohjan syrjäytymiselle ja rikollisuudelle.

 

[hulkster19]

Tähän nimenomaan auttaa kohdennettu maahanmuutto tietyille aloille, kuten esitin. Ei mikään "kaikki maahamuuttajat Suomeen" siksi toisaalta kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa ja toisaalta muuta maahanmuuttoa kiristää.

Sosiaaliturvamenot lisääntyy, jos Suomeen lisääntyy maahanmuutto, joka ei ole työperäistä korkeakoulutettua ja/tai kohdennettua.

Taloudellinen huoltosuhde laskee sitä mukaa kun Suomeen tulee maahanmuuttajia, jotka ei työllisty. Lisäksi se antaa hyvän pohjan syrjäytymiselle ja rikollisuudelle.

Olen näistä pitkälti ihan samaa mieltä! Mutta tuossa Hesarin haastattelussahan Purra toteaa, että perussuomalaiset haluaa huomattavasti tiukentaa myös työperäistä maahanmuuttoa. Enpä tiedä, mitä mieltä persut olisivat vaikka mainitsemastasi hoitoalalle kohdentuvasta laajamittaisesti maahanmuutosta.

 

[Ressa]

Hyvä yritys kääntää puhe muualle?

Kukahan otti ihonvärin tai uskonnon esille ensimmäisenä? Niimpä.

 

[molari]

Tähän nimenomaan auttaa kohdennettu maahanmuutto tietyille aloille, kuten esitin. Ei mikään "kaikki maahamuuttajat Suomeen" siksi toisaalta kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa pitää helpottaa ja toisaalta muuta maahanmuuttoa kiristää.

Sosiaaliturvamenot lisääntyy, jos Suomeen lisääntyy maahanmuutto, joka ei ole työperäistä korkeakoulutettua ja/tai kohdennettua.

Taloudellinen huoltosuhde laskee sitä mukaa kun Suomeen tulee maahanmuuttajia, jotka ei työllisty. Lisäksi se antaa hyvän pohjan syrjäytymiselle ja rikollisuudelle.

Onkohan saatavilla tietoa, kuinka moni (osuus maahanmuuttajista) on nettoveronmaksajia vaikkapa vuoden/viiden vuoden kuluttua Suomeen saapumisesta. Ihmettelen myös sitä, että ne tahot (työnantajat), jotka maahanmuuton perään eniten huutavat, eivät halua osallistua sen kustannuksiin, esim. osallistumalla vaikka asunnon hankintaan ja sen kustannuksiin. Onhan se hirveän mukavaa, kun maahanmuuttaja polkee tuulessa ja tuiskussa sininen reppu selässä alta 10 €:n tuntipalkalla, kun itseä ei huvita tehdä ruokaa tai käydä kaupassa ja "joku muu" maksaa vielä osan ko. henkilön vuokrasta.

Itse olen ollut usealla työkomennuksella ulkomailla, aina on tilaaja maksanut kaikki kulut, matkat, majoitukset, jne., palkan lisäksi. Näinhän se toimii toki Suomessakin kai esim. rakennusalalla, toki sielläkin on sellainen kummallisuus, että tietyn ajan jälkeen on oikeus vaikkapa ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, vaikka poistuisi Suomesta.

Kukaan ei kai kiellä sitä, että Suomi ei tarvitsisi esim. jo ym. Kanadan tai Australian kaltaista maahanmuuttoa, jossa tulijat/hakijat "kylmästi" pisteytetään.

 

[Ck]

Olen näistä pitkälti ihan samaa mieltä! Mutta tuossa Hesarin haastattelussahan Purra toteaa, että perussuomalaiset haluaa huomattavasti tiukentaa myös työperäistä maahanmuuttoa. Enpä tiedä, mitä mieltä persut olisivat vaikka mainitsemastasi hoitoalalle kohdentuvasta laajamittaisesti maahanmuutosta.

Ainakin se ymmärtääkseni liittyy nimenomaan tuohon samaan asiaan, josta kirjoitin. Käsittääkseni Purra kyllä kannattaa kohdennettua työperäistä maahanmuuttoa.

