Naisasiat

[Grafix]

Ja jos ajatellaan vaikka yhden yön juttuja. Ostelet drinkkejä ja ehkä maksat vielä taksinkin, suostut juttelemaan tyhmiä juttuja, esität kiinnostunutta, nöyrryt palvelijan tasolle jne. kaikki se skeida, ja sitten saat ehkä pillua jos saat. Siinä on monia huonoja juttuja ja mahdollisesti yksi hyvä juttu. Siitä voi jokainen miettiä jääkö kokonaisuus lopulta positiiviseksi vai negatiiviseksi.

Onks ihan mahdoton ajatus, että sen baarissa tavatun mimmin kanssa vietetty aika oliskin ihan hauskaa? Läpät menee yksiin ja kiva ottaa muutama drinksu yhdessä ja sitä rataa, onks se huono juttu? En mäkään jaksa pitkään jutella sellaisen ihmisen kanssa jonka jutut ei mulle lähde mut sit mä vaihdan muualle, enkä yritä kärvistellä toosan kuva silmissä.

 

[Flip#51]

..

Anteeksi ehkä aavistuksen kyyninen vastaus, mutta oman kokemukseni mukaan sellaisista jutuista, joissa jo alku on ongelmallinen, ei kehkeydy mitään.

Itse parisuhde ja sen tulevaisuus ovat sitten asia erikseen, mutta kyllä se usein on niin, että asiat sujuvat alussa aikalailla itsekseen, jos kaksi ihmistä ovat oikeasti ihastuneita toisiinsa. En taida tuntea pareja, jotka olisivat kovin mutkikkaiden käänteiden päätteeksi päätyneet yhteen, vaan kyllä se on alussa menoa. Omassakin hiljan päättyneessä parisuhteessa ei alkuvaiheessa tarvinut stressata sanomisiaan tai pohtia, millaisen kuvan annan itsestäni sanomalla sitä ja tätä Facebookissa. Se homma vaan rullaa iisisti siihen pisteeseen, että aletaan seurustella.

Sen sijaan jutut, joissa kiinnostus on vuoristorataa jo tapailuvaiheessa harvoin johtavat mihinkään. Tällaisessa tilanteessa itsekin olleena sitä miettii juurikin funtsimiasi juttuja, kuten "no mitähän se tosta nyt ajatteli" ja "voinko vielä sanoa näin vai olenko vässykkä" yms. Sitten ymmärtää, että toista ei oikeastaan kiinnosta ja itsekin on lähinnä ihastunut ajatukseen yhdessäolosta, eikä niinkään siihen toiseen ihmiseen.

 

[TweetyLeaf]

Puhuttiin sitten Facebook-kavereista, joita ei tarvitsisi edes olla kavereina kun ei tule puhuttua koskaan jne, ja sitten hetken mielijohteesta sen kummemmin ajattelematta mainitsin omasta exästäni, jonka kanssa en ollut jutellut 11 kuukauteen, kun exä kyseli kuulumisiani muutama ilta sitten. Tosin sanoin vastaneeni exälle tyyliin "Hyvää, mitä sulle?" mutta silti tuon olisi voinut jättää välistä. Tämä alkoikin sitten vaivaamaan myöhemmin, ja laitoin mimmille perästä viestiä, että ei varmaan kiinnostanut kuulla exästä, enkä sanonut mitenkään tarkoituksella, en vain ajatellut mitä puhun, kuten minulla on välillä tapana. Toivoin myös, ettei hän pahastunut asiasta, vaikka se varmaan kuulosti oudolta. Hän kertoi, että ihmetteli kyllä hieman, miksi mainitsin, mutta ettei pahastunut, ja sanoin että yritän jatkossa edes välillä vähän miettiä, mitä puhun.

Oman kokemuksen perusteella naisten kanssa homma on toiminut sillä tavalla, että nuo yksilahkeiset tuntuvat kiinnostuvan paljon enemmän asioiden painotuksista, kun siitä mitä oikeasti lässytät.

Jos sanot uudelle tutustumisen kohteelle että "hey, ostetaan jogurttia" niin homma on aika bueno, eikä siinä, se kelaa että se varmaan tykkää jogurtista.
Jos kuitenkin kerrot asian "Hey, mun tekee aivan sairaasti mieli jogurttia ja on pakko päästä ostamaan sitä heti" niin se kelaa, että toi tykkää jogurtista aivan sairaasti.

Homma muuttuu siinä kohtaa jos pistää viestin perään. Tässä tapauksessa vaikka "Eiks ollukkin hyvää jogurttia?".
Kummankin edellämainitun jälkeen lopputulos on lähellä samaa: Nainen rupeaa miettimään, että mikä ihme siinä jogurtissa niin kivaa on jumalauta, että sitä tarttee erikseen mainostaa? Onko tää joku seksi juttu ? Vai tykkääkö se vaan jogurtista ? Miten joku voi tykätä noin paljon jogurtista ? Apua, onks täs jotain omituista ? Ei se varmaan meinaa mitään, mut silti, ihme fixaatio jogurttiin.. jne jne jne.

