Mainos

Nuori Suomi ry

  • 999 690
  • 5 368

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Johtava ja Johtavan Mussukat (vol.3)

Täytyy ensi syksynä käydä tsekkaamassa ovatko asiat muuttuneet vai jääkö tämä Nuori Suomi -hyökkäys vain osaksi jotain naurettavaa mediastrategiaa.

Minä hyppään puikkoihin ensi kaudella, kun 01-syntyneet siirtyvät HPK:n strategiassa "kilpapuolelle".

Tarkoitukseni on pitää poikien kanssa hauskaa, menestyä jollakin aikajanalla joukkueena ja tuottaa kourallinen ykköskorin pelaajia.

Ajatukseni on sitoutua projektiin useammksi vuodeksi.

Tämä on minulle Mussukka-projekti (vol.3).

Johtava
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
Niin, se oli jo hieman aiemmin kuin 2009, kun yksinkertaisesti niitä kaikkia ikärajasuosituksia ja -määräyksiä alennettiin...

Tuolloiset suositukset harjoittelu-ja ottelumääristä olivat kyllä varsinkin esim. D-junnujen osalta "outoja" - tosin en tiedä noudatettiinko näitä suosituksia kuinka orjallisesti eri seuroissa? Ja jos ei noudatettu mikä oli/olisi ollut sanktio - Sinetti pois vai?
Olen useasti kuullut valmentajien valittavan jääajan vähyydestä ja huonoista harjoitusajoista, mutta en koskaan siten, että "piru kun tuota jäätäkin olisi mukavasti tarjolla, mutta kun Nuori Suomi kieltää harjoittelemasta!"

...Kilpailua palautettiin kilpailuun aiempaa nuorempiin ikäluokkiin eikä enää menty vanhassa mitassa "kaikki pelaa"....
E- ja sitä nuoremmissa junioreissa on edelleen hihanauhat ja tasaisen peluutuksen ohjeistus, joten tässä ei kyllä ole tapahtunut tarkoittamaasi kilpailun palautusta vaan edelleen mennään vanhassa mitassa "kaikki pelaa"...

...Ja samalla tehtiin muutoksia niihin taklaus- ja lämärikieltomääräyksiin, joilla oli aiemmin houkuteltu mukaan irvokkaalla tavalla lisäharrastajia naamiomalla jääkiekko muuksi kuin jääkiekoksi....
Taklauskieltomääräystä ei ole muutettu, vaan taklausrajoitus on edelleen voimassa E1- ja nuoremmilla junioreilla.

Lämärikielto pikkujunnuilla on tosiaan poistettu. Tosin, tämä tuskin oli Nuori Suomen määräys, vaan tällä kiellolla tosissaan uskottiin olevan positiivinen vaikutus suomalaispelaajien laukaisutaitoon ja sitä kautta maalintekoon. Mm. Jukka Jalonen kommentoi tätä kieltoa aikoinaan suurinpiirtein näin (ulkomuistista):
"Lämärit kiellettiin, että junnut joutuisivat laukomaan ranteella ja oppisivat tämän ahtaassa tilassa, maalintekosektorilla tärkeän laukauksen. Lopputulos kuitenkin oli, että nuoret eivät tämän kiellon seurauksena enää osanneet kumpaakaan laukausta tarpeeksi hyvin, joten kielto poistettiin."
Eli tämä on ihan lätkäjätkien miettimä ja pureksima keino parantaa junnujen laukaisutaitoa.

Ja sitten ihan konkretiaa täältä Hämeen alueelta. Ennen ei tullut kuuloonkaan, että poika pelaisi useita otteluita saman päivän aikana. Voitko kuvitella, tällainen oli kiellettyä! Nyt tietyin ehdoin sama poika voi pelata vaikka neljä peliä päivässä.
Bullseye!
Tämä kielto on poistunut ja hyvä niin - ainakin niin kauan kuin ei tule "ylilyöntejä". Tässä joutuu valmentajien ammattitaito koetukselle, kun pitää osata lukea pelaajan vireystilaa oikein. Neljäkin peliä päivässä mennee pikkujunnuilla varmaan ihan OK (rauhallisempi tempo, taklausrajoitukset, pakolliset vaihdot jne.), mutta esim. C-junnulla jo kaksi huippuvauhtista peliä (esim. B-SM ja oman ikäluokan C-SM) samanpäivän aikana alkaa olla maksimi, eikö niin?
Eikös tämä kielto muuten poistunut vasta tuossa pari vuotta sitten n. 2010-11? Kuriositeettina, Lehkosen Ismohan tätä sääntöä kritisoi jo joskus 2005, kun Arsin pelatessa "Ikan luvalla"useamman pelin samana päivänä liitto määräsi pistemenetyksiä, toimitsijakieltoa ja sakkoa...ja kakkua, s...tana!


Miten sinä järjestit 1995-2008 tasojoukkueille pelejä, kun Suomen Jääkiekkoliitto ei järjestänyt Nuori Suomi -laatuprojektissaan tasosarjatoimintaa pienimmissä junioreissa?
Ainakin Länsirannikon alueella on jo v. 2002 ollut tasosarjat A-, B- ja C, joita vastaavat nykyään AAA-, AA sekä A-tasosarjat. Eri alueiden toimintaa tuntien on vaikeaa uskoa, että LR olisi ollut tässä suhteessa jokin tienraivaaja... Eli luulen, en tiedä, että myös ainakin esim. Hämeessä, Uudellamaalla ja Helsingissä olisi moiset A-, B- ja C-tasosarjat olleet*?
Mikäli tarkoitat tasavahvoja joukkueita seuran sisällä, niin tämä oli Länsirannikolla tosiaan vallitseva käytäntö. Eli joukkueet koottiin esim. asuinalueen perusteella, jolloin samassa E-juniorijoukkueessa pelasi sekä ikäluokan huippuja että, ikävää kyllä, niitä vähemmän lahjakkaita, hallilla "päivähoidossa" olleita.
Tasojoukkueet koottiin sitten vain joihinkin turnauksiin, mikäli sellaisia oli tarjolla.


Johtavan arvostelu Ylioppilasarvosanoin:
"Huomionne Nuori Suomesta perustuvat osittain vääriin tietoihin, tai sitten olette kirjoittaneet aiheen vierestä. Eli näillä tiedoilla pääsisitte kyllä läpi mutta arvosana olisi kaukana laudaturista - kenties jotain B- - A+ -luokkaa."
Tuntuu edelleen siltä, että sinä Johtava kommentoit tätä Nuori Suomi -asiaa jonkin kummallisen etäisyyden päästä.... :)


*EDIT: Tutkittuani 2000-luvun alun sarjataulukoita näyttäisi tosiaan siltä, että Länsirannikolla oli ensimmäisenä käytössä ns. tasosarjat. HIFK ja Jokerit, samoin kuten myös Ilves ja Tappara näyttävät useasti pelanneen ainakin E-junnuissa eri lohkoissa? Tasosarjat näyttäisivät tulleen käyttöön AAA/AA/A-lohkojaon myötä n. v. 2006? Tämän joku ko. alueilla vaikuttanut voi varmaankin vahvistaa?
 