"Purra täsmentää, että hän puhuu nimenomaan ”sosiaaliturvaan nojaavasta” työperäisestä maahanmuutosta, ei esimerkiksi suuripalkkaisista asiantuntijoista."

 

[Animal]

Enpä tiedä, mitä mieltä persut olisivat vaikka mainitsemastasi hoitoalalle kohdentuvasta laajamittaisesti maahanmuutosta.

Tätä tarvetta on persujenkaan vaikea kiistää, sillä hoitoalalla tarve on akuutti nyt ja heti ja koskee myös muita kuin lääkärin tai sairaanhoitajan tehtäviä. Monelle mummolle ja papalle kelpaisi minkä värinen tai kielinen henkilö tahansa, kun nyt ei välttämättä ole ketään.

Toinen kysymys on sitten tarvitaanko SOL:ille tai johonkin vastaavaan firmaan 200 uutta kehitysmaalaista siivoajaa 0-tunti tai minimipalkka sopimuksella vaikka "työntekijöille olisi tarve". Tuollaisilla pienikatteisilla, ei-ammattitaitoa vaativille aloilla markkinat korjaavat halpatyövoiman "tarpeen" ajan myötä. Sama koskee noita ylempänä viesteissä mainittuja ruokalähettejä, jotka ovat vain ja ainoastaan länsimainen ylellisyyspalvelu.

 

[msg]

Kukahan otti ihonvärin tai uskonnon esille ensimmäisenä? Niimpä.

Halla-aho, Hakkarainen ja Tynkkynen? Mutta jos ovat mieltään muuttaneet niin Velkavuoren tapaan käsi pystyyn virheen merkiksi.

 

[Cobol]

Purrahan totesi HS:n haastattelussa, että sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto ei ratkaise Suomen ongelmaa vaan pahentaa sitä. Ja hän puhui myös työperäisestä maahanmuutosta osana ongelmaa, ei ratkaisua.

Purran ratkaisu on se, että yhteiskunnan rakenteita olisi sopeutettava väestön vähentyessä.

Johtuen Suomen korkeista elinkustannuksista, ns. duunaritason työperäinen maahanmuutto tarkoittaa pääkaupunkiseudulla myös sitä, että tulijat ovat jossain vaiheessa todennäköisesti riippuvaisia erilaisista tuista. Asiantuntijatasolla tilanne on erilainen.

Kysymys kuuluu, onko työperäinen maahanmuutto ilman mitään tukia jossain vaiheessa muuttajalle mahdollista. Kyllä se on, mutta ei kaikkien muuttajien osalta. Työttömyys on uhka Nokian insseillekin. Lapset ovat tarhassa tai koulussa ja molempiin käytetään yhteiskunnan varoja.

Avainkysymys on se, onko työperäisen maahanmuuton tulijoiden työllisyysaste luokkaa 80 prosenttia. Ja vastauskin tiedetään. Tilastokeskuksen mukaan 84-89 prosenttia alle 5 vuotta, 5-10 vuotta ja yli 10 vuotta Suomeen tulleiden keskuudessa.

https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf

Miten tämä EK.n julkaisema ja Tilastokeskuksen tuottama fakta työperäisen maahanmuuton työllisistä kumotaan? Miksi nämä kaksi tahoa valehtelisivat? Jos luku työperäisen maahanmuuton työllisistä on 84-89 prosenttia, heidän positiivinen vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Mitä ennemmän saadaan työperäistä maahanmuuttoa näillä työllisyysluvuilla 84-85 prosenttia, sitä parempi.

 

[Ressa]

Halla-aho, Hakkarainen ja Tynkkynen? Mutta jos ovat mieltään muuttaneet niin Velkavuoren tapaan käsi pystyyn virheen merkiksi.

Ahaa eli taas perinteinen "en viitannut uutiseen". Laita sitten viittaus mihin viittasit viestilläsi niin keskustellaan siitä.