Todella paska vertauskuva anteeksi siitä, ja olisihan ton voinut toisinkin kirjoittaa. Homman nimi kuitenkin pitäisi olla selvä. Itse voisin kutsua tota hommaa ns. "yhden virheen taktiikaksi". Eli ei haittaa, että on oma itsensä, ei haittaa jos väläyttää vahingossa jotain typerää esim exästä (virhe) tai kertoo suolen toiminnan häiriöistä (virhe) ei nainen ole kiinnostunut yhdestä virheestä jos on kiinnostunut sinusta.

Jos kuitenkin menee soittamaan/tekstaamaan tai jotain vastaavaa, että " sori, että puhuin mun suolen toiminnasta tänään, ei ollu varmaan ihan fiksua käytöstä, se vaan on stressannu muo pitkään". Niin silloin painotat tätä asiaa, nostat aiemmin tekemäsi virheen pöydälle ja lopputulos on yleensä negatiivinen.

Ole rento oma itsesi, äläkä tee kuin yksiä virheitä asioiden tiimoilta ;)
Jos kuitenkin teet kaksi, älä missään nimessä tee kolmatta.

Suhteen alussa on niin pirun tärkeää, että miten paljon mistäkin asiasta keskustelee, ei välttämättä se mistä keskustelee.

Edit: pakko muokata tuota viimestä lausetta ymmärrettävämmäksi Eli näin sen ennemminkin tarkoitin:

Suhteen alussa on niin pirun tärkeää, että miten USEIN mistäkin asiasta keskustelee, ei välttämättä se mistä keskustelee.

Eli jos joka päivä jauhat sun Celican basso elementistä, niin se antaa tietynlaisen kuvan. Voit keskustella pitkään vaikka yhdestä leffasta tai mistä tahansa, siis todella pitkään. Naiset on yleensä kovin kärsivällisiä ja pitkäjänteisiä keskustelukumppaneita ja nauttivat harkituista keskusteluista (varoitus: yleistämistä, ei kaikki). Mutta jos samasta leffasta jatkuvasti eri päivinä jankkaat niin se antaa tietynlaista kuvaa ja pistää vastapuolen miettimään erillaisia asioita. Se mitä nuo asiat ovat niin riippuu toki tuosta aiheesta ja miljoonasta muusta muuttuvasta tekijästä.

 

[Leon]

Eli ei haittaa, että on oma itsensä, ei haittaa jos väläyttää vahingossa jotain typerää esim exästä (virhe) tai kertoo suolen toiminnan häiriöistä (virhe) ei nainen ole kiinnostunut yhdestä virheestä jos on kiinnostunut sinusta.

Jos kuitenkin menee soittamaan/tekstaamaan tai jotain vastaavaa, että " sori, että puhuin mun suolen toiminnasta tänään, ei ollu varmaan ihan fiksua käytöstä, se vaan on stressannu muo pitkään". Niin silloin painotat tätä asiaa, nostat aiemmin tekemäsi virheen pöydälle ja lopputulos on yleensä negatiivinen.

Kannattaa muistaa mainita heti perään, että A-jugurtti on yleensä auttanut noihin suoliston ongelmiin. Ja sen jälkeen pyytää neito jugurtille.

 

[Filatovi]

Jos kuitenkin menee soittamaan/tekstaamaan tai jotain vastaavaa, että " sori, että puhuin mun suolen toiminnasta tänään, ei ollu varmaan ihan fiksua käytöstä, se vaan on stressannu muo pitkään". Niin silloin painotat tätä asiaa, nostat aiemmin tekemäsi virheen pöydälle ja lopputulos on yleensä negatiivinen.

Ole rento oma itsesi, äläkä tee kuin yksiä virheitä asioiden tiimoilta ;)
Jos kuitenkin teet kaksi, älä missään nimessä tee kolmatta.

Suhteen alussa on niin pirun tärkeää, että miten paljon mistäkin asiasta keskustelee, ei välttämättä se mistä keskustelee.