Viimeksi muokattu:

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Minä hyppään puikkoihin ensi kaudella, kun 01-syntyneet siirtyvät HPK:n strategiassa "kilpapuolelle".

Olisi Hämeenlinnassakin kannattanut lukea se siffan mainostama Veikkaajan juttu kanadalaisesta junnukiekosta. Tuntuu, että olette Hämeessa 10 vuotta myöhässä. Mutta joka tapauksessa onnea projektiisi, jossa aiot 12-vuotiaaksi asti ilman kilpailua menneistä Nuori Suomi -pojista leipoa maailman huippuja.

Kysyn edelleen miksi Hämeenlinnassa kilpailullisuus alkaa vasta 12 vuoden iässä ja mihin HPK tarvitsee Nuori Suomea ja sen sinettiä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Talent-ajattelu!

Kysyn edelleen miksi Hämeenlinnassa kilpailullisuus alkaa vasta 12 vuoden iässä ja mihin HPK tarvitsee Nuori Suomea ja sen sinettiä.

Arvioni mukaan kestää vielä muutamia vuosia sen suhteen, että kaikki se kuona, joka tuli jääkiekkoilun niskaan Nuori Suomi -muodossa, alkaa puhdistua kokonaan pois.

Tässä suhteessa HPK on suunnilleen samassa tahdissa muiden seurojen kanssa. HPK:ssa on valmennuspäällikön johdolla kehitelty loistavia talent-jää yms. uudistuksia, joilla on lähdetty ottamaan kiinni esimerkiksi ruotsalaisten etumatkaa yksilön kehittämisessä. Näitä samoja talent-juttuja on muuallakin Suomessa ja se on hyvä asia. 1995-2008 tällainen talent-ajattelu ei oikein sopinut Nuori Suomi -eetoksen läpäisemään jääkiekkoajatteluun koskien vaikkapa 10-11-vuotiaita poikia, mutta nyt talent-mylleröinti on pop ja sitä viljellään siellä täällä. Ideahan on - vastoin Nuori Suomi -eetosta - se, että innoikkaimmat ja lahjakkaimmat saavat lisäharjoittelumahdollisuuksia ja niiden kustannukset maksaa seura.

HPK on voimakkailla panostuksilla junioripuoleensa noussut yhdeksi niistä liigaseuroista, joka on kyennyt tuottamaan omia pelaajia aina liigatasolle asti. Lisäksi pelaajia on lähetetty Mestikseen kehittymään ja odottamaan sitä hetkeä, kun kutsu liigaan käy.

Tärkeää on, että HPK:lla on todella vahva oma identiteetti tehdä jääkiekkoa. Tuota identiteettiä lähden ensi kaudella vahvistamaan ja myös tukeudun siihen, kun otan kontolleni 01-syntyneet.

Johtava

PS. Ja jos oikein tarkasti mietin, niin jotakin hyvääkin oli siis 1995-2008 Nuori Suomi -kurjuudessa. Se tuotti Suomeen Nuori Suomi -ideologian vastaisen talent-ajattelun jääkiekkoiluun. Tämä talent-ajatteluhan on suomalaisen taitoluistelumenestyksen perusta. Valmentajat jakavat taitoluistelussa luistelijat viimeistään 7-vuotiaana kilpa- ja harrastelijaryhmiin, ja usein jo aiemminkin tuo jako tehdään. Arvioni mukaan jääkiekkoilussakin jakoa aletaan jatkossa tehdä aikaisemmin ja aikaisemmin, jahka Nuori Suomi -pöly hieman vielä laskee.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
En edelleenkään löytänyt vastausta siihen kysymykseen mihin HPK-juniorit tarvitsee Nuori Suomea ja miksi siitä sinetistä ja sen säännöistä ollaan Hämeenlinnassa kovin ylpeitä.

Aikooko HPK-juniorit jossain vaiheessa noudattaa siffan viitoittamaa tietä ja tuoda kilpailullisuuden ja tavoitteellisen harjoittelun myös nuoremmille kuin 12-vuotiaille?
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
PS. Ja jos oikein tarkasti mietin, niin jotakin hyvääkin oli siis 1995-2008 Nuori Suomi -kurjuudessa. Se tuotti Suomeen Nuori Suomi -ideologian vastaisen talent-ajattelun jääkiekkoiluun. Tämä talent-ajatteluhan on suomalaisen taitoluistelumenestyksen perusta. Valmentajat jakavat taitoluistelussa luistelijat viimeistään 7-vuotiaana kilpa- ja harrastelijaryhmiin, ja usein jo aiemminkin tuo jako tehdään. Arvioni mukaan jääkiekkoilussakin jakoa aletaan jatkossa tehdä aikaisemmin ja aikaisemmin, jahka Nuori Suomi -pöly hieman vielä laskee.

Oletko oikeasti sitä mieltä, että lahjakkaimmat voidaan seuloa porukasta jo reilusti alle kymmenvuotiaana? F- ja G- junnuissa suurimmat erot selittyvät oman näkemykseni mukaan vielä lähinnä sillä, milloin on pelaamisen ja luistelun aloittanut. Jo yhden kauden aikana erot pelaajien välillä heittävät härän pyllyä, kun se "lahjattomampi" oppii luistelemaan. Jos pelaajia aletaan seuloa liian aikaisin, niin saadaan kyllä tuotettua tuosta "lahjakkaiden" ryhmästä enemmän huippupelaajia, mutta todellista lahjakkuutta enemmän on kyse itseään toteuttavasta ennustuksesta. Lahjakkaiden ryhmä saisi laadukkaampaa valmennusta, joka selittäisi pääosin tulokset. Koulumaailmassa näin on tutkitusti osoitettukin käyvän. Jääkiekkopiireissä en tiedä asiaa tutkitun, mutta epäilen vahvasti, että tulos olisi samansuuntainen. Moni oikeasti lahjakas lapsi sysättäisiin turhaan kivisemmälle polulle. Totta kai "alemmista" ryhmistä olisi tietysti mahdollisuus nousta ylöspäin, mutta vaikeampaa se olisi.

