Naisasiat

[Grafix]

Niin no ei välttämättä baariin, mutta kavereiden kanssa viihtymään, kuten normaalisti ihmiset tekevät.

Niin, siis mitä tämä nimenomaan lauantai-iltaisin tapahtuva normaali viihtyminen kavereiden kanssa on jos ei baareissa hengailua?

Niin no joo onhan täälläkin varmasti absolutisteja ja vaikkapa uskovaisia, mutta mä puhuin ns. normaaleista keskivertoihmisistä. Ja kun mä keskiarvoista puhuin, niin eikö suomalaiset tunnetusti vedä sen pullon kossua / 12 päkin kaljaa viikossa.

En tiedä mistä lähiöstä sä ton keskiverron ja keskiarvon lasket. Jos kuitenkin otetaan tavallinen parisuhteessa elävä nuori jannu/mimmi ja se vetää joka ikinen viikko perseet baarissa tai kalsarit kotona, niin tosta voi aika nopsaan jättää ton parisuhteen pois.

Keskivertoa on se, et pariskuntana kun ollaan, niin ajatellaan sitä kumppania ihan yhtälailla kun itseään. Ja tehdään muutakin kun pidetään hampaat irvessä kiinni omista oikeuksistaan tai käydään vaihtokauppaa jostain vapaa-ajan viettämisestä tai muusta parisuhteen asioista.

Jos se on sun mielestä vässykkää, niin sitten on. Mun mielestä taas on erittäin väsyneen jannun merkki puhua mimmeistä tohon tyyliin mitä sä teet.

 

[TweetyLeaf]

Toimii. Anna mä selitän.

Ei oikein tuo sun selittely nyt auta. Anna mä selitän.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että oikeassa parisuhteessa noita juttuja ei lasketa. En mä ole ikinä naisten kanssa joutunut tivaamaan "vapaata aikaa" viettää kavereitten kanssa. Yleisesti ottaen lähes joka kerta kun on tehnyt mieli lähteä pelaamaan bilistä tai ajelemaan kartingia tai mitä tahansa niin ei siihen naisella ole paljon sanottavaa ollut. Sama täytyy päteä toisinkinpäin jotta homma toimii. En mä ole koskaan rajottanut mun naisieni menoja, en näe siinä mitään tolkkua. Eikä mun exät ole rajottanut mun menemisiä niin kauan kun on pitänyt hommat kohtuudessa ja hoitanut hommat niin, että sitä yhteistäkin aikaa löytyy.

Jos se pimu kenestä puhut ei ole täysin sekasin niin se ei valita siitä, että se jannu on frendien kanssa. Vaan se valittaa siitä, että se on joka viikonloppuista ryyppäämistä se frendien kanssa olo. Siinä ei paljon matikat eikä hauet auta. En mä usko että normaali naisihmistä haittaa vaikka äijä olis 2-3 arki iltaa pelailemassa korttia tai vaikka kalliokiipeilemässä jätkien kanssa ja silloin tällöin viikonloppuisin kävisi viihteellä jos sille naiselle löytyy aikaa ja muutakin tekemistä kun sitä telkun töllöttelyä.

Puhut kovasti äijän tarpeista, mutta naisillakin on hei tarpeet.

Mitä enemmän se yhteiselo toimii niin, että mennään yhteisymmärryksessä asioista, niin sitä vähemmän naikkonen nalkuttaa ja sitä onnellisempi parisuhde on.

 

[chauron]

En mä mene parisuhteeseen ellei siitä ole enemmän hyötyä kuin haittaa.

Nooh, sanotaan että elämä opettaa ja aika antaa näkemystä. Katotaanpa noita sun periaatteita sitten kun oot täyttänyt 30 tai 40.

 

[pettter]

Niin, siis mitä tämä nimenomaan lauantai-iltaisin tapahtuva normaali viihtyminen kavereiden kanssa on jos ei baareissa hengailua?

No voihan sitä tehdä mitä tahansa. Jotkut menevät konserttiin, jotkut lätkämatsiin, jotkut baariin, jotkut puistoon istuskelemaan, jotkut istuvat kaveriporukassa jonkun kotona ja katselevat leffoja. Jotkut ehkä menevät yksin kalaan tai jotain. Siis ihan normaalia elämää. Ei naisten takia kannata ystävistä tai omista haluista ja tarpeista luopua. Sellainen hyvä kompromissi on hyvä keksiä. Mä esimerkiksi haluan ainakin joka toinen ilta käydä jossakin. Kyllä mua väkisinkin alkaa ahdistamaan jos möllöttää vaikka neljäkin iltaa putkeen naisen vieressä.

Ja kyllä säkin varmaan vähän halveksut niitä kavereita, jotka seurustelