Nuori Suomi ry

[Salama15]

No JKL:n alaisia sarjojahan me pelattiin F, E ja D-junnuissa ne hihanauhat kädessä. Tuomari vihelsi minuutin vai oliko se nyt puolentoista välein vaihdon merkiksi. Faktaksi en voi tätä sanoa, mutta vaikea olisi uskoa etteikö sitä olisi JKL:n junnusääntökirjaan painettu. Pelaajat sijoitettiin ketjuihin taitotason mukaan niin että parhaat pelasivat parhaita vastaan ja huonoimmat huonoimpia vastaan. Kiekossa oli reikä keskellä. Vittu mitä paskaa :D

No edelleenhän nuo minuutin vaihdot toimivat ja kentällisittäin vaihtaen mennään, mutta esim. siinä NS-seurassa jossa minä viimeksi vaikutin pelattiin kahdella kentällisellä ja kahdella joukkueella eri tasoisia jengejä vastaan kahdessa eri sarjassa... Onneksi tuo reikäkiekko on hävinnyt ;-)

 

[fat of the land]

Keskustelu tietysti hyytyi, kun Johtava kärsii mainostamisesta saatua pelikieltoaan raivosta mylvien. Tosin keskusteluhan kiertää kuten sanottua aika monennetta kertaa kehää, joten tuskin tästä valmista saadaan.

Katselin tuota nuoren suomen sinettiseurojen listaa ja pohdin, että onko osa liigaseuroista jättäytynyt jo pois ns-touhuista vai onko liigaorganisaatio edelleen niin tiukasti kiinni koko muussa seurassa, ettei ole voitu saada sinettiä tms. Eli onko nyt mukana olevat joukkueet olleet jo pitempään mukana ns-sinettiseurana ja missä vaiheessa ollaan mukana.

Eli tällä hetkellä on mukana:
HPK juniorit, Ilves juniorit,Juniori-KalPa, JYPHT Juniorit, Oulun Kärpät 46, Porin Ässät, Rauman Lukko, Saimaan Pallo Lappeenranta, Tappara Jääkiekko, TPS Juniorijääkiekko. Lisäksi löytyy Pelicans 2000 (ja Kiekkoreipas), sekä Espoon Palloseura EPS, joka on osa Bluesin junnutoimintaa.

Eli täysin ulkopuolella tällä laskutavalla on tadaa: HIFK ja Jokerit, sitten tietysti se osa Bluesia joka ei ole EPS:n toimintaa.

Eli jos on niin, että NS on kiekkoilun syöpä. Niin vain ja ainoastaan näistä seuroista on tullut laadukkaita pelaajia näinä syövän runtelemina vuosina. Jotenkin en nyt vain näe tuota ihan niinkään.

 

[marakatti]

Taisin pahasti myöhästyä tästä Ormon lausuntoa koskevasta keskustelusta, mutta...

Ormo puhui ohjelmassa uinnista. Hän puhui Lontoon olympiakisojen nuorista amerikkalaisista, kiinalaisista ja liettualaisesta olympiavoittajista, jotka ovat aloittaneet systemaattisen uintiharjoittelun 3-4 vuotiaina. Lontoon olympiakisoissa uineet suomalaiset uimarit ovat antaneet Ormon mukaan 10 vuoden harjoitteluedun näille nuorille olympiavoittajille. Tätä harjoitteluetua ei saada enää Ormon mukaan mitenkään kiinni.

Voisiko Ormo tarkoittaa tällä lausunnolla sitä, että yleen kestävyyslajien huipulle tähtäävässä harjoittelussa on kymmeenen vuoden sääntö, siis että pitää harjoitella kymmenen vuotta, että voi oikeasti harjoittelun. Siis vasta sitten elimistö kestää sen oikeasti kovan harjoittelun. Näin olen siis ymmärtänyt vuosien varrella luettuani lähinnä hiihto- ja yleisurheilujuttuja lehdistä yms. Omaa kokemusta ei ole.