Totta kai ainakin osalla valmentajista olisi silmää erottaa todellinen lahjakkuus, mutta pidetään realiteetit mielessä. Suurin osa valmentajista on pelaajien isiä ilman valmentajakoulutusta, laaja edustus vielä juuri heillä, jotka ovat osanneet lastaan "valmentaa" jo nuoresta pitäen antaen hänelle juuri tämän etulyönnin nuorimmissa junioreissa. Pystytäänkö tällöin todella havaitsemaan se todellinen lahjakkuus ohi senhetkisen taitotason?

Mutta ei näitä edistyneitä missään tapauksessa saa rangaistakaan aktiivisuudestaan. Mutta eipä näin olekaan, vaan hyötyvät paremmasta osaamisestaan jo nykysysteemissä isomman roolin ja kovempien(=kehittävämpien) pelien muodossa. Näin siis, jos NS- ideologiaa sovelletaan järki päässä eikä pää perseessä.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Olen väärä henkilö vastaamaan, tosin kantani tiedetään

En edelleenkään löytänyt vastausta siihen kysymykseen mihin HPK-juniorit tarvitsee Nuori Suomea ja miksi siitä sinetistä ja sen säännöistä ollaan Hämeenlinnassa kovin ylpeitä.

Aikooko HPK-juniorit jossain vaiheessa noudattaa siffan viitoittamaa tietä ja tuoda kilpailullisuuden ja tavoitteellisen harjoittelun myös nuoremmille kuin 12-vuotiaille?

Nämä kysymykset sinun tulee esittää HPK:n juniorijääkiekkoilusta vastaaville henkilöille, en minä voi heidän puolestaan vastata.

Minun kantani asiaan on yhtä tunnettu myös täällä Hämeenlinnassa kuin Jatkoajan palstallakin.

Mitä sinä, msg, olet mieltä Nuori Suomi -järjestöstä. Tarvitaanko järjestöä mielestäsi urheiluseurojen yhteyteen? Jos tarvitaan, niin miksi? Jos ei tarvita, niin miksi?

Ja sitten vielä, että pääsemme kanssasi samalle sivulle, mikä sinun suhteesi on tähän mennessä pelaajana tai valmentajana tai seurajohtajana tai toimihenkilönä tai isänä/äitinä Nuori Suomi -järjestöön?

Johtava
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
... HPK:ssa on valmennuspäällikön johdolla kehitelty loistavia talent-jää yms. uudistuksia, joilla on lähdetty ottamaan kiinni esimerkiksi ruotsalaisten etumatkaa yksilön kehittämisessä. Näitä samoja talent-juttuja on muuallakin Suomessa ja se on hyvä asia. 1995-2008 tällainen talent-ajattelu ei oikein sopinut Nuori Suomi -eetoksen läpäisemään jääkiekkoajatteluun koskien vaikkapa 10-11-vuotiaita poikia, mutta nyt talent-mylleröinti on pop ja sitä viljellään siellä täällä. Ideahan on - vastoin Nuori Suomi -eetosta - se, että innoikkaimmat ja lahjakkaimmat saavat lisäharjoittelumahdollisuuksia ja niiden kustannukset maksaa seura...

Oikaisu ylläolevaan: Nuori Suomi ei ole kieltänyt järjestämästä erillisiä taito/talent -jäitä. Mm. tästä aiheesta keskusteltiin siffan kanssa jo lähes 6 vuotta (12.4.2007 U18-MM-kisojen yhteydessä) sitten:

... mikäli joukkueen sisällä on suuria tasoeroja, niin valmentaja voi (ja monessa tapauksessa hänen pitäisikin!) jakaa joukkue harjoituksissa eri ryhmiin taitojen mukaan. Nuori Suomi ei myöskään millään tavalla estä seuraa järjestämästä ylimääräisiä harjoitusvuoroja kehittyneemmille junioreille. Olen ymmärtänyt, että ainakin mm. TPS.ssä ja Ilveksessä? on ollut käytössä tällaiset ns. "taitojäät". Eli EI, Nuori Suomi ei määrää tasapuolistamaan eri tasoisia junioreita mitä tulee harjoittelumäärään ja -laatuun.

Tiedän myös muita pienempiä seuroja, jotka jo tuolloin omalla kustannuksellaan järjestivät ylimääräisiä jäitä halukkaille.
Mikäli jotkin seurat eivät resurssien tai jäävuorojen niukkuuden takia pystyneet/halunneet/eivät nähneet tarpeelliseksi järjestää talent-jäitä niin syyttävän sormen pitäisi osoittaa seurojen vastuuhenkilöihin, ei Nuori Suomeen.


Kun Ruotsissa ei ollut Nuori Ruotsia, eikä Venäjällä Nuori Venäjää ei niiden tarvinnut mitään sääntöjä kiertää järjestämällä "omia pelejä"...
Kertoisitko, Johtava, mitkä olivat ne keinot ja muutokset, joilla Ruotsi sai oman junnukelkkansa käännettyä? Täällä on useaan kertaan toitotettu, että "Ruotsi teki aikoinaan tarvittavat muutokset ja on siksi junnukiekon huipulla". Jos kerran Nuorta Ruotsia ei ollut olemassa (taklausrajoitukset Ruotsissakin taisi joskus olla, eikös SJL apinoinut ne aikoinaan sieltä?) niin ilmeisesti näitä merkittäviä muutoksia tehtiin Svenska Ishockeyförbundetin ohjeisiin, sääntöhin, määräyksiin, sarjoihin tms.?

Miten on, Johtava, voiko erona olla, että
- Ruotsissa yhdessätuumin myönnettiin, että esim. valmentajakoulutuksessa, pelitavan opetuksessa, väärissä painotuksissa pelaajatyyppien suhteen, sarjajärjestelmissä jne., ts. Ruotsin liiton omassa toiminnassa on korjaamista. Tämän jälkeen vedettiin uudet suuntaviivat eikä jääty itkemään ja valittamaan menneestä, kun taas
- Suomessa etsitään ihmeellisiä tekosyitä milloin mistäkin - kuka Nuori Suomesta, kuka pienikokoisista pelaajista, kuka maalintekijöiden puutteesta - sen sijaan, että käärittäisiin hihat, laaditaan uudet tavoitteet ja toimintamallit niiden saavuttamiseksi jonka jälkeen pulinat pois! ja raakaa työtä niin jääntasolla kuin kabineteissa.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Rakenteen vai jonkun myöhäisherännäisen ehdoilla

Oletko oikeasti sitä mieltä, että lahjakkaimmat voidaan seuloa porukasta jo reilusti alle kymmenvuotiaana?

Tämä on hyvä ja tärkeä kysymys.

