Naisasiat

  • 7 521 711
  • 26 580

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mulla on omaa aikaa sen verran, minkä perhe-elämä antaa myöten. Yleensä mä käytän sen lenkkeilyyn, tennikseen kavereiden kanssa lätkämatseissa käyntiin jne, saatanpa joskus ottaa jopa sen pari oluttakin siinä janojuomaksi pelien jälkeen. Silti mun ei tarvitse joka ikinen lauantai olla kavereiden kanssa "viihtymässä".
Niin no näköjään sullakin on tota viihdettä elämässä, ja tostahan mä just puhuin. En mä puhunut mistään että toisia naisia olis baareissa metsästämässä.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Mun pointti koko hommassa oli se, että vähän nihkeetä voi parisuhteessa olla, jos toisen on päästävä joka viikonloppu kavereiden kanssa ulos ja varsinkin jos siihen joka kerta liittyy olennaisesti esim alkoholi.
Niin no joo onhan täälläkin varmasti absolutisteja ja vaikkapa uskovaisia, mutta mä puhuin ns. normaaleista keskivertoihmisistä. Jos joku nainen noin vaatii, niin mun mielestä kenenkään itseään kunnioittavan miehen ei sellaisen kanssa kannata olla, vaan kannattaa etsiä joku parempi. Mutta aina riittää vässyköitä.

Edit.
Ja kun mä keskiarvoista puhuin, niin eikö suomalaiset tunnetusti vedä sen pullon kossua / 12 päkin kaljaa viikossa. Ja siitä kun laskee vauvat, vanhukset, lestat, nössöt, dokut ja muut ääriryhmät pois, niin se tekee perseet kerran viikkoon. Ja monet ovat arkisin töissä, eli joko pe tai la on hyvä tinttauspäivä. Ja pitäähän sitä nyt tietenkin kavereita nähdä.
 
Viimeksi muokattu:
Se nyt vaan menee parisuhteessa sillä tavalla, ettäjos homman tahtoo pitää kasassa on jostain asioista osattava neuvotella. Yhteinen ajankäyttö on varmasti yksi tärkeimmiatä seikoista. Jos mun akka lähtis joka lauantai baariin ja makais joka sunnuntai krapuloissaan sohvalla niin en todellakaan kattoisi hommaa kauan. Asioista voi sopia ja toiselle pitää jäädä omaa tilaa. Itse olen sitä mieltä että paljonkin, mutta ei tuommonen toimi parisuhteessa ettei voi yhteisiä viikonloppuja pitää. Miksei frendisi tee mitään viikolla? Eikö ole harrastuksia, vai onko ainoa harrastus vkoloppu dokaaminen joka rupeaa tässä kohtaa haisemaan jo lievältä alkoholismilta? Mitä se semmonen kotona mököttäminen on sitten viikolla? Vkolopun odottamista? Pyh. Harrastuksia ja tekemistä pitää olla molemmilla, yhteisiä ja erillisiä. Tommonen matikka juttu ei muuten toimi sitten niin yhtään. Edellisessä parisuhteessa ns. Yhteistä aikaa käytin reippaasti alle 50% muijan kanssa olemiseen (en laske sitä jos minä kirjoittelen tänne, tai istuin muuten koneella yhteiseksi ajaksi) ja loput omiin juttuihin. Kyse oli vaan siitä, että jos nainem tahtoi lähteä vaikka vkolopuksi pienelle reissulle niin homma oli sovittavissa ja sitten mentiin.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Se nyt vaan menee parisuhteessa sillä tavalla, ettäjos homman tahtoo pitää kasassa on jostain asioista osattava neuvotella. Yhteinen ajankäyttö on varmasti yksi tärkeimmiatä seikoista.

Se nyt vaan menee parisuhteessa sillä tavalla, että jos ei sen toisen kanssa kiinnosta olla, niin sitten koko suhde pitää lopettaa. Tietenkin pitää olla omia menoja, mutta jos todella haluaa vain pubiin kavereiden kanssa joka lauantai, niin silloin on aivan sama pistää poikki jo ennen ensi lauantaita.
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Sen sijaan tuo "pettämisjuttu" on kovin, kovin kaksiteräinen miekka. En tältä(-kään) syömiseltä usko, että toisiinsa vahvasti sitoutuneet (nk. "tahdon asia") henkilöt haluavat itse tai toisen harrastavan irtosuhteita samalla kun yrittävät elää normaalia parisuhdetta.

Minä taas en usko, että pitkässä suhteessa on pysyvä "tahdon", johon voi aina nojata. Suhteet aaltoilevat. Huonot kaudet voivat kestää vuosia, minkä jälkeen taas paranee.

Ei siihen maailma kaadu, jos puoliso joskus käy vieraassa pedissä.
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
Edit: Itseasiassa otetaan varman päälle ja tekstit pois. Taisin ko. naiselle mainita jatkoajan ja jopa nimimerkin eikä epäilystäkään mitä ketjua lukee ensimmäisenä jos täällä käy stalkkaamassa.
 
Viimeksi muokattu:

Jeffrey

Jäsen
Niin, pituuden suhteen ainoa fakta taitaa olla se, että se on helppo tekosyy lyödä pöytään se kaverikortti. Harvaa kuitenkaan loukkaa se, jos sanoo, että olet minulle liian pitkä. Jos taas sanoo miehen olevan ruma, lihava, tyhmä tai muuten vain riittämätön, loukkaisi tämä vastapuolta huomattavasti enemmän.

Jonkin verran itselläni on kokemusta aiheesta (197/110). Oikeastaan lukioaikojen jälkeem en ole kuullut kenenkään sanoneen minua liian pitkäksi. Lukioikäisenä vielä tietenkin olin kasvupyrähdyksen jälkeen melkoinen kuikelo. Kuitenkin sen jälkeen kun sain lihaksiston hyvälle tasolle, on vartaloni ollut mielestäni hyvinkin sopusuhtainen. Ex-tyttöystäväni oli minua se 30cm lyhyempi. Usein siis korkkarit jalassa, mutta ei tuota pituuseroa juuri muuten huomannutkaan, niinkuin joku jo sanoikin: lähinnä valokuvista. Olen seurustellut myös vain noin 20cm lyhyemmän tytön kanssa ja tuokin oli vielä ihan ok. Vaihto-oppilas aikanani sekoilin sinällään varsin viehkeän lattari lentopalloilijan kanssa, mutta ei tuo vain itseltäni onnistunut. Tyttö oli lähemmäs sen 190cm ja sängyssä tuntui siltä kuin olisi miehen kanssa paininut.

Eikä tuo oma mittani ole ainakaan naisia karkoittanut. Alkukesän eron jälkeen eräs hieman reilu 40cm lyhyempi erittäin viehkeä tyttö osoitti kiinnostustaan minua kohtaan. Tämän kuitenkin vielä passasin, sillä hän on eksäni työkaveri. Jonkinsortin perversio sitä taitaa kuitenkin kaikilla meillä isoilla miehillä olla noita pienempiä naisia kohtaan. Ainakin näin sekoilumielessä olisi oikein mukava mennä tuonne 150 -luvuille...
 

_Kuusyks

Jäsen
Suosikkijoukkue
SKA Pietari, Afinogenov #61, (Blues & Jokerit)
-
 
Viimeksi muokattu:

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Onhan noita julkkisparejakin, joissa nainen on pidempi kuin mies, esim. malli Manueala Raffaeta ja road racing-kuski Marco Melandri: kuva.
 

Jussizip

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, Porin Ässät, Chelsea FC
Onhan noita julkkisparejakin, joissa nainen on pidempi kuin mies, esim. malli Manueala Raffaeta ja road racing-kuski Marco Melandri: kuva.

Tämä pätee oikeastaan kaikkiin road racing kuskeihin. Sällit on niin lyhkäsiä, että muijat on reilusti pidempiä ilman korkkareitakin.

Itse tykkään, että nainen on miestä lyhyempi. Ystäväpariskunnan nainen on aika lähelle saman mittainen mitä itse olen ( 186cm ). Jäätävää ajatella, että olisi niin pitkän naisen kanssa.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Se nyt vaan menee parisuhteessa sillä tavalla, ettäjos homman tahtoo pitää kasassa on jostain asioista osattava neuvotella. Yhteinen ajankäyttö on varmasti yksi tärkeimmiatä seikoista...
Joo tietenkin.

Asioista voi sopia ja toiselle pitää jäädä omaa tilaa. Itse olen sitä mieltä että paljonkin, mutta ei tuommonen toimi parisuhteessa ettei voi yhteisiä viikonloppuja pitää. Miksei frendisi tee mitään viikolla? Eikö ole harrastuksia, vai onko ainoa harrastus vkoloppu dokaaminen joka rupeaa tässä kohtaa haisemaan jo lievältä alkoholismilta? Mitä se semmonen kotona mököttäminen on sitten viikolla? Vkolopun odottamista? Pyh. Harrastuksia ja tekemistä pitää olla molemmilla, yhteisiä ja erillisiä.
Tässä juttu lähti siitä, että kaveri näkee kavereitansa yhtenä iltana viikossa ja on kuusi iltaa viikossa kotona tyttöystävän kanssa, ja se tyttökaveri valittaa nyt siitä. Se on siis liikaa, eli pitäisi vissiinkin nähdä kavereita harvemmin, eli siis esimerkiksi joka toinen viikko tai joka kolmas viikko.

