Nuori Suomi ry

[siffa]

Ei minulla ole juuri NS- touhua kohtaan mitään erityissympatioita. Minusta on vain järkevää taata aluksi kaikille mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen valmennukseen, ja aloittaa lahjakkuuksien erottelu vasta, kun harjoitusmäärät ovat pääosin tasaantuneet. Lisäksi sinettiseuralaisen isänä olen nähnyt, etteivät laadukas valmennus, kilpailullisuus ja tavoitteellisuus, määrällisesti riittävä harjoittelu tai tasopelit ole sinettiseuroissakaan mahdottomuus. Tasoryhmiinkin tullaan siirtymään jo alle 12- vuotiaina. Tasaisesta peluutuksesta huolimatta jokainen saa kyllä riittämiin peliaikaa, eikä KUKAAN ole valittanut siitä. Järkevän kokoisilla peliryhmillä tuo ei ole mikään ongelma. Itsekään en kauheasti pidä esimerkiksi siitä, että vaihtosummeri voi soida vaikka kesken läpiajon, mutta toisaalta samoilla säännöillä ottelut pelataan silloinkin, kun sinettiseura ei ole järjestävänä osapuolena. Mitään kolmen tapahtuman sääntöä en käytännön toiminnassa tunnista. Keskimäärin tapahtumia on ollut F- ikäluokassa 4-5 viikossa.

On hyvä, että täällä on konkreettista tietoa siitä, mitä Jääkiekkoliiton Nuori Suomi-ohjelma sisältää nykyisin. Juhani Tamminen ja Mika Kojonkoski kertovat liikuntaharrastuksen ja huippu-urheilun vaatimista harjoitusmääristä nykyhetken Nuori Suomi-videolla. Tilanne on muuttunut vuosista 1996-2006, jota aikakautta minä olen koko ajan täällä tarkastellut. Olen useaan otteeseen referoinut Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelmaa, jota toteutettiin vuosien 1996-2006 aikana. Esim. D-junioreissa joukkueilla voi tuona ajankohtana olla toimintavuoden aikana viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa (palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit). Tapahtumien kestoksi suositeltiin enintään 90 minuuttia. Tarkasteluajankohdan (1996-2006) vaikutus näkyy mm. poikien ja nuorten viime vuosien MM-kisamenestyksessä sekä NHL:ssä viime kaudella pelanneiden suomalaisten 1986 ja sen jälkeen syntyneiden pelaajien määrissä.

Juha Valla tarkasteli laajassa Urheilulehden artikkelissaan sitä Palloliiton Kaikki Pelaa historiaa, minkä seurauksena jalkapallon kansainvälinen menestys kaikilla tasoilla on laskenut. Juha Vallan kirjoituksia ei ole vieläkään yksikään Jatkoajan jalkapalloasiantuntija kyseenalaistanut. Vedän tästä sen johtopäätöksen, että Juha Vallan kritiikki Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelmaa kohtaan hyväksytään todenpitävänä. Jääkiekon suhteen tilanne on toinen, koska laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelmaa vuosina 1996-2006 ei täällä juurikaan kritisoida, vaikka sen seuraukset huippu-urheiluun ovat olleet nähtävissä jo vuosien ajan.

 

[msg]

Tilanne on muuttunut vuosista 1996-2006, jota aikakautta minä olen koko ajan täällä tarkastellut. Olen useaan otteeseen referoinut Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelmaa, jota toteutettiin vuosien 1996-2006 aikana. Esim. D-junioreissa joukkueilla voi tuona ajankohtana olla toimintavuoden aikana viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa (palaverit, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit). Tapahtumien kestoksi suositeltiin enintään 90 minuuttia. Tarkasteluajankohdan (1996-2006) vaikutus näkyy mm. poikien ja nuorten viime vuosien MM-kisamenestyksessä sekä NHL:ssä viime kaudella pelanneiden suomalaisten 1986 ja sen jälkeen syntyneiden pelaajien määrissä.

Tämä lainattu kohta siis mittamattomasti romutti suomalaisen junnukiekon. Asia on harvinaisen selvä. Nykyäänhän asiat ovat täysin toisin ja siten aika korjaa ongelmat kunhan vain nämä 1996 - 2006 vuosina mittaamattomasti romutetut pelaajat ymmärtävät jäädä 'eläkkeelle'. Peluutussääntöjähän on junnukiekossa vieläkin. Jokainen voi tarkistaa ne liiton sivuilta.

 

[msg]

On toistuvasti tuotu esiin kanadalaisia malleja. Ohessa esimerkiksi 8-vuotiaan Nicolaksen tarina:

Lupasin palata Vesa Rantasen erinomaiseen artikkeliin ISÄ, POIKA & UNELMA, mikä kertoo kanadalaisesta jääkiekkojuniorijärjestelmästä. Rantanen seurasi Kanadassa 8-vuotiaan Nicolas Ardanazin harjoittelua ja pelaamista. Nicolaksen isä Vic Ardanaz kasvoi Montrealissa. Hän kertoi saaneensa isältään parhaan mahdollisen lahjan. "Olin maalivahti. Olen pelannut jääkiekkoa koko ikäni", Arnaz kertoi. "Isäni vei minua lukemattomina aamuina kuudeksi aamulla halliin, oli katsomassa kaikki pelit ja kannusti aina. Haluan antaa omalle pojalleni saman lahjan."