Kuten yllä kerroin, olen kertonut daamille taustastani avoimesti heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Voin sanoa että henkisellä tasolla olen käynyt helvetissä ja tullut sieltä takaisin. Välillä käydään siellä porteilla, mutta palataan takaisin kädet verillä ja välillä mennään pää pilvissä. Niin se vaan menee. Moni, myös itse haluaisin ajatella, että nuo menneisyyden jutut vain vahvistaa minua ihmisenä, mutta tässä nyt kun on kyseenalaistanut taas itseään, sanomisiaan ja olemustaan, olen todennut, että siinä missä ne vahvistaa, ja niistä on selvitty, ovat ne myös jättäneet allekirjoittaneeseen kolikon toiselle puolelle erilaisen ihmisen. Ihmisen joka on haavoittuvainen, joka heikoilla hetkillään käy todella alhaalla. Silloin kun tuntuu pahalta, niin tuntuu todella pahalta. Ei ole vain vähän paha mieli.

Aion nyt antaa pallon sinne, kuten hän sanoi, hän ei jaksaisi asiasta puhua, kuten en minäkään enää, ja tänään muutenkin hänen käytös oli aika jäätävää.

Sanoin vain, että koita ymmärtää, yksi asia vaivaa, toinen vaivaa ja sitten kaikki pienet asiat vaivaa. Jostain sitä pitää purkaa, vaikkei toista nappaisi yhtään.

Jos hän haluaa ymmärtää mitä minä saatan käydä läpi, ja vaikka jauhaisinkin asioita joista hän ei jaksa puhua/on jo käsitelty, niin hän kyllä painaa ne villaisella. En ole se helpoin tyyppi henkisesti aina välttämättä. Tällä taakalla se vain on mahdotonta.

Jos joku haluaa kuulla henk.koht. elämäni draamoista ja taustoista, linkittäkää joku ketju, mihin voisin kirjoittaa. Ei ehkä mt-ketju, mutta joku jossa voin avautua tästä taakasta, mitä kannan.

 

[Bigmouth]

Anteeksi ehkä aavistuksen kyyninen vastaus, mutta oman kokemukseni mukaan sellaisista jutuista, joissa jo alku on ongelmallinen, ei kehkeydy mitään.

Itse parisuhde ja sen tulevaisuus ovat sitten asia erikseen, mutta kyllä se usein on niin, että asiat sujuvat alussa aikalailla itsekseen, jos kaksi ihmistä ovat oikeasti ihastuneita toisiinsa. En taida tuntea pareja, jotka olisivat kovin mutkikkaiden käänteiden päätteeksi päätyneet yhteen, vaan kyllä se on alussa menoa.

Esitän eriävän kokemuksen. Omassa parisuhteessani meni vuosi kavereina ennen kuin päästiin alkuun. Ilmaisin kyllä kiinnostukseni jo parin kuukauden tuntemisen jälkeen. Toinen pelasi kaverikortin ja oltiin kavereita.

Häntä alkoi tuo pelattu kortti harmittaa ja ottikin sen pois pöydältä. Siinä sitten meni tuon jälkeen jokunen kuukausi epävarmoissa merkeissä, mutta nyt ollaan liki vuosikymmen yhdessä oltu.

Itse sanoisin, että moni pilaa hyvän jutun liikaa hätäilemällä kun panikoidaan, jos ei parin kuukauden aikana ole mitään tapahtunut.

 

[TweetyLeaf]

Kuten yllä kerroin, olen kertonut daamille taustastani avoimesti heti ensimmäisestä päivästä alkaen.

Se mitä yritin sinulle viestittää on se, että se millaisen kuvan toinen luo sinusta, on sinusta itsestäsi sekä mielenhallinnasta kiinni.

En tarkoita, että pitäisi valehdella tai näytellä olevansa joku muu kun on, vaan sitä, että pyrkii näyttämään ne positiiviset ja naista mahdolliset kiinnostavat puolet.

Itse olen avoimuuden vakaa kannattaja yhä edelleen, mutta hokasin joitakin vuosia sitten, että suhteen alussa pieni salaperäisyys ja omien asioiden itsellään pito tekee vain hyvää.

Toisinsanoen: Oli ratkaisusi mikä hyvänsä, niin on hyvä hieman osata ennakoide millaiset vaikutukset teoilla ja sanoilla tulee olemaan. Kuten sanoin, yksi lause siellä täällä, ei merkkaa naiselle yhtään mitään. Vaan se, mitä asioita painotat.

Oikean ihmisen kanssa täysi avoimuus voi toimiakkin. Itse en sellaiseen naiseen kuitenkaan ole vielä törmännyt kenellä mielenkiinto olisi pysynyt yllä täyden avoimuuden kanssa heti alusta.

 

[kesätyttö69]

Laittelin tuossa suomi24 treffipalstan kautta viestejä ja yksi nainen vastasi: "vaikutat ihannekumppanilta mutta tuo ikäero rassaa. Saat aiemmin sairauksia ym enkä halua olla vanhana yksin."

Ikäeroa oli neljä vuotta :D No ainakin haluaa sitoutua.

