On totta, että ei ole Ruotsissa Nuori Ruotsia. Sen sijaan Ruotsissa on kaikenlaista muuta samanhenkistä touhua. Vuonna 2013 jokainen vähänkään ruotsia taitava löytää kyllä erilaisia lapsiurheilun linjauksia ja periaatteita.
Riksidrottsförbundet eli paikallinen urheiluliitto määrittää lapsiurheilun ikävuosiin 7 - 12:
Barnidrott är enligt Riksidrottsförbundets definition 7-12 år. Riktlinjerna för barnidrott är hämtade från idrottens idéprogram Idrotten Vill.
Suuntalinjat tälle lapsiurheilulle määritellään siis tuossa Idrotten Vill -ohjelmassa.
Idrotten Vill koostuu neljästä perusperiaatteesta:
Idrottsrörelsen har satt upp fyra saker som ärextra värdefulla i vår verksamhet
- Glädje och gemenskap
- Demokrati och delaktighet
- Allas rätt att vara med
- Rent spel
Kuullostaa kovin Nuori Suomelta? Ilo, yhteisöllisyys, osallisuus ja kaikkien mukana olo.
Tämä on siis valtakunnan tason linjaus naapurissamme ja on tarkoitettu kaikille liiton jäsenliitoille.
Ikävuodet 13 - 20 ovat sitten nuorisourheilua. Selvästi on siis erotettu ikavuodet 7 - 12 ja 13 - 20. Kilpailullisuus tulee tosissaan mukaan vasta nuoriso- ja aikuisurheilussa.
lähde:
Riksidrottsförbundet
Ruotsissa jääkiekkotoiminta näyttää olevan hyvin vahvasti alueellista toimintaa. Alueita on reilu parikymmentä ja kuten Suomessakin pelaavat alle 16-vuotiaat ikäluokat käytännössä omalla alueellaan. Ruotsin oma erikoisuushan on alueiden välinen TV-pucken, joka käsittääkseni on erittäin katsottua. Nämä TV-pucket pelaajat ovat 15 ikävuoden korvilla olevia.
Ruotsin jääkiekkoliitolla on Tre Kronors Hockeyskola -niminen ohjelma, joka siis on liiton valitsema malli houkutella lapsia jääkiekon pariin.
Tre Kronors Hockeyskola är det viktigaste projektet i svensk ishockey.
Tuohon kun vähän perehtyy, niin löytää aika mielenkiintoisia asioita.
Tässä muutamia esimerkkejä:
- Spel på tvären eli poikkikentän pelejä
- Inga tabeller eller skytteligor sammanställs! eli ei sarjataulukoista eikä pistepörssejä
- Byte var 90:e sekund efter avblåsning eli 1½ minuutin vaihdot
* Alla spelar lika mycket eli kaikki pelaavat yhtä paljon
* Matchledare upp till 10 år. Föreningsdomare från 11 år eli pelinohjaajat 10 ikävuoteen asti
* Spela i så många zoner som möjligt, 2 eller 3 zoner eli pelataan niin monella poikkikentän alueella kuin mahdollista
Lähde:
Tre Kronors Hockeyskola - Svenska Ishockeyfrbundet
2003 syntyneille on oma U 10 Knatteligan. Otetaanpa muutama poiminta tuosta liigasta.
- Inga tabeller eller övrig administration av förbundet under säsongen
- Max 2 matcher/dag för lagen
- Speltid är 2 x 18 minuter. Tutbyten med 12 byten/period.
- Maxi plan gäller fram till jul. Alla spelar lika mycket.
-Varje förening ansvarar för 2-3 sammandrag under säsongen. Totalt antal matcher/lag: 14 stycken.
Lähde edelleen swehockey
Kun menee selamaan tilastoja vaikka Göteborgin alueen sivuilta, niin turha on etsiä edes matsien tuloksia vasta kuin 12-vuotiaiden sarjoista.