Nicolaksen tarina on hyvin tavanomainen. Kanadassa on 65 000 rekisteröitynyttä 8-vuotiasta kiekkoilijan alkua. Vic Arnadaz vei poikansa Nicolaksen luistelemaan, kun poika oli kahden ikäinen. Nicolas oppi luistelemaan melkein välittömästi. Kanadassa organisoitu jääkiekkotoiminta alkaa kuusivuotiaille, mutta Nicolas liittyi ensimmäiseen joukkueeseen jo 4-vuotiaana. Hän oli edistynyt. Nicolas on hyvä. Kuten kaikki hänen ryhmässään. 12-14 pojan ryhmä harjoittelee viikossa helposti kymmenen tuntia. Siihen päälle tulevat ottelut, joita Nicolas pelaa kaudessa 70-80. Pelit kestävät täydet 60 minuuttia. Nicolaksella ei ole yhtään vapaaviikkoa vuodessa. Lauantait ja sunnuntait perhe sukkuloi aamusta iltaan jäähallista toiseen. Ohjelmassa on voimaluistelua, taitoluistelua, kiekonkäsittelyä, taktiikkaa-ja tietysti pelejä. Pojat kuuntelevat kulloisenkin valmentajan ohjeita keskittyneinä, ja jokainen harjoite tehdään napakasti ja huolella. Jokaista erikoistaitoa harjoitellaan erikoisvalmentajan alaisuudessa. Minor-tason junioreiden yksityisvalmennus on kenties kiihkeimmin kasvavaa liiketoimintaa jääkiekon ympärillä. Tim Preston on hyötynyt tästä trendistä. Hän oli Buffalon kolmas varaus vuodelta 1999, mutta ei edennyt NHL:ään saakka. Preston alkoi valmentaa pikkupoikia ja on alle kymmenessä vuodessa tehnyt siitä menestyvän bisneksen. "Jos puhutaan 7-10 vuotiaista pojista, ja tytöistä, heidän kaikki perustaitonsa ovat kehittyneet huomattavasti. Ero kymmenen vuoden takaiseen on kuin yöllä ja päivällä," Preston kertoo. "Ja kymmenen vuoden kuluttua he ovat vielä parempia, sillä vanhemmat etsivät jatkuvasti parempaa valmennusta." Prestonin mielestä sykli on pysäyttämätön. Hänen mukaansa vauhtia kiihdyttävät nimenomaan kilpailulliset vanhemmat. Nicolas pelaa Burnaby Winter Clubissa, mikä on jäsenten omistama ja ylläpitämä seura, jolla on jääkiekkotoimintaa kuusivuotiaasta teini-ikään. BWC on hyvin kilpailullinen yhdistys, jonka ohjelmaa pidetään yleisesti Vancouverissa parhaana. On tapauksia, joissa aivan tavalliset työläisperheet ovat muuttaneet esimerkiksi Pohjois-Vancouverista Burnabyyn voidakseen rekisteröidä 7-vuotiaan poikansa heidän piiriinsa. Ulkopuolisen näkökulmasta on hieman ihmeellistä, että BWC:n eliittiryhmän pojat eivät harrasta mitään muuta lajia. Ainoat oheisharjoituksetkin tapahtuvat jäällä kaikki varusteet päällä ja useimmiten mailan ja kiekon kanssa.

BWC:n joukkueet, ikäryhmästä riippumatta, eivät juuri koskaan häviä otteluita oman alueensa muita yhdistyksiä vastaan. Todella kovatasoisissa turnauksissa, joihin BWC:n joukkueet mahdollisuuksien mukaan osallistuvat, sentään joskus tulee takkiin. Vic Arnanaz on aina huolissaan (suurinumeroisissa voitto-otteluissakin), jos pojat eivät pelaa sovitusti. Arnaz opastaa poikia 4-1 johtotilanteessa:"Älkää pelatko heidän peliään ja yrittäkö epätoivoisia vetoja vetoja kulmista. Pelatkaa niin kuin on sovittu ja kaikki omilla paikoillaan."

Tuossa yllä maintaan arviona Patrik Kanen perheen panostaneen neljännesmiljoonaa taalaa pojan junnu-uraan.

Kuten sanottua Patrik Kane tai Nicolas Ardanaz eivät todellakaan tarvitse Nuori Kanada -järjestöä eikä kukaan muukaan kiekon yhtä tosissaan ottava.

Suomessa vain ei tunnu löytyvän isoa massaa vanhempia, jotka olisivat valmiita samoihin panostuksiin kuin edellä mainittujen vanhemmat.
Eikä tunnu löytyvän suurta massaa urheiluseuroja, jotka haluaisivat olla puhdasoppisia seuroja.

Näyttäisi, että aika monessa kiekkoseurassa alakouluikäisiä ei lähdetä vielä tryouteilla karsimaan. Toki tiedän, että muutamaan seuraan on niin paljon tulijoita, että seura pääsee valitsemaan parhaat päältä, mutta taitavat nämä seurat olla vähemmistössä?

Liigaseuroista Sinetin ovat jostain syystä halunneet ja saaneet seuraavat seurat:
HPK Juniorijääkiekko (Hämeenlinna)
Ilves, jääkiekko (Tampere)
Juniori-Kalpa (Kuopio)
JYPHT Juniorit (Jyväskylä)
Oulun Kärpät -46
Porin Ässät
Rauman Lukko, jääkiekko
Saimaan Pallo (Lappeenranta)
Tappara, jääkiekko (Tampere)
TPS Juniorijääkiekko (Turku)


Ilman toimivat:
Blues (vain EPS)
HIFK (vain GrIFK)
Jokerit
Pelicans (vain Hollola2000)

Eli 10/14 liigaseurasta on halunnut jostain syystä sinetin ja kilpailullisuus alkaa hyvin myöhään verrattuna kanadalaiseen pelaajapolkuun.
Jostain käsittämättömästä syystä moni suomalaiset seurat haluavat pitää mukana nuoremmissa ikäluokissa myös tätä lahjatonta ainesta, joka Kanadassa karsitaan armotta pois.

Tasoryhmät lienevät kuitenkin arkipäivää myös näissä Sinettiseuroissa? AAA-jengiin pääsy määräytyy kilpailullisin perustein myös nuoremmissa ikäluokissa?

Joku syyhän näillä 10 liigaseurallakin on ollut hakea Nuori Suomi -sinetti? Mikähän se voisi olla? Miksi Sinettiseurat ovat enemmistönä kun tarkastellaan Liiga- ja Mestis -joukkueiden junioripuolta? Mihin sitä tarvitaan?

 

[mjr]

Tämä on vain mediakampanja, huomiotaloutta.

Tässä ei ole mitään asiaa joka liittyisi itse Nuoreen Suomeen - no, ehkä jonkinlainen ihana tekosyy joillekin tahoille sysätä vastuuta ulkopuoliselle tekijälle siitä, ettei olla onnistuttu lahjakkuuksien kehittämisessä. Uskomatonta että ihan tyhjästä asiasta ollaan kylmästi laskelmoiden (olen täysin varma siitä, että Sihvonen kyllä ymmärtää asian todelliset mittasuhteet) tehty oman edun, oman media-egon kasvattamisen takia keppihevonen. Lähinnä se osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä sen suhteen, mikä oikeasti meni vikaan (ja tässä pienenä osana se miten NS:n periaatteita sovellettiin jääkiekossa), ja on siten vaikuttamassa siihen, ettemme ehkä osaakaan muuttaa suuntaa vaan jatkamme nöyrien 3-ketjun puurtajien silmitöntä ylituotantoa.