No, kuitenkin. Ormoahan haastateltiin ennen O-kisoja ilmestyneessä Urheilulehdessä, jossa han aika kovin sanoin arvosteli sitä, että nykyään suomalaisessa uinnissa harjoittelu on pelkästään nopeuteen keskittyvää, kestävyyden unohtaen. Hän itse on sitä mieltä, että lyhinkin uintimatka (50 metrin vapaauinti) on ajallisesti niin pitkä suoritus, että sitä pitäisi harjoitella kestävyysurheiluna. Puhumattakaan pidemmistä matkoista.

Eli siis kun suomalaiset uimarit eivät lapsesta saakka - tai siis ei missään vaihessa - totuta itseään kestävyyssuoriuksiin niin siitä nopeudesta ei ole hyötyä kun ei itsekään kestä sitä koko matkaa.

 

[siffa]

Voisiko Ormo tarkoittaa tällä lausunnolla sitä, että yleen kestävyyslajien huipulle tähtäävässä harjoittelussa on kymmeenen vuoden sääntö, siis että pitää harjoitella kymmenen vuotta, että voi oikeasti harjoittelun. Siis vasta sitten elimistö kestää sen oikeasti kovan harjoittelun. Näin olen siis ymmärtänyt vuosien varrella luettuani lähinnä hiihto- ja yleisurheilujuttuja lehdistä yms. Omaa kokemusta ei ole.

No, kuitenkin. Ormoahan haastateltiin ennen O-kisoja ilmestyneessä Urheilulehdessä, jossa han aika kovin sanoin arvosteli sitä, että nykyään suomalaisessa uinnissa harjoittelu on pelkästään nopeuteen keskittyvää, kestävyyden unohtaen. Hän itse on sitä mieltä, että lyhinkin uintimatka (50 metrin vapaauinti) on ajallisesti niin pitkä suoritus, että sitä pitäisi harjoitella kestävyysurheiluna. Puhumattakaan pidemmistä matkoista.

Eli siis kun suomalaiset uimarit eivät lapsesta saakka - tai siis ei missään vaihessa - totuta itseään kestävyyssuoriuksiin niin siitä nopeudesta ei ole hyötyä kun ei itsekään kestä sitä koko matkaa.

Näihin kaikkiin kohtiin on helppo yhtyä ja uskon Ormon tarkoittaneen tärkeässä Radio Suomen puheenvuorossa juuri noita asioita. Ippe Natunen, uinnin valmennuspäällikkö, vastaa tämän päivän Urheilulehdessä "AVOIN KIRJE Jari Kupilalle" Kupilan kovaan kritiikkiin Urheilulehdessä ennen olympiakisoja suomalaista nykyuintia kohtaan. Natunen väittää ymmärtävänsä täysin sen, että uimarin on harjoiteltava paljon päästäkseen huipulle. Natunen sanoo tietävänsä tarkasti ne kilometrit, joihin on päästävä, kun edetään huipulle. On uitava, jotta voi uida. Tiiliskiveä ei voi latoa tyhjän päälle, alla on oltava toinen kivi. Natunen kertoo, että he ovat korjanneet harjoittelussa 2000-luvun alun tehoharjoitteluvillityksen kuoppaa, mutta se ottaa aikansa. Suomen uinnin tavoitteena on kulkea nyt tietä, joka vie Suomen Pohjoismaiden parhaaksi uintimaaksi vuonna 2020. Harjoitusmääriä on lisättävä, harjoitus- ja kilpailuasennetta kovennettava ja valmennusosaamista kehitettävä. Tuossa referoituna joitakin Natusen asiallisesta kirjeestä Kupilalle. Ormon puheenvuoron ajoitus meni nappiin ja Natunen tuntuu olevan Ormon kanssa samoilla linjoilla. Molempien kritiikki on kohdistettu Ormon päävalmentaja-ajan jälkeiseen 2000-luvun alun tehoharjoitteluvillityksen kuoppaan.

 

[msg]

Vähän on jäänyt epäselväksi, että mitäs Ippe ja suomalainen uinti voi oppia Liettualta muuta kuin sen, että aloita vasta kun olet seitsemän ja muuta valmennuksen perässä ulkomaille.