Tässä vähän aikaa sitten kävin yhtä mimmiä laittamassa ja ihan ääneen ihmettelin säärikarvoja, kertoi kasvattaneensa niitä talveksi ettei ole niin kylmä.

Ei saatana. Mikä noita naisia vaivaa? Ihan uskomattoman tyhmiä tapauksia löytyy, ja sit niillä on vielä varaa valita! Tämä vituttaa ehkä eniten.

 

[_Kuusyks]

Ja jos ajatellaan vaikka yhden yön juttuja. Ostelet drinkkejä ja ehkä maksat vielä taksinkin, suostut juttelemaan tyhmiä juttuja, esität kiinnostunutta, nöyrryt palvelijan tasolle jne. kaikki se skeida, ja sitten saat ehkä pillua jos saat. Siinä on monia huonoja juttuja ja mahdollisesti yksi hyvä juttu. Siitä voi jokainen miettiä jääkö kokonaisuus lopulta positiiviseksi vai negatiiviseksi. Tuotahan mä olen aina selitellyt. Ihan kuin kaikki eivät olisi koskaan tajunneet ajatella noin. Ja siis kyllähän mäkin voisin vaikka tehdä naiselle ruuan tai ostaa drinkin tai jotain jos saisin sitä ihanaa pilluvärkkiä, mutta jos noita enemmän tai vähemmän negatiivisia juttuja olisi ihan hirveästi, niin mä kyllä voin myöntää itselleni että nyt tässä ei ole enää järkeä. Sama asia se on parisuhteessa, hieman eri jutut vaan. "Mutta kun se vaan kuuluu tehdä niin" sanovat sitten jotkut, eivätkä suostu ajattelemaan niita huonoja juttuja. Miksi niitä ei laskettaisi?

Teet teksteissäsi jatkuvasti oletuksia, että kaikki miehet ovat samalla viivalla kanssasi. Ei hyvännäköisen miehen tarvitse tehdä mitään näistä tempuista.

Tuota naisille tarjoamista en ymmärrä minäkään. Statushan siinä menee, jos moiseen alentuu. Ainakin tähän mennessä on aina ollut selvää tuttujen kanssa, että kulut menee puoliksi. Tänäänkin huumorilla eräs huikea nainen kysyi hesessä "tarjooksä?" reveten samalla nauruun. Eli ei siinä edes mitään kiusallista keskustelua synny, jos omaa oikeanlaisen asenteen alusta lähtien. Riippunee luonteesta, mutta omalla kohdalla väh. 10 minuuttia seurassani ollut ihminen ei missään olosuhteessa odota mun tarjoavan yhtään mitään. Tilanne voisi muuttua siinä vaiheessa, jos tunnen alitajunnassani, että perkele enhän mä pysty vastata tuon naisen statukseen. Tällöin pasmat saattaa mennä sekaisin. Onneksi itsetuntoni on sen verran väärist.. siis hyvä, että harvemmin tunnen moista tunnetta. :)

Edit: Ja oletan joo, että ennestään tuttu satunnaispano ajaa sen yhden yön jutun funktion. Jos joka kerta pitää uutta matoa hakea, niin sitten asiat menee oikeasti hankalaksi.

Eikä kun ai niin, mun täytyy olla ruma homo joka katkeruuttaan vaan valittelee kun ei saa pillua.

Minkä muun johtopäätöksen jutuistasi voi tehdä?

 

[pettter]

Ei hyvännäköisen miehen tarvitse tehdä mitään näistä tempuista.

Mutta kuitenkin suurin osa tekee niin. Kuuntele vaikka millaista juttua muut parit puhuvat keskenään ja katso miten ne jätkät käyttäytyy. Ehkä sä just sitten et viitsi tehdä niin kuten suurin osa muista tekee, mutta älä yleistä. Ja mä en oikein osaa sanoa millainen mies on "hyvännäköinen", mutta se mitä mä arvioisin niin just ne miehethän tuntuvat olevan eniten niitä nössöjä.

 

[moby]

Etkös sinä ole juuri se jannu joka hoitaa parisuhteensa nussimalla pikkutyttöjä Pattayalla tasaisin väliajoin? Jos näin, niin se selittääkin aika paljon. Teidän kannattaa perustaa tämän petttttttterin kanssa joku kerho missä voitte sitten rauhassa vertailla kokemuksianne äijäilytouhuistanne.

Pikkutytöistä ei sen enempää. Moderaattorit tekivät omat päätelmänsä tästä kirjoituksesta. Kiitos heille.

Olen käynnyt Pattayalla nussimassa. Kannattaisikohan ko. nimimerkin kokeilla? Olen ollut aiemmin pitkässä parisuhteessa ja minulla on kaksi kouluikäistä lasta. Viimeiset 7 vuotta olen ollut sinkkuna. Tokihan Suomestakin löytyy panokavereita, mutta mihinkään suhteisiin ei jaksa panostaa. Paneminen on kivaa ilman mitään perisuhdekuonaa.