Nytkin se nainen saa 6/7 = 86 % illoista, mikä ei sille riitä, ja kavereille jäävä osuus on siis 1/7 = 14 %, mikä on naisen mielestä liikaa. Vähän hassun tarkasti nyt lasken, mutta siis kuitenkin.

Ja ehkä se kaveri on arkisin töiden takia liian väsynyt lähtemään ulos, tai ehkä se ei arkisin viitsi juoda kaljaa tai valvoa myöhään kun seuraavana aamuna pitää mennä töihin. Tai ehkä viikonloppuna on enemmän mielekästä puuhaa jossakin ulkona. En mä tiedä, mutta esimerkiksi nuo ovat järkisyitä. Tyttökaverin kanssa se kuitenkin möllöttää arkipäivisin ja viikonloppuisin suht samalla tavalla, eli tyttökaverille niillä viikonpäivillä ei pitäisi niinkään olla väliä.

Tommonen matikka juttu ei muuten toimi sitten niin yhtään.
Toimii. Anna mä selitän. Jos mä haluaisin parisuhteessa tehdä jotain, mennä vaikka kavereiden kanssa pelaamaan korttia tai keilamaan tai lätkämatsiin tai baariin, eikä se nainen päästäisi mua, niin se on negatiivinen juttu. Silloin mä joudun luopumaan jostain. Jään siis tuon asian osalta "miinukselle". Jos se nainen vaikka jättäisi tekemättä jotain mitä se haluaisi tehdä ja me kotisohvalla vierekkäin katsottaisiin telkkarista joka ilta kauniita ja rohkeita yms, niin en mä saa siitä niin paljoa kiksejä, mitä siis jouduin menettämään. Mä jään edelleen miinukselle. Parisuhteessa molemmat voivat jäädä miinukselle. Molemmat vaihtavat viidenkymmenen markan setelin vaikkapa kolmeenkymppiin. 40e siis katoaa tuhka tuuleen tossa mun hieman hassussa rahaesimerkissä. Tuollainen on huono parisuhde. Sellainen tietenkin olisi hyvä parisuhde, jossa molemmat jäävät "voitolle". Saavat enemmän kuin mistä luopuvat. Se on sitä "matikkajuttua". Tottakai monista asioista pitää luopua ja tehdä kompromisseja, en mä sitä tarkoita. Monilla miehillä vaan on sellainen sisäänrakennettu systeemi, että ovat valmiita jäämään miinukselle. Palvelevat naista, vässykät. Kuvittelevat sen ehkä tasa-arvoksi tai jotain. En tiedä.

En mä mene parisuhteeseen ellei siitä ole enemmän hyötyä kuin haittaa.
 

Grafix

Jäsen
Niin no ei välttämättä baariin, mutta kavereiden kanssa viihtymään, kuten normaalisti ihmiset tekevät.

Niin, siis mitä tämä nimenomaan lauantai-iltaisin tapahtuva normaali viihtyminen kavereiden kanssa on jos ei baareissa hengailua?

Niin no joo onhan täälläkin varmasti absolutisteja ja vaikkapa uskovaisia, mutta mä puhuin ns. normaaleista keskivertoihmisistä. Ja kun mä keskiarvoista puhuin, niin eikö suomalaiset tunnetusti vedä sen pullon kossua / 12 päkin kaljaa viikossa.

En tiedä mistä lähiöstä sä ton keskiverron ja keskiarvon lasket. Jos kuitenkin otetaan tavallinen parisuhteessa elävä nuori jannu/mimmi ja se vetää joka ikinen viikko perseet baarissa tai kalsarit kotona, niin tosta voi aika nopsaan jättää ton parisuhteen pois.

Keskivertoa on se, et pariskuntana kun ollaan, niin ajatellaan sitä kumppania ihan yhtälailla kun itseään. Ja tehdään muutakin kun pidetään hampaat irvessä kiinni omista oikeuksistaan tai käydään vaihtokauppaa jostain vapaa-ajan viettämisestä tai muusta parisuhteen asioista.

Jos se on sun mielestä vässykkää, niin sitten on. Mun mielestä taas on erittäin väsyneen jannun merkki puhua mimmeistä tohon tyyliin mitä sä teet.
 
Toimii. Anna mä selitän.

