Onko täällä lääkäriä?

[Vuokralainen]

Enpä käy koko sairaushistoriaani läpi(siitä jo ihan tarpeeksi kirjoitellut tähänkin ketjuun), mutta sen sanon, että pitkästä aikaa näkyy oikeasti valoa tunnelin päässä.
Kävin lääkärillä, joka oikeasti oli kiinnostunut vaivoistani ja kuunteli minua ja puhuikin sillä tavalla, että siitä huokui kiinnostus vaivojani kohtaan. Nyt minulla on jopa hoitosuunnitelma, eli itsekin tiedän miten kipujani lähitulevaisuudessa tutkitaan. Tänään menen kaularankakuvaukseen ja, jos ja kun siitä ei mitään löydy jatketaan hermoratatutkimuksia.

Lisäksi sain ekaa kertaa hermosärkyihin tarkoitetun lääkkeen ja kun olen aloittanut sen käytön, niin osa pahimmista kivuista ovat laantununeet. Eikä pelättyjä sivuvaikutuksia ole näkynyt. Vähän pelkäsin tuon lääkkeen käyttöönottoa.

Onni on hyvä ja VAKITUINEN lääkäri. Vitutti vaivoja selitellä uudelleen aina eri lääkärille.

 

[puuntakaa]

Mun kitakielekkeelle on käynyt kuin vanhan miehen kiville, eli alkanut roikkumaan. Erityisesti nukkumaan mennessä harmittava vaiva, kun se pirun kieleke yltää nieluun saakka, ja koko ajan joudun nieleskelemään, kun on samanlainen tunne, että nielussa on limaa.

Ensi viikolla sitten operaatio, jossa tuota typistetään lyhyemmäksi. Pahoin pelkään, että operaatiota seuraavat päivät ovat pirun kivuliaita, eikä syömisestä meinaa tulla mitään. Puhuminenkaan varmaan mitään kivaa ole. Olisiko mitään vinkkejä miten noista päivistä parhaiten selviää? Itselle tullut muuta mieleen, kuin säännöllinen huuhtelu alkoholilla.

 

[Surprise Me]

Mun kitakielekkeelle on käynyt kuin vanhan miehen kiville, eli alkanut roikkumaan. Erityisesti nukkumaan mennessä harmittava vaiva, kun se pirun kieleke yltää nieluun saakka, ja koko ajan joudun nieleskelemään, kun on samanlainen tunne, että nielussa on limaa.

Ensi viikolla sitten operaatio, jossa tuota typistetään lyhyemmäksi. Pahoin pelkään, että operaatiota seuraavat päivät ovat pirun kivuliaita, eikä syömisestä meinaa tulla mitään. Puhuminenkaan varmaan mitään kivaa ole. Olisiko mitään vinkkejä miten noista päivistä parhaiten selviää? Itselle tullut muuta mieleen, kuin säännöllinen huuhtelu alkoholilla.

Olin leukaleikkauksessa ja alaleukaani siirrettiin senttti eteenpäin. Päätin ennen leikkausta, että en varmasti aio kärsiä kovista kivuista ja pyysin heti heräämössä lisää kipulääkettä ja sain heti. Kivunlievitys on yksi tärkeimpiä hoitomuotoja ja hoitokeinoja, joten ei kannata ujostella, jos on kipuja. Varsinkin sairaalassa saa heti operaation jälkeen sen verran kovat lääkkeet, että ei tarvitse turhaan pelätä.

 

[puuntakaa]

Olin leukaleikkauksessa ja alaleukaani siirrettiin senttti eteenpäin. Päätin ennen leikkausta, että en varmasti aio kärsiä kovista kivuista ja pyysin heti heräämössä lisää kipulääkettä ja sain heti. Kivunlievitys on yksi tärkeimpiä hoitomuotoja ja hoitokeinoja, joten ei kannata ujostella, jos on kipuja. Varsinkin sairaalassa saa heti operaation jälkeen sen verran kovat lääkkeet, että ei tarvitse turhaan pelätä.

Olen myös käsittänyt, että suussa olisi hyvä verenkierto, ja tuollaiset haavat paranisivat sen takia nopeasti? Täytyy yrittää muistaa pyytää kunnon lääkkeitä, vaikka pää saattaa olla vähän pyörällä, kun en uskaltanut lähteä kokeilemaan pelkällä paikallispuudutuksella.

