Onko täällä lääkäriä?

[Makinpo]

Nyt itsekin bongasin tämän ketjun ja katsotaan löytyisikö täältä apua ongelmaan.

Olen tässä viime vuosina aina kesäisin/syksyisin lenkkeillyt melko säännöllisesti. Viime kesänä ja erityisesti syksyllä lenkkeilin aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tahti oli 3 kertaa viikossa, noin 10-15 kilometrin lenkkejä. Kunto oli hyvässä nousussa ja kehokin pelitti muuten, mutta sitten loppusyksystä alkoi tulla ongelmaa vasemman jalan polven kanssa. Yhdellä lenkkikerralla se kipeytyi juoksun aikana ja kipu jatkui aina niin kauan kun vain juoksi. Tämän jälkeen pidin yli viikon tauon lenkkeilystä, kunnes kokeilin uudestaan, taas sama homma, polvi kipeytyi kun olin juossut noin 4-5 kilometriä. Polvi myös vihoitteli ajoittain parin viikon ajan tämän jälkeen. Tuon jälkeen tuli sitten 3 kuukauden tauko lenkkeilyyn, kunnen nyt sitten taas helmikuun lopulla aloitin juoksemaan uudestaan. Ongelma ei ollut poistunut talven aikana, vaan polvi kipeytyy edelleen aina kun olen juossut noin 4-6 kilometriä. Kipu ei ole mikään aivan älyttömän kova, mutta selvästi häiritsevä, enkä viitsi tarkoituksella asiaa pahentaa.

Kipu tuntuu keskellä polvilumpiota ja se loppuu välittömästi kun lopetan juoksemisen, eikä se muutenkaan vaivaa minua lenkin jälkeen. Polvituki ei ole auttanut, enkä ole googlailun perusteella onnistunut oikein selvittämään mikä tämä vaiva on. Iän en usko olevan ongelmana, koska olen kuitenkin alta 30 vuotias. Juoksu alustana on asfaltti, joka on toki kova, mutta muuta vaihtoehtoa lenkkeily alustaksi ei ole. Olen myös yrittänyt muuttaa askellustani, mutta se ei ole auttanut. En oikein enää keksi mitä voisin tehdä asian suhteen.

 

[P.Kaukalo]

Nyt itsekin bongasin tämän ketjun ja katsotaan löytyisikö täältä apua ongelmaan.

Olen tässä viime vuosina aina kesäisin/syksyisin lenkkeillyt melko säännöllisesti. Viime kesänä ja erityisesti syksyllä lenkkeilin aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Tahti oli 3 kertaa viikossa, noin 10-15 kilometrin lenkkejä. Kunto oli hyvässä nousussa ja kehokin pelitti muuten, mutta sitten loppusyksystä alkoi tulla ongelmaa vasemman jalan polven kanssa. Yhdellä lenkkikerralla se kipeytyi juoksun aikana ja kipu jatkui aina niin kauan kun vain juoksi. Tämän jälkeen pidin yli viikon tauon lenkkeilystä, kunnes kokeilin uudestaan, taas sama homma, polvi kipeytyi kun olin juossut noin 4-5 kilometriä. Polvi myös vihoitteli ajoittain parin viikon ajan tämän jälkeen. Tuon jälkeen tuli sitten 3 kuukauden tauko lenkkeilyyn, kunnen nyt sitten taas helmikuun lopulla aloitin juoksemaan uudestaan. Ongelma ei ollut poistunut talven aikana, vaan polvi kipeytyy edelleen aina kun olen juossut noin 4-6 kilometriä. Kipu ei ole mikään aivan älyttömän kova, mutta selvästi häiritsevä, enkä viitsi tarkoituksella asiaa pahentaa.

Kipu tuntuu keskellä polvilumpiota ja se loppuu välittömästi kun lopetan juoksemisen, eikä se muutenkaan vaivaa minua lenkin jälkeen. Polvituki ei ole auttanut, enkä ole googlailun perusteella onnistunut oikein selvittämään mikä tämä vaiva on. Iän en usko olevan ongelmana, koska olen kuitenkin alta 30 vuotias. Juoksu alustana on asfaltti, joka on toki kova, mutta muuta vaihtoehtoa lenkkeily alustaksi ei ole. Olen myös yrittänyt muuttaa askellustani, mutta se ei ole auttanut. En oikein enää keksi mitä voisin tehdä asian suhteen.