 

[Ck]

Onkohan saatavilla tietoa, kuinka moni (osuus maahanmuuttajista) on nettoveronmaksajia vaikkapa vuoden/viiden vuoden kuluttua Suomeen saapumisesta. Ihmettelen myös sitä, että ne tahot (työnantajat), jotka maahanmuuton perään eniten huutavat, eivät halua osallistua sen kustannuksiin, esim. osallistumalla vaikka asunnon hankintaan ja sen kustannuksiin. Onhan se hirveän mukavaa, kun maahanmuuttaja polkee tuulessa ja tuiskussa sininen reppu selässä alta 10 €:n tuntipalkalla, kun itseä ei huvita tehdä ruokaa tai käydä kaupassa ja "joku muu" maksaa vielä osan ko. henkilön vuokrasta.

Itse olen ollut usealla työkomennuksella ulkomailla, aina on tilaaja maksanut kaikki kulut, matkat, majoitukset, jne., palkan lisäksi. Näinhän se toimii toki Suomessakin kai esim. rakennusalalla, toki sielläkin on sellainen kummallisuus, että tietyn ajan jälkeen on oikeus vaikkapa ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, vaikka poistuisi Suomesta.

Kukaan ei kai kiellä sitä, että Suomi ei tarvitsisi esim. jo ym. Kanadan tai Australian kaltaista maahanmuuttoa, jossa tulijat/hakijat "kylmästi" pisteytetään.

Tässä se nimenomaan kiteytyy, miksi Orpo haluaa ”pakko saada erittäin paljon työperäisiä maahanmuuttajia” ja se kiteytyy EK:n haluun saada kilpailua työmarkkinoille sekä kasvattaa yritysten tienestejä silläkin uhalla, että työttömyyden kohdatessa maahanmuuttaja jää yhteiskunnan hoidettavaksi.

Yhtälailla ongelma on se, että Suomeen tullaan töihin esim. Itä-Euroopan maista hetkellisesti tienaamaan heidän kotimaansa palkkoihin nähden suuria summia, joita ei käytetä kulutukseen Suomessa, eikä makseta veroja Suomeen. Tämä on varsinkin rakennusalalla suuri ongelma. Ulkomaalainen yritys ja työntekijä pystyy kilpailemaan hinnoittelemaan palkan niin alas, että sillä ei Suomessa pärjäisi jos asuu Suomessa pysyvästi eikä 4kk keikkana jossain parakissa. Rakennusalalta on otettavissa kaikki verot ja kaikki työntekijät voivat olla Suomessa asuvia, koska työtä ei voi tehdä kuin Suomessa.

Osaltaan työvoimapula on palkanmaksuongelma, eli yritys ei ole valmis maksamaan riittävästi työntekijälleen. Osaltaan tähän voi olla syitä, että se ei kannata, osaltaan toki halutaan maksaa vähemmän koska toki omat tienestit kasvaa.

 

[Ck]

Avainkysymys on se, onko työperäisen maahanmuuton tulijoiden työllisyysaste luokkaa 80 prosenttia. Ja vastauskin tiedetään. Tilastokeskuksen mukaan 84-89 prosenttia alle 5 vuotta, 5-10 vuotta ja yli 10 vuotta Suomeen tulleiden keskuudessa.

https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf

Miten tämä EK.n julkaisema ja Tilastokeskuksen tuottama fakta työperäisen maahanmuuton työllisistä kumotaan? Miksi nämä kaksi tahoa valehtelisivat? Jos luku työperäisen maahanmuuton työllisistä on 84-89 prosenttia, heidän positiivinen vaikutus Suomen talouteen on merkittävä. Mitä ennemmän saadaan työperäistä maahanmuuttoa näillä työllisyysluvuilla 84-85 prosenttia, sitä parempi.

Ei Purra vastusta kaikkea maahanmuuttoa vaan huonosti työllistyvää, eli valtiontaloudellisesti miinusmerkkistä.

EK: Turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Työperäisesti Suomeen tulleiden työllisyysaste on yli 80 prosenttia.

www.iltalehti.fi

"Erot ulkomailta tulleiden työllisyydessä ovat kuitenkin erittäin suuria.