Tuo "lahjakkuus" ymmärretään Suomessa usein väärin. Että se olisi ikään kuin jokin piilevä ominaisuus, jota pitää suorastaan rapsutella ja hipsutella ja maanitella esiin.

Kun 20 taitoluistelijaa tulee jäälle valintatilanteeseen - tai itse asiassahan kaikki aivan lapsuusajan jäät ovat valintatilanteita - valmentajat katsovat hyvin yksinkertaisesti sitä, ketkä ovat nyt parhaita luistelemaan. Siitä sitten valitaan 5 kilparyhmään, 5 haastajiin ja 10 voi jatkaa harrastelua. Sen tähden, että noissa 10:ssä sattuisi olemaan jokin piilevä kyky, koko järjestelemää ei voi rukata sen yhden mahdollisen kyvyn takia niin, ettei jakoa tehtäisi jo 7-vuotiaissa. Viiden parhaan ja viiden seuraavaksi parhaan harjoittelemisen laadusta ei voida tinkiä sen takia, että jäädään odottelemaan jonkun myöhäisherännäisen putkahtamista.

Eli jääkiekkovalmentajaltakaan ei vaadita mitään ennustajan kykyjä. Sen kuin vain valitaan sillä hetkellä parhaat. Se on perusresepti valintoihin, ja se riittää. Sitten on parempia valmentajia ja huonompia valmentajia, joilla on jonkinlaista kykyä tai ei ole kykyä miettiä erinlaisia kompensaatiota luistelukyvyn, pelitekniikan, pelitaidon ja luonteen kesken.

Mutta tämä on tajuttava: koko järjestelmää ei voi virittää myöhäishernnäisten toivossa; jos niin tehdään, ajaudutaan puolivillaisten kompromissien tielle, jossa kärsii useat. On parempi ottaa se riski, että se jokin mystinen piilolahjakkuus jää putkahtamatta.

Johtava
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Tulkintasi on väärä

Oikaisu ylläolevaan: Nuori Suomi ei ole kieltänyt järjestämästä erillisiä taito/talent -jäitä. Mm. tästä aiheesta keskusteltiin siffan kanssa jo lähes 6 vuotta (12.4.2007 U18-MM-kisojen yhteydessä) sitten:

Tuntemieni valmennuspäällikköjen tulkinta ja muistikuva on toinen.

Johtava
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Nämä kysymykset sinun tulee esittää HPK:n juniorijääkiekkoilusta vastaaville henkilöille, en minä voi heidän puolestaan vastata.
Ihmettelen vain, että vuosien vaikuttamisenkaan jälkeen sinun näkokulmaasi ei ole omassa seurassasikaan huomioitu, mutta ehkäpä siellä osataan nähdä mediastrategioiden taakse.

Mitä sinä, msg, olet mieltä Nuori Suomi -järjestöstä. Tarvitaanko järjestöä mielestäsi urheiluseurojen yhteyteen? Jos tarvitaan, niin miksi? Jos ei tarvita, niin miksi?
Sopiiko, että unohdetaan vihasi kohteet Kalervo ja Eero, kun kumpikaan ei liene Nuori Suomessa duunissa?

Jos lähdetään vähän kauempaa liikkeelle, niin suomalaiset urheilu- ja liikuntaseurat ovat juuri sellaisia kuin niiden toiminnassa mukana olevat henkilöt haluavat seuransa olevan. Oikeasti taitaa olla niin, että valta seuroissa on niissä harvoissa käsissä, jotka haluavat uhrata vapaa-aikaansa seuratoimintaan saamatta mitään rahallista korvausta. Aika monessa seurassa pääsee varmaan hallitukseen asti, jos vain haluaa. Ja seuran hallitus sitten linjaa mitä seura haluaa olla. Joku haluaa olla puhdasoppinen urheiluseura ja joku toinen taas yhdistää kilpailullisuuden ja liikunallisuuden ja kolmas sitten vain liikuttaa.
Moni seura tuntuu haluavan olla jotain muutakin kuin pelkkä puhdasoppinen urheiluseura. Esimerkkinä vaikkapa juuri HPK juniorit.

Ja jatketaan sitten Nuori Suomeen
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin Nuori Suomi -sinetin saadakseen pitää täyttää tietynlaiset laadulliset kriteerit. Kyseessä on siis eräänlainen auditointi, joka takaa toiminnalle tietyn laadun. Se arvostaako joku näitä mittareita on kunkin oma valinta ja sinun mediastrategisen kantasihan me tiedämme.
Myönnän, että puhdasoppinen urheiluseura ei varmasti tarvitse ketään eikä mitään, mutta monta prosenttia suomalaisista seuroista on näitä puhdasoppisia? Mutta kuten sanottua, jos seura haluaa olla jotain muuta, niin miksi se ei mittauttaisi toimintaansa suhteessa Nuori Suomen periaatteisiin?

Tämä on muutama lainaus erään sinettiseuran sivuilta:

Pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta

Sinettiseuralta odotetaan, että se pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta. Seuran toiminnan on oltava kasvatuksellista. XXX on avoin seura, johon voi kuka tahansa tulla mukaan.

Haluamme, että myös jatkossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus olla mukana seuramme toiminnassa. Toiminnan on oltava tasavertaista ja turvallista. Jokaisella on oltava oikeus olla mukana taustastaan riippumatta.


Tämä voisi varmaan lukea myös HPK junnujenkin sivuilla? Kuullostaa näin isän näkökulmasta luettuna hyviltä asioilta.
Tämä seura siis haluaa olla sellainen alueensa seura, joka tarjoaa kaikille omille kyvyilleen ja haluilleen sopivan mahdollisuuden harrastaa.
Estääkö tämä Sinetti sitten laadukkaat harjoitukset, tasojoukkueet, pelaamisen ikäistään vanhemmissa, talenttitreenit ja kilpailullisuuden? Voin kertoa, että ei estä., mutta kyllähän sinä sen tiesitkin.

Ja sitten vielä, että pääsemme kanssasi samalle sivulle, mikä sinun suhteesi on tähän mennessä pelaajana tai valmentajana tai seurajohtajana tai toimihenkilönä tai isänä/äitinä Nuori Suomi -järjestöön?

Sinun kanssasi en pääse samalle sivulle enkä todella edes halua olla sillä samalla sivulla kuin sinun mediastrategiasi.