Terve! Tässä lomalla ollessa mitäpä sitä muutakaan kuin työjuttuja... Mielestäni diagnoosi vaihtoehtoja on muutamia:
1. Hyppääjän polvi
- nimensä mukaisesti usein esim pituus- tai korkeushyppyä harrastavien vaiva. Kipu tuntuu aluksi vain liikuntasuorituksen jälkeen, etenkin polven ollessa pitkään koukussa, myöhemmin jo itse suorituksessa, varsinkin hypyissä, juoksussa ja syväkyykyissä. Pahimmillaan polvessa on leposärkyä.
Kyseessä on polvilumpiosta lähtevän jänteen tulehdustila, joka jatkuessaan voi kroonistua. Kipu tuntuu usein polvilumpion alaosassa jänteen kiinnittymiskohdassa, joskus myös hieman distaalisemmin itse jänteessä. Polven kipeytessä esim. juostessa ihan käsillä painamalla voi tuntea tämän kipukohdan, joka helpottaa diagnoosin tekoa. Hoitona on alkuun lepo ja tulehduskipulääke, pitkittyneessä vaivassa kortisonipiikillä on jonkinlaista näyttöä. Mikäli vaiva ei helpota niin kroonistuneissa tilanteissa käytetään joskus myös leikkaushoitoa, jossa jänne halkaistaan ja siistitään.

2. Syndroma tractus iliotibialis
- Kiputila, joka syntyy juoksijoille, kun suoliluu-sääriside eli iliotibiaaliside (tractus iliotibialis) liikkuu juoksun aikana sääriluun lateraaliepikondyylin yli aiheuttaen hankausta. Tyyppioireena on kipu polven ulkosivulla. Se alkaa yleensä juoksun aikana ja pakottaa lopettamaan juoksun. Kipu yleensä häviää levossa, mutta alkaa uudelleen juoksun aikana. Usein kipu on voimakasta alamäkeä juostessa. Kliinisesti tutkiessa voi polven ulkosivulla (reisiluun pään ulkosivulla) tuntua paineluarkuutta. Kivun voi saada myös provosoitua potilaan seistessä kipeällä jalalla polvi koukussa.
- hoito: Kiputila voi kestää useita kuukausia, mutta yleensä paranee itsestään ilman leikkaushoitoa. Polven seutua kuormittavasta liikunnasta kuten juoksusta tulee pidättäytyä kunne kiputila on ohi. Paikallisia (voltaren geeli) tai systeemisiä tulehduskipulääkkeitä(esim Burana) voi kokeilla viikon kuurina. Tähänkin vaivaan pistetään joskus kortisonia.
Iliotibiaaliside myös kiinnittyy yläosastaan alaselän ja pakaran lihaksistoon jolloin kireyden laukaisemista voi edesauttaa hieronnalla ja venyttelyllä.

3. Artroosi

Ehkä ikäsi huomioiden epätodennäköinen mutta mahdollinen. Eli siis nivelrikko. Oireilee alkuun rasituksessa, polvi voi nesteillä, pitkälle edetessä kehittyy virheasentoa polveen. ( sääri vääntyy sisäänpäin, " länkisääret"). Tämä nyt helpoiten selviää rtg kuvasta. Hoito-ohjeita on jonkinverran, mutta en jaksa alkaa luetella. Pidän tätä kohdallasi epätodennäköisenä vaihtoehtona, ehkä jos olet himoliikkuja ja nuorena harrastanut jotain polvia rasittavaa urheilua paljon niin sitten.

4. Polven nivelkierukan repeämä

Voi olla jonkin vanhan vamman seurausta tai sitten degeneratiivista. Voi aiheuttaa kuvailemaasi oireistoa. Tämäkin epätodennäköinen mikäli taustalla ei ole tosiaan jotain vanhaa vammaa (?). Degeneratiivinen repeämä on yleisempi vanhemmassa ikäryhmässä ja sitrn kohdallasi epätodennäköinen. Diagnoosi saadaan yleensä magneettikuvasta.

Ehkä jompaan kumpaan ensimmäisitä vaihtoehdoista kallistuisin, mutta tietysti jos ja kun vaiva edelleen pitkittyy niin käy ihmeessä ortopedilla. Toivottavasti oli jotain apua.