Ja tosiaan olin tossun alla, mutta siihen en enää jaksa palata enää. Koskaan... Lasten kanssa kesällä 6 viikkoa mökillä ja 3 viikkoa nussimassa "pikkutyttöjä". Ehkä en isänäkään ole ihan huonoimmasta päästä...

Jotenkin hellyttävää tämä muutaman tosiäijän kitinä naisille menetetyistä kavereista: toiset menee elämässään eteenpäin ja toiset taas ei. Mikään ei ole niin säälittävää kuin reippaasti yli kolmekymppiset äijäpoikamiehet jotka katkerana parkuvat jonkun kaverin perheellistymistä. Ja oletuksena on aina se, että tämä menetetty kaveri on onneton vässykkä jota nainen pitää pillunsa avulla kuristuspannassa.

Nämä nimimerkit, jotka noista menetetyistä kavereista ovat valittaneet, eivät ole maininneet sanallakaan mistään perheistä, vaan ainoastaan naisista. Perheen tullessa kuvioihin, nuo "kaverit" ovat menetettyjä lopullisesti. Kun olin naimisissa(nössö, tossun alla), kaveripiiri koostui muista samassa tilanteessa olevista. Nyt viimeisen 7 vuoden aikana kaveripiiri on muuttunut täysin. Noiden nössöjen kanssa en ole missään tekemisissä, koska naiset määräävät heidän tekemisistään.

Eteenpäin meneminen on hieman kaksiteräinen miekka. Minä pidän eteenpäin menemisenä irrottautumista parisuhteesta ja elämistä vapaana miehenä, joka voi tehdä mitä huvittaa, silloin kun huvittaa.

 

[julle-jr]

Minä pidän eteenpäin menemisenä irrottautumista parisuhteesta ja elämistä vapaana miehenä, joka voi tehdä mitä huvittaa, silloin kun huvittaa.

Jos on sinkku, niin eikö ole teoriassakin mahdotonta viettää (oman) vaimon kanssa aikaa? Eli eihän sinkku voi tehdä läheskään mitä huvittaa, jos läheskään kaikki tekemiset eivät edes teoriassa ole sinkulle mahdollista.

 

[moby]

Jos on sinkku, niin eikö ole teoriassakin mahdotonta viettää (oman) vaimon kanssa aikaa? Eli eihän sinkku voi tehdä läheskään mitä huvittaa, jos läheskään kaikki tekemiset eivät edes teoriassa ole sinkulle mahdollista.

Joo no ei oman vaimon kanssa, mutta onhan noita muita naisia, joiden kanssa voi viettää aikaa/heilutella peittoa silloin kun minulle sopii.

Veikkaan kuitenkin, että parisuhteessa olevan tekemiset ovat paljon enemmän rajoitettuja kuin sinkun.

Tiedän maailmassa olevan sellaisiakin naisia, joiden kanssa voisin olla parisuhteessa. Olen nähnyt parisuhteita, joissa puolisot käyvät itse omilla matkoillaan ja joilla on omat harrastukset, eikä dokaamisesta/tupakoinnista nillitetä. Tuollaista naista vaan on hiton hankala löytää, eikä löytämiseen käytetty aika korreloi hyötyä nykyiseen tilanteeseeni.

 

[Cover]

Naps vaan. Jokunen päivä sitten napsahti reilu vuoden suhde poikki. Molempien halu mutta harmittaahan se vaikka helpottaakin tietyllä tapaa. Muijalla ei ihan kaikki ollut kondiksesaa porukoiden kanssa ja sen tapa purkaa ne oli lyödä, repiä ja raapia. Muutama arpi jäi muistoksi ihmisestä jota rakastin todella paljon. Harmittaa todella paljon että meidän parisuhde kärsi erittäin paljon tytön muiden ongelmien takia. Eihän se väkivalta ole oikea ratkaisu ikinä, mutta niin siinä vaan kävi. Useita kertoja. Ja loppuaikoinaotin naisen käsistä kiinni kun alkoi kynnet tulemaan kohti jonka seuraus oli se että kohtelin häntä kuulemma kaltoin. Helpottunut ja surullinen olo. Viimeksi kuukausi sitten poistuin mökkiviikonlopulta mustan silmän kanssa.
Toivottavasti hän saa itsensä kuntoon, meidän juttu valitettavasti tuli tiensä päähän..

 

[pernaveikko]

Jos on sinkku, niin eikö ole teoriassakin mahdotonta viettää (oman) vaimon kanssa aikaa? Eli eihän sinkku voi tehdä läheskään mitä huvittaa, jos läheskään kaikki tekemiset eivät edes teoriassa ole sinkulle mahdollista.