 

[Cockersson]

Omat kokemukset pohjautuu vain juniorijalkapalloiluun, koska jääkiekkoiluun ei ollut varaa. Luulen, että kaltaisiani esimerkkejä löytyy aika paljon pitkin Suomea. Ainakin jo ihan omasta kaveripiiristä tällaisia löytyy useita, jotka "joutuivat" valitsemaan jalkapallon jääkiekon sijasta. Lama-ajan lapsia siis ollaan. Sillähän ei tietenkään voi olla mitään merkitystä huippuyksilöiden vähyyteen?

Ainakaan jalkapallon puolella Nuori Suomi ja Kaikki Pelaa ei todellakaan ollut noin merkittävä asia kuin mitä se P. Sihvosen ja siffan kirjoitusten perusteella luulisi. Nyt tietysti vedotaan siihen, että syöpävaikutus levisi vasta myöhemmin. Jo tällaisella pikkupaikkakunnalla oli alle 10-vuotiailla "tasojoukkueet" ja niiden välillä tapahtui pelaajien vaihtoa. Kaikki Pelaa tarkoitti, että kaikki pelaa jonkun verran pelissä, mutta mitään tasajakoa ei todellakaan ollut. Parhaat pelasi eniten ja hieman huonommat sitten vähemmän tai sitten tuli vaihto huonompaan joukkueeseen ja sieltä sitten parhaat nousi toiseen jne. Hyvin monella joukkueella oli samantapainen järjestely. Lisäksi oli aluejoukkueita ym. joihin kerättiin parhaat ja siellä oli sitten omat leirit ja pelit.

Lopputulemana sanoisin, että tässä(kään) keskustelussa ei ole yhtä totuutta eikä yhtä asiaa voi käyttää syynä kaikkeen tapahtuneeseen. Oma mielipide on, että suurin syy tähän kaikkeen on 90-luvun alun lama kaikkine lieveilmiöineen eikä suinkaan pelkästään mikään Nuori Suomi.

 

[siffa]

Ainakaan jalkapallon puolella Nuori Suomi ja Kaikki Pelaa ei todellakaan ollut noin merkittävä asia kuin mitä se P. Sihvosen ja siffan kirjoitusten perusteella luulisi. Nyt tietysti vedotaan siihen, että syöpävaikutus levisi vasta myöhemmin. Jo tällaisella pikkupaikkakunnalla oli alle 10-vuotiailla "tasojoukkueet" ja niiden välillä tapahtui pelaajien vaihtoa. Kaikki Pelaa tarkoitti, että kaikki pelaa jonkun verran pelissä, mutta mitään tasajakoa ei todellakaan ollut. Parhaat pelasi eniten ja hieman huonommat sitten vähemmän tai sitten tuli vaihto huonompaan joukkueeseen ja sieltä sitten parhaat nousi toiseen jne. Hyvin monella joukkueella oli samantapainen järjestely. Lisäksi oli aluejoukkueita ym. joihin kerättiin parhaat ja siellä oli sitten omat leirit ja pelit.

Minä olen jalkapallopuolelta referoinut Juha Vallan 7-sivuista kirjoitusta Urheilulehdessä. Olisin toivonut, että yksikin jalkapallon asiantuntija olisi käsitellyt noita referoimiani Juha Vallan ajatuksia Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelmasta. Juha Valla on historioitsija, entinen sarjajalkapalloilija sekä pitkäaikainen ja kokenut jalkapallon juniorivalmentaja ja valmennuksen kehittäjä. Juha Vallan kokemukset poikkeavat jyrkästi sinun kokemuksiesi kanssa. Juha Valla kirjoittaa esim. näin:"Moni Kaikki Pelaa-kriitikko on edelleen sitä mieltä, että tällä käytännön toteutuksella Kaikki Pelaa-ohjelma on yksi suomalaisen jalkapallohistorian suurimmista strategisista erehdyksistä". Samaan tulokseen olen tullut jääkiekon suhteen eli Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelma ja sen toteuttaminen vuosien 1996-2006 aikana oli jääkiekkohistorian suurin strateginen erehdys. Tuon erehdyksen tuloksena jääkiekon kansainvälinen huippujuniorituotanto pysähtyi ja kääntyi laskuun.

 

[TosiFani]

... Samaan tulokseen olen tullut jääkiekon suhteen eli Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelma ja sen toteuttaminen vuosien 1996-2006 aikana oli jääkiekkohistorian suurin strateginen erehdys. Tuon erehdyksen tuloksena jääkiekon kansainvälinen huippujuniorituotanto pysähtyi ja kääntyi laskuun.

Voisitko eritellä syyt miksi Nuori Suomi -ohjelma pysäytti kansainvälisen huippujuniorituotannon?

 

[LaTe_Show]

Minä olen jalkapallopuolelta referoinut Juha Vallan 7-sivuista kirjoitusta Urheilulehdessä. Olisin toivonut, että yksikin jalkapallon asiantuntija olisi käsitellyt noita referoimiani Juha Vallan ajatuksia Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelmasta. Juha Valla on historioitsija, entinen sarjajalkapalloilija sekä pitkäaikainen ja kokenut jalkapallon juniorivalmentaja ja valmennuksen kehittäjä. Juha Vallan kokemukset poikkeavat jyrkästi sinun kokemuksiesi kanssa. Juha Valla kirjoittaa esim. näin:"Moni Kaikki Pelaa-kriitikko on edelleen sitä mieltä, että tällä käytännön toteutuksella Kaikki Pelaa-ohjelma on yksi suomalaisen jalkapallohistorian suurimmista strategisista erehdyksistä". Samaan tulokseen olen tullut jääkiekon suhteen eli Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelma ja sen toteuttaminen vuosien 1996-2006 aikana oli jääkiekkohistorian suurin strateginen erehdys. Tuon erehdyksen tuloksena jääkiekon kansainvälinen huippujuniorituotanto pysähtyi ja kääntyi laskuun.

Juha Valla puhui nimenomaan siitä, miten tämä Kaikki Pelaa konsepti toteutettiin:

Kaikki lajit eivät ole samassa asemassa. Nuoren Suomen julistukset tuskin vaikuttivat suomalaisten taitoluistelijoiden harjoitteluun. Sen sijaan jalkapallossa muutos oli raju. Suomen Palloliitto lanseerasi vuonna 1999 Kaikki Pelaa -ohjelman, jolla haluttiin korjata junioriurheilun lieveilmiöitä. Se tarttui tärkeisiinkin teemoihin: liian aikaisen kilpailumenestyksen korostamiseen, vilttiketjuissa väsähtäviin junioreihin sekä joidenkin vanhempien liialliseen kunnianhimoon. Ongelmaksi muodostui strategian kokonaisnäkemys. Yhtäkkiä oli luotu viisaus, jolla kaikki lajin pulmat ratkeaisivat. Ohjelmaa luettiin kentillä välillä kuin Maon kuuluisaa Punaista kirjaa. Kun tavoitteena oli taata junioreille vähintään 50%:n peliaika, innokkaat vanhemmat kellottivat vastustajan parasta pelaajaa, jotta tämä EI pelaisi enempää kuin 50 % peliajasta.

Pahimmillaan Kaikki Pelaa -ohjelma suuntasi keskustelun pois itse lajista. <- LaTe_Show:n huom "heh".

Jos kaikki peliaikoihin ja turnausten pilkuntarkkoihin sääntöihin käytetty energia olisi suunnattu koululiikunnan parantamiseen, lasten liikuntakulttuuri lisi paremmassa tilassa kuin nyt. Koululiikunnan riittämätön määrä ja laatu on suomalaisten suuri häpeä.

Nuori Suomi - Ajankohtaista

 

[Cockersson]

Minä olen jalkapallopuolelta referoinut Juha Vallan 7-sivuista kirjoitusta Urheilulehdessä. Olisin toivonut, että yksikin jalkapallon asiantuntija olisi käsitellyt noita referoimiani Juha Vallan ajatuksia Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelmasta. Juha Valla on historioitsija, entinen sarjajalkapalloilija sekä pitkäaikainen ja kokenut jalkapallon juniorivalmentaja ja valmennuksen kehittäjä. Juha Vallan kokemukset poikkeavat jyrkästi sinun kokemuksiesi kanssa. Juha Valla kirjoittaa esim. näin:"Moni Kaikki Pelaa-kriitikko on edelleen sitä mieltä, että tällä käytännön toteutuksella Kaikki Pelaa-ohjelma on yksi suomalaisen jalkapallohistorian suurimmista strategisista erehdyksistä". Samaan tulokseen olen tullut jääkiekon suhteen eli Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelma ja sen toteuttaminen vuosien 1996-2006 aikana oli jääkiekkohistorian suurin strateginen erehdys. Tuon erehdyksen tuloksena jääkiekon kansainvälinen huippujuniorituotanto pysähtyi ja kääntyi laskuun.

Pitäisikö minun siis olla nyt tuota samaa mieltä vaikka omat kokemukset ovat aivan erilaisia? Eikö minulla ole riittävää kokemusta kommentoida aihetta kun en ole ammattivalmentaja tai ole viettänyt 86 vuotta lajin parissa? Kerroin omat kokemukseni enkä usko että olen yksin kokemusteni kanssa.

Senverran vielä, että osa tuosta kertomastani on kyllä tapahtunut ennen vuotta -99.

 

[siffa]

Pitäisikö minun siis olla nyt tuota samaa mieltä vaikka omat kokemukset ovat aivan erilaisia? Eikö minulla ole riittävää kokemusta kommentoida aihetta kun en ole ammattivalmentaja tai ole viettänyt 86 vuotta lajin parissa? Kerroin omat kokemukseni enkä usko että olen yksin kokemusteni kanssa.

Senverran vielä, että osa tuosta kertomastani on kyllä tapahtunut ennen vuotta -99.

Eipä tietenkään sinun pidä olla Juha Vallan kanssa samaa mieltä. Halusin vaan muistuttaa, että minä referoin Juha Vallan kirjoitusta ja olisin toivonut, että ottaisit jonkin kannan Juha Vallan kirjoituksiin. Sinä kirjoitit ensin olevasi eri mieltä minun kanssani jalkapallon Kaikki Pelaa-ohjelman vaikutuksesta jalkapallon alennustilaan, vaikka ilmeisesti tarkoitit olevasi Juha Vallan kanssa siitä eri mieltä. Hyvä, kun kerroit omia kokemuksiasi, vaikka myönnätkin osan niistä tapahtuneen ennen vuotta 1999 eli ennen Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelman aloittamista.

 

[Wäinö#16]

Juha Valla kirjoittaa esim. näin:"Moni Kaikki Pelaa-kriitikko on edelleen sitä mieltä, että tällä käytännön toteutuksella Kaikki Pelaa-ohjelma on yksi suomalaisen jalkapallohistorian suurimmista strategisista erehdyksistä". Samaan tulokseen olen tullut jääkiekon suhteen eli Jääkiekkoliiton laatuprojekti Nuori Suomi-ohjelma ja sen toteuttaminen vuosien 1996-2006 aikana oli jääkiekkohistorian suurin strateginen erehdys. Tuon erehdyksen tuloksena jääkiekon kansainvälinen huippujuniorituotanto pysähtyi ja kääntyi laskuun.

Huippujuniorituotannon ja NS:n korrelaation todistamista edelleen odotellessa...

Ilmeisesti sinulle se, että meillä on Teemu Selänne, Jari Kurri, Jari Litmanen ja Sami Hyypiä on todiste siitä, että Suomessa oli aivan loistava juniorijärjestelmä ennen kuin Nuori Suomi ja Kaikki Pelaa tulivat sen tuhoamaan. Onneksi laatuprojekti NS kuitenkin vältti saastuttamasta mm. Mikko Koivun ja Valtteri Filppulan, jotka koko vanhemman junnu-uransa joutuivat ponnistamaan NS:n ikeen alta.

Se nyt on varmastikin juuri noin, että niin Kaikki pelaa kuin NS-ohjeistus ja tulkinnat ei ole kaikissa seuroissa ollut onnistuneita ja ilmeisesti löytyy sekä hyviä että huonoja esimerkkejä ohjelman toimivuudesta ja soveltamisesta. Joka tapauksessa olisi parasta lähteä puhtaalta pöydältä kun suunnitellaan järjestelmää "pelaajapolulle". Ja tärkein asia tässä on valmennuksen laittaminen kuntoon ja resurssien kohdentaminen sinne jo lapsien parhaassa herkkyysiässä. Oma tuntuma on, että 70-80-luvullakin onnistumiset pelaajien kehittämisessä oli enemmän aika harvan junnuvalmentajan ansioita kuin sen, että järjestelmä olisi jotenkin ollut tikissä (järjestelmän jota muuten silloinkin oli ainakin osin vetämässä paljon parjattu E. Lehti). Cobol kiinnitti myös hyvin huomiota pelaajien kehittämiseen siinä läpimurtovaiheessa. Se on totta, että meillä on ollut paljon lahjakkaita pelaajia myös NS:n aikana, mutta jotka eivät aikuisuuden kynnyksellä ole pystyneet ottamaan niitä viimeisiä askeleita.