 

[Flusher]

Ensi viikolla sitten operaatio, jossa tuota typistetään lyhyemmäksi. Pahoin pelkään, että operaatiota seuraavat päivät ovat pirun kivuliaita, eikä syömisestä meinaa tulla mitään. Puhuminenkaan varmaan mitään kivaa ole. Olisiko mitään vinkkejä miten noista päivistä parhaiten selviää? Itselle tullut muuta mieleen, kuin säännöllinen huuhtelu alkoholilla.

Minulta leikattiin kaksi vuotta sitten nielurisat ja samalla kirurgi typisti kitakielekettäni. Usko pois, se kitakieleke ei sattunut lainkaan yhtä paljon kuin nielurisojen leikkauskohta. Kunhan vain pidät juurikin siitä kivunlievityksestä huolta ja pyydät oikeasti vahvempaa kuin buranaa, ei ole hädän päivää.

Olen myös käsittänyt, että suussa olisi hyvä verenkierto, ja tuollaiset haavat paranisivat sen takia nopeasti? Täytyy yrittää muistaa pyytää kunnon lääkkeitä, vaikka pää saattaa olla vähän pyörällä, kun en uskaltanut lähteä kokeilemaan pelkällä paikallispuudutuksella.

Suun alueen haavaumat tosiaan paranevat nopeasti, mitä nuorempi olet sen nopeammin toivut. Sen sijaan juuri kitakielekkeen hoitoon esim. jäätelön syöminen ei juurikaan auta.

 

[puuntakaa]

Minulta leikattiin kaksi vuotta sitten nielurisat ja samalla kirurgi typisti kitakielekettäni. Usko pois, se kitakieleke ei sattunut lainkaan yhtä paljon kuin nielurisojen leikkauskohta. Kunhan vain pidät juurikin siitä kivunlievityksestä huolta ja pyydät oikeasti vahvempaa kuin buranaa, ei ole hädän päivää.


Suun alueen haavaumat tosiaan paranevat nopeasti, mitä nuorempi olet sen nopeammin toivut. Sen sijaan juuri kitakielekkeen hoitoon esim. jäätelön syöminen ei juurikaan auta.

Kauan sinulla kesti toipuminen tuosta kitakielekkeen leikkauksesta? Syömisen ja puhumisen normalisoituminen tuon kivun lisäksi tässä herättää pientä kysymystä.

 

[Mac^]

Kävin tuossa lääkärissä joitain viikkoja sitten vatsakivun takia. Katsottiin verenkuvaa ja ultraääntäkin - kaikki vaikuttaa olevan kunnossa noilta osin. Lääkäri käski tehdä sitten laktoosi-intoleranssitestin. Eli pari viikkoa ilman laktoosia ja sitten laktoosi mukaan.

En muistaakseni käyttänyt kovinkaan paljon laktoosia ennen tuota testiä. Maitoa vain kahvissa, ja juustoja ja muitakin maitotuotteita aika vähän. Tosin en laktoosin käyttöä erityisesti tarkkaillutkaan, eli kyllä sitä pienissä määrin varmasti tuli silloin tällöin varmasti otettua. Nuo vatsakivut alkoivat lievenemään jo ennen laktoositestausta.

Joka tapauksessa kyllä tuossa taisi olo vähän kohentua, kun jätti laktoosin pois. Nyt kun olen tavallista, laktoosipitoista maitoa juonut, niin heti on vatsa ollut melkoisen sekaisin. Taitaa olla selvä keissi?

Sitä vain mietin, että voiko tuo laktoosi-intoleranssi aiheuttaa myös tuollaista vittumaista painetta vatsassa? Siis ei pelkästään laittaa vatsaa sekaisin, vaan sellaista pientä kipua / tunnetta - kuin olisi jotain lihaskipua tai jokin möykky vatsassa? Nimenomaan tuollaisen kipuilun takia hakeuduin lääkärille, kun sitä kesti muutaman päivän ja aloin vähän huolestumaan. Tuo kipu ei ollut varsinaisesti erityisen kovaa, mutta tuntui yleensä oikealla alavatsassa pienenä paineena.