 

[Makinpo]

Terve! Tässä lomalla ollessa mitäpä sitä muutakaan kuin työjuttuja... Mielestäni diagnoosi vaihtoehtoja on muutamia:
1. Hyppääjän polvi
- nimensä mukaisesti usein esim pituus- tai korkeushyppyä harrastavien vaiva. Kipu tuntuu aluksi vain liikuntasuorituksen jälkeen, etenkin polven ollessa pitkään koukussa, myöhemmin jo itse suorituksessa, varsinkin hypyissä, juoksussa ja syväkyykyissä. Pahimmillaan polvessa on leposärkyä.
Kyseessä on polvilumpiosta lähtevän jänteen tulehdustila, joka jatkuessaan voi kroonistua. Kipu tuntuu usein polvilumpion alaosassa jänteen kiinnittymiskohdassa, joskus myös hieman distaalisemmin itse jänteessä. Polven kipeytessä esim. juostessa ihan käsillä painamalla voi tuntea tämän kipukohdan, joka helpottaa diagnoosin tekoa. Hoitona on alkuun lepo ja tulehduskipulääke, pitkittyneessä vaivassa kortisonipiikillä on jonkinlaista näyttöä. Mikäli vaiva ei helpota niin kroonistuneissa tilanteissa käytetään joskus myös leikkaushoitoa, jossa jänne halkaistaan ja siistitään.

2. Syndroma tractus iliotibialis
- Kiputila, joka syntyy juoksijoille, kun suoliluu-sääriside eli iliotibiaaliside (tractus iliotibialis) liikkuu juoksun aikana sääriluun lateraaliepikondyylin yli aiheuttaen hankausta. Tyyppioireena on kipu polven ulkosivulla. Se alkaa yleensä juoksun aikana ja pakottaa lopettamaan juoksun. Kipu yleensä häviää levossa, mutta alkaa uudelleen juoksun aikana. Usein kipu on voimakasta alamäkeä juostessa. Kliinisesti tutkiessa voi polven ulkosivulla (reisiluun pään ulkosivulla) tuntua paineluarkuutta. Kivun voi saada myös provosoitua potilaan seistessä kipeällä jalalla polvi koukussa.
- hoito: Kiputila voi kestää useita kuukausia, mutta yleensä paranee itsestään ilman leikkaushoitoa. Polven seutua kuormittavasta liikunnasta kuten juoksusta tulee pidättäytyä kunne kiputila on ohi. Paikallisia (voltaren geeli) tai systeemisiä tulehduskipulääkkeitä(esim Burana) voi kokeilla viikon kuurina. Tähänkin vaivaan pistetään joskus kortisonia.
Iliotibiaaliside myös kiinnittyy yläosastaan alaselän ja pakaran lihaksistoon jolloin kireyden laukaisemista voi edesauttaa hieronnalla ja venyttelyllä.


Ehkä jompaan kumpaan ensimmäisitä vaihtoehdoista kallistuisin, mutta tietysti jos ja kun vaiva edelleen pitkittyy niin käy ihmeessä ortopedilla. Toivottavasti oli jotain apua.

Kiitos paljon neuvoista ja selvityksistä! Itsekin olen pitänyt mahdollisena tuota hyppääjän polvea, mutta olen ilmeisesti hieman huolimattomasti tutkinut asiaa, kun en ole noita kaikkia oireita huomioinut. Vaihtoehto 2 onkin täysin tuntematon itselle, mutta se saattaisi kuitenkin olla lähinnä totuutta. Oireet täsmäävät muuten hyvin, mutta ainoastaan tuo kipukohta on hieman eri paikassa.

3 ja 4 vaihtoehdot eivät minustakaan ole kovin todennäköisiä, sillä mitään vanhoja vammoja ei ole, enkä ole varhaisemmalla iälläkään harrastanut mitään polvia rasittavaa liikuntaa.

Täytynee varmaan ensiksi kokeilla noita geelejä ja tulehduskipulääkkeitä jos ne auttaisivat yhdessä levon kanssa. Sitten jos ne eivät auta, niin täytyy sitten käydä ortopedin luona.

 

[Sistis]

Polvessa voi myös olla limapussin tulehdus, joka kai tunnetaan myös bursiitin nimellä. Itse olen joskus tuollaisesta kärsinyt. Vaiva kuitenkin menee yleensä itsestään ohi. Tuolloin hyvä kotikonsti on ollut kineesioteipin käyttö polvessa. Sen teho perustuu ymmärtääkseni siihen, että se lisää polven kudoksissa painetta, jolloin aineenvaihdunta tehostuu, ja tulehdus lieventyy.

 

[P.Kaukalo]

Polvessa voi myös olla limapussin tulehdus, joka kai tunnetaan myös bursiitin nimellä. Itse olen joskus tuollaisesta kärsinyt. Vaiva kuitenkin menee yleensä itsestään ohi. Tuolloin hyvä kotikonsti on ollut kineesioteipin käyttö polvessa. Sen teho perustuu ymmärtääkseni siihen, että se lisää polven kudoksissa painetta, jolloin aineenvaihdunta tehostuu, ja tulehdus lieventyy.