 

[siffa]

Alexander Ring kertoo Urheilulehdessä (34/2012 23.8.2012) Esko Seppäsen tekemässä jutussa mm. jalkapallon junioritoiminnasta. Ring on käynyt läpi saksalaisen jalkapallokoulutuksen. Hän on käynyt läpi ohjelman, jossa kaikki tehdään kilpaurheilun ehdoilla. Bayer Leverkusenin junnujoukkue oli Ringin aikana maailman ehdotonta kärkeä. "Olen ihmetellyt aina näitä fair play-touhuja Suomessa. Kaikki pelaa, kaikilla on kivaa. En ymmärrä yhtään tätä ajatusmaailmaa. Saksassa ketjun heikoin lenkki laitetaan jo junnuissa sivuun, ellei hän pärjää mukana. Toimintakulttuuri hioo pelaajista joka päivä parempia, sillä he kilpailevat jokaisessa harjoituksessa toisiaan vastaan. Tämä on rehellistä myös lapsia ja nuoria kohtaan", Ring naulaa.

Siitä Seppänen ei kirjoita, että kuinka monipuolisesti Ring urheili lapsena, ennenkuin valitsi lajikseen jalkapallon. Vai valitsiko Ring ja hänen perheensä Saksassa pojan urheilulajiksi jalkapallon jo hyvin nuorena sen takia, että kilpailu lajissa on maailman kovinta ja taidon hankintaan on käytettävä aikaa paljon jo lapsena. Toivottavasti Seppänen kysyy seuraavalla kerralla tämän olennaisen kysymyksen Ringiltä.

 

[Salama15]

Toivottavasti Seppänen kysyy seuraavalla kerralla tämän olennaisen kysymyksen Ringiltä.

Toivottavasti Seppänen kysyy kaverilta myös mitä tapahtui näille "rehellisellä pelillä" lajin piiristä pois potkituille lapsille / liikkuvatko he edelleen säännöllisesti tai ohjatusti / ovatko omaksuneet urheilullisen elämäntavan / pitävätkö kunnostaan huolta jne.?

Oletko siffa aivan aidosti sitä mieltä, että tuollainen toimintatapa on hyvä? Nimimerkki P. Sihvosen kanssa täällä parjaamasi Nuori Suomi pyrkii juuri siihen, että noille "ei-kilpajoukkue"-tasoisille lapsille löytyisi myös sijaa harrastuksen parissa ja, että he myös oppisivat liikunnallisen ja terveen elämäntyylin!

Kuten ylempänä kirjoitin, ei NS kiellä perustamasta esim. ikäkausijoukkueen sisään Juha Ikosenkin mainitsemia eri tasoisia ryhmiä. Mutta sen toki sivuutit tyylikkäästi, koska tämän toteaminen romutti väitteenne JKL:n roolista Suomen urheilevan nuorison alennustilassa...

 

[Fordél]

Voipi olla, että Saksassa on futiksessa massaa pikkasen eri tavalla kuin Suomessa joten siellä voidaan laittaa heikoimmat lenkit suosiolla pois toiminnasta. Entä onko näille tiputetuille olemassa mahdollisuus pelata futista jossain seuran toisessa jengissä vai miten? Suora vertailu on aina pikkasen ongelmallista ja tietoakaan ei ole aina riittävästi.

Ja eihän siinäkään tietty mitään pahaa ole, että on eri tasoisia jengejä kunhan kaikilla on mahdollista urheilla ja liikkua. Raakasti yksinkertaistettuna jos vaihtoehtona on paljon hyviä huippuja ja paljon drop-outeja tai jonkin verran huippuja eikä drop-outeja niin valitsisin kyllä jälkimmäisen vaihtoehdon. Toki jos hommat hoidetaan hyvin niin voidaan saada molemmista malleista ne hyvät puolet. Kaiken a ja o on kuitenkin saada liikuntaa harrastavia lapsia ja nuoria, jotka pitävät huolta liikkumisestaan läpi elämän.

 

[LaTe_Show]

Saksassa ketjun heikoin lenkki laitetaan jo junnuissa sivuun, ellei hän pärjää mukana.

Samoin Suomessakin jääkiekon osalta: heikoimmat "laitetaan sivuun" pelaamaan eri sarjatasoa, kun taas sieltä voidaan "nostaa ylös" jos on tullut kehitystä.