Myönnettäköön toki, että tapanani on huolestua terveydestä melko herkästi ja kaikenlaiset teoria pyörivät nopeasti päässä. Joka tapauksessa tuota kipuilua nyt ei ole enää sittemmin ollut onneksi.

 

[Shardik]

Sitä vain mietin, että voiko tuo laktoosi-intoleranssi aiheuttaa myös tuollaista vittumaista painetta vatsassa? Siis ei pelkästään laittaa vatsaa sekaisin, vaan sellaista pientä kipua / tunnetta - kuin olisi jotain lihaskipua tai jokin möykky vatsassa? Nimenomaan tuollaisen kipuilun takia hakeuduin lääkärille, kun sitä kesti muutaman päivän ja aloin vähän huolestumaan. Tuo kipu ei ollut varsinaisesti erityisen kovaa, mutta tuntui yleensä oikealla alavatsassa pienenä paineena.

Nopeasti ajateltuna voisi. Kun pilkkoutumatonta maitosokeria pääsee paksusuoleen synnyttävät bakteerit siitä kaasuja, jolloin paine nousee. Osalla ihmisistä paksusuolen "takaiskuventtiili" takaisin ohutsuoleen on tiivis, jolloin paine ei pääse purkautumaan. Tuo kohta suolistosta vielä sattuu juuri oikealle alavatsalle, niin siitä voisi olla kyse.

Olennaisinta varmaan on, että onko laktoositon ruokavalio poistanut tuon alavatsakivunkin? Jos se pysyy poissa, niin en uskoisi aihetta huoleen olevan. Jos tulee takaisin/jatkuu laktoosittomuudesta huolimatta, niin kannattanee uudestaan käydä näyttämässä.

 

[Sapergia]

MAc, itsellä samanlaista vaivaa. Kokeile Gaviscon/Emgesan kuuria, eli liikahappo/magnesium lääkitystä. Tosin joillekin magnesium aiheuttaa vatsaoireita jota Gaviscon paikkaa ;)

 

[Fancy Jasper]

Sitä vain mietin, että voiko tuo laktoosi-intoleranssi aiheuttaa myös tuollaista vittumaista painetta vatsassa? Siis ei pelkästään laittaa vatsaa sekaisin, vaan sellaista pientä kipua / tunnetta - kuin olisi jotain lihaskipua tai jokin möykky vatsassa? Nimenomaan tuollaisen kipuilun takia hakeuduin lääkärille, kun sitä kesti muutaman päivän ja aloin vähän huolestumaan. Tuo kipu ei ollut varsinaisesti erityisen kovaa, mutta tuntui yleensä oikealla alavatsassa pienenä paineena.

Voisiko johtua sappikivistä? Tyypillisesti se on keski-ikäisen naisen ongelma mutta ei se outo ole miehillekkään. Itseltäni poistettiin taannoin neljä perunankokoista sappikiveä. Kivut kohdistuivat n.5 cm alimman kylkiluun alapuolelle. Kipukohtaukset yleensä syntyi rasvaisen ruuan jälkeen ja/tai jotkin ruoka-aineet saattoivat myös laukaista kipukohtauksia esim. sipuli tai väkevät omenalajikkeet. Ja se kipu oli joskus sietämätöntä. Pientä helpotusta toi, kun jännitti vatsalihaksi.

 

[Sako]

Taitaa olla selvä keissi?

Toista koe pari kertaa, niin ei tarvitse arpoa. Tai syö laktaasipilleritä, joka siis hajottaa maitosokeria.

 

[Mac^]

Kiitoksia vastauksista.

@Shardik jotakin tuon kaltaista mietiskelin itsekin mahdollisena.

@Sapergia, kiitos vinkistä. Mietitään tuota, jos kivut palaavat laktoosittomuudesta huolimatta. Viime aikoina kipuja ei ole ollut ja jos pelkkä laktoosittomuus auttaa, niin en mielellään aloittaisi vielä lääkekuuria - ainakaan konsultoimatta lääkäriä.

@Fancy Jasper lienee mahdollista. Tosin lievittyvätkö niistä johtuvat kivut täysin, vaikka ruokavaliota muuttaisikin? Nyt on tosiaan menty kivuitta, kivut kestivät muutama viikko sitten vain muutaman päivän. Mutta kyllä lääkärikin tuon mainitsi mahdollisena.

Edit: eikös tuon olisi pitänyt näkyä ultraäänitutkimuksessa?