Ei oikein tuo sun selittely nyt auta. Anna mä selitän.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että oikeassa parisuhteessa noita juttuja ei lasketa. En mä ole ikinä naisten kanssa joutunut tivaamaan "vapaata aikaa" viettää kavereitten kanssa. Yleisesti ottaen lähes joka kerta kun on tehnyt mieli lähteä pelaamaan bilistä tai ajelemaan kartingia tai mitä tahansa niin ei siihen naisella ole paljon sanottavaa ollut. Sama täytyy päteä toisinkinpäin jotta homma toimii. En mä ole koskaan rajottanut mun naisieni menoja, en näe siinä mitään tolkkua. Eikä mun exät ole rajottanut mun menemisiä niin kauan kun on pitänyt hommat kohtuudessa ja hoitanut hommat niin, että sitä yhteistäkin aikaa löytyy.

Jos se pimu kenestä puhut ei ole täysin sekasin niin se ei valita siitä, että se jannu on frendien kanssa. Vaan se valittaa siitä, että se on joka viikonloppuista ryyppäämistä se frendien kanssa olo. Siinä ei paljon matikat eikä hauet auta. En mä usko että normaali naisihmistä haittaa vaikka äijä olis 2-3 arki iltaa pelailemassa korttia tai vaikka kalliokiipeilemässä jätkien kanssa ja silloin tällöin viikonloppuisin kävisi viihteellä jos sille naiselle löytyy aikaa ja muutakin tekemistä kun sitä telkun töllöttelyä.

Puhut kovasti äijän tarpeista, mutta naisillakin on hei tarpeet.

Mitä enemmän se yhteiselo toimii niin, että mennään yhteisymmärryksessä asioista, niin sitä vähemmän naikkonen nalkuttaa ja sitä onnellisempi parisuhde on.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, siis mitä tämä nimenomaan lauantai-iltaisin tapahtuva normaali viihtyminen kavereiden kanssa on jos ei baareissa hengailua?
No voihan sitä tehdä mitä tahansa. Jotkut menevät konserttiin, jotkut lätkämatsiin, jotkut baariin, jotkut puistoon istuskelemaan, jotkut istuvat kaveriporukassa jonkun kotona ja katselevat leffoja. Jotkut ehkä menevät yksin kalaan tai jotain. Siis ihan normaalia elämää. Ei naisten takia kannata ystävistä tai omista haluista ja tarpeista luopua. Sellainen hyvä kompromissi on hyvä keksiä. Mä esimerkiksi haluan ainakin joka toinen ilta käydä jossakin. Kyllä mua väkisinkin alkaa ahdistamaan jos möllöttää vaikka neljäkin iltaa putkeen naisen vieressä.

Ja kyllä säkin varmaan vähän halveksut niitä kavereita, jotka seurustelun alettua hylkäävät kokonaan kaverit. Eihän sellaiset mitään tosiystäviä ole, vaan vässyköitä.

Ja kyllä säkin varmaan jostain työporukasta tai opiskeluporukasta tiedät niitä vässyköitä jätkiä, jotka tyttöystävien tahdon mukaan tekevät kaikkia asioita, ja joille muut jätkät sitten nauravat. Mutta pitää vaan huolen että itse ei kuulu siihen vässykkäjengiin.

Jos kuitenkin otetaan tavallinen parisuhteessa elävä nuori jannu/mimmi ja se vetää joka ikinen viikko perseet baarissa tai kalsarit kotona, niin tosta voi aika nopsaan jättää ton parisuhteen pois.
No sellaisten kanssa ei kannata seurustella, joka ei huvittelua hyväksy. Ja jos itse on vässykkä, niin etsii sitten sellaisen samanhenkisen naisen. Mistään alkoholismista on turha puhua jos juo keskiarvon mukaan. Ja mä en mistään lestoista nyt puhu vaan suht tavallisista jampoista. Voin mä lestoistakin puhua jos tarve vaatii.