Minä olen kahden eri joukkueurheilulajiaa harrastavan alakouluikäisen lapsen isä. Toinen pelaa sinettiseurassa ja toinen ei. Ja itse asiassa sinettiseurassa moni asia todella on laadukkaammin hoidettu kuin tässä ei sinettiseurassa. Sinettiseura toimii ammattimaisemmin ja se esimerkiksi panostaa valmentajien koulutukseen ja valintaan paljon enemmän kuin tämä toinen seura. Isän näkökulmasta katsottuna voin siis sanoa, että sinettiseuran toiminta on laadukasta.
Enkä tässä sano, että toisessa olisi hoidettu asiat huonosti. Ja itseäänähän sitä vielä vähän moittisi, kun olen yhden ikäkausijoukkueen Joukkueenjohtaja tässä ei sinettiseurassa. Valmentajaksi en itseäni missään tapauksessa kutsu, vaikka olenkin vähäisen auttavan käteni tarjonnut myös valmennukselle.
Peluutuksiin en ota muuta kantaa kuin sen, että jokaiselle tarjotaan lähtökohtaisesti yhtäläiset pelimahdollisuudet. Jos sitten joku jättää mahdollisuuden käyttämättä, niin se on oma valinta. Ja sen voin taata, että meidän jengissä kukaan poika tai vanhempi ei ole valittanut, ettei ole päässyt pelaamaan vaikka meillä poikia onkin sangen runsaasti mukana joukkueen toiminnassa. Ei kukaan ole meille tullut kertomaan kuinka monta tapahtumaa tai matsia saamme viikossa järjestää eikä ole käsittääkseni tässä NS-seurassakaan mitään tällaisia asioita linjattu.

Ja jos sinun johonkin pitäisi voida vaikuttaa, niin se minä ja me muut lasten vanhemmat joita ilman ei tule yhtään 1. kierroksen varausta vaikka liitossa seistäisiin päällään ja poltettaisiin Nuori Suomi -sinettejä. Mutta tämä ei taida mahtua mediastrategiaan, kun tätä vanhemmuutta ei voi sillä tavalla kivasti henkilöidä ja kärjistää?

Minä siis olen se, joka kuljettaa, kustantaa ja kannustaa ja vielä hoitelee vapaaehtoisena yhden jengin joukkueenjohtajan hommat, hoitekee kahden jengin toimitsijavuoroja, pullia ja kaikki muitakin hommia mitä ilman nämä seurat eivät yksinkertaisesti pyörisi.

Eli yhteenvetona:
Puhdasoppinen urheiluseura ei tarvitse Nuori Suomea yhtään mihinkään eikä puhdasoppisen urheiluseuran pitäisi vähäkään välittää niistä arvoista, jotka juuri Nuori Suomelle ovat tärkeitä.
 

Colisee Pepsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Habs, CCCP
Toisella tulkinta, toisella tieto

Tulkintasi on väärä.

Tuntemieni valmennuspäällikköjen tulkinta ja muistikuva on toinen.

Johtava

Korjataan edelliseen, minulla ei ole väärää tulkintaa vaan minulla on oikea ja todelliseen jäähallielämään perustuva tieto! T: Nimim. "Been there, done that"

Sen sijaan, tuntemasi valmennuspäälliköt joko
- muistavat väärin,
- ovat tulkinneet väärin tai
- pahimmassa tapauksessa, ovat todellisia vässyköitä

mikäli eivät ole "uskaltaneet" järjestää talent-jäitä sillä verukkeella, että Eero Lehti ne olisi kieltänyt!

Toisaalta, tämä auttaa paremmin ymmärtämään suhtautumistasi Nuoreen Suomeen, mikäli oikeasti uskot esim. yllämainitun taito-jäiden puuttumisen johtuneen Nuori Suomesta.
 

msg

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sopimustekninen verovelka
Sen verran vielä palaan tuohon samalla sivulla olemiseen, että nimimerkki P.Sihvonenkin voisi kertoa, että keskusteleeko täällä mediapersoona Johtava vai se toinen Petteri Sihvonen, joka siis käsittääkseni on junnupelaajan isä kuten meistä moni muukin.
Olisi nimittäin kiva tietää onko tässä oikeasti keskustelemassa asiasta vai osa jotain mediastrategiaa. Onko nimimerkki P.Sihvosen mielipide tässä ketjussa kiekkojunnun isän mielipide vai Johtavan mielipide. Minun mielipiteeni on se maksavan isän mielipide, jos se ei ole tullut selväksi. Ja jos vastapuolena on palkkaa tästäkin nauttiva mediapersoona mediastrategioineen, niin emme todellakaan voi koskaan päästä samalle sivulle.
 

PJx

Jäsen
Sen tähden, että noissa 10:ssä sattuisi olemaan jokin piilevä kyky, koko järjestelemää ei voi rukata sen yhden mahdollisen kyvyn takia niin, ettei jakoa tehtäisi jo 7-vuotiaissa. Viiden parhaan ja viiden seuraavaksi parhaan harjoittelemisen laadusta ei voida tinkiä sen takia, että jäädään odottelemaan jonkun myöhäisherännäisen putkahtamista.
Tämä lienee se keskeinen periaate, josta ei olisi varaa tinkiä. Tämän johtava on tiivistänyt mielestäni hyvin.

Jos urheilussa muussa hyvin kilpaillussa tekemisessä haluaa menestyä, ei lahjakkuuksien puhkeamisia voi jäädä odottelemaan. Jos jäädään, niin kenelläkään ei ole loppupeleissä kivaa. Ei urheilussa, ei klassisessa musiikissa, ei baletissa ei missään, missä menestysmahdollisuudet vaativat järjettömän määrän "toistoja".

On väärä lähestymistapa tuijottaa brutto-harrastajamääriä. Pitäisi katsoa, paljonko poikia on päässyt sille tielle, josta on toivoa edetä ammattiin (käytännössä osapuilleen matkalla SM-putkeen).

On aivan järjetöntä yrittää yhdistää "hyötyliikuntaa" ja tavoitteellista urheilua. Siinä touhussa ei ole kuin häviäjiä, paitsi toki jokunen järjestöjyrä. Kumpikaan osapuoli ei tällaisessa liitossa saa sitä, mitä se eniten tarvitsi. Olisi parempi myöntää, kun kunnollista yhteistä nimittäjää ei ole, niin paha on naittaa riitaisi pukareita väkisin yhteen.

Jos kiekosta puhutaan, niin kun joskus 90-luvun loppupuoliskolla katselin poikien reenamista, niin olihan se jo silloin selvää, ettei siitä seuraa mitään hyvää (no NHL-varauksia yllättäen kuitenkin). Vaatimustaso ei ollut lähelläkään riittävää. Tuosta mielipiteestä ei ole tarvinnut tinkiä. Ei ainakaan sitä, mitä olin nähnyt oikeassa tavoitteellisessa urheilussa.

Syytin tilanteesta hyvin pitkään lähinnä uusia jäähalleja, sillä seinien lisäksi olisi tarvittu lisää valmennusresursseja vaatimustason pitämiseksi riittävänä. En kyllä myöskään ymmärtänyt yhtään järjestelmää, jossa vanhemmissa ikäluokissa pelaavia suorastaan "rangaistiin". Ei aavistusta, mikä on laskettava peruutuspeilistä katsoen NS:n piikkiin ja mikä menee osaamattomuuden piikkiin. Joka tapauksessa meni aika lailla huolella vihkoon. Toki ymmärrän, että sekin harharetki oli tehtävä, että totuus paljastuisi. Sitä en ymmärrä, että korjausliike viipyi...

Väittäisin, että paljon olisi vielä tekemättä ja ihan ensimmäisenä käsittelyyn pitäisi ottaa A:n SM: junnuputken ankkuri. Se tasoa pitäisi nostaa keinolla millä hyvänsä. Helpoimpana vaihtoehtona näkisin ikärajan korottamisen vuodella. Sillä olisi epäilemättä myös suora BSM ja CSM tasoa nostava vaikutus. Sen lisäksi pelien panoksia pitäisi nostaa, esimerkiksi pistämällä sarja jossain kohtaa kautta kahteen osaan.

Mutta ei näitä asioita tällä palstalla ratkota, joten se siitä. Sitä saa mitä tilaa. Niin kauan kuin jonkun Slovenian palloilukulttuuriin ei pystytä vastaamaan, ei kannata inistä pienestä väestöpohjasta...
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Kerro muutama esimerkki

Korjataan edelliseen, minulla ei ole väärää tulkintaa vaan minulla on oikea ja todelliseen jäähallielämään perustuva tieto! T: Nimim. "Been there, done that"

No ilmaise itseäsi täsmällisesti. Ota muutama esimerkki siitä, missä esimerkiksi oli talentti-jäitä 1995-2008 ja ketkä niitä vetivät ja minkä ikäisille pelaajille.

Johtava
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Jokin tässä ei täsmää...

Sen verran vielä palaan tuohon samalla sivulla olemiseen, että nimimerkki P.Sihvonenkin voisi kertoa, että keskusteleeko täällä mediapersoona Johtava vai se toinen Petteri Sihvonen, joka siis käsittääkseni on junnupelaajan isä kuten meistä moni muukin.
Olisi nimittäin kiva tietää onko tässä oikeasti keskustelemassa asiasta vai osa jotain mediastrategiaa. Onko nimimerkki P.Sihvosen mielipide tässä ketjussa kiekkojunnun isän mielipide vai Johtavan mielipide. Minun mielipiteeni on se maksavan isän mielipide, jos se ei ole tullut selväksi. Ja jos vastapuolena on palkkaa tästäkin nauttiva mediapersoona mediastrategioineen, niin emme todellakaan voi koskaan päästä samalle sivulle.

Keskustelen tässä ketjussa entisenä junioripelaajana, entisenä senioripelaajana, entisenä seniorivalmentajana, juniorivalmentajana ja jääkiekkoa pelaavan pojan isänä.

Siihen nähden, että olen todella kokenut lähes kaiken jääkiekkoilussa ennen Nuori Suomi -vaikutusta, kokenut paljon Nuori Suomi -vaikutuksen aikana, ja kiitos jääkiekkojumalten nähnyt myös tämän nykyisen Nuori Suomi -vaikutuksen hiipumisen, täällä on nimimerkkejä, jotka ovat täysin eri mieltä Nuori Suomi -vaikutuksesta, se mietityttää.

Olen tässä nyt haistellut ja maistellut niitä nimimerkkejä, jotka ovat voimakkaimmin omia kantojani vastaan. Niille on tyypillistä se, että omaa peliuraa ei juuri ole, ei ole myöskään valmentajauraa eikä oma jälkikasvu ole yltänyt kovin pitkälle jääkiekkoilussa. Mitä tästä pitäisi päätellä?

Kun olin 2000 ammattivalmentajatutkinnolla ja meitä oli sellaiset 20 aika nimekästä jääkiekkoihmistä siellä Kyösti Lampisen johtamalla kurssilla, ei käytännössä yksikään, siis ei yksikään, pitänyt Nuori Suomi -touhua hyvänä suomalaiselle jääkiekkoilulle. (Voin jossain kohtaa laittaa tähän kaikkien osallistujien nimet siltä AmVT10:ltä.)

Eli onhan tässä nyt jokin kumma homma, joka ei täsmää. Alan miehet ovat yhtä mieltä, sitten jotkut vähemmän alan miehet ovat toista mieltä.

Aivan kuin minä mestaroisin ammattimuusikkoja, soittajia ja kapelimestareita vastaan jossain musiikkikeskustelupalstalla vain sen perusteella, että tyttäreni soittaa viulua.

Johtava
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Mutta tämä on tajuttava: koko järjestelmää ei voi virittää myöhäishernnäisten toivossa; jos niin tehdään, ajaudutaan puolivillaisten kompromissien tielle, jossa kärsii useat. On parempi ottaa se riski, että se jokin mystinen piilolahjakkuus jää putkahtamatta.

Johtava

Pointtini oli, että ei ole kysymys muutamasta piilolahjakkuudesta, vaan yksinkertaisesti siitä, että harjoitusmäärien tasaantuessa pelaajien paremmuusjärjestys muuttuu hyvinkin paljon vielä F- juniori-iässä.

Ei minulla ole juuri NS- touhua kohtaan mitään erityissympatioita. Minusta on vain järkevää taata aluksi kaikille mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen valmennukseen, ja aloittaa lahjakkuuksien erottelu vasta, kun harjoitusmäärät ovat pääosin tasaantuneet. Lisäksi sinettiseuralaisen isänä olen nähnyt, etteivät laadukas valmennus, kilpailullisuus ja tavoitteellisuus, määrällisesti riittävä harjoittelu tai tasopelit ole sinettiseuroissakaan mahdottomuus. Tasoryhmiinkin tullaan siirtymään jo alle 12- vuotiaina. Tasaisesta peluutuksesta huolimatta jokainen saa kyllä riittämiin peliaikaa, eikä KUKAAN ole valittanut siitä. Järkevän kokoisilla peliryhmillä tuo ei ole mikään ongelma. Itsekään en kauheasti pidä esimerkiksi siitä, että vaihtosummeri voi soida vaikka kesken läpiajon, mutta toisaalta samoilla säännöillä ottelut pelataan silloinkin, kun sinettiseura ei ole järjestävänä osapuolena. Mitään kolmen tapahtuman sääntöä en käytännön toiminnassa tunnista. Keskimäärin tapahtumia on ollut F- ikäluokassa 4-5 viikossa.
 