EK:n mukaan Suomessa on noin 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.

EK:n mukaan somaliaa ja arabiaa puhuvien työllisyysaste nousee heikoimmin ja se on noin 44 prosenttia.

– Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta. Thainkielisten työllisyysaste nousee 10 maassa vietetyn vuoden jälkeen 66 prosenttiin, EK:n tutkimuksesta ilmenee."

 

[Tadu]

Osaltaan työvoimapula on palkanmaksuongelma, eli yritys ei ole valmis maksamaan riittävästi työntekijälleen. Osaltaan tähän voi olla syitä, että se ei kannata, osaltaan toki halutaan maksaa vähemmän koska toki omat tienestit kasvaa.

Vai maksetaanko sille suomalaiselle työttömälle raksamiehelle liikaa kotona lorvimisesta, kun ei kerran työ kelpaa?

 

[Cobol]

Onkohan saatavilla tietoa, kuinka moni (osuus maahanmuuttajista) on nettoveronmaksajia vaikkapa vuoden/viiden vuoden kuluttua Suomeen saapumisesta

Laitoin pari viestiä ylempänä Tilastokeskuksen ja EK:n luvut alle 5, 5-10 ja yli 10 vuotta Suomen tulleista työperäisistä maahanmuuttajista. 84-89 prosenttisesti ovat työssä. Osa voi saada mm. asumistukea, mutta työssä olevien nettovaikutus on silti osalle heistäkin odotettua. Muiden osalta nettovaikutus on vielä suurempi.

 

[Cobol]

Ei Purra vastusta kaikkea maahanmuuttoa vaan huonosti työllistyvää, eli valtiontaloudellisesti miinusmerkkistä.

Kyse ei ollut humanitaarisesta maahanmuutosta sen paremmin Purran kuin minun tekstissäni siltä osin, mitä Purraa lainasin. Kun työperäinen maahanmuuttaja työllistyy pitkässäkin seurannassa 84-89 prosenttisesti, on järkevää lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja kertoa faktat sen toimivuudesta.

 

[Ck]

Vai maksetaanko sille suomalaiselle työttömälle raksamiehelle liikaa kotona lorvimisesta, kun ei kerran työ kelpaa?

No tiedän alasta aika paljon ja jos ei ole kyseessä ansiosidonnainen, niin varmasti ei makseta. Rakennusalalla TES:n palkoilla kyllä tienaa ihan hyvin, eli palkkataso ei ole huono, mutta urakoitsija tekee (tietenkin) mieluummin sopimuksen esim. Virolaisen firman kanssa, jolle ei tarvitse maksaa niin paljon. Silloin heidän ei tarvitse miettiä työehtoja (Olympiastadion etc.), palkanmaksua työntekijälle eikä edes tarvitse välittää saako henkilö palkkaa ollenkaan. Tämä on valtiontaloudellisesti miinusmerkkistä monella tavalla, kuten harmaa talous, lisääntyvä työttömyys sekä menetetyt verotulot.

 

[Ck]

Kyse ei ollut humanitaarisesta maahanmuutosta sen paremmin Purran kuin minun tekstissäni siltä osin, mitä Purraa lainasin.

Myös ei humanitäärinen työperäinen maahanmuutto jää monesti 10 vuoden aikajänteellä alle 70%. Riippuen mistä maasta työntekijä tulee.

Tuossa puhutaan 10 vuoden aikajänteestä. Vuoden päästä muuttamisesta se on 47% ja 6 vuoden päästä 57%.

 

[Ann Arbor]

Kyse ei ollut humanitaarisesta maahanmuutosta sen paremmin Purran kuin minun tekstissäni siltä osin, mitä Purraa lainasin. Kun työperäinen maahanmuuttaja työllistyy pitkässäkin seurannassa 84-89 prosenttisesti, on järkevää lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja kertoa faktat sen toimivuudesta.