 

[LaTe_Show]

Eipä tietenkään sinun pidä olla Juha Vallan kanssa samaa mieltä.

Vielä muutama Vallan kommentti:

Juha Valla valmentaa HJK:n Munkkiniemi Salamat -joukkuetta eli 1996 syntyneitä poikia.
– Hyviä ovat näissä kaikkein pienimmissä selkeät säännöt juuri siitä, että kukaan ei istu penkillä. Näin järjettömimmät ylilyönnit jäävät pois, tiukkoja keskusjohtoisia malleja yleensä inhoava koutsi kiittelee Kaikki Pelaa-kuria.

Jukka Kuparisellekaan ei heti tule mieleen mitään KP-ohjelman kielteisiä vaikutuksia. Hän kuitenkin kehittäisi ohjelmaa niin, että ihan pienillekin olisi kilpailuturnauksia.

– Kyllä he haluavat mitata sen tasonsa, ja tiedän ihan tasan tarkkaan, että jonkun ysikutosten turnauksen jälkeen valmentajat ovat tehneet taulukot.
– Pahimmillaan tästä voi tulla vähän semmoinen löpö-löpö-fiilis ainakin niille, jotka haluavat tehdä myös kilpaurheilujuttua, Juha Valla pelkää.

Hänen mielestään KP-ohjelma toki luo eettisesti kestävän pohjan, mutta sen rinnalle kaivattaisiin semmoista valmennuksen ja konkreettisen tekemisen ohjelmaa, joka tukee myös kilpailullista juttua.

– Meillä on helposti semmoista epäanalyyttista ja vähän propagandistista ajattelua, että tämä Kaikki Pelaa sellaisenaan kilpailun näkökulmasta riittää ja että laatu ikään kuin automaattisesti paranee, kun harrastajamäärät kasvavat, Valla ruoskii.

http://www2.palloliitto.com/helsinki/Futissanomat/FS_404_21.pdf

ja:

Asia on kuitenkin tärkeä ja kuvaa Suomessa käytävän keskustelun ilmapiiriä. Junioriurheiludebatti näyttää jakautuvan kahteen stereotyyppiseen ääripäähän, muka ilottomaan huippu-urheiluun ja muka kaikkea hyvää sisältävään Nuori Suomi -harrasteluun. Kuva on liian kaavamainen, ja väliin mahtuu paljon erilaista toimintaa. Väitän, että myös huippu-urheilun edellytysten mukainen toiminta voi olla (ja sen pitääkin olla) hauskaa ja lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa.

Meidän pitäisi päästä jalkapalloa (ja muutakin urheilua) koskevassa keskustelussa irti kaavamaisista yleistyksistä. Meillä on keskustelussa myös aika vahva moralisoiva sävy. Jos joku seura harjoittelee hiukan aikaisempaa enemmän, kylkeen lyödään helposti se DDR-leima. Yksi suomalaista junioriurheilua tarkkaan seurannut ulkomaalainen ihmetteli, että Suomessa hauskaksi ja iloiseksi koetaan aina sellainen toiminta, jossa ei ole struktuuria ja tavoitteellisuutta. Hän kutsui tällaista ajattelua ”pallomerikulttuuriksi”.

Otetaan esimerkiksi paljon puhuttu espanjalainen ja katalonialainen palloilukulttuuri. Olen ollut paikan päällä Suomessa katsomassa, kun huipputason espanjalaiset valmentajat vetävät suomalaisille junioreille malliharjoituksia. Olen myös keskustellut näiden valmentajien kanssa heidän kokemuksistaan suomalaisten pelaajien kanssa. Eivät ulkomaalaiset valmentajat ole koskaan puhuneet mistään karnevaalista tai musiikin laittamisesta päälle harjoitusten aikana. Enemmänkin he ovat kiinnittäneet huomiota liian monien suomalaisjunioreiden keskittyneisyyden ja intohimon puutteeseen. Parhaissa eteläeurooppalaisissa junioriseuroissa harjoittelu on erittäin kurinalaista. Tämä ei tarkoita mitään armeijamentaliteettia. Se tarkoittaa kuitenkin valmentajan kunnioittamista, omaa innostusta lajia kohtaan ja ahkeruutta. Näitä ominaisuuksia suomalaisessa juniorivalmennuksessa ei ole riittävästi.

Summa summarum. Lastenkin harjoittelu voi olla tavoitteellista (lapsen osaaminen paranee), suunnitelmallista ja määrältään kohtuullisen suurta. Silti hauskaa ja lasta monipuolisesti kehittävää. Mikä on hauskempaa kuin oppiminen?

Sami Hyypiä Akatemia

 

[eagle]

Mitä enemmän jäädään vain pohtimaan NS-merkitystä, kiroamaan sitä alimpaan helvettiin ja samalla selittämään sillä kaikkia ongelmia, sitä kauemmin kestää tajuta ne todelliset ongelmat. Itsekkin olen useat ongelmat, todelliset(ja edelleen vaikuttavat), listannut tänne. Niitä olisi hyvä pohtia jokaisessa seurassa ja jokaisen valmentajan. Ja ei, ne eivät ole ainoita, mutta todellisia ja kentän laidalla huomattu(niin jääkiekon kuin jalkapallon parissa).

Tässä taas kun on kohta puolet kaudesta seissyt kentän laidalla, niin noita ongelmia kyllä kokoajan pomppii silmille, joka pelissä melkeinpä. Harjoituksia ei sitten toisten osalta niin paljoa näe, mutta kyllä niissäkin isoja ongelmia tuppaa olemaan, kun niitä näkee.

 

[TosiFani]

Urheilulehden moraali

Tässä ketjussa näkyy hyvin Urheilulehden moraalikato, tärkeintä ei ole urheilu itsessään vaan klikkaukset ja julkisuus. P. Sihvosen kärjitykset on vuosien varrella osoitettu useaan kertaan vääriksi, mutta siitä huolimatta hän jatkaa samaa linjaa. Miksi? Siksi koska hänen mediastrategiansa tätä vaatii.