No nyt on hyvin sanottu. Sinkkuuden ylistämisessä on juuri naurettavinta tämä julistaminen kuinka saa aina tehdä aivan mitä haluaa. Ensinnäkään en edes halua tehdä jatkuvasti "aivan mitä haluan" vaan mielummin niinkin, että toinen kysyy tehtäisiinkö tätä ja sehän kuulostaakin hyvältä idealta.

 

[J.Grönvall]

Tiedän maailmassa olevan sellaisiakin naisia, joiden kanssa voisin olla parisuhteessa. Olen nähnyt parisuhteita, joissa puolisot käyvät itse omilla matkoillaan ja joilla on omat harrastukset, eikä dokaamisesta/tupakoinnista nillitetä. Tuollaista naista vaan on hiton hankala löytää, eikä löytämiseen käytetty aika korreloi hyötyä nykyiseen tilanteeseeni.

Komppaan!

Usein näkee sellaistakin, että jostain syystä naisella ei ole omia kavereita juurikaan ja osittain senkin takia roikkuu miehensä helmoissa joka paikassa. Sellaista ei kyllä itselleen toivoisi.

Itsenäiset naiset, joilla on terve itsetunto ja oma elämä, niin tervetuloa!

Omassa lähipiirissä on monenlaista parisuhdetta, niin kuin varmasti kaikilla on. Kuitenkin se minkä kuvan siitä aikanaan oli itselleen muodostanut on särkynyt useaan otteeseen, kun parilla ystävällä on suhde jollaista moby kuvasi. Ja nämä ovat onnellisessa parisuhteessa edelleen, toinen muistaakseni jo yli 10 vuotta. Se vaan on tullut mieleen, että onko se heidän salaisuutensa nimenomaan juuri tuossa, että se kaikenlainen kontrollointi ja kiukuttelu loistaa poissaolollaan?

Kumpikin ihminen vastaa omista teoistaan ja jos tekee jotain väärää, niin se ei ole kumppani jonka siitä pitää muistutella, vaan oma peilikuva. Kaikki luurangot tulevat jossain vaiheessa kaapista, se on ihan auringonvarma asia. Joten miksi stressata sellaisesta?

 

[Jeffrey]

Ei se ole pelkästään paha asia, että joku nillittää ja sanelee ohjeistuks

Edellinen eksäni vihasi tupakkaa. Vähän niinkuin Moby tuossa mainitsikin niin nillitys oli melkoinen jos satuin tupakalta joskus haisemaan. Tämä kuitenkin piti oman sauhutteluni aisoissa, mitä nyt sillointällöin tuli parru tai kaksi poltettua.

Eron jälkeen sitten annoin itselleni luvan taas poltella. Muutaman viikonloppureissun aikana poltin sitten sen yhden askin kahden illan aikana. Näistä keikoista huomasin selkeät terveyshaitat. Esimerkiksi seuraavan viikon ensimmäinen treeni meni vituiksi kun ei happea saanut ja keuhkoja särki koko treenin ajan.

Myönnän, että on säälittävää poltella parrua tyttöystävältä salaa. Kuitenkin nyt asiassa viisastuneena polttelen mielummin salaa sen yksi kaksi tupakkaa kuukaudessa kuin, että polttelisin suurempia määriä ihan avoimesti.

Tämä vain on myös omaksi parhaakseni! Vaikka se naisten nillitys välillä pahalta tuntuukin, on ne asiat monesti ihan hyvästä miehen itsensäkin kannalta. Luulen kuitenkin, että usein nillityksessä ei ole kyse pomottelusta, vaan enemmänkin evolutionäärisesti myös miehen geenien hyvinvoinnista.

Yksi esimerkki tästä on yksi uudempi kaveri jolle naureskeltiin pitkään kun tyttöystävä oli häneltä kieltänyt kirkkaat viinat. Ei sitten niihin koskenut kunnes sitten eräänä iltana oli mukana ringissä jossa illan aikana tyhjeni yksi jallupullo. Kundeja oli kuitenkin useampi, mutta tämä yksi heitti ihan kärrynpyörää tuona iltana. Ovat suosiolla kaveritkin kierrättäneet pulloa hänen ohitseen tuon illan jälkeen...

 

[Ted Raikas]

Hyvin samoilla linjoilla monen edellisen kanssa. Parisuhteessa tulee löytyä paljon omaa aikaa ja tilaa ja sitä, ettei aseteta ihan ihme rajoituksia. Kuulostaa helposti itsestäänselvyydeltä, mutta sepä ei ole. Hyvin usein suhteissa rajoitutaan ja joudutaan tinkimään aiemmasta elämästä ja elämän tulee muuttua ihan täysin.