Juurikin näin. Tietysti ns. maahanmuuttokriitikot tykkäävät kehää kiertävää keskustelua viedä sitten siihen suuntaan, ettei tämäkään ole hyvä asia, koska osa tästä työllistymisestä on ns. matalapalkka-aloilla. Itse sanoisin tähän, että entä sitten? Jokainen täyttä työviikkoa tekevä on joka tapauksessa rakentamassa yhteiskuntaamme.

Vaikka taas lämmennyt maahanmuuttokeskustelu nostaa myös kriittisiä näkemyksiä esille, tulee Purran ajatusmaailmasta 1980-luku mieleen, jolloin ehkä Helsinki poislukien, maahanmuuttajat nähtiin "kummajaisina" ja maahanmuutto oli vielä hyvin vähäistä. Onneksi oli Purra mitä mieltä hyvänsä, Eila Kännön aikoihin ei ole enää paluuta.

 

[Tami Talk]

Tästä ketjusta tulee vahvasti mieleen Perussuomalaisten jytky ja nousu hallitukseen.

Ennen vaaleja perussuomalaisten kannatus nousi kohisten ja kannattajilla oli suuri odotus siihen, että perussuomalaiset muuttaa Suomen politiikkaa merkittävästi. Että perussuomalaiset laittaa stopin ulkomaalaisten tulolle ja käännyttää maasta pois täällä olevat haittamaahanmuuttajat (heidän käyttämänsä termi). Ja kun perussuomalaiset saavat tämän tehtyä, niin sitten on suomalaisilla hyvä olla. Kun lopetetaan turha maailmanparantaminen ja käytetään rahat suomalaisten hyväksi.

Äänestäjien pettymykseksi kävikin ilmi, että näin ei tapahtunutkaan ja kannatus romahti. Ja hetken mietinnän jälkeen selitykseksi keksittiin, että ne olikin sinisiä, eikä perussuomalaisia.

Nyt taas rakennetaan samaa asetelmaa. Mielenkiintoista nähdä, miten tällä kertaa käy. Gallupeissa on ainakin mukavaa nousua. Saapa nähdä, päästäänkö eroon haittamaahanmuutosta ja turhasta maailmanparantamisesta. Ja kuinka alas bensan hinta laskeekaan..

Vaalit lähestyy ja samalla vahvistuu tuntemukset siitä, että historia toistaa itseään.

 

[Ann Arbor]

Ns. maahanmuuttokriittisten on syytä muistaa, että jo nykyisellään Suomen maahanmuuttopolitiikka on ollut tiukka, oli sitten kyse työperäisestä, tai humanitäärisestä maahanmuutosta. Merkittävimpänä poikkeuksena EU:n sisäinen muuttoliike, mikä toki ei ole meidän itsemme säädettävissä, sekä suomalaisten kanssa avioituvat.

En tiedä mitä Purra muuttaisi konkreettisesti. Jonkin pakolaiskiintiön lakkauttaminen voisi ehkä näyttäytyä puolueen oikeistosiivelle konkreettisena tekona, mutta jokainen ymmärtänee, ettei vähän yli tuhannen ihmisen sisäänotolla ole laajemmassa kuvassa vaikutusta suuntaan tai toiseen, pakolaisille itselleen toki valtava muutos.

Toivon todella, että Purran maahanmuuttokriittiset kommentit eivät riko uutiskynnystä ulkomailla ja vaikka oikeistopopulismi on nyt suosittua kaikkialla Euroopassa, tulisi meidän antaa ulospäin vahva signaali, että juuri Suomi maahanmuuttomyönteinen maa: "Tervetuloa" eikä "tervemenoa".

Suomi ei ole haastavan kielensä, viileän ilmastonsa ja palkkatasonsa takia kaikista houkuttelevimpien maiden joukossa maahanmuuttajille, mutta meidän tulisi ottaa tavoitteeksi olla paras kaikessa muussa. Mitä keskustelua tässäkin threadissa olen seurannut, on asenteissamme huomattavasti parannettavaa.