Toivottavasti Seppänen kysyy seuraavalla kerralla tämän olennaisen kysymyksen Ringiltä.

Kyllä, nimittäin mitä ikäkautta Ring todellisuudessa tarkoitti, kun puhui että "...jo junnuissa sivuun, ellei hän pärjää mukana..." A / B / C / D / E / F-ikäisiä?

 

[Fordél]

Kyllä, nimittäin mitä ikäkautta Ring todellisuudessa tarkoitti, kun puhui että "...jo junnuissa sivuun, ellei hän pärjää mukana..." A / B / C / D / E / F-ikäisiä?

Tämä on aivan olennainen kysymys ja tätäkin lisätietoa tarvittaisiin, jotta noista Ringin jutuista voitaisin saada jotain irti.

 

[siffa]

Tälle päivälle vielä toinen jalkapalloa ja sen junioritoimintaa koskeva lausunto on luettavissa IS:ssa. Antti Muurinen avautuu 6-0 Athletic Bilbaolle kärsityn ottelun jälkeen. Kritiikin kohde ei jää mielestäni epäselväksi:" Tässä on turha selitellä yhtään mitään. Hiljaiseksi vetää, mutta ei ainoastaan tämän tuloksen takia. Kyllä tässä on suuremman keskustelun paikka, että missä suomalainen seurajoukkue menee. Se, miten suomalaiset joukkueet saadaan pelaamaan esimerkiksi Athleticin tasolla, vaatii isoja muutoksia kaikessa toiminnassa. Jos asiat eivät ole kunnossa 8-10 vuotiaiden kohdalla, niin seuraukset tulevat olemaan tämän ottelun kaltaisia".

Mitä sitten Muurinen mahtaa tarkoittaa tuolla sanonnalla, jos asiat eivät ole kunnossa 8-10 vuotiaana, jää täällä spekuloinnin alaiseksi. Ymmärtäisin Muurisen tarkoittavan sitä, että suomalaisen juniorin on oltava taidoiltaan ja kestävyydeltään yhtä hyvä kuin juniorit kilpailijamaissa ovat 8-10 vuotiaina. Suomen juniorijärjestelmä ei ole tuottanut riittävän hyviä pelaajia ikävuosiksi 8-10 Muurisen mukaan, koska hän vaatii suuria muutoksia toimintaan.

Selvitin Wikipediasta Alexander Ringin jalkapalloilijan uraa. Hän aloitti jalkapallon harrastamisen 4-vuotiaana Lannesdorfissa, siirtyi 7-vuotiaana Leverkuseniin, jota hän edusti suurimman osan juniorivuosistaan. Tuo 4-vuoden urheiluharrastuksen alkamisikä tulee vastaan muissakin lajeissa kuin Ormon kommentissa koskien uimareiden aloittamisikää.

Kyse on tässä keskustelussa, jota itse käyn, huippu-urheilusta ja huippujen kehittämisestä normaaleista ihmisistä järjestelmän avulla. Huippu-urheilun merkitys on suuri laajemmalle liikunnan harrastamiselle, mikä kansakunnan mittapuitteissa on valtion, kuntien ja ko. urheilujärjestöjen tehtävää.

 

[Gags]

Mitä sitten Muurinen mahtaa tarkoittaa tuolla sanonnalla, jos asiat eivät ole kunnossa 8-10 vuotiaana, jää täällä spekuloinnin alaiseksi.

Ehkäpä Muurinen tarkoittaa sitä, että jalkapallossa olisi paljon opittavaa jääkiekosta, jossa maailman ehdottomalle huipulle on tuotettu pelaajia joka vuosikymmenellä sitten 80-luvun?

 

[eagle]

Ehkäpä Muurinen tarkoittaa sitä, että jalkapallossa olisi paljon opittavaa jääkiekosta, jossa maailman ehdottomalle huipulle on tuotettu pelaajia joka vuosikymmenellä sitten 80-luvun?

Niin tai keihäänheitosta, jossa myös vuosittain tulee kokoajan aivan maailman huippuja.