Valitettavasti tästä kärsii eniten suomalainen juniorikiekkoilu ja harrastajat. Toisaalta osa porukasta hokee tätä samaa NS-mantraa ja kieltäytyy näkemästä ongelmien oikeita syitä ja pyrkii omassa toiminnassaan Vallan ilottomaan huippu-urheiluun. Lisäksi tämän tyylinen vastakkainasettelu aiheuttaa turhaa tappelua organisaatioissa, minkä seurauksena toiminnan tehokkuus heikentyy.

 

[tnup]

Late_Shown jakamissa siteerauksissa se olennainen onkin, en voisi olla enempää samaa mieltä. Siis onko syy, se junnu-urheilun syöpäläinen, sittenkään NS tai Kaikki Pelaa, vai putkiaivoiset valmentajat ja toimihenkilöt, jotka eivät osaa? Tai kenties urheilua ymmärtämättömien vanhempien?

 

[Stevie]

Varmasti yksi Suomen arvostetuimmista valmentajista eli Henrik Dettmann arvosteli aikoinaan kovin sanoin Nuori Suomi - ideologiaa.

 

[LaTe_Show]

Varmasti yksi Suomen arvostetuimmista valmentajista eli Henrik Dettmann arvosteli aikoinaan kovin sanoin Nuori Suomi - ideologiaa.

Suomalaisen lapsen ja junioriurheilun kehittämisessä suurin ongelma on kuitenkin rahan puute.

– Maksaisin media-maksun sijasta erittäin mielelläni urheilu-maksun. Uskon että moni suomalainen on samaa mieltä. Näin saataisiin 500 miljoonaa euroa lasten liikuntaan, ehdotti Dettmann ja sai illan komeimmat aplodit.

Aamulehti

 

[J.Grönvall]

Varmasti yksi Suomen arvostetuimmista valmentajista eli Henrik Dettmann arvosteli aikoinaan kovin sanoin Nuori Suomi - ideologiaa.

Dettmann oli väärässä, koska hänellä on väärä mielipide.

Sanovat siis nämä Nuori Suomen puolustajat, jotka eivät siis puolusta Nuori Suomea, ovat vain eri mieltä sitä vastustavien kanssa ja siten oikeassa kun muut ovat samalla väärässä.

 

[eagle]

Dettmann oli väärässä, koska hänellä on väärä mielipide.

Sanovat siis nämä Nuori Suomen puolustajat, jotka eivät siis puolusta Nuori Suomea, ovat vain eri mieltä sitä vastustavien kanssa ja siten oikeassa kun muut ovat samalla väärässä.

Kannattaa nyt oikeasti vähän lukea tätä ketjua, ihan ajatuksella ja ilman että pitää päätä pensaassa.

Täällä ei kauheasti ole niitä jotka ovat kiihkeästi Nuorta Suomea puolustamassa, vaan täällä on sellaisia kirjoittajia jotka eivät, varsinkaan nykyisin, koe että NS vaikuttaa juuri mitenkään tekemiseen. Näistä useat kirjoittajat(minä mukaan lukien) kokee että jääkiekon ja jalkapallon puolella on oikeita, todellisia, isojakin ongelmia. Ja niin kauan kun ainoastaan kaiken syyksi leimataan Nuori Suomi(jonka järjestelmä on jo pitkälti purettu useissa seuroissa) ei nähdä metsää puilta. Tällöin siis ne todelliset ongelmat jäävät puhumatta ja niitä ei oteta esille. Ei täällä, ei mediassa tai valmentajienkaan kesken. Siis jos vain juututaan puhumaan "Nuori Suomi sitä, Nuori Suomi tätä".

Vähän vastaava tilanne kun joku selittäisi kaikki Ilveksen ongelmat sillä että se pelaa Tampereella ja Tampereella on kaksi lätkäjengiä. Ilman että alettaisiin miettiä mitä olisi voinut tehdä paremmin. Toki se että Tampereella on kaksi lätkäjengiä vaikuttaa jotenkin Ilveksen tekemiseen, mutta se on vain hyvin pieni osatekijä siinä koko kakussa mikä vaikuttaa Ilveksen tekemiseen. Vertailun vuoksi Tappara on tällä hetkellä sarjan kärjessä, vaikka se oli vain vuosi, kaksi sitten häntäpään joukkue. Siis siitä huolimatta että Tampereella on edelleen ne kaksi jengiä liigassa.

Itse vaikutan Nuori Suomi-seurassa ja se ei vaikuta käytännössä ollenkaan tekemiseen. En edes mieti sitä juuri ollenkaan. Ennemmin keskityn todellisiin ongelmiin. Eli miten saada harjoituksista mahdollisimman tehokkaat(tähän sisältyy hauskuus, ajan käyttäminen, herkkyysiät, kausisuunnitelmat, jne.). Jos sen sijaan nostaisin vain kädet pystyyn ja huutelisin "Ei tästä mitään tule kuitenkaan kun meillä on Nuori Suomi, hyihyi", niin mitään ei tapahtuisi.

Aivan samalla tavalla esim. Valla ja kumppanit alkoivat oikeasti pohtia niitä kaikkia ongelmia ja alkoivat tehdä oikeita asioita homman kehittämiseksi. Tästä esimerkkinä KäPa:n kehitys vajaassa 10-vuodessa Suomen juniorijalkapallon yhdeksi kärkiseuraksi. Jos Vallan kanssa puhuu asioista niin sieltä tulee valtava määrä oikeita ongelmia esille, eikä vain pelkkää "Nuori Suomi pilasi kaiken"-tuubaa mitä täälläkin nyt saa lukea.

Juuri tässä katselin yksi päivä harjoituksia. Hyvän seuran, tuloksellisesti oman ikäluokkansa kärkipään joukkueen. Harjoituksissa kuitenkin oli aivan valtavasti pielessä. Ensinnäkin harjoiteltiin asiaa millä ei ole mitään tekemistä nykyjalkapallon kanssa, sen lisäksi tila oli mitoitettu väärin, aikaa meni kovasti jonoissa seisomiseen ja valmentaja vielä "käskytti" jokaisen pelaajan ratkaisun huutamalla sen. Tätä näkee valtavasti useissa pallopeleissä, vaikka se on todettu jo vuosia sitten täysin vääräksi lähestymistavaksi. Siinä on yksi merkittävä ongelma, puhutaan ennemmin siitä. Tai vaikka siitä kuinka aikuisvalmentaja(hyvällä palloilusarjakokemuksella) menee valmentamaan junioreita olettaen että sielläkin pitäisi pelata aikuispalloilua. Tosin ne eivät ole tämän ketjun aiheita, mutta oikeita ongelmia.