Bursiitti on yleensä hieman akuutimpi vaiva. Lisäksi, kun kipu tuntuu polvilumpion edessä kyseessä olisi prepatellaaribursiitti eli polvilumpion edessä olevan limapussin tulehdus. Tämä näkyisi tai vähintään tuntuisi turvotuksena polvilumpion edessä. Toki monesti kivun tarkka sijainti voi olla erityisesti rasituskivussa hankala tuntea. Silti pitäisin itse bursiittia Makinpon oireiden taustalla epätodennäköisenä, mutta myönnettäköön että nettitohtoroinnissa piilee omat vaaransa.

 

[P.Kaukalo]

Kiitos paljon neuvoista ja selvityksistä!

....

Täytynee varmaan ensiksi kokeilla noita geelejä ja tulehduskipulääkkeitä jos ne auttaisivat yhdessä levon kanssa. Sitten jos ne eivät auta, niin täytyy sitten käydä ortopedin luona.

Ei kestä kiittää. Liikuntaa harrastavalle tuon tyyppiset oireet ovat ikäviä ja piinavia, kun lähes poikkeuksetta lepo on paras hoito. Levon ja mahdollisen tulehduskipulääkkeen lisäksi suosittelen ehdottamasti säännöllistä venyttelyä, eli ainakin etureidet ja pakarat, koska siitä ei varmuudella ole mitään haittaa, mutta saattaa olla hyötyä ja on halpa tapa hoitaa.

 

[lake79]

Kauanko nilkka kestää parantua ettei siinä ole enää turvotusta? Viikko sitten perjantaina astuin taittaen nilkkani tuossa rapussa ja vieläkin tuo on turvonnut tuosta "palloluun" kohdalta. Vai mikä toi ulkoneva luu nyt on. Mustelma alkaa parantua, jännän pitkä kyllä kun kantaluusta aina melkein varpaisiin asti ulottuu, mutta nilkka on vielä turvonnut ja tuntuu "paine" ja vähän kipukin kun käytän esim. vähäkin tiukempia sukkia jalassa. En o jaksanu lääkäriin mennä. Aikas normaalisti tulee käveltyä tuolla jo.

 

[P.Kaukalo]

Kauanko nilkka kestää parantua ettei siinä ole enää turvotusta? Viikko sitten perjantaina astuin taittaen nilkkani tuossa rapussa ja vieläkin tuo on turvonnut tuosta "palloluun" kohdalta. Vai mikä toi ulkoneva luu nyt on. Mustelma alkaa parantua, jännän pitkä kyllä kun kantaluusta aina melkein varpaisiin asti ulottuu, mutta nilkka on vielä turvonnut ja tuntuu "paine" ja vähän kipukin kun käytän esim. vähäkin tiukempia sukkia jalassa. En o jaksanu lääkäriin mennä. Aikas normaalisti tulee käveltyä tuolla jo.

Varmaankin nilkan ulkoreuna on turvonnut. Pohjeluun pää muodostaa tuon "pallon" eli lateraali malleolin ja tuohon päähän kiinnittyy etummainen pohjeluu-telaluuside. Tämä nivelside tukee nilkkaa ja tämän siteen revähdys on nilkkanyrjähdyksen tyyppivamma. Mikäli kävely onnistuu hyvin niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä kyseessä on gradus I revähdys. Lääköriin ei ole mitään tarvetta mennä. Mitä tulee kysymykseesi turvotuksesta niin se voi kestää pidempäänkin. Yleensä tuon tyyppinen vamma paranee 3 viikossa ja turvotuskin sitä myötä laskee, mutta nivelsiteen korjautuminen yhtä vahvaksi kuin ennen vammaa vie noin 2-3 kuukautta. Rasittaa saa kivun mukaan jo heti alusta alkaen, mutta salibandya, sulkapalloa tms. jos pelaat niin olisin varovainen - esim apteekista saatava nilkkatuki voisi tulla kyseeseen rajummissa harrastuksissa (esim aircast). Turvotustaipumusta voi jäädä nilkkaan. Pidemmillä lennoilla oma vasen nilkkani vieläkin turpoaa vaikka vammasta on yli vuosi - tämä tietysti hyvin potilaskohtaista.

 

[lake79]

@P.Kaukalo Jep. Jotain vastaavaa muistan kuulleeni kun tää meni viimeksi töissä joskus 3v sitten, nyt kun tuon sanoit. Huomasin että oli kipeä tietyissä asennoissa/jalan liikkeissä vielä 2kk tapahtuneen jälkeenkin. Kiitos tiedosta.

 

[Tinke-80]

Tsemppiä.

Kiitos! Tosin sunnuntaina jouduin lähtemään sairaalaan pariksi päiväksi. Diagnoosit: Akuutti poskiontelotulehdus, Määrittämätön keuhkokuume, Määrittämätön akuutti keuhkoputkitulehdus ja silmät vielä kaupan päälle tulehtuneet.