 

[olkikuukkeli]

Onkohan saatavilla tietoa, kuinka moni (osuus maahanmuuttajista) on nettoveronmaksajia vaikkapa vuoden/viiden vuoden kuluttua Suomeen saapumisesta.

Pistäpä tähän huumorilla, miten nettoveronmaksajuus sinusta määritellään. Onko se sitä, että "maksaa enemmän veroja kuin veroeuroja kuluttaa"? Tällä perusteella esim. allekirjoittanut julkisella sektorilla koulutusalalla työskennellessään on ikuinen nettosaaja, koska palkkani tulee muiden verovaroista. Samoin kaikki yhteiskunnan siivoojat, tekstiilihuoltajat, tarjoilijat, suurtalouskokit, virastomestarit, yhteiskunnan infran olennaiset osat ja olemassaolon takaajat olisivat nettosaajia ja yhteiskunnan elättejä. Tällainen näkemys on niin yksioikoinen ja suoraan sanottuna törkeä, että vähän verenpaine nousee aina näitä lukiessa.

Lähes kaikki työperäinen maahanmuutto on hyödyllistä. Purra sanoo hesarin haastattelussa käytännössä, että eletään köyhemmin ja huonommilla palveluilla tulevaisuudessa, koska millään ei voi tätä asiaa korjata. Pienennetään valtion budjettia ja supistetaan siinä samalla Suomen taloutta ja toivotaan, että robotit hoitavat kasvavan vanhusväestön tulevaisuudessa. Todellisuudessa jo pelkkä ikärakenteen korjaaminen tasaisemmaksi luo taloudelle mahdollisuuksia kasvaa. Ei-työperäinenkin maahanmuutto kasvattaa pitkän aikavälin mahdollisuuksia valtion talouden hyvinvointiin, vaikka sillä on välittömiä merkittäviäkin kustannuksia aluksi. Tätä tietysti täytyy säännellä, koska on ihan totta, että hallitsematon maahanmuutto voi aiheuttaa levottomuutta ja kohtuutonta rasitetta yhteiskunnan rakenteille.

Perussuomalaiset on Suomen konservatiivisin puolue jopa kristillisdemokraatteihinkin verrattuna. Tony Halme sanoi taannoin jossain haastattelussa, että hänen tavoitteensa on palauttaa Suomi 70-80-luvun taitteeseen, jolloin Suomi oli niin turvallinen ja hyvä maa, ettei hänen äitinsä tarvinnut huolehtia muuta kuin että kerkeää ajoissa kauppaan. Tällaista henkeä on nykyperussuomalaisissa valtavasti, asetutaan muutosta vastaan ja luvataan paluuta menneisyyden (romantisoituun ja kuviteltuun) kulta-aikaan. Ehkä on luonnollista, että tällaisella saa kannatusta, mutta tällainen visiottomuus on itselleni paljon pahempaa kuin kiistellä politiikassa esim. arvopohjaisista ratkaisuista vaikkapa vasemmiston ja kokoomuksen välillä.

 

[mjr]

Miten sosiaaliturvan varaan perustuva maahanmuutto noin omasta mielestäsi parantaa Suomen kurjistumiselta?

Tämä nyt on aika sopiva osa EK:n strategiaa, ettei palkka välttämättä riitä elämiseen - halutaan sitä kuuluisaa joustavuutta, siis työntekijöiden, ei työnantajien. Mutta slti, huoltosuhteen ja kansantalouden kannalta olisi todellakin hyödyllistä vaikka osa työssäkäyvien maahanmuuttajien tuloista tulisikin tukien muodossa - siinä talousoikeisto on oikeassa.

 

[mjr]

Pistäpä tähän huumorilla, miten nettoveronmaksajuus sinusta määritellään. Onko se sitä, että "maksaa enemmän veroja kuin veroeuroja kuluttaa"? Tällä perusteella esim. allekirjoittanut julkisella sektorilla koulutusalalla työskennellessään on ikuinen nettosaaja, koska palkkani tulee muiden verovaroista. Samoin kaikki yhteiskunnan siivoojat, tekstiilihuoltajat, tarjoilijat, suurtalouskokit, virastomestarit, yhteiskunnan infran olennaiset osat ja olemassaolon takaajat olisivat nettosaajia ja yhteiskunnan elättejä. Tällainen näkemys on niin yksioikoinen ja suoraan sanottuna törkeä, että vähän verenpaine nousee aina näitä lukiessa.