Itse esim. haluan ehdottomasti käydä baarissa, keikoilla ja festareilla kavereiden kanssa tai ulkomaanreissuilla. Siitä en ole valmis tinkimään, koska ystävät on erittäin tärkeitä. Parisuhteen takia heitä ei tule laiminlyödä lainkaan. Kumppani voi toki noihin rientoihin tulla mukaan, mutta ei minään oletuksena ja pakon sanelemana. On myös olennaista hengailla tuttujen kanssa ilman, että toinen kyttää olan takana. Hengittäminen on avainsana. Suhteessa tulee olla tilaa hengittää. Sitä kautta luulen, että se on paljon pysyvämpi.

Näin ollen minulle kelpaa vain nainen jolla on myös samanlainen tarve omaan aikaan ja tilaan ja ymmärtää sen tärkeyden (lue: omat kaverit, kuviot, harrastukset). En jaksa olla kenenkään kanssa kellon ympäri päiväkausia. Sen verran erakkoluonnetta löytyy ja ajoittaista epäsosiaalisuuttakin. Toisinaan oma seura on paras seura.

Kaikki roikkuminen ja riippuminen sekä rajoitusten asettaminen on myrkkyä. Rajoituksilla en toki meinaa sitä, että pitäisi olla lupa saada tehdä mitä huvittaa. Ei. Totta kai on yhteisiä sääntöjä ja avoimuus ja kyky keskustella on merkittävässä asemassa.

 

[julle-jr]

En jaksa olla kenenkään kanssa kellon ympäri päiväkausia. Sen verran erakkoluonnetta löytyy ja ajoittaista epäsosiaalisuuttakin. Toisinaan oma seura on paras seura.

Harvalla kai nykymaailmassa olisi mahdollisuuttakaan roikkua kumppanin kanssa kellon ympäri, ainakaan työssäkäyvällä siis. Kyllä minusta isompi ongelma useimmilla on se, että perheen yhteistä aikaa ei meinaa löytyä tarpeeksi. Siis sellaista aikaa, jolloin ihan vain rauhotutaan kotona tai mennään vaikka biitsille. Ainakin mulla on jatkuvasti sellainen fiilis, että en pysty olemaan kotona niin paljon kuin haluaisin.

 

[Ted Raikas]

Harvalla kai nykymaailmassa olisi mahdollisuuttakaan roikkua kumppanin kanssa kellon ympäri, ainakaan työssäkäyvällä siis.

No se. Meinasin kuitenkin lähinnä sitä, että voi olla parempi jos molemmilla on oma asunto ja ympäristö. Vierailuja ja yhteisiä öitä voi viettää vuorotellen vaikka. Minulla ei ole ihmeemmin hinkua muuttaa yhteen. Voi kenties johtua siitä, että olen koko aikuiselämäni elänyt yksin. Vierastan hiukan ajatusta, että jakaa asunnon toisen kanssa. Ei se mahdotonkaan ajatus ole, mutta en pitäisi kiirettä.

Joka tapauksessa molemmilla tulee olla ehdottomasti omat kuviotkin, ettei käy siten, että on jatkuvasti pakko tehdä ja harrastaa yhdessä, vaikka ei juuri nappaisikaan. Ei ole kummankaan osapuolen etu, jos kaikki pyörii siinä "me" -asetelmassa.

 

[korkki]

Naps vaan. Jokunen päivä sitten napsahti reilu vuoden suhde poikki. Molempien halu mutta harmittaahan se vaikka helpottaakin tietyllä tapaa. Muijalla ei ihan kaikki ollut kondiksesaa porukoiden kanssa ja sen tapa purkaa ne oli lyödä, repiä ja raapia. Muutama arpi jäi muistoksi ihmisestä jota rakastin todella paljon. Harmittaa todella paljon että meidän parisuhde kärsi erittäin paljon tytön muiden ongelmien takia. Eihän se väkivalta ole oikea ratkaisu ikinä, mutta niin siinä vaan kävi. Useita kertoja. Ja loppuaikoinaotin naisen käsistä kiinni kun alkoi kynnet tulemaan kohti jonka seuraus oli se että kohtelin häntä kuulemma kaltoin. Helpottunut ja surullinen olo. Viimeksi kuukausi sitten poistuin mökkiviikonlopulta mustan silmän kanssa.
Toivottavasti hän saa itsensä kuntoon, meidän juttu valitettavasti tuli tiensä päähän..

Tän on oltava vitsi, eihän naiset koskaan ole väkivaltaisia. Sinä se väkivaltainen olet kun otit käsistä kiinni. Tuosta saisi otsikonkin lehteen "mies piti naisen käsistä väkisin kiinni - 6kk ehdotonta". Ainakin näin tuntuu Suomalainen lehdistö toimivan ja yleinen mielipide olevan.

Ex-vaimoni äiti hakkasi miestään kaikella mitä käsiin sai parikymmentä vuotta ennenkuin mies sai tyttärensä rohkaisemana hankittua oman asunnon. Ex koitti pari kertaa riidassa tehdä samoin mutta itse ilmoitin heti että muhun ei äidin temput sitten toimi vaan lyön takaisin. Minä varmaan siitä syyt olisin saanut mutta eipähän tuo sitten uskaltanut.

 

[Eikka86]

Naps vaan. Jokunen päivä sitten napsahti reilu vuoden suhde poikki. Molempien halu mutta harmittaahan se vaikka helpottaakin tietyllä tapaa. Muijalla ei ihan kaikki ollut kondiksesaa porukoiden kanssa ja sen tapa purkaa ne oli lyödä, repiä ja raapia. Muutama arpi jäi muistoksi ihmisestä jota rakastin todella paljon. Harmittaa todella paljon että meidän parisuhde kärsi erittäin paljon tytön muiden ongelmien takia. Eihän se väkivalta ole oikea ratkaisu ikinä, mutta niin siinä vaan kävi. Useita kertoja. Ja loppuaikoinaotin naisen käsistä kiinni kun alkoi kynnet tulemaan kohti jonka seuraus oli se että kohtelin häntä kuulemma kaltoin. Helpottunut ja surullinen olo. Viimeksi kuukausi sitten poistuin mökkiviikonlopulta mustan silmän kanssa.
Toivottavasti hän saa itsensä kuntoon, meidän juttu valitettavasti tuli tiensä päähän..

Naistahan ei saa löydä, ainakaan noin periaatetasolla, mutta olisin antanut neuvoksi isällisen avokämmenen poskelle ja tiedustelun "notta, loppuuko se silmille hyppiminen vai pitääkö sanoa uudestaan".

Toivottavasti pääsit eroon.

 

[TweetyLeaf]

Naistahan ei saa löydä, ainakaan noin periaatetasolla, mutta olisin antanut neuvoksi isällisen avokämmenen poskelle ja tiedustelun "notta, loppuuko se silmille hyppiminen vai pitääkö sanoa uudestaan".

Toivottavasti pääsit eroon.

Vaihtoehtona on myös pois käveleminen. Kun äijästä ei kuulu viikkoon mitään, eikä vastaa puhelimeen ja saapuu paikalle episodin jälkeen niin pitäisi ääni kellossa olla hieman eri.

Tekee seuraavan kerran niin tuplaa ajan suoraan.
Jos tekee neljännen kerran niin sitten on parempi häipyä muutenkin.

 

[Eikka86]

Vaihtoehtona on myös pois käveleminen. Kun äijästä ei kuulu viikkoon mitään, eikä vastaa puhelimeen ja saapuu paikalle episodin jälkeen niin pitäisi ääni kellossa olla hieman eri.

Tekee seuraavan kerran niin tuplaa ajan suoraan.
Jos tekee neljännen kerran niin sitten on parempi häipyä muutenkin.

Erinomainen neuvo enkä suosittele ensimmäisestä kerrasta omaani koittamaankaan. Taisi olla kirjoituksen perusteella vaan aika yleistä tuo lyöminen/raapiminen yms.

 

[Jeffrey]

Vaihtoehtona on myös pois käveleminen. Kun äijästä ei kuulu viikkoon mitään, eikä vastaa puhelimeen ja saapuu paikalle episodin jälkeen niin pitäisi ääni kellossa olla hieman eri.

Sen ainoan kerran kun minulla oli eksäni kanssa fyysistä kränää... Oltiin ulkomailla reissussa ja baarissa. Jostain eksäni sitten kimpaantui ja lätsäytti avokämmenellä poskelle, noh lähinnä henkisesti sattui. Eksä meni hetkeksi tilanteesta pois ja oli tulossa uudestaan iholle, tässä vaiheessa sitten tönäisin tytön pois (pysyi jaloillaan) ja lähdin itse toiseen suuntaan (Hotellille). Siinä sitten kävelin ja eksä laahusti metrien päässä takana parkuen ja huutaen kuinka hakkaan häntä ja kuinka olen väkivaltainen. Siinä oli sitten oikein mukava laahustaa kun toki osa Suomalaisia tuollakin oli, ja kyllähän varmaan muutkin vähintään eleet ymmärsi... Tuo matka olikin sitten käytännössä tuossa, loppuajan hengailin kaverini kanssa ja juotiin kaljaa.

Ikinä en ole tyttöä lyönyt, muutaman kerran ns. voimannäytteen antanut, mutta en satuttanut, näyttänyt vain, että kyllä sitä isosta miehestä voimaa löytyy...