-Tinke

 

[Jääkaappi]

Joku vino vatsalihas tuossa kyljen vasemmalla puolella on ottanut itseensä.

Pääsääntöisesti ei tunnu mitään, mutta sitten aina välillä sattuu niin saatanasti. Ikään kuin joku puristaisi pihdeillä tuosta vasemman rinnan alapuolelta.

Työterveydessä sanoivat, että menee ohi "viikossa tai neljässä", mutta onko kenellekään antaa jotain venyttelyvinkkejä tai mitä tahansa vinkkejä, jolla tämä paranisi paremmin?

 

[Tim Callahan]

Työterveydessä sanoivat, että menee ohi "viikossa tai neljässä", mutta onko kenellekään antaa jotain venyttelyvinkkejä tai mitä tahansa vinkkejä, jolla tämä paranisi paremmin?

Jos siellä on joku revähtymä, niin ei missään nimessä minkäänlaista venytystä/rasitusta, joka vain pahentaa repeämää. Krampiltakaan ei kuulosta, koska yleensä se salpaa koko ylävatsan tuossa tapauksessa.

Suosittelisin täyslepoa, jos haluat mahdollisimman nopeasti kondikseen esim. punttisalille vääntämään rautaa.

 

[Aatos]

Joku vino vatsalihas tuossa kyljen vasemmalla puolella on ottanut itseensä.

Pääsääntöisesti ei tunnu mitään, mutta sitten aina välillä sattuu niin saatanasti. Ikään kuin joku puristaisi pihdeillä tuosta vasemman rinnan alapuolelta.

Työterveydessä sanoivat, että menee ohi "viikossa tai neljässä", mutta onko kenellekään antaa jotain venyttelyvinkkejä tai mitä tahansa vinkkejä, jolla tämä paranisi paremmin?

Sitä ei voi nopeuttaa..

 

[Vuokralainen]

Kyllä niin vituttaa tämä kevät. pelkkää saatanan sairastelua ja vaivoja.

Hammaslääkäriketjuun kirjoittelinkin aiheesta aiemmin.

Minulta poistettiin useampi viisaudenhammas ja yksi poskihammas(vai mikä se on nimeltään). Eihän ne kaikki putkeen menneet, kun eivät kaikki hyytyneet ja tuli kuivaa kuoppaa jne..
Toi yks poskihammas tai osa siitä poistettiin päivystyksessä. Siitä poistettiin vain osa, koska juuri sinä päivänä potilastietojärjestelmä oli kaatunut ja päivystävä hammaslääkäri ei päässyt röntgenkuvaan käsiksi. Loppu hampaasta piti poistaa seuraavalla käynnillä, mutta nyt en ole ollenkaan varma tehtiinkö niin. Hammaslääkäri on sitä mieltä, että se on poistettu.

Tuon toimenpiteen jälkeen vasen leukaluu(tai se kohta missä kuvittelen poistetun hampaan olleen), vasen puoli niskasta, vasen käsi ja rinta ovat aika-ajoin vaivanneet.
Hampaan kohtaa ei särje, mutta siinä on välillä hyvin puristava kipu. Samalla niska kipeytyy ja siinä on hyvin kosketusarka kohta, mikä on sellainen pitkulainen pystysuunnassa, lisäksi vasen käsi ja olkapää puutuu ja rintaan pistää ja sydän pamppailee. En enää ole ihan varma, että missä järjestyksessä nuo kivut tulevat. Aluksi olin varma, että se alkaa hampaasta tai siitä missä se hammas oli.
Olen käynyt kipujen vuoksi sydänfilmissä, lääkärillä ja fysioterapeutilla. Sydänfilmissä ei mitään näkynyt. Lääkäri ja fysioterapeutti olivat sitä mieltä, että siellä on joku hermo puristuksissa. Mutta mikä hermo ja missä? Miksi se säteilee noin isolle alueelle ja voiko se johtua hampaasta?

Sain fysioterapeutilta voimisteluohjeet ja olenkin voimistellut ja venytellyt ihan päivittäin ja kivut hellittiväkin reilun parin viikon aikana huomattavasti, kunnes palasivat taas viime yönä. voimistellut ja venytellyt olen säännöllisesti.

En oikein tiedä pitäisikö olla yhteydessä hammaslääkäriin vai yleislääkäriin vai odotella vain, että menisi ohi venyttelemällä? Ei oikein odotellakaan jaksais, sillä toi kipu ei ole kamalan miellyttävä.

Kenelläkään kokemuksia mistään vastaavasta?

 

[KuumaaKamaa]

Mulla ei oo mitään hätää, mutta huoli siskostani kieltämättä aiheuttaa stressiä. Viimeaikoina valitellut päänsärkyä ja paikkojen puutumista etenkin koulupäivän aikana. Joo on astmaatikko ja koulu on pahasti homeessa, ei hyvä yhdistelmä.
Kuitenkin popsinut jo pidemmän aikaa paljon särkylääkkeitä ja terveydenhoitaja passittikin hänet lääkäriin päänsäryistä johtuen.

No siellä tänään käskettiin vain syödä särkylääkkeitä viikonlopun yli ja jos särkyä jatkuu niin alkuviikosta takasin. Epäilivät migreeniä (koskaan aiemmin ei ole ollut). Tossa äsken se kuitenkin oksensi, enkä mä jaksa millään uskoo, että yhtäkkiä vain iski oksennustauti vaan hälytyskellot soivat ja lujaa mun kohdallani. Mikä sitä vaivaa?

Noh minä nokkelana poikana tottakai googletin kaikenmaailman oireita ja nyt tänä yönä ei sitten ilmeisesti nukuta ollenkaan. Vastaan tuli tietty aivokasvain, johon oireet sopivat. Toki voi kai johtua "vain" migreenistä, mutta mieleen tulee auttamatta mummoni kohtalo joka kuoli 56-vuotiaana aivokasvaimeen. Hänellä kasvain oli ollut jo todella pienestä pitäen aiheuttaen ties mitä oireita, mutta eipä siihen aikaan juurikaan lääkäriin menty. Arvaattekin varmaan, että mitä minä tässä pelkäänkin juuri nyt. ;(.

 

[Ujcik#11]

Mulla ei oo mitään hätää, mutta huoli siskostani kieltämättä aiheuttaa stressiä. Viimeaikoina valitellut päänsärkyä ja paikkojen puutumista etenkin koulupäivän aikana.

Noh minä nokkelana poikana tottakai googletin kaikenmaailman oireita ja nyt tänä yönä ei sitten ilmeisesti nukuta ollenkaan. Vastaan tuli tietty aivokasvain, johon oireet sopivat. Toki voi kai johtua "vain" migreenistä, Arvaattekin varmaan, että mitä minä tässä pelkäänkin juuri nyt. ;(.

Migreeni alkaa yleensä kouluiässä. Paikkojen puutuminen ja jopa puhekyvyn menettäminen sopii kuvaan. Oireet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Osalla ilmenee aura ( näköhäiriö) jonka jälkeen päänsärky. Osalla on pelkkä aura ilman päänsärkyä.

Minä en ole lääkäri, mutta migreenipotilas. Oksentelu on tuttua silloin kuin migreeni iskee.. Kevät on pahinta aikaa aina.

Kokemuksesi menneisyydestä on rankkoja ja luontaista hakea aina sitä pahinta.. Kun tuollainen kohtalo hyvin lähelle sattunu. Minä kuitenkin ajattelisin että kyseessä on migreeni.

 

[KuumaaKamaa]

Migreeni alkaa yleensä kouluiässä. Paikkojen puutuminen ja jopa puhekyvyn menettäminen sopii kuvaan. Oireet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Osalla ilmenee aura ( näköhäiriö) jonka jälkeen päänsärky. Osalla on pelkkä aura ilman päänsärkyä.

Olen keskustellut tässä yön aikana hänen kanssaan ja yrittänyt olla tukena. Tuli kotiin tossa kymmenen aikaan. Oli kuulemma makeanhimo iskenyt päälle ja karkkipussi avattuna näkyykin tossa maassa. Sitten iskenyt näköhäiriöt päälle, jonka jälkeen sietämätön pääkipu ja yhdeltä tuli herättää mut kun oksensi. Nyt makaa vain tossa tuskissaan valittaen valtavaa pääkipua ja samaan aikaan oksettaa.

Oireet tosiaan täsmää migreeniin,mutta onko migreeniin tyypillistä se, että pääkipu katoaa välillä ja välillä jälleen iskee kivut? Tiistaista lähtien tasaiseen tahtiin kuulemma ollut kipuja ja näyttää särkylääkkeet maistuneet.

Lääkäriinkö välittömästi vai mitä tässä pitää tehdä? Todella paha olla kun ei tiedä miten häntä voisin nyt auttaa.


Oksentelua esiintynyt myös aiemmin tiistain jälkeen. Voiko tälläset migreenikohtaukset kestää näin kauan?

Ainiin, mä meen kympiks töihin =).

 

[Ujcik#11]

Olen keskustellut tässä yön aikana hänen kanssaan ja yrittänyt olla tukena. Tuli kotiin tossa kymmenen aikaan. Oli kuulemma makeanhimo iskenyt päälle ja karkkipussi avattuna näkyykin tossa maassa. Sitten iskenyt näköhäiriöt päälle, jonka jälkeen sietämätön pääkipu ja yhdeltä tuli herättää mut kun oksensi. Nyt makaa vain tossa tuskissaan valittaen valtavaa pääkipua ja samaan aikaan oksettaa


Oksentelua esiintynyt myös aiemmin tiistain jälkeen. Voiko tälläset migreenikohtaukset kestää näin kauan?

Kuulostaa niin pirun tutulta. Mulla Migreeni on kausiluontaista. Tulee sykleissä ja kuten sanoin, keväällä oireet on tapissa. Joskus tulee 3-4 kertaa viikossa, joskus mennään kuukausia ilman oireita. Herkät silmät, herkkä hajuaisti.. Joskus se vain tulee usein. Seuratkaa tilannetta muutamia päiviä. Nuo näköhäiriöt, makeanhimot ja oksentelu/pahoinvointi.. Uskoisin että migreeni..

Auttaa voit siten, että pimeä ja viileä huone. Kylmäkääre ( esim pyyhe jäisen veden alle ja muovipussiin) ja hajuvedet tms voimakkaat tuoksut vähäksi aikaa bannaan..

 

[KuumaaKamaa]

Kuulostaa niin pirun tutulta. Mulla Migreeni on kausiluontaista. Tulee sykleissä ja kuten sanoin, keväällä oireet on tapissa. Joskus tulee 3-4 kertaa viikossa, joskus mennään kuukausia ilman oireita. Herkät silmät, herkkä hajuaisti.. Joskus se vain tulee usein. Seuratkaa tilannetta muutamia päiviä. Nuo näköhäiriöt, makeanhimot ja oksentelu/pahoinvointi.. Uskoisin että migreeni..

Auttaa voit siten, että pimeä ja viileä huone. Kylmäkääre ( esim pyyhe jäisen veden alle ja muovipussiin) ja hajuvedet tms voimakkaat tuoksut vähäksi aikaa bannaan..

Joo sairaalaan mä tota päätin lähtee viemään, ei tästä pääse mihinkään nyt. Kivut "sietämättömät" päässä. Ylipäätänsä noi migreenin oireet kuulostaa todella pelottavilta. Varsinkin näköhäiriöt ja halvausoireet.

Kiitos sulle @Ujcik#11, jos et siskoni oloa saanut helpotettua niin omaani ainakin, jos tosiaan selvitään migreenillä. Ihmismieli on sairas ja ajattelee aina sitä pahinta. Ei tässä tänä yönä nukuta, mutta pääasia onkin nyt saada diagnosoitua jotain tohon ja saada se loppumaan.

 

[UnenNukkuja]

Tuohon särkyasiaan olisin ensin heittänyt ilmoille toisen vaihtoehdon, mutta keskustelun edetessä saan minäkin mielikuvan migreenistä.

Neurologiset diagnoosit ovat aina hieman haastavia, olen tämän todennut itseni ja monen läheiseni kohdalla.

 

[sinnepäinsä]

Eilen päiväunilta herätessäni selkä oli ihan helvetin kipeä ja on sitä vieläkin. Välillä sietämättömän paljon ja välillä vähän vähemmän. Kipu kohdistuu suunnilleen lapaluun seutuville, ehkä hieman alemmas. Varsinkin käsiä ja päätä liikuttaessa kipu/vihlonta on voimakasta. Pitääkö tässä lähteä lääkäriin vai meneekö tämä itsestään ohi? Ja mitä tämä on?

 

[Taitopelaaja]

Joo sairaalaan mä tota päätin lähtee viemään, ei tästä pääse mihinkään nyt. Kivut "sietämättömät" päässä. Ylipäätänsä noi migreenin oireet kuulostaa todella pelottavilta. Varsinkin näköhäiriöt ja halvausoireet.

Kiitos sulle @Ujcik#11, jos et siskoni oloa saanut helpotettua niin omaani ainakin, jos tosiaan selvitään migreenillä. Ihmismieli on sairas ja ajattelee aina sitä pahinta. Ei tässä tänä yönä nukuta, mutta pääasia onkin nyt saada diagnosoitua jotain tohon ja saada se loppumaan.

Onko asiaan tullut edistystä?

Jos mahdollista, niin suosittelen ehdottomasti että yksityiselle puolelle ja sieltä lääkärin kautta lähetteellä magneettiin. En tarkoita siis sitä, että siellä mitään olisi, mutta mikäli suvussa on aivokasvainta ollut, niin ei ole lainkaan huono vaihtoehto poissulkea se. Hyvin usein migreenituomio lääkärissä annetaan helposti, vaikka se ei välttämättä sitä ole. Ja vaikka se ei sitä olisi, niin ei se aina sen vakavampaa ole. Kannattaa kuitenkin tutkituttaa asia hyvin, jotta jatkossa lääkitys on varmasti oikea jos ja kun sieltä migreeni todetaan.

Ylipäänsä on hyvä poissulkea nuo isoimmat jutut aina alkuun pois, koska mikäli joskus (en viittaa tällä nyt tähän tapaukseen) jotain vakavampaakin löytyisi, niin asiat on monesti vielä hoidettavissa hyvin, kun niihin reagoidaan nopeasti. Googlettaminen on yleensä se kaikista pahin vaihtoehto, koska sieltä löytyy ensimmäisenä ne vauva.fi:n ja suomi24:n keskustelupalstat, joissa on käynyt aina pahin mahdollinen skenaario. Ne joilla ei mitään ihmeempää lopulta ole ollut, niin harvoin kirjoittajat netin syövereihin, mutta vakavimmissa tapauksissa selvästi useammin. Sen vuoksi sieltä löytyy aina pahimmat skenaariot, jolloin tulee helposti se mielikuva että sitähän se juuri on. Tsemppiä joka tapauksessa siskollesi ja itsellesi myös tilanteen parissa!

 

[Taitopelaaja]

Eilen päiväunilta herätessäni selkä oli ihan helvetin kipeä ja on sitä vieläkin. Välillä sietämättömän paljon ja välillä vähän vähemmän. Kipu kohdistuu suunnilleen lapaluun seutuville, ehkä hieman alemmas. Varsinkin käsiä ja päätä liikuttaessa kipu/vihlonta on voimakasta. Pitääkö tässä lähteä lääkäriin vai meneekö tämä itsestään ohi? Ja mitä tämä on?

Onko kipu jatkuvaa vai lähinnä silloin kun liikut tai venyttelet paikkoja? Usein paikkoja liikuttaessa kivun tullessa se johtuu joko lihaskrampista tai revähdyksestä. Lavat ovat hyvin alttiita lihasjumille ja fasettilukoille, joten todennäköisesti tilannetta kannattaa purkaa sieltä. Mikäli kipu säteilee myös rintarankaan, niin silloin veikkaisin juuri fasettilukkoja ja lihasjumia.

Onko kipugeelit tai burana auttanut asiaan? Tulehdusperäiset kivut ja jumit helpottuvat usein buranalla. Usein jumit iskevät kuitenkin erityisesti huonossa asennossa makoilun tai urheilemisen jälkeen.

 

[KuumaaKamaa]

Onko asiaan tullut edistystä?

Edistystä on tullut hitaasti, mutta varmasti. Ravattiin sairaalassa jokainen kerta kun kohtaus oli tuloillaan ja lopulta lääkäri passitti siskoni magneettikuvauksiin josta ei mitään vakavaa löytynyt. Sitten sai jotain migreenilääkkeitä, jotka eivät tehonneet ja oksentelu ja oireet jatkuivat. Nyt tässä hetken aikaa on ottanut joka ilta jotain kolmiolääkkettä, joka on nyt toiminut tähän asti aika hyvin. Viime perjantaina oli saanut aura oireet koulupäivän aikana, mutta oli tullut välittömästi kotiin ja nappasi pillerit suuhun ja meni lepäämään niin ei kohtaus kerinnyt tuohon oksentelu vaiheeseen ja parin tunnin kuluttua oli jo kuin mitään ei olisi tapahtunut. Muutenkin oireilu on vähentynyt

Torstaina ollaan menossa vielä henkilökohtaisesti neurologin puheille, joten eiköhän siellä vielä selviä lisää. Kuitenkin pahimmat skenaariot voidaan ainakin tältä osin sulkea pois?

Kiitos tsempeistä, toivottavasti tässä nyt todella selvittiin "vain" migreenillä.

 

[UnenNukkuja]

Torstaina ollaan menossa vielä henkilökohtaisesti neurologin puheille, joten eiköhän siellä vielä selviä lisää. Kuitenkin pahimmat skenaariot voidaan ainakin tältä osin sulkea pois?

Kiitos tsempeistä, toivottavasti tässä nyt todella selvittiin "vain" migreenillä.

Toivon tätä myös. Kokemuksesta kun tiedän, että neurologiset diagnoosit ovat mystisen haastavia. Migreeni on usein se "helpoin", mutta toisaalta joskus liian helppo vaihtoehto.

Tsempit täältäkin.