Itse en kauheasti lähtis jääkiekko vs jalkapallo asettelusta. Jääkiekosta voisi ottaa toki oppia siinä että rahaa pitäisi saada jalkapalloon paljon enemmän seuroihin ja varsinkin junioritasolle. Nykyisinhän vain muutama seura toimii niin että edes osa valmentajista on ammattilaisia. Jääkiekossa taas käsittääkseni kaikkien liigaseurojen juniorivalmennuksessa ainakin vanhimmat juniorit(A-C) ovat ammattilaisia ja niuorissakin löytyy ammattilaisia.

Yksittäisten huippujen pulpahtaminen ei tosin ole pelkästään järjestelmästä kiinni. Suomiahan on kuitenkin "tuottanut Litmasen tasoisen pelaajan, joka oli parhaimmillaan yksi maailman parhaista pelaajista. Sami Hyypiä oli omalla paikallaan aivan maailman huippuja, Jääskeläinen ja Niemikin hyvin korkealla. Tälläkin hetkellä Roman Eremenko on todellinen maailmanluokan pelaaja.

Näillä yksittäisillä pelaajilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä järjestelmän kanssa, vaan kunnia näistä kuuluu pelaajille itselleen. Aivan samoin kuin jonkun Granlundin tai Selänteen kohdalla jääkiekon puolella.

Muurinen voisi itse kyllä kysäistä että miksi esim. Erkka V Lehtola lähti HJK:sta. Ehkäpä juuri siinä niitä syitä taustalla mikä suomifudiksessa tökkii. Eli vaikka joskus rahaa oliskin, niin sitä ei osata priorisoida kehittääkseen kunnolla jalkapalloa.

Itse olen niin paljon tästä puhunutkin, etten enempää jaksa. Niin moni asia kun on fudiksen puolella metsässä. Tämä siis sen päälle että jo maantieteellisesti lähdetään takamatkalta moniin maihin verrattuna.

 

[siffa]

Kuten ylempänä kirjoitin, ei NS kiellä perustamasta esim. ikäkausijoukkueen sisään Juha Ikosenkin mainitsemia eri tasoisia ryhmiä. Mutta sen toki sivuutit tyylikkäästi, koska tämän toteaminen romutti väitteenne JKL:n roolista Suomen urheilevan nuorison alennustilassa...

Olen odotellut kokemuksia lisää NS-säännöistä vuosilta 1996-n.2005. Noina vuosina JKL:n määräykset ja ohjeet olivat erilaiset, mitä ne ovat olleet sen jälkeen. Olen käynyt tämän läpi jo aiemmin, mutta kertaus on opintojen äiti.

Nuori Suomi-päällikkö Eero Lehti lähetti 2.5.1996 SJL:n mallin jääkiekkoseuroille sisäisiksi pelisäännöiksi. Eero Lehti oli käyttänyt tekstinsä pohjana lahtelaisen Kiekkoreipas ry:n työvaliokunnan vuonna 1995 seuralleen tekemiä sisäisiä pelisääntöjä. Suomen Jääkiekkoliitto teki sitten nettisivuilleen kohtaan Juniorikiekkosäännöt alaotsikoksi SJL:n malli seurojen sisäisiksi pelisäännöiksi:

Urheilutoiminta (vain olennaiset tähän keskusteluun kuuluvat kohdat):

Joukkueiden muodostaminen:.... Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja... Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat.

Kohdassa Ohjaustoiminta sanotaan mm.: Toimintavuoden aikana F-E juniorijoukkueilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. F-E- juniorijoukkueiden kolmesta viikottaisesta yhteisestä tapahtumasta jääharjoituksia saa olla vain kaksi. D-junioreilla voi toimintavuoden aikana olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa. Tapahtuman kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. D-juniorijoukkueiden neljästä yhteisestä viikottaisesta tapahtumasta jääharjoituksia saa olla enintään kolme.

Peluuttaminen: Seura sitoutuu siihen, että lapsia (F,E,D) peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä, että koko pelikauden puitteissa tasapuoisesti. Tasapuolisuus koskee sekä sarja-, että harjoitusotteluita.