P.Sihvonen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ei ole. Antaa urheilun näyttää, kuka kulloinkin on
Eri asia

Porissa oli 90-luvulla ainakin Risto Tuomen vetämiä puolustajaharjoituksia.

Tuo on eri asia.

Talent-ajattelussa on kyse siitä, että 10-14-vuotiaiden lahjakkaimmille pojille järjestetään ylimääräistä harjoittelua seuran kustannuksella eli käytännössä myös niiden vanhempien kukkarosta, joiden omat lapset eivät pääse talent-jäille.

Tällaiseen talent-hommaan en törmännyt säännöllisesti 1995-2008, kun Nuori Suomen tuhovaikutus oli pahimmillaan. Aika monella paikkakunnalla olen tuolloin vaikuttanut, kuten myös veljeni, eikä sellaista talent-hommaa merkittävissä määrin ollut missään... Ehkä se oli sen Nuori Suomi -ajattelun vastaista, että jokainen vanhempi eli "asiakas" saa lapselleen saman määrän harjoittelua samalla euromäärällä.

Johtava
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Eli onhan tässä nyt jokin kumma homma, joka ei täsmää. Alan miehet ovat yhtä mieltä, sitten jotkut vähemmän alan miehet ovat toista mieltä.

Aivan kuin minä mestaroisin ammattimuusikkoja, soittajia ja kapelimestareita vastaan jossain musiikkikeskustelupalstalla vain sen perusteella, että tyttäreni soittaa viulua...

Ei kai kukaan kiellä etteikö Jääkiekkoliiton tulkinta Nuori Suomi -ideologiasta olisi heikko. Enemmänkin kyse on ollut sinun puoleltasi syyllisen etsimisestä ja sitä tässä on sinulle yritetty valonheittimillä osoittaa. Olet itsekin todennut, että Jääkiekkoliitto teki muutoksia tulkintaa vuonna 2009. Miten tällainen muutos olisi mahdollinen, mikäli Nuori Suomi ry määräisi asiasta?

Keskustelupalstoilla jokainen saa mestaroida miten haluaa ja miksi haluaa. Pääosin täällä on jääkiekkofaneja, jotka haluvat mestaroida kaikkea jääkiekkovalmentamisesta WTC-salaliittoon. Ja sitten täällä on yksi Johtava, joka haluaa mestaroida näitä faneja.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Tuo on eri asia.

Talent-ajattelussa on kyse siitä, että 10-14-vuotiaiden lahjakkaimmille pojille järjestetään ylimääräistä harjoittelua seuran kustannuksella eli käytännössä myös niiden vanhempien kukkarosta, joiden omat lapset eivät pääse talent-jäille...

Miten niin on eri asia?? Ässät halusivat kehittää puolustajien pelaamista ja heille järjestettiin omat jäävuorot ja valmentajana toimi Risto Tuomi. Ja kaikki tämä Ässien kustannuksella.
 
Suosikkijoukkue
Kalpa
Ja samalla tehtiin muutoksia niihin taklaus- ja lämärikieltomääräyksiin, joilla oli aiemmin houkuteltu mukaan irvokkaalla tavalla lisäharrastajia naamiomalla jääkiekko muuksi kuin jääkiekoksi.

Maailmalla mennään jossain asioissa kummallisesti eri suuntaan kuin Suomessa. Pohjois-Amerikassa tuntuu olevan nosteessa junioreiden non-contact hockey. Siellä ollaan huolissaan lasten saamista aivotärähdyksistä. USA:n U-20 maailmanmestareissa oli muuten yksi pelaaja joka tuli tämmöisestä taklauskieltoliigasta. Ajat todellakin muuttuvat kun kovan pelaamisen Mekassa viritellään tämmöisiä liigoja. Toki siellä tulevat aina olemaan enemmistönä taklaukset sallivat kilpasarjat. Thestar.comin kolumni aiheesta: Minor hockey: Lessons from a non-contact league.

Tämän ketjun lukijoiden Kannattaa ehdottomasti katsoa myös South Parkin jakso Sarcastaball (kausi 16, jakso 8). Jotenkin tuli tämä ketju mieleen ja nauratti kovasti itseäni :). Jakson teemana jenkkifutis, aivotärähdykset, junioriurheilu ja kilpaileminen.

Alla aivotärähdyksistä kertova lainaus Thestar.comin hienosta Kanadalaista juniorikiekkoa koskevasta kolumnista Is minor hockey worth it?. Hyvin suppean otannan tukimuksessa 25% junioreista kärsi vähintään yhden aivotärähdksen kauden aikana. Kannattaa ehdottomasti lukea koko kolumni niin selviää aika paljon asioita Kanadalaisen juniorikiekon taustalta.
An article in a the Canadian Medical Association Journal looked at two junior hockey teams and found 17 of the 67 players suffered a concussion during a single season — 25.3 per cent, seven times higher than the rate often reported in the medical literature. Five of the concussed players had a second incident. The inference was that concussions, for all their prominence, continue to be underreported

Muitakin hyvin mielenkiintosia asioita selvisi tuosta kolumnista. Esimerkiksi kuinka paljon Patrick Kanen vanhemmilla kului rahaa pojan junioriuraan (USA:ssa). Paljonkohan summa on Suomessa?
The parents of Patrick Kane, the Chicago Blackhawks star, estimated their investment in his minor-league career, which he spent in the U.S., to be $250,000

Edelleen sama kolumni ja pohdintaan tämän päivän ongelmista Kanadalaisessa juniorikiekossa. Näkisin että hyvin samanlaisia ongelmia on myös Suomessa. Boldaukset omat.
Hockey is still perceived as a blue-collar sport, and that’s where its roots are. But it isn’t anymore. Even the middle class has trouble keeping up with the costs. At the highest level, it has become a rich man’s game. “If you look at the best players in the league,” a Triple-A coach says, “a lot of them are in a high socio-economic bracket. They don’t necessarily have a lot of drive, they’re just incredibly skilled. And they’re afforded the opportunity to have the best instructors, and that is their advantage. Their advantage is that they have money.”

There is also the demographic factor; fewer new Canadians are taking up the sport in earnest. They play house league as a way to culturally adapt, though they rarely pursue it past that level. It is a rite but not a passion.

The warming climate isn’t helping. Shinny, a key development tool in past decades, is partly a victim of global warming and the decline of outdoor skating. The rink nearest me, in Withrow Park, opened on Dec. 1 then closed the next day due to high temperatures and rain. It officially closes Feb. 24. Like 52 other city-run outdoor rinks it has ice that is artificially cooled, but even that can’t always keep up with rising temperatures. There are 20 hours of shinny per week, but at peak weekend times the shinny can be frantic and crowded. I once took my son and counted 61 people and 12 pucks on the ice, a war zone.