Late_Show olikin hyvin tuonut esille että se suurin ongelma ei ole se NS.

 

[msg]

Minä olen jalkapallopuolelta referoinut...

Niin olet ja olet referoinut Vesa Rantasta ja liiton ohjeita ja vähän kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta kovin valikoivasti kuten nimimerkki LaTe_Show tuossa edellä osoittaa.

Jos ajatellaan niitä palasia, jotka vievät yksittäisen pelaajan huipulle asti, niin minkä painoarvon ja prosenttiosuuden antaisit seuraaville palasille:

- Rakkaus lajiin ja intohimo pelata ja treenata ko. lajia
- Vanhempien tarjoama tuki kaikissa muodoissaan
- Asuinpaikkakunnan tarjoamat olosuhteet
- Junnuaikojen valmentajat
- Pelaajan junnuseuran omat linjaukset ja resurssit
- Jääkiekkoliiton tekemät valinnat ja linjaukset juniorikiekkoa koskien

Vallakin puolustaa pienimpien junnujen kaikki pelaa -mallia ja siihen uskoo myös parjaamasi Jääkiekkoliitto.

 

[Wäinö#16]

Kannattaa nyt oikeasti vähän lukea tätä ketjua, ihan ajatuksella ja ilman että pitää päätä pensaassa.

Näinpä. Jos puhutaan myytistä, niin se suurin myytti on nimenomaan siinä, että kuvitellaan, että ennen Nuorta Suomea tekeminen ja järjestelmä olisi ollut jotenkin erinomaisella tolalla. Tämä tuntuu koomiselta, kun samaan aikaan NS-laatuprojektia ollaan pistämässä Eero Lehden kontolle, niin tämä samainen Eero Lehti oli erittäin pitkään vaikuttamassa liitossa jo ainakin 80-luvulla tämän "huippupelaajatuotantojärjestelmän" luomisessa kukoistukseen. Vai olisiko niin, että myös tämä kukoistaminen on enemmän tai vähemmän myyttiä?

Se on selvä, että etenkin Ruotsiin verrattuna Suomi on pudonnut kelkasta, jos nyt ikinä samassa kelkassa ollaan oltukaan. Ruotsi on kehittänyt menetelmiään ja järjestelmäänsä, kun Suomessa ollaan enemmän tai vähemmän puuhasteltu ja jämähdetty jonnekin menneisyyteen. Se mikä vielä 10-15 vuotta saattoi riittää jääkiekkomaailman kilpailussa, ei välttämättä tänään enää riitä. Mutta toki NS on se syöpä, josta on päästävä eroon ja sitten kaikki on mahtavasti.

Itse näen, että järjestelmä ei ole koskaan valmis ja aina on kehitettävää. Ja miksei tähän kehitykseen mahtuisi hyvin myös Nuoren Suomen parhaita ja arvostettavia arvoja ja piirteitä, jotka minusta voidaan hyvin ottaa huomioon, vaikka kuinka oltaisiin tekemisissä huippu-urheilun kanssa.

 

[J.Grönvall]

Kannattaa nyt oikeasti vähän lukea tätä ketjua, ihan ajatuksella ja ilman että pitää päätä pensaassa.

Late_Show olikin hyvin tuonut esille että se suurin ongelma ei ole se NS.

Pidän tätä ihan hauskana ilmiönä, että minullakin on ilmeisesti jatkuvasti pää pensaassa ja ainoastaan toinen osapuoli on niin fiksu, että osaisi katsella asioita laajoissa silmänaloissa. Tuohan on täyttä paskaa.

Itse asiassa minäkään en ole tainnut kertaakaan edes todeta, että NS on suurin ongelma tai ainoa mutta merkittävä se on ja olen koittanut sitä perustella jo varmaan tuhannen rivin verran. Osa on ymmärtänyt, osa ei ja loput hihittelevät koko jutulle.

Kahteen peruskysymykseen en ole saanut ainuttakaan vastausta:

1. Miksi liitot muuttivat Nuori Suomi-sääntöjään?

2. Missä ovat ne puolustuspuheenvuorot vuosien 1996-2006 toiminnalle?

Minä itse kuuntelisin hetken esim. Henrik Dettmannia.

Kaikki nämä lamat yms. kootut selitykset, joo, ymmärretty ja ihan hyvin voineet olla vaikuttamassa. Nuo nyt eivät vaadi valtiomiestason osaamista jotta osaa yhdistellä lankoja toisiinsa, toisin kuin vähän tunnutaan vihjailevan("idiootit Sihvoset ja heidän klaaninsa ja muut perskärpäset").

Minä en ole edes tuominnut koko Nuori Suomi-ajatusta, kuten tietäisit jos olisit lukenut ajatuksella esim. minun tekstejäni. Pointtiani ei ole tainnut kovinkaan moni löytää ja kai se lasketaan sitten minun tappiokseni. Olkoon sitten niin.

Tuo hurskastelu on kuitenkin syytä jättää omaan arvoonsa.

Kaikki pelaa tms. aatteen yhdistäminen kilpaurheiluun on väärin, eikä toimi siinä ympäristössä. Nuori Suomi ei missään nimessä ole puhdas pulmunen, vaikka kuinka sanotaan, että liitot ne linjaukset tekevät. Näinhän se on mutta onko syy lopulta tällöinkään liitoissa vai Nuori Suomi-aatteessa itsessään?

 

[siffa]

Aivan samalla tavalla esim. Valla ja kumppanit alkoivat oikeasti pohtia niitä kaikkia ongelmia ja alkoivat tehdä oikeita asioita homman kehittämiseksi. Tästä esimerkkinä KäPa:n kehitys vajaassa 10-vuodessa Suomen juniorijalkapallon yhdeksi kärkiseuraksi. Jos Vallan kanssa puhuu asioista niin sieltä tulee valtava määrä oikeita ongelmia esille, eikä vain pelkkää "Nuori Suomi pilasi kaiken"-tuubaa mitä täälläkin nyt saa lukea.

Tästäkin asiasta Juha Valla kirjoittaa Urheilulehden artikkelissaan:"Kaiken synkkyyden keskellä on valonpilkahduksia. Suomalaisen jalkapallon suuri paradoksi on se, että maamme kilpailullinen tulevaisuus on pitkälti niiden seurojen varassa, jotka ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana vastustaneet Palloliiton ohjeita. Kaikki Pelaa-ohjelman vastainen "maanalainen armeija" rupesi leviämään noin vuodesta 2007 lähtien. Siis jo ainakin viiden vuoden ajan Suomessa on ollut seuroja, jotka ovat tietoisesti tehneet asioita Palloliiton suositusten vastaisesti. Kahtena hyvänä esimerkkinä ovat Käpylän Pallo Helsingistä ja Suomen suurin seura Tampereen Ilves. Nämä ovat nyt alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä Suomen johtavien seurojen joukossa. On helppo ennustaa, että muutaman vuoden kuluessa Suomen poikien maajoukkueissa on huomattava määrä näiden seurojen pelaajia".