Jeps, siis matalapalkkaiset alat muodostavat juuri sen infrastruktuurin joka mahdollistaa korkeatuloisuuden. Eivät verot ole hyväntekeväisyyttä vaan erittäin tuloksellinen sijoitus. Siivoojat, bussikuskit, lähihoitajat, poliisit jne. jne. ovat mukana luomassa hyvinvointiamme, ja erittäin olennaisia tekijöitä ovatkin.

 

[Jeffrey]

Osaltaan työvoimapula on palkanmaksuongelma, eli yritys ei ole valmis maksamaan riittävästi työntekijälleen. Osaltaan tähän voi olla syitä, että se ei kannata, osaltaan toki halutaan maksaa vähemmän koska toki omat tienestit kasvaa.

Ja sitten on vielä se ulottuvuus, että oikeastihan Suomessa yritys maksaa työntekijälle palkkaa n. 1,5 kertaa kuukauden bruttopalkan verran. Työntekijä itse ei tätä välttämättä havaitse, mutta yritykselle se on ihan todellista rahaa.

Se sitten onkin toinen kysymys, miksi keskituloiselle jää käteen se noin 40% työnantajan maksamasta kokonaispalkasta liitännäisineen.

 

[Ann Arbor]

@olkikuukkeli @mjr Kiitos hyvistä viesteistä! Olen samaa mieltä ja toivoisin mahdollisimman monen Perussuomalaistenkin kannattajan lukevan pointtinne tarkkaan.

Näin yleisesti "kultaiselle 80-luvulle" kaipaajia tuntuu riittävän varsin paljon. Toki Suomen talous eli voimakasta nousukautta, mutta ei elämä Koiviston Suomessa yksinomaan auvoista ollut. Monella kyseistä aikaa romantisoivalla toki vaikuttanee oma ikä asiaan. Allekirjoittaneellekin esimerkiksi vuosituhannen vaihde (1998-2002) näyttäytyy hyvinkin valoisana aikana. Toki Suomella meni suhteellisen lujaa tuolloinkin.

En haluaisi ottaa asiaa liikaa esille, mutta en ihmettelisi vaikka monella maahanmuuttokriittisellä, joka tuo kannalleen "tilastotieteellisiä perusteita", taustalla olisi osatekijänä eräs ikävä r:llä alkava sana. Vaikka kyseinen ilmiö onkin globaali ja ikiaikainen, toivoisin asennemuutoksen olevan nykyistä nopeampi.

 

[Ck]

Ja sitten on vielä se ulottuvuus, että oikeastihan Suomessa yritys maksaa työntekijälle palkkaa n. 1,5 kertaa kuukauden bruttopalkan verran. Työntekijä itse ei tätä välttämättä havaitse, mutta yritykselle se on ihan todellista rahaa.

Se sitten onkin toinen kysymys, miksi keskituloiselle jää käteen se noin 40% työnantajan maksamasta kokonaispalkasta liitännäisineen.

Kyllä ja ehdottomasti pitäisi tehdä paljon sen eteen, että yritysten ei tarvitsisi ottaa kohtuuttomia rahallisia riskejä palkatessaan uusia työntekijöitä. Suomalaisen työntekijän palkkauksen riskejä tulee laskea varsinkin ihan pienimmissä yrityksissä.

Kasvupotentiaalia on varsinkin pienissä yrityksissä, jossa tarvittaisiin apukäsiä, mutta ei uskalleta ottaa palkkauksen riskejä. Siitäkin syystä yrittäjän on helpompi palkata toiminimellä tai ulkomaalaisia yrityksiä, kun ne voi sitten laittaa luiskaan helpommin.