Tee hyvä mies selvä pesäero!
Tämähän on juuri se, mitä tässä yritetään. Selvä pesäero oli jo olemassa ennen tuota sotkua tossa pari viikkoa sitten. Nyt olen ottanut sen uudelleen, mutta viikko on taas lyhyt aika kun kerennyt jo osittain asennoitumaan siihen yhteen ihmiseen.
Noh, avautuminen kuitenkin hommassa auttoi, ja nukutun yön jälkeen olo on jo paljon parempi. Syystä tai toisesta haluaisin kuitenkin tietää kuka tämä mahdollinen kundi on. Ei sillä, että sillä olisi mitään väliä, mutta haluaisinpahan vain tietää koska kuullemma hänet tiedän.
Eilen teki mieli hänet haukkua aiheesta, mutta hyvä että en sitä tehnyt. Ei se olisi ainakaan minua mitenkään helpottanut.
Niinkuin edellisellä sivulla kirjoittajat ansiokkaasti jauhoikin niin niistä tunteistahan tämä varmasti johtuu. Järki sanoo pysymään erossa tytöstä, niinkuin myös osa tunteista. On kuitenkin se muutama kymmenen prosenttia tunteista jotka toivovat vielä meidän onnistumista.
Huuh, onneksi koulut alkaa kohta ja pääsee yliopistolle rälläämään. Ensi vuodelle asuntolainan lyhennykset jäihin ja otetaan ja nautitaan nyt "vanhemmalla iällä" se minun opiskeluvuoteni. Keväällä sitten vaihtoon Tshekkeihin ja paikallista mammaa tippuriin asti!
Enemmän tässä huolettaa omasta puolestani se, että milloin sitä uskaltaa alkaa sitoutumaan uudestaan. Kaksi ihan mielenkiintoista tyttöä on nyt osoittanut jonkin asteista mielenkiintoa minua kohtaan. Noiden kanssa on kuitenkin ollut vähän sama kun katsoisi kattilaan jossa vain pohjalla vähän vesi kiehuu. Lisäksi toinen näistä on eksäni työkaveri ja heillä on enemmänkin historiaa yhdessä, mutta tämän viimeisen viikon kohtelun seurauksena, en näe enää "herrasmies" -sopimuksemme olevan voimassa. Sinällään harmi, että molemmat asuvat nykyään eri paikkakunnalla kun opiskelen, toisaalta se on ehkä ihan hyväkin.
Itse olen seurustelevaa tyyppiä, ja ehkä enemmän tässä stressaakin se, että en enää seurustele. Kovasti kaverit (tytöt ja pojat) sanovat, että nyt nautit ja panet kaikkia. Olematta liian itsevarma, uskon tai tiedän saavani sen paljon, mutta mitä jos en halua vain panna? Aikaisemmat panosuhteeni olivat hyvin pitkäikäisiä, enkä yhdenillan hommista ole oikein koskaan mitään irti saanut. Lisäksi meidän suhteemme eli tekohengityksellä niin pitkään, että en koe tällaisen normaalin sinkkuajan pätevän minun kohdallani. Lähinnä pelottaa se, ettei ala sitten myöhemmin katumaan. Toisaalta myös näiden mielenkiintoisten yksilöiden hylkääminen saattaisi aiheuttaa myöhemmin sitä katumusta.