Vallan mukaan sinä siis valmennat seurassa, joka kuuluu Palloliiton Kaikki Pelaa-ohjelman vastaiseen "maanalaiseen" armeijaan. Se on näkynyt sinun kirjoituksistasi täällä ja Nuori Suomi ei aiheuta kirjoitustesi mukaan ongelmia teillä. Juha Vallan kritiikki kohdistuu kuitenkin vuosiin 2000-2007 ja olen Vallan kanssa samaa mieltä, että tuo lähihistoria on käytävä tarkkaan läpi sen takia, että samanlaisia virheitä ei tulevaisuudessa enää tehtäisi.

 

[mjr]

Kaikki pelaa tms. aatteen yhdistäminen kilpaurheiluun on väärin, eikä toimi siinä ympäristössä.

Tuo voi hyvin olla totta. Mutta tällä asialla ei vain ole mitään olennaista tekemistä itse ongelman eli suomalaisten huippupelaajien kehittämisen kanssa. Oli sitä paitsi täysin riittävät vapaudet tehdä pelaamisesta hyvin kilpailuhenkistä (ja kuten olemme kuullee niin monessa paikassa tehtiinkin). Jos ei tehty, vastuu on siitä jääkiekko-piireillä itsellään, ja kuten tässä on jo todettu niin nämä "kaikki pelaa" (edes hajavaihtoja) pehmo-linjaukset todennäköisesti ovat enemmänkin kytköksissä tarpeeksi suuren maksajien massan keräämiseksi kalliiseen juniori-toimintaan, eli tältäkin osalta kytkös johonkin Nuoreen Suomeen on melko sivuseikka.

Se että takerrutaan johonkin aidanseipääseen aidan sijasta on omiaan johtamaan siihen, ettei niitä todellisia virheitä korjata. Ymmärrän että Sihvonen sitä tekee - hänen on myytävä lehtiä ja paisutettava mediahahmoaan, mutta ihmettelen kyllä, että muutamat jääkiekon vieläkin vakavasti ottavat ovat menneet tähän halpahintaiseen kampanjaan mukaan. Nuoren Suomen osuus tässä vyyhdissä on pakosta niin mitätön, että kaikki keskustelu, mikä tähän hukataan on poissa asiallisesta keskustelusta nuorisovalmennuksen kehittämiseksi ja huippupelaajien määrän nostamiseksi. Sihvosen on myytävä itseään, mutta mikä motivaatio on lyöttäytyä mukaan tähän tarkoitushakuiseen loanheittoon? Pointtisi kilpailullisuudesta on täysin järkevä, mutta jos kerran on kilpailua ja tasoryhmiä, ja jos kerran se on täysin mahdollista NS:n puitteissa niin miksi ihmeessä on pidettävä sitä NS:ää puheenaiheena? Mikä ihmeen järki siinä on?

Mitä tulee Dettmaniin niin haluaisin kuulla, mitä hän tarkkaan ottaen sanoi ja mitä hän tarkkaan ottaen tietää Nuoren Suomen soveltamisperiaatteista junioriurheilussa? Epäilen että kommentti on tullut siihen keskusteluun, että sopiiko puita halaava ituhippeys kilpaurheiluun ja siihenhän kaikki sanovat, ettei sovi. Minäkin. Mutta siitä ei Nuoressa Suomessa ole kysymys, vaan hyvistä, täysin järkevistä ja terveistä periaatteista, joita voi hyvin soveltaa kovassakin kilpaurheilussa tapahtuvaan juniori-valmennukseen.

 

[Wäinö#16]

Kahteen peruskysymykseen en ole saanut ainuttakaan vastausta:

1. Miksi liitot muuttivat Nuori Suomi-sääntöjään?

2. Missä ovat ne puolustuspuheenvuorot vuosien 1996-2006 toiminnalle?

Riippuu vähän mitkä asiat niputetaan NS:n alle ja mitkä ovat sitten liiton ns. perustoimintaa. Tätähän täällä on mm. Fordel yrittänyt kysyä siffalta ilman tulosta.

Isossa kuvassahan hommassa on vain yksi iso syyllinen eli jääkiekkoliitto, joka on kiistämättä epäonnistunut toimintansa kehittämisessä esimerkiksi verrattuna Ruotsiin viimeisen 10 vuoden aikana, siitä puhumattakaan että oltaisiin jotenkin edelläkävijöitä. Samoin liitto on vastuussa siitä, kuinka Nuorta Suomea sovelletaan toimintaan ja ylipäänsä mikä on toiminnan tarkoitus ja kuinka huippuunsa "pelaajatuotanto" saadaan virittettyä, jos sitä pidetään junioritoiminnan tärkeimpänä asiana. Ja kun syyllinen on liitto, ovat syyllisiä samalla kaikki liiton jäsenet eli ne kaikki seuratoimijat, valmentajat jne. Hehän siellä valitsevät johtajansa ja samalla toimintansa perusperiaatteet.

Eli ei siffa ja kumppanit muuta kuin liittoon vaikuttamaan asioihin. Kummallista, jos NS on niin suuri syöpä, mitä "kaikki" kenttätyöntekijät ovat jo vuosikausia väittäneet ja silti liitto on vielä tekemisissä kyseisen järjestön kanssa. Nyt lätkäjätkät jotain rotia hommaan. Jos syyt on selvillä, niin kuinka niiden korjaamiseen voi mennä ikuisuus? Miksi tuhlata sitä aikaa siellä hallilla, jos homma on ollut toivotonta vuosikausia? Eikö olisi jo ajat sitten kannattanut käyttää kaikki panokset ongelmien korjaamiseen, jotta päästään oikeasti tekemään töitä? Ei tästä voi tehdä muuta johtopäätöstä kuin, että NS:a ei olla nähty kovinkaan isona ongelmana, kun rintama sen vastustamiseksi ei ole näköjään kannatusta kerännyt. Vai onko liittokin näiden maksavien vanhempien käsissä? Jos näin on, niin tilannehan on sitten vieläkin toivottomampi.