Keskivertoa on se, et pariskuntana kun ollaan, niin ajatellaan sitä kumppania ihan yhtälailla kun itseään. Ja tehdään muutakin kun pidetään hampaat irvessä kiinni omista oikeuksistaan tai käydään vaihtokauppaa jostain vapaa-ajan viettämisestä tai muusta parisuhteen asioista.
Joo eihän noita niin tarkasti kannatakaan laskea, mutta siis että sisimmissään tuntee että nyt tässä on hyvä olla. Nyt ei liikaa joudu luopumaan omista haluista ja tarpeista ja itselleen tärkeistä asioista, ja että myös saa jotain.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että oikeassa parisuhteessa noita juttuja ei lasketa. En mä ole ikinä naisten kanssa joutunut tivaamaan "vapaata aikaa" viettää kavereitten kanssa. Yleisesti ottaen lähes joka kerta kun on tehnyt mieli lähteä pelaamaan bilistä tai ajelemaan kartingia tai mitä tahansa niin ei siihen naisella ole paljon sanottavaa ollut. Sama täytyy päteä toisinkinpäin jotta homma toimii. En mä ole koskaan rajottanut mun naisieni menoja, en näe siinä mitään tolkkua. Eikä mun exät ole rajottanut mun menemisiä niin kauan kun on pitänyt hommat kohtuudessa ja hoitanut hommat niin, että sitä yhteistäkin aikaa löytyy.
Joo tuollaisessa suhteessa molemmat jäävät "voitolle", eli tuollainen on hyvä juttu, kuten mäkin aiemmin sanoin.

Puhut kovasti äijän tarpeista, mutta naisillakin on hei tarpeet.
Mutta me miehet ei saada "hyötyä" naisten tarpeista, mutta menetetään hyötyä omien tarpeiden menettämisestä, eli helposti kääntyy miinuksen puolelle.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nooh, sanotaan että elämä opettaa ja aika antaa näkemystä. Katotaanpa noita sun periaatteita sitten kun oot täyttänyt 30 tai 40.
No mä olen nyt 32. En mä usko että mä kymmenenkään vuoden päästä ajattelisin tyhmästi.

Mulla on sellainen joku sisäänrakennettu juttu, että mä mietin mikä on järkevää. Jos mulla olisi vaikkapa kymppitonnin arvoinen auto ja joku tarjoaisi siitä viisi tonnia, niin mä osaan mielessäni ajatella että se ei ole järkevä diili. Viis tonnia tietenkin joo saisin, mutta kymppitonnin arvosta menettäisin. Mähän jäisin siinä tappiolle. Tietenkin saattaahan se olla että sitten neljäkymppisenä en enää osaisi ajatella noin järkevästi, mutta erittäin vahvasti epäilen.
 
Mutta me miehet ei saada "hyötyä" naisten tarpeista, mutta menetetään hyötyä omien tarpeiden menettämisestä, eli helposti kääntyy miinuksen puolelle.

Meinaat ettei hyvä safka oikeassa raflassa oikein naisen kanssa ole positiivista juttua ? Tai, pyörällä/prätkällä ajelu jonnekkin siistiin pikkukaffilaan oman paikkakunnan ulkopuolella ?

Kannattaa valita semmoinen nainen, kenellä ei ole semmoisia tarpeita jotka tuntuu itsestä vastenmielisiltä. Jos kaikki muu kun dokaaminen tuntuu vastenmieliseltä, niin pitää valita sellainen nainen ketä kiinnostaa vaan dokaaminen. Kyllä niitäkin löytyy, valitettavasti.

Me miehet saadaan naisilta jumalauta niin paljon, että sitä välillä typertyy täysin kun asiaa rupeaa ajattelemaan. Monessa parisuhteessa nainen hoitaa sen "heavy liftingin" kotitöistä, niin myös mun entisissä suhteissa. Oman osansa yrittää sitten muistaa tehdä, ja pitää huolta siitä, ettei jätä niitä astioita lojumaan ympäriinsä ja vähän kattoo ettei levitä koko vaatevarastoaan kerralla makkarin lattialle vaan aiheuttaa itse mahdollisimman vähän extra hommia. Ja sitten vielä auttelee, erityisesti jos pyydetään niin mukisematta.

Täytyy muistaa, että se nainen hoitaessaan noi perusjutut niin antaa siihen omasta vapaa-ajastaan sen ajan. Näin ollen se aika minkä nainen käyttää kotitöihin on miehelle vapaa aikaa.
Tästä päästäänkin mun pointtiin: Monesti naiset hoitaa perheessä/parisuhteessa semmoisia juttuja helvetin paljon mitä me jätkät ei ees ajatella. Kyse on siis ajankäytöstä mitä he uhraavat siihen, että kaikilla on hyvä olla kotona. Jos tuota ei osaa arvostaa niin sitten ei o ihan täysinäinen erkkarulla.

Ei parisuhdetta voi elää listan mukaan, että sä saat tehdä noin, niin mä saan tehdä noin, sit ollaan "sujut".
Vaan asiat pitää sovitella ja asetella niin, että molemmat saavat ainakin ne tärkeimmät menonsa hoidettua. Sitten hoidetaan niin, että frendeille jää aikaa ja pidetään huolta, että sitä parisuhdeaikaa jää riittävästi ja se on sellaisina hetkinä, että pystyy oikeasti sitä parisuhdetta myös hoitamaan (ps, lauantai illat on ihan mahtavia tähän...).