Noilla säännöillä mentiin n. 10 vuotta. Sitten ne muutettiin Jääkiekkoliiton toimesta (2005-2006). Olennainen, täällä käytyyn keskusteluun liittyvä, muutos on kirjattu kohtaan E-juniorit: Tässä vaiheessa toiminnassa alkaa monessa seurassa eriyttäminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri taito- ja motivaatiotasolla olevat lapset eriytetään omiin harrastusryhmiinsä.... Alueilla järjestetään sarjatoimintaa nk. "tasosarjoissa". Tasoja voi olla alueista riippuen kahdesta neljään.

Kun kerroit olleesi juniorivalmennuksessa Nuori Suomi-seurassa myös vuosien 1996-2005 aikana, niin eikö teidän seurassa toteutettu Jääkiekkoliiton laatimia ja ohjeistamia Nuori Suomi-sääntöjä? Itse seurasin junioritoimintaan Kouvolassa nuo vuodet ja minulle jäi sellainen kuva ja käsitys, että KooKoon juniorijoukkueissa Nuori Suomi-sääntöjä toteutettiin prikulleen niinkuin ne oli laadittu ja ohjeistettu.

 

[Salama15]

Joukkueiden muodostaminen:.... Kaikissa kolmessa ikäryhmässä (F,E,D) kaikki muodostettavat joukkueet ovat tasavahvoja... Eri joukkueisiin sijoittamisiin liittyvät asiat ratkaisevat yhteistyössä lasten vanhemmat ja joukkueiden ohjaajat.

CLIP

Kun kerroit olleesi juniorivalmennuksessa Nuori Suomi-seurassa myös vuosien 1996-2005 aikana, niin eikö teidän seurassa toteutettu Jääkiekkoliiton laatimia ja ohjeistamia Nuori Suomi-sääntöjä?

Kohta 1.) BINGO!! Tuossahan lukee sanasta sanaan se mitä meikäläinen on täällä jauhanut jo jonkin aikaa => joukkueet pitää luodan tasaisiksi niin, että taitoeroa ei pelaajien kesken ole liikaa ja näin kaikki saavat sopivasti haastetta kehittyäkseen. Toki ymmärrän jos joku on tuosta päätellyt, että joukkueet pitää luoda keskenään tasavahvoiksi ja tätä tulkintaa on ilmeisesti sitten sovellettu monessa seurassa?

Kohta 2.) Toteutettiin, mutta tulkinta oli ilmeisen eri kuin Kookoossa?

 

[siffa]

Kohta 1.) BINGO!! Tuossahan lukee sanasta sanaan se mitä meikäläinen on täällä jauhanut jo jonkin aikaa => joukkueet pitää luodan tasaisiksi niin, että taitoeroa ei pelaajien kesken ole liikaa ja näin kaikki saavat sopivasti haastetta kehittyäkseen. Toki ymmärrän jos joku on tuosta päätellyt, että joukkueet pitää luoda keskenään tasavahvoiksi ja tätä tulkintaa on ilmeisesti sitten sovellettu monessa seurassa?

Kohta 2.) Toteutettiin, mutta tulkinta oli ilmeisen eri kuin Kookoossa?

Ennenkuin jatkan keskustelua, niin kysyn kuitenkin vielä varmuuden vuoksi, että minkä liiton alaisessa seurassa tulkitsitte esittämälläsi tavalla Nuori Suomi-sääntöjä vuosien 1996-2005 aikana?

 

[Salama15]

Ennenkuin jatkan keskustelua, niin kysyn kuitenkin vielä varmuuden vuoksi, että minkä liiton alaisessa seurassa tulkitsitte esittämälläsi tavalla Nuori Suomi-sääntöjä vuosien 1996-2005 aikana?

Ihan on lätkän parissa pyöritty...

 

[siffa]

Ihan on lätkän parissa pyöritty...

Näin olen ymmärtänytkin, mutta kysyin varmuuden vuoksi, että minkä liiton alaisessa seurassa?

 

[Gags]

Näin olen ymmärtänytkin, mutta kysyin varmuuden vuoksi, että minkä liiton alaisessa seurassa?