Taidan jättää taas tuon laktoosin kohta pois vallan ja katsoa, miten menee sen jälkeen. Toivottavasti kivut eivät palaa, niin ongelma taitaa olla ratkaistu.

 

[Flusher]

Kauan sinulla kesti toipuminen tuosta kitakielekkeen leikkauksesta? Syömisen ja puhumisen normalisoituminen tuon kivun lisäksi tässä herättää pientä kysymystä.

Kitakieleke itsessään ei niin paljon vaivannut kuin nielurisat, mutta täysi toipuminen kaikesta (nielurisat + kitakieleke) kesti minulla n. 10 päivää. Pitää muistaa, että suun alueen leikkauksen toipumisajat ja kipumäärä on jokaiselle yksilöllistä, jotkut selviää jo viikon jälkeen ilman kipulääkkeitä.

Voi olla hieman puhevaikeuksia pari ekaa päivää mutta kyllä se siitä. Minulla meni väärään kurkkuun kuukauden ajan aika paljonkin ruokaa mutta sitä oppi syömään kyllä täysin normaalisti.

 

[Vuokralainen]

Mä sain noihin hermokipuihini Gabrion nimistä lääkettä ja otan sitä tällä hetkellä 600mg kolmesti päivässä eli 1800mg päivässä. Lääkärin mukaan määrää voi nostaa aina 4800mg:n päivässä, mutta en vaan tuollaista määrää lääkettä haluaisi syödä. Tuolla määrällä 50 kappaleen lääkepakkaus kestäisi vajaat neljä päivää ja kustantaisi pakkausta kohti reilut 20€. Ei saatana pysty. Lääke on vieläpä kolmiolääke eli pistää vähän väsyttämäänkin. Muita sivuoireita ei onneksi ole tullut.

Melko hyvin tuo määrä on kuitenkin auttanut kipuihin, mitä nyt taas tänään vasen puoli on ollut suusta päkiään asti välillä aivan tulessa ja joihinkin kohtiin ikäänkuin joku pistelisi välillä terävillä neuloilla, mutta välillä on ollut monta päivää lähes ilman kipuja.

Lokakuun viides päivä taas tutkitaan neurologian osastolla. Sais alkaa jo jotain löytymään.

 

[puuntakaa]

Kitakieleke itsessään ei niin paljon vaivannut kuin nielurisat, mutta täysi toipuminen kaikesta (nielurisat + kitakieleke) kesti minulla n. 10 päivää. Pitää muistaa, että suun alueen leikkauksen toipumisajat ja kipumäärä on jokaiselle yksilöllistä, jotkut selviää jo viikon jälkeen ilman kipulääkkeitä.

Voi olla hieman puhevaikeuksia pari ekaa päivää mutta kyllä se siitä. Minulla meni väärään kurkkuun kuukauden ajan aika paljonkin ruokaa mutta sitä oppi syömään kyllä täysin normaalisti.

Ok, kiitos tiedosta! Huomenna tosiaan leikkaus, joten aamulla ei saa syödä mitään, eikä kahviakaan saa juoda. Tankkaus tässä juuri menossa...

 

[Jyyd]

Vähän tossa loukkasin kättäni elokuun alussa ja diagnoosi oli päivää myöhemmin kämmenluun murtuma. Nyt tässä käsi paketissa oltu 3 viikkoa ja tämäkin viesti tuottaa hankaluuksia oikeakätinen kun olen ja siinä kipsi. Kämmenluun murtumat kuulemma saattavat olla haasteellisia paranemisen suhteen. Murtumakohta on noin kolmisen senttiä pikkurillistä ja nimettömästä rystysestä ylöspäin.

Jääkiekkokausi alkaa tossa lokakuussa ja tarvisi olla heti pelikunnossa. Kauankohan kestää että kipu häviää kädestä, ja voinko ylipäätään edes pelata hetkeen mitään tuolla? Kipsin kanssa lähin kosketus urheiluun on lähinnä pleikkarin kautta, eikä sitäkään kauaa jaksaisi.

 

[Ollakseni]

Nivusiin on sattunut jo useamman päivän putkeen. Tänään alkaa jo haittaamaan kävelyä. Voisikohan olla tyrä? Ajattelin mennä lääkäriin jos ei huomiseksi ole parantunut tilanne.