Ja otetaan ihan sattuman varaisesti löydetty esimerkki seuratasolta:
Policy - nge IK - Ishockey - IdrottOnline Klubb
Muutama pointti tuolta ikäluokittain:
Ikäluokat 7 - 8:
TRÄNING:1-2 GÅNGER/VECKA
MATCHER: SPEL PÅ TVÄREN OCH MAXI PLAN, INGET SERIESPEL, MAX 1 CUP UTAN ÖVERNATTNING
Ikäluokat 9 - 10:
TRÄNING;2-3 GÅNGER/VECKA
MATCHER: VÄNSKAPSMATCHER, MAX 1 CUP UTAN ÖVERNATTNING
Ikäluokat 11 - 12:
TRÄNING:2-3 GÅNGER/VECKA
MATCHER: VÄNSKAPSMATCHER, SERIE, MAX 2 CUPER
Ånge IK:n edustus pelailee 2 divisioonassa eli jossain toisessa seurassa voi olla toisin.
Tämä siis löytyi aika vähäisellä haulla internetin ihmemaailmasta. Saattaahan olla, että olematon cv:ni pelaajana ja valmentajana johti minut aivan väärille nettisivuille ja myös ruotsin kielen taitoni voi olla puutteellinen, mutta pelottavan Nuori Suomi -henkistä materiaalia löytyi.
Jos ja kun joku tuntee ruotsalaista urheiluelämää paremmin tai osaa paremmin hakea tietoa, niin hän voinee oikaista nämä referoimani väärät tiedot.
Voisikohan olla, että Suomen ja Ruotsin ero pelaajatuotannossa ei välttämättä ole Nuori Suomen syytä?
Kun noita ruotsalaisia sivuja penkoo, niin aika monessa kohtaa tulee vastaan kaikenlaisia valmentajille tarjottavia koulutuksia. Esimerkiksi tuossa Tre Kronors Hockeyskola -ohjelmassa kurssit käynyt saa sinettihenkisen Ledarmärkenin vaatteeseen kiinnitettäväksi.
Johtopäätöksenä voisin tällä olemattomalla cv:lläni vetää, että syitä pitää kyllä etsiä muista kuin näistä jutuista:
Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti lähetti 2.5.1996 SJL:n mallin jääkiekkoseuroille sisäisiksi pelisäännöiksi. Eero Lehti oli käyttänyt tekstinsä pohjana lahtelaisen Kiekkoreipas ry:n työvaliokunnan vuonna 1995 seuralleen tekemiä sisäisiä pelisääntöjä. Suomen Jääkiekkoliitto teki sitten nettisivuilleen kohtaan Juniorikiekkosäännöt alaotsikoksi SJL:n malli seurojen sisäisiksi pelisäännöiksi:
Urheilutoiminta (vain olennaiset tähän keskusteluun kuuluvat kohdat):
Joukkueiden muodostaminen:.... Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja... Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat.
Kohdassa Ohjaustoiminta sanotaan mm.: Toimintavuoden aikana F-E juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. F-E- juniorijoukkueiden kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D-junioreilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtuman kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. D-juniorijoukkueiden neljästä yhteisestä viikottaisesta tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme.
Peluuttaminen: Seura sitoutuu siihen, että lapsia (F,E,D) peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikauden puitteissa tasapuoisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita.
Noilla säännöillä mentiin n. 10 vuotta. Sitten ne muutettiin Jääkiekkoliiton toimesta (2005-2006). Olennainen, täällä käytyyn keskusteluun liittyvä, muutos on kirjattu kohtaan E-juniorit: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä.... Alueilla järjestetään sarjatoimintaa nk. "tasosarjoissa". Tasoja voi olla alueista riippuen kahdesta neljään.
Jos siis olen tulkinnut ruotsalaista mallia tässä väärin tai levittänyt valheellista tietoa, niin oikaiskaa ihmeessä.