Pelataanko Suomessa kiekkoa useammankin liiton alaisuudessa? Mitä ovat nämä muut liitot Jääkiekkoliiton lisäksi?

 

[Salama15]

Näin olen ymmärtänytkin, mutta kysyin varmuuden vuoksi, että minkä liiton alaisessa seurassa?

Kiitos tästä, ilmeisen tahattomasta huumoripläjäyksestä... Näillä höpinöillä ei ole enään pitkään aikaan saatu tämän ketjun aihepiiriin mitään lisäarvoa, joten omasta puolestani tämä on nyt tässä.

 

[siffa]

Kiitos tästä, ilmeisen tahattomasta huumoripläjäyksestä... Näillä höpinöillä ei ole enään pitkään aikaan saatu tämän ketjun aihepiiriin mitään lisäarvoa, joten omasta puolestani tämä on nyt tässä.

Harmi, kun lähdet karkuun sen jälkeen, kun näin vaivaa todistaakseni sinulle ja monille muille nimimerkeille Jääkiekkoliiton roolin Nuori Suomi-määräysten ohjeistamisesta jääkiekon junioritoiminnan toteuttamisessa vuosien 1996-2005 välisenä aikana. Karmeinta on ollut pistää syyt juniorivalmentajien piikkiin, kun ovat toteuttaneet Jääkiekkoliiton yksiselitteisiä ohjeita tuona aikana. Jääkiekkoliitolla ei ollut niitä esille tuomiasi tasosarjoja F,E ja D-sarjoissa vuosina 1996-2005 sen takia, että Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-säännöt kielsivät ne. Muutos tähän tuli 2006, kuten aiemmin kirjoitin.

Eilisen Suomi-Belgia koripallo-ottelun jälkeen keskusteltiin hieman Koripalloliiton suhteesta Nuori Suomeen. Koripalloseuroista 13 kuuluu Nuori Suomi-seuroihin. Henrik Dettmanin mietteet Nuori Suomesta voi käydä lukemassa tämän viestiketjun sivulta 70, Mind over mather on kirjoittanut siitä viestissä #1737. Ei jää epäselväksi se, mitä mieltä Henrik Dettman asiasta koripallon osalta on.

 

[Vellihousu]

Mitä sitten Muurinen mahtaa tarkoittaa tuolla sanonnalla, jos asiat eivät ole kunnossa 8-10 vuotiaana, jää täällä spekuloinnin alaiseksi.

Suomalaisen junnuvalmennuksen taso on futiksessa huono, paljon huonompi kuin vaikka jääkiekossa. Ei siinä sen kummempaa spekuloitavaa ole. On sivuseikka aloittaako pelaamisen 4 - vai 8-vuotiaana jos ei ole kunnon valmentajaa.

 

[LaTe_Show]

Mitä sitten Muurinen mahtaa tarkoittaa tuolla sanonnalla, jos asiat eivät ole kunnossa 8-10 vuotiaana, jää täällä spekuloinnin alaiseksi. Ymmärtäisin Muurisen tarkoittavan sitä, että suomalaisen juniorin on oltava taidoiltaan ja kestävyydeltään yhtä hyvä kuin juniorit kilpailijamaissa ovat 8-10 vuotiaina.

Mikä merkitys on Muurisen (tai Ringin) sanomisilla jos kuitenkin olet tätä mieltä:

Pohjoinen sijaintimme ei vain kerta kaikkiaan mahdollista niin suuria toistokertoja pallon kanssa jalkapalloileville junioreillemme, että saisimme taitotasoltaan riittävästi kansainvälisen huipun jalkapalloilijoita.

 

[Salama15]

Harmi, kun lähdet karkuun sen jälkeen, kun näin vaivaa todistaakseni sinulle ja monille muille nimimerkeille Jääkiekkoliiton roolin Nuori Suomi-määräysten ohjeistamisesta jääkiekon junioritoiminnan toteuttamisessa vuosien 1996-2005 välisenä aikana. Karmeinta on ollut pistää syyt juniorivalmentajien piikkiin, kun ovat toteuttaneet Jääkiekkoliiton yksiselitteisiä ohjeita tuona aikana. Jääkiekkoliitolla ei ollut niitä esille tuomiasi tasosarjoja F,E ja D-sarjoissa vuosina 1996-2005 sen takia, että Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-säännöt kielsivät ne. Muutos tähän tuli 2006, kuten aiemmin kirjoitin.

OK, menköön nyt vielä tämän kerran, ennen kuin lähden "karkuun"...

Hyvä siffa; sinä olet täällä avoimesti kertonut, ettet ole ollut / työskennellyt jääkiekon parissa muuta kuin isänä. Ja on ehdottomasti myönnettävä, että olet siinä hommassa onnistunut ilmeisen hyvin, koska kertomasi perusteella jälkikasvusi (keitä lienevätkään?) on saanut nauttia lajista ihan aikuisiälle asti. Minä sen sijaan olen tehnyt ruohonjuuri-tason juniorityötä ennen Nuori Suomi-aikaa, sen alkaessa ja viimeisin rupeama päättyi (erinäisistä syistä johtuen) pari vuotta sitten. Meissä on se perustavaa laatua oleva ero, että sinä olet tässä asiassa täysi teoreetikko ja yrität väkisin kompata esim. nimimerkki P. Sihvosen "totuuksia" kun minä taasen olen 100% käytännön toteuttaja ja olen itse kokenut nuo ajat ja tavat jäällä.

Viitaten tuohon mainitsemaasi 96-05 aikaan => minulla oli ilo valmentaa tuossa aikavälissä neljä vuotta kaupungissa jossa pyöri (edustamani seuran masinoimana) aktiivinen korttelijääkiekko-tominta. Ne pelaajat, jotka eivät taidollisesti vielä olleet riittävän hyviä ns. edustusjoukkueeseen (tai halusivat vain "höntsäillä") pelasivat korttelikiekkoa ja ne jotka tosissaan halusivat tehdä duunia ja olivat riittävän taitavia liittyivät seuran varsinaiseen joukkueeseen. Kävin henk.koht. pari kertaa kuussa katsomassa vetämäni ikäryhmän korttelijengien pelejä ja sinä aikana kun kys. ikäluokkaa vedin, nostettiin korttelista (muistaakseni) neljä tai viisi kundia "edariin". Tämä korttelitoiminta loppui (muistaakseni) D-ikäryhmässä pelaajien vähyyteen ja C-junnut / vanhemmat olivatkin sitten vain ja ainoastaan kilpajengejä.

Väitteesi "Karmeinta on ollut pistää syyt juniorivalmentajien piikkiin" ei pidä paikkaansa! Olen koko ajan kirjoittanut seurojen "toimijoista" jotka ovat tulkinneet NS-viestiä eri tavalla kuin esim. yours truly. Selvennetään nyt sen verran, että tuolla tarkoitan jääkiekkoseuroihin liikaa valtaa saaneista vanhempainkokouksista soluttautuneita kukkahattutätejä / -setiä, jotka eivät ole ymmärtäneet lajista juuri mitään, mutta ovat ylisuojelevia omaa lastaan koskevissa asioissa. Tässä ympäristössä juniorivalmentajilla ei ikävä kyllä ole muuta mahdollisuutta kuin valmentaa niitä pelaajia jotka joukkueeseen kuuluvat ja peluuttaa kaikkia joukkueessa olevia tasapuolisesti.

Ja ei sinun siffa tarvitse ainakaan minulle JKL:n roolista todistaa yhtään mitään. Minä olen ne todisteet hankkinut itselleni ihan omakohtaisella kokemuksella ja suhteellisen pitkillä keskusteluilla asianosaisten kanssa silloin aikanaan.

Kiitos ja anteeksi, lähden karkuun...

 

[Keltainen Jaffa]

OK, menköön nyt vielä tämän kerran, ennen kuin lähden "karkuun"... [...] ...Kiitos ja anteeksi, lähden karkuun...

Hieno teksti tähän ketjuun. Erityisesti tähän ketjuun. Mutta eiköhän sama ralli täällä taas jatku. Jos ei nyt, niin seuraavalla kierroksella. Mutta hienoa, että jaksoit tämän kirjoittaa.