 

[Vanha Len]

Nivusiin on sattunut jo useamman päivän putkeen. Tänään alkaa jo haittaamaan kävelyä. Voisikohan olla tyrä? Ajattelin mennä lääkäriin jos ei huomiseksi ole parantunut tilanne.

Siellä nivusssa on myöskin rauhasia, jotka kipeytyvät esim syövän vaikutuksesta. Joo...kandee mennä lekuriin.

 

[Saxon-747]

Häntäluun seudulle iski joku tulehdus sunnuntai yönä varoittelematta. Kävin maanantaina lekurissa ja sain antibiootit ja kipulääkkeitä. Sen jälkeen tilanne on vaan pahentunut ja kipu on sitä luokkaa että lääkkeen vaikutus kun lakkaa niin alkaa näkemään tähtiä. 600:sta buranaa ja grammasta panadolia vetelen vuorotahtiin kolmen tunnen välein mut neki tuntuu riittämättömiltä, sillä välillä jyskyttää johonkin hermoon sellasella voimalla... lääkäri ei sen kummemmin kertonu mikä oli vaan totesi että tulehdus. Pitää huomiselle sit varata uutta aikaa jos ei ala helpottaa.

 

[Vuokralainen]

Sais nyt saatana pian tietää mikä vaivaa. Neurologilla kävin pari viikkoo sitten ja se passitti niska- ja kaularangan magneettikuviin.

Tiistai-iltana jouduin käymään päivystyksessä, kun niska- ja hartiakivut olivat ihan saatanasta, kuten myös rinta- ja kylkikivut. Kivut säteilee lisäksi käteen. Kaikki tämä vasemmalla puolella. Sydän on tutkittu jo niin moneen kertaan ettei siinä pitäis mitään olla, mutta välillä olen sata varma, että kivut johtuu sydämestä. Välillä olen ihan varma, että niska ja hartia räjähtää kohta. Oli siitä päivystyskäynnistä se hyöty, että magneettikuvaan pääsyä nopeutettiin ja suljettiin sydän pois kipujen aiheuttajana.
Keskiviikkona sitten meinas lyhyellä kauppareissulla lähtee jalat alta ja sit oli nekin hetken kipeenä, mitä ei oo ennen tapahtunut.

Nyt on suht hyvä olla, jos nyt kipujen kanssa elämisestä voi niin sanoa.

 

[sampio]

Kitalaki ja kielen päällinen on puutuillut jo jonkin aikaa, samoin poskessa tuntuu typerää paskaa kerran-pari viikossa. Lääkärillä käyty ja akuutti sydämen oireilu suljettu pois, hieroja ja lekuri epäilevät vaikeamman asteista lihasjumia ja sitä kautta hermojen kiristelyä. No sekä fyysisesti että henkisesti, joo. Vituttaa kuin villihanhia aidatulla rannalla. Lopulta tää on joku vitun parkkinsoni tai ms kuitenkin. Ei saatana, kai se on taas hierojalle aikaa katsottava!

 

[Peter Pocklington]

Lääkäri ja fysioterapeutti olivat sitä mieltä, että siellä on joku hermo puristuksissa. Mutta mikä hermo ja missä?...

Sain fysioterapeutilta voimisteluohjeet ja olenkin voimistellut ja venytellyt ihan päivittäin ja kivut hellittiväkin reilun parin viikon aikana huomattavasti, kunnes palasivat taas viime yönä. voimistellut ja venytellyt olen säännöllisesti.

En oikein tiedä pitäisikö olla yhteydessä hammaslääkäriin vai yleislääkäriin vai odotella vain, että menisi ohi venyttelemällä? Ei oikein odotellakaan jaksais, sillä toi kipu ei ole kamalan miellyttävä.

Kenelläkään kokemuksia mistään vastaavasta?

En ole lääkäri eivätkä omat oireeni olleet ikinä niin pahoja, etteikö pelkkä Burana olisi niihin auttanut, mutta oireesi kuulostavat kovin samantyyppisiltä kuin omani, pl. hammaskipu.

Minulla kaikki alkoi juoksulenkin jälkeen (ensimmäinen pitkään aikaan) keväällä 2007. Kotiin tultua jalkoja jomotti jokaisella sydämenlyönnillä ja kipu vei kirjaimellisesti jalat alta ja kaaduin lattialle. Buranaa naamaan ja 30 min myöhemmin kaikki oli taas ok. Tämän jälkeen jokainen juoksukerta aiheutti samat oireet ja loppukesästä pelkkä kilsan kävely oli tuskaisaa. Kärsin jatkuvsti myös hermosärystä vasemmassa kädessä, lähes jokapäiväisistä päänsäryistä ja vihlonnasta alaselässä. Viimeiksimainitut olivat kuitenkin pientä jalkasärkyjen ohella.

Kävin yhteensä n. kuudella lääkärillä, jotka vuorotellen määräilivät lihasrelaksantteja, tukipohjallisia, fysioterapiaa, magneettikuvia, hermoratatutkimuksen, jne. Vuoden jälkeen annoin periksi ja totuin ajatukseen, että loppuelämä syödään särkylääkettä kolmesti päivässä. Päivittäinen venyttely auttoi hieman.

2014 yhtenä iltana oikeasta silmästä näkö vain sumeni. Yön jälkeen kun sai taas tietokoneen näytöstä selvää, googlailin oireeni ja päädyin saitille, jossa kerrottiin SI-nivelen dislokaation oireita. Kävin listaa läpi ja sain suunnilleen ruksitella joka rivin. Varasin ajan fysiatrille, jolle kerroin oireeni ja oman diagnoosini (vaikka lääkärit eivät niitä haluakaan kuulla). Lääkäri sanoi itse kärsineensä samoista oireista nuorempana ja oli huomannut jalkojeni virheasennon jo kenkiä pois ottaessani. Hän lähetti minut fysioterapeutille, jolla on myös osteopaatin koulutus. Fysiolla kävin kerran, pari kuussa noin puolentoista vuoden ajan. Nyt olen ollut kivuton pari vuotta.

---------------------

Olet todennäköisesti jo käynyt jollain osteopaatilla/kiropraktikolla, mutta voin vain sanoa, että niissäkin kavereissa on eroja. Kun ykkösmies oli pois maisemista, kävin kolmella muullakin saman taustan omaavalla kaverilla. Vaikka kerroin heille oireeni ja miten niitä oli hoidettu, heidän käsittelyllänsä oli pienempi tai jopa olematon vaikutus olotilaani.

Suosittelen kyselemään paikallisilta pätevää osteopaattia. Turun suunnalta osaan suositella yhtä,

P.S. Se, mitä olen jälkikäteen lääkärituttujen kanssa jutellut, niin kokemukseni on, että lääkäreillä ei liiemmin ole kunnioitusta osteopaatteja, yms. "naksauttelijoita" kohtaan. Lääkärien mielestä kun vika pitää näkyä kuvassa tai joku poikkeama pitää voida mitata.

 

[Prof. Puck]

Pari "kansan vinkkiä" tähän väliin, jos joillekin toisi helpostusta (lääkärit ampukoon nämä alas, jos tarvetta on)

1. Mulla oli 8-9 vuotta sitten todella paha kurkunpään tulehdus ja sen jälkiseurauksena tuli sellainen, että joka kerran kun iski flunssa, iski myös kurkunpääntulehdus päälle. Ei niin rajuna kuin eka kerralla, mutta tarpeeksi vittumaisena kuitenkin. Söin näihin aina antibioottikuurin, kuten lääkäri määräsi ja kyllähän ne sillä taittui. Kolmisen vuotta sitten yksi Aussi-sairaanoitajatuttu antoi neuvon kurlata Asperin-poretabletti (toki pieneen määrään veteen liuotettuna, heh). Hän sanoi jotain sen suuntaista, että aspiriinilla on kyky muistaa tulehduskohta kehossa ja siksi kurlaaminen tehostaa vaikutusta. Niin tai näin, kun kurkkukivun ensioireet iskivät, suoritin välittömästi tämän aspiriini-hoidon muutaman kerran se toistaen ja tarvetta antibiooteille ei ole enää sen jälkeen ollut. Nyt näyttäisi, että olen päässyt tästä lopullisesti eroon, eli viimeisen parin vuoden aikana ei kurkkukipua ole edes ilmestynyt flunssan alkaessa. Kultaakin kalliimpi neuvo sillä jokainen jolla kurkunpään tulehdus on ollut, tietää sen vittumaisen tunteen kun ei pysty edes nielaisemaan ilman kipua, nukkuminenkin on miltei mahdotonta.

2. Tennispallo... Mulla jumittivat hartiat ja lapaluut tuon tuostakin. Samoin ongelmana oli (en tosin tiedä kuinka paljon nämä liittyivät toisiinsa), että säännöllisin väliajoin eli useamman kerran vuodessa niskat menivät sellaiseen lukkoon, että pään kääntäminen jompaan kumpaan suuntaan synnytti vihlovaa kipua. Tämä vaiva meni yleensä ohi parissa päivässä, mutta vittumaista se silti oli.Kokeilin kymmeniä eri tyynyä ja juoksin hierojalla vaivan vuoksi joka auttoi hetkellisesti, mutta vain palatakseen. Reilu vuosi, puolitoista sitten yksi hieroja neuvoi minua hieromaan tennispallolla hartioita, niskoja jne ja varsinkin keskittymään kipukohtiin. Kyllä siinä tovi meni hieroessa paikat auki, mutta mikä helpotus. Ei ole sen jälkeen tarvinnut kivuista kärsiä eikä hierojalla käydä. Tämä hieroja sahasi kyllä pahasti omaan oksaansa, mutta olen hänelle ikuisesti kiitollinen vinkistä.

Nyt uutena "vaivana" on tullut sitten häntäluun kipeytyminen, johon kaipaisin vinkkejä. Häntäluu ei nyt kovin pahasti vaivaa, mutta jo kohta 8kk jatkuneena on se silti kiusallinen. Liiallinen istuminenhan tähän on syynä. Kun olin kolmisen viikkoa kesälomalla, niin vaiva hävisi oikeastaan kokonaan, mutta palasi alle kuukaudessa, kun taas istumatyön aloitin. Pahiten kipuu tuntuu tulevan moottoripyörän selässä. Mulla on siinä aika kova penkki, joten ehkä se olisi syytä vaihtaa hiukan pehmeämpää ja ergonisempaan, mutta olisiko muita vinkkejä päästä tästä eroon?

 

[UnenNukkuja]

@Vuokralainen kirjoitti melkein minun oiretilanteeni. Aivan samanlaisen ongelman kanssa tappelen nyt. Eikä ole ensimmäinen syksy, jolloin tätä poden.

Aloitin itse fysioterapeutista, joka naksautteli muutaman nikamalukon auki. Säteilee kuitenkin lavasta oikeaan käteen kaikki kipu. Ei lähtenyt parin hieronnan jälkeen. Fyssari myi minulle kahta tennispalloa muistuttavan "hoitolelun", josta on lukkoihin apua. Tuo jokin häiriö edelleen johtaa oikeaan käteeni. Mietin seuraavaksi, onko esim. magnesiumin puute osasyyllinen ongelmaani. Meinaa herkemmässä olla jaloissakin suonenvedot.

pikainen tarkennus, tässä "hoitoleluni": Blackroll Duoball – Blackroll

 

[Zoidberg]

Jos täältä joku lääkäri tai asiasta muuten vain tietävä löytyy, niin olisi kiva jos vastaisit tähän.

Eli mun serkulla on syöpä, johon hän tarvitsee kantasoluja. Itse en tiedä lääketieteestä mitään eli tiedän vain että hänellä on syöpä, johon tarvitsee kantasoluja. Olen 19-vuotias vajaa 60-kiloinen terve poika, jolla ei ole mitään sairautta saatika edes allergiaa. En ole harrastanut miehen kanssa seksiä. Huumeita tai tupakkia en ole käyttänyt kirjaimellisesti yhtään. Hemoglobiini oli viimeksi mitattuna muistaakseni noin 130-140. Eli mitä netistä katsoin, niin nuo täyttää jokaisen kriteerin.

Eli onko minulla kuinka iso tai oikeastaan pieni mahdollisuus olla hänelle sopiva luovuttaja? Jos en ole hänelle sopiva luovuttaja, niin joudunko sitoutumaan siihen, että minun täytyy kuitenkin joskus luovuttaa jollekin tuntemattomalle. Eli voinko siis poistaa nimeni luovuttajaien listalta, jos en ole sopiva luovuttaja?

Arvostaisin suuresti, jos joku asiasta tietävä vastaisi minulle.