Kuten sanoin ei kuullosta siltä että sen kimman ongelma on sen jätkän meneminen kavereiden kanssa, vaan se, että se tekee sitä joka perkeleen lauantai.

Sitten jos/kun lapset on mukana kuvioissa niin homma meneekin aika perkuleen monimutkaiseksi koska siinä kohtaa ei eletä enää niitten lauantai ilta dokaaja kavereiden kanssa, vaan siinä kohtaa eletään lasten ehdoilla.
 

Grafix

Jäsen
No voihan sitä tehdä mitä tahansa. Jotkut menevät konserttiin, jotkut lätkämatsiin, jotkut baariin, jotkut puistoon istuskelemaan, jotkut istuvat kaveriporukassa jonkun kotona ja katselevat leffoja. Jotkut ehkä menevät yksin kalaan tai jotain. Siis ihan normaalia elämää.

Joo, no sä kirjoitit tuossa alkuperäisessä viestissäsi, että frendillä on tarve käydä joka lauantai nimenomaan viihteellä, joka terminä mulle ainakin tarkoittaa samaa kuin drinksun kiskominen baarissa.

En tiedä sun kaveripiiristä, todennäköisesti se koostuu lähinnä (ainoastaan?) sinkuista, mutta me ainakin tehdään noita kaikkia sun ylläluettelemia asioita sekä poikaporukassa, että sitten pariskuntina toistemme kanssa. Onks ihan poissuljettu asia, et ottais joskus sen daamin rientoihin mukaan eikä jättäis yksin sinne kotiin sohvalle niiden Kauniiden ja Rohkeiden pariin? Se saattais jopa tykätäkin kun pyytäis.

Ei naisten takia kannata ystävistä tai omista haluista ja tarpeista luopua. Sellainen hyvä kompromissi on hyvä keksiä. Mä esimerkiksi haluan ainakin joka toinen ilta käydä jossakin. Kyllä mua väkisinkin alkaa ahdistamaan jos möllöttää vaikka neljäkin iltaa putkeen naisen vieressä.

Nimenomaan, se kompromissi olis hyvä löytyy jos parisuhteessa meinaa elellä, mutta sä vedät nämä sun esimerkit aina ihan äärilaidoille. Sun mielestä lähinnä ollaan joko mimmin kanssa 24/7 neljän seinän sisällä kahdestaan kylki kyljessä pata jumissa tai sitten jompi kumpi radattaa pitkin viikkoa kavereiden kanssa perseet olalla kuukaudesta toiseen.


Ja kyllä säkin varmaan jostain työporukasta tai opiskeluporukasta tiedät niitä vässyköitä jätkiä, jotka tyttöystävien tahdon mukaan tekevät kaikkia asioita, ja joille muut jätkät sitten nauravat.

Mä tiedän työporukaltani paljon jannuja, jotka esimerkiksi lähtee hyvissä ajoin duunipaikan illanvietosta kotiin mimmifrendiensä / vaimojensa luo, koska ne haluaa itse mennä. Kaikilla ei vaan oo tarvetta vetää jekkubatteryy pilkkuun ja könytä grillin kautta taksijonoon heilumaan.
 

Hanhi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, AS Roma
Päivääkään naisen kanssa asuneena, väittäisin silti seuravaa: Viikossa/kuukaudessa on X määrä vapaa-aikaa, jonka käytöstä sovitaan yhteisesti, mikäli se ajanviete koskee molempia. Jäljelle jäävä osuus on sitä täysin omaa aikaa. Lasten ilmaantuessa tuo X pienenee, mutta muuten sama kaava.

Melkosta laskemista :)
 
Päivääkään naisen kanssa asuneena, väittäisin silti seuravaa: Viikossa/kuukaudessa on X määrä vapaa-aikaa, jonka käytöstä sovitaan yhteisesti, mikäli se ajanviete koskee molempia. Jäljelle jäävä osuus on sitä täysin omaa aikaa. Lasten ilmaantuessa tuo X pienenee, mutta muuten sama kaava.

Melkosta laskemista :)

Korjataan kaavaa sen verran että tuo ensimmäinen X = vapaa-ajan määrä jonka käytöstä sovitaan yhteisesti VAIKKA asia koskisi vain toista.

Tämä johtuu siitä, että jos mulla on vaikka lätkätreenit sunnutai iltaisin, niin sen joutuu oikeasti sumplimaan, että vastapuoli tietää, ettei voi sopia sinne mitään ja voi ite sopia samaan aikaan joogan vaikka.

