Monessa kulttuurissa aviopuoliso ei voi raiskata kumppaniaan, koska sellaista käsitettä ei tunneta aviopuolisoiden välillä.
Suomessakaan ei voinut raiskata vuoteen 1994 asti.
Ei ollut raiskausta rikoslaissa. Oli väkisinmakaaminen. Ja siitäkin sai tuomion vain, jos ihan konkreettisesti tunki miehisen sukuelimen naisen sisään väkivalloin. Paitsi omaan vaimoon sai tunkea mitä vaan, koska vaan, avio-oikeuden nimissä.
Pientä pakottamista tai vähäisempää hyväksikäyttöä ei laskettu edes vieraiden naisten kohdalla.
Juu, ja 1995 parisuhteessa tapahtuneesta väkivallasta ei enää tarvinnut uhrin erikseen miettiä, että" tappaisko toi Matti mut, jos tästä hakkaamisesta tekisin rikosilmoituksen..." , vaan naisten hakkaaminen muutettiin rikolliseksi silloinkin, kun uhri ei uskaltanut/halunnut kirjata rikosilmoitusta.
Ja vuoteen 1991 ei nainen saanut edes eroa, ellei sitä hakannut ihan kunnolla, niin että päästiin oikein väkivaltarikosasteikolle. Piti olla kunnon syy eroon. Hakkaaja/juoppo/pettäjä, ja oikein oikeudessa toteen käytettynä.
1977 sentään sallittiin naisille käydä ravintoloissa, baareissa ja tanssipaikoissa ilman miestä.
Oliko peräti niin, että 1926 naimisissa oleville naisille sallittiin oma raha ja omaisuus?
No, 1800-luvulla jo sentään poistettiin oikeus piestä vaimo laillisesti sairaalakuntoon.
Jännää, että toisaalta Länsi-Suomessa varhaiselta keskiajalta aina 1700-luvulle naisilla oli oikeus omaan omaisuuteen, säilyttää sukunsa nimi ja valita puolisonsa vapaasti.
Sitten tuli perussuomalaismaista takapakkia 1800-luvulla, joka on poistunut asteittain viimeisen sadan vuoden kuluessa.
Aika nuori on tämä meidän viimeisin naisia kunnioittava yhteiskuntamme.