But it is in some version of that war zone that creativity is developed. In his book The Game, Ken Dryden writes, “It is in free time that the special player develops, not in the competitive expedience of games, in hour-long practices once a week, in mechanical devotion to packaged, processed, coaching-manual, hockey-school skills.”

It is the lament of one Triple-A coach — the players are all skilled, he says, but they lacked creativity. Unlike Guy Lafleur or Wayne Gretzky, they hadn’t logged thousands of hours playing shinny. Instead they log thousands of hours in minivans; a game can be a three-hour commitment when factoring in commute times and dressing time, but it only yields 10-17 minutes of ice time for the player.

In 1972 we accused the Soviets of being skilled but mechanical. The Canadians, by contrast, had flair, we had heart. Now we are in danger of losing both.
 
Viimeksi muokattu:

siffa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sport, Kärpät, Detroit Red Wings
Koska täällä edelleen sotketaan Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ajanjaksot 1996-2006 ja siitä eteenpäin nykypäivään, lienee syytä kerrata, mitkä olivat Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelman Urheilutoiminnan junioriohjeet ensimmäiselle 10 vuoden jaksolle. Oma kritiikkini on kohdistunut ajanjaksoon 1996-2006, koska sen vaikutus huippujuniorituotantoon on näkynyt viime vuosien heikkona poikien ja nuorten MM-kisamenestyksessä sekä 1986 ja sen jälkeen syntyneiden NHL:ssä pelanneiden suomalaisten pelaajien pienenä määränä.

Vuodet 1996-2006 mentiin mm. seuraavilla määräyksillä ja ohjeistuksilla:

*Joukkueiden muodostaminen: Ikäluokissa (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja. Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat. Seuran puolesta kysymyksiin ottaa tarvittaessa kantaa valmennuspäällikkö.
Ikäluokissa (C,B) seura muodostaa niin monta vähintään neljän kentällisen ja 2-3:n maalivahdin joukkuetta (n. 23-25 pelaajaa) kuin mihin seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus. Jos pelikaudella syntyy esim. kaksi C2-juniorijoukkuetta, tavoitteellisimmat ja taidollisesti pisimmälle kehittyneet harjoittelevat ja pelaavat toisessa joukkueessa ja vähemmän tavoitteita omaavat, sekä taidollisesti ei niin pitkälle kehittyneet toisessa. Eri joukkueisiin sijoittamisen suorittavat joukkueiden nimetyt vastuuvalmentajat yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa.

*Ohjaustoiminta ikäluokissa (F,E,D): Ohjaajat pyrkivät auttamaan joukkueisiin pelikauden mittaan mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti. Toimintavuoden aikana F-E -juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. D-junioreissa joukkueilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia.

*Valmennustoiminta ikäluokissa (C,B): C-junioreista ylöspäin kyvykkäimmät valmentajat (vähintään 2 kpl/joukkue) sijoitetaan tavoitteellisempiin joukkueisiin. Mahdollisiin C-B -junioreiden harrastejoukkueisiin seura takaa vähintään yhden valmentajan. C- ja B-junioreiden tapahtumamäärä sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen.

Tuossa nyt alkuun ajanjakson 1996-2006 määräyksiä junioritoiminnalle. Jatkan seuraavaksi säännöillä jääharjoittelusta, pelaamisesta ja peluuttamisesta samana ajanjaksona.
 
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Kalpa
Olen tässä nyt haistellut ja maistellut niitä nimimerkkejä, jotka ovat voimakkaimmin omia kantojani vastaan. Niille on tyypillistä se, että omaa peliuraa ei juuri ole, ei ole myöskään valmentajauraa eikä oma jälkikasvu ole yltänyt kovin pitkälle jääkiekkoilussa. Mitä tästä pitäisi päätellä?

Minä taas tiedän yhden nimimerkin joka on seisoo täydelisesti sinun esittämiesi kantojen takana. Hänellä ei kuulemma ole peliuraa, ei valmentajauraa ja lisäksi hän taitaa olla sinun lähisukulainen. Mitä tästä pitäisi päätellä?

Kaikilla meillä on erilainen kokemuspinta Nuori Suomeen.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Eli onhan tässä nyt jokin kumma homma, joka ei täsmää. Alan miehet ovat yhtä mieltä, sitten jotkut vähemmän alan miehet ovat toista mieltä.

Aivan kuin minä mestaroisin ammattimuusikkoja, soittajia ja kapelimestareita vastaan jossain musiikkikeskustelupalstalla vain sen perusteella, että tyttäreni soittaa viulua.

Johtava

Maa kutsuu.

Alan miehet ovat Suomessa pilanneet enemmän jääkiekkolahjakkuuksia kuin kaiketi missään muualla. No, amatöörituomarit tekevät hekin tällä saralla myyräntyötä parhaan kykynsä mukaan lisäämällä kahvausta suomalaiseen jääkiekkoon, mutta eivät hekään nyt sentään onnistu pilaamaan lahjakkuuksia samassa suhteessa kuin mainitsemasi alan miehet.

Suomalaisen juniorivalmennuksen suurin paradoksi on siinä, että se tukahduttaa kapean kärjen kehityksen kansainväliseksi tähdeksi viimeistään Nuorten SM-liigassa, Mestiksessä tai SM-liigassa. Usein jo näitä ennen. NHL:ssä on jo osittain sellainen tilanne, että tanskalaiset ja sveitsiläiset pelaavat joukkueissaan kärkenä. Kun Selänne lopettaa, suomalaisia ei niiltä tonteilta löydy Granlundia ja Filppulaa huomioimatta. Meidän kärki tuhotaan pain vastoin kuin Tanskassa, Sveitsissä, Ruotsissa, Venäjällä, Tsekissä, USA:ssa tai Kanadassa.

Ja tästä alan miehet yhdessä alan tuomareiden ja suomalaisten jääkiekkovalmentajien sekä Jääkiekkoliiton kanssa kantavat vastuun. Tosin eihän sieltä yhtään vastuunkantajaa löydy. Menette joukolla Nuoren Suomen taakse piiloon. Sen tuhovaikutuksia ei kukaan ulkopuolinenkaan kiistä. Mutta se ei ole tuhonnut eri ikäluokkien kärkeen nousseita huippuja kuten te olette tehneet. Ja epäonnistunut valmennus on tärkein syy sille, että Suomesta ei ole noussut game breakereita kansainväliselle huipulle. Parhaillaankin Helminen ja Soppa pilaavat muutamia ikäluokkansa lahjakkaimpia nuoria. Sama meno löytyy myös kurssit käyneiden joukosta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös