Henkilökohtaisesti en mitenkään ymmärrä, tai sitten näissä kirjoituksissa tarkoitetaan jotain aivan muuta vielä lisäksi, että aina vain toitotetaan määrää, määrää ja vielä kerran määrää. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että harjoituksen laatuun pitää satsata paljon enmmän kuin siihen määrään. Määrää voidaan kyllä tehdä, mutta esimerkiksi tekniikkaa vaativiin osioihin pitää keskittyä erityisesti, eikä niitä korvata määrällä tai oikeastaan se oikea tekniikka tuhotaan sillä määrällä, jos tekniikka tehdään väärin. Ei tämä määrällisen harjoittelun nimeen vannominen kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys. Kyllä siellä ehdottomalla huipulla olevien urheilijoidenkin taustoilla tehdään määrällisesti vääriä harjoitteita ja vieläpä teknisesti väärin.
Olet ihan oikeassa, että pelkät määrät eivät riitä, vaan myös laatuun pitää panostaa. Kuitenkin fakta on, että ilman riittävää määrää toistoja ei mainitsemaasi tekniikkaa saa hiottua. Ja näitä toistoja tulisi suorittaa kilpailutapahtumaa lähellä olevissa olosuhteissa eli juurikin harjoituksissa osaavan valmentajan johdolla. Isot harjoitusmäärät ovat tärkeitä myös sen takia, että nuorella pysyy keskittyminen urheilussa, kun treenit ovat lyhyin väliajoin. Pienillä harjoitusmäärillä mentäessä voi helposti tapahtua repsahduksia omatoimisella ajalla. Vanhemmat eivät monestikaan ole lapselle samanlaisia auktoriteetteja urheilun suhteen, kuin koutsi.
Lisäksi on myös huomioitava se, että aikuisena huipputasolla ei pärjää ilman valtavia treenimääriä. Cristiano Ronaldo: 6h/päivä... Juniorin on hyvä oppia kovaan rytmiin pienestä pitäen.
Taitoluistelun harjoitusmäärät ovat hienoa luettavaa. 7-9 -vuotiaina treenataan 5-8 kertaa viikossa. Ei ihme, että menestystä on tullut.
Kaikkinensa vetäisin yhteen, siten että määrä ja laatu eivät ole ristiriidassa. Päinvastoin, laadukas työ pääsee oikeuksiinsa, silloin kun sitä tehdään määrällisesti paljon.