Lapsettomassa parisuhteessa koko ajankäytön hyvä hallinta perustuu siihen, että asiat on sovittu niin, että molemmat pääsevät tekemään asioita mitä tahtovat tehdä samaan aikaan, jotta maksimoidaan se yhdessäolo ajan mahdollisuus. Tämä käytännössä siis vapauttaa lisää aikaa kummallekkin osapuolelle esim. kavereiden näkemiseen ja muuhun spontaaniin touhuun.

Mun mielestä olis helvettiä elää semmosta elämää että 5 päivää duunia ja illat himassa sit aina se sama saatanan lauantain baariin, sunnuntai krapulassa ja uudestaan. Kyllä elämässä täytyy olla jotain muuta kun rutiinia.
 

pettter

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
...Vaan asiat pitää sovitella ja asetella niin, että molemmat saavat ainakin ne tärkeimmät menonsa hoidettua...

Niin no joo, mutta jos miettii vaikka jotain suht pientä ja suht arkista asiaa, esimerkiksi ruuanlaittoa. Hatusta heitin. Jos mä haluaisin syödä tänään vaikka makaronilaatikkoa ja nainen vaikkapa kaalilaatikkoa, niin jomman kumman kannattaisi tulla vastaan, eli siis syödä sellaista ruokaa mitä ei ainakaan kaikkein mieluiten söisi, eli tuolloin tuossa asiassa jäisi enemmän tai vähemmän "miinukselle". Sinkkuna kumpikin voisi joka päivä syödä sitä ruokaa mitä haluaa, eli siitähän ei siis jää silleen "plussalle", vaan sitä voisi ajatella vaikka plus-miinus-nolla -tilanteena.

Tai jos miettii vaikka verhoja, mattoa, sohvaa jne. Entä jos mä haluan punaiset ja nainen siniset. Jomman kumman siis kannattaisi suostua ottamaan ne toiset, eli siis jäädä taas enemmän tai vähemmän miinukselle, riippuen siitä miten paljon tykkää siitä toisesta väristä. Nyt yksin asuvana mä voin olla punaisissa verhoissa, punaisessa matossa jne. Kyllä mä esimerkiksi tosta voisin luopua, mutta en kovinkaan mielelläni, eli jotain vastinetta pitäisi saada. Ja sehän siis ei tietenkään ole vastine tuohon, että nainen suostuu jossakin toisessa asiassa valitsemaan sen minkä mä haluan, vaan silloin molemmille on tullut sitä miinusta, verrattuna siis siihen sinkkutilanteeseen.

En mä tietenkään jokaisessa asiassa erikseen ajattele noin, vaan kokonaisuutta, ihan kuin kaikissa muissakin jutuissa. Mä tunnen sisimmissäni sen olenko joutunut luopumaan enemmän kuin mitä olen saanut. Joku juttu tietenkin on isompi kuin toinen, joku tykkää jostakin tietystä jutusta enemmän kuin toinen, ja joissakin asioissa mies ja nainen haluavat molemmat samaa asiaa, mutta noissa kaikissa parisuhteen joko isoissa tai sitten ihan niissä pienissä ja arkisissa kompromisseissa molemmille kertyy tosi paljon tuota "miinusta". Tämä on varmastikin kaikille selvä asia, viimeistään nyt kun mä sen selitin niin tarkkaan että tyhmempikin tajuaa. Suurin osa ihmisistä on vaan niin dorkia että kulkevat kuin laput silmillä. Eivät tajua kokonaisuutta.

Joissakin muissa jutuissa sitten pitää tulla aika paljon hyötyä että kokonaissaldo jää plussan puolelle, että siis parisuhteeseen kannattaa mennä.

Ja vähän asiasta toiseen. Jotkut täällä puhuvat mun ryypiskelystä. Jos mä nyt äkkiseltään mietin vaikka näin, että siitä saatu nautinto on vaikkapa neljän pykälän verran plussalla, ja miinusta tulee krapulasta yksi ja muista terveyshaitoista vaikkapa yksi, eli lasketaan 4 - 2 = +2, eli siis munhan kannattaa ryypätä. En mä sitä tietenkään noin tarkkaan laske, näin äkkiseltään hieman vaan mietiskelin, mutta ajatuksen tasolla noinhan se menee. Ja tietenkin jos mulla olisi vaikkapa lapsia tai aamuisin tärkeä herätys jonnekin, menisi tuo "laskelma" uusiksi. Mutta lapsien hankkimisessa ja lupautumalla heräämään aikaisin mä käyn taas nuo samat asiat läpi, siis että kannattaako vai ei. Jos ei voi ryypätä niin yksi miinusta, näin yksinkertaisesti selitettynä siis.
 
eli jotain vastinetta pitäisi saada.

Se vastine on siinä, että saa olla naisen kanssa ketä rakastaa.

Miten sitten lasket semmoiset asiat, millä ei o sulle väliä, vaikka ei o väliä mitä syödään, saatko sä siitäkin plussaa kun "annat periksi" toiselle jos toisen tekee mieli vaikka kaalilootaa ? Tai jos sun tekee mieli heseen ja toisen tekee mieli mäkkiin niin mutta sun ei o ihan niin tarkkaa kun toiselle se on iso juttu, niin tuleeko siitä enemmän vai vähemmän plussaa ?
Missä vaiheessa nää plussapisteet sit voi käyttää ? Onko taksin maksaminen sen arvoinen, että toinen sai valita verhot ? vai pitääkö siihen plussata jotain lisää ? Entäs sitten ruottinristeily kavereitten kanssa ? Pitääkö kerätä puolivuotta plussaa ruuanlaitosta periksiantamiseen, että saa hyvillä mielin lähteä ? Onko se tarpeeksi vai miinustetaanko tuosta plussakeräilytouhusta se kerta, kun halusitkin kattoa telkusta matlockia etkä kauniita ja rohkeita niinkun nainen olisi halunnut. Jos käyttää plussa korttia plussa ostoksiin niin saako siitäkin plussaa, että muisti käyttää plussaa ja jos unohti niin tuleeko siitä negatiivista plussaa ?

Ei tuommoisesta ynnäämisestä tule kun paha mieli kaikille.

--------------

Tohon alkoholi asiaan mä en ota edes kantaa muuten kuin toivon pikaisia paranemisia.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Lapsettomassa parisuhteessa koko ajankäytön hyvä hallinta perustuu siihen, että asiat on sovittu niin, että molemmat pääsevät tekemään asioita mitä tahtovat tehdä samaan aikaan, jotta maksimoidaan se yhdessäolo ajan mahdollisuus.
Kuulostaa koko ajan jotenkin hirveältä suunnittelulta ja säätämiseltä. Jos minulla on urheiluharjoitukset tiettyyn aikaan niin en minä oleta, että naisella pitää olla joku oma meneminen - vaikkapa lenkillä käyminen - samaan aikaan ja jos hän menikin eri aikaan niin minun vissiin pitäisi kokea itseni loukatuksi, kun hän ei mennyt samaan aikaan urheilemaan. Muuan nainen tykkäsi mennä lenkille klo 23 jälkeen, kesällä jopa puolenyön jälkeen ja hyvä niin. Aina on riittävästi ehtinyt viettää aikaa keskenään. Miksi se aika pitäisi maksimoida. Maksimointi voi jopa huonontaa suhdetta. Tietenkin jos seurustelee jonkun pääministerin tai vastaavan kanssa niin sittenhän sitä vapaa-aikaa on todella vähän ja voi olla hyvä säätää tarkemmin.
Jos mä haluaisin syödä tänään vaikka makaronilaatikkoa ja nainen vaikkapa kaalilaatikkoa, niin jomman kumman kannattaisi tulla vastaan
Miksi pitäisi tulla vastaan. En minä ainakaan koe ikävänä jos nainen tekisi omaa ruokaa ja minä omaani. Itse asiassa muuan nainen söi niin erikoisesti ja superterveellisesti, että oli ihan ok että kumpikin huolehtii omasta syömisestään ihan itse. Tietenkin oli myös yhteisiä ruokia mutta ei todellakaan pääsääntönä mitään, että molempien olisi ollut joku pakko syödä samaa ruokaa. Siinä sitten saatettiin syödä samaan aikaan eri ruokia eikä käynyt mielessäkään, että tässä nyt olisi ollut joku valtataistelu, että mitä syödään.
Tai jos miettii vaikka verhoja, mattoa, sohvaa jne. Entä jos mä haluan punaiset ja nainen siniset.
Jotenkin homoa, jos mies miettii verhojen, mattojen tai sohvan värejä.
 

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jotenkin homoa, jos mies miettii verhojen, mattojen tai sohvan värejä.

Hahah mietin ihan samaa. Itselle on aivan saman tekevää minkälainen meidän asunnon värimaailma tms on.

Muutenkin on varsin outo näkemys, että naisen kanssa pitää kökkiä kotona ja kavereiden kanssa sitten kaikki aktiviteetit. Onneksi omassa elämässä nuo saa kivasti yhdistettyä, jopa sen juhlimisen tai kotona tissuttelun.

Toki jätkien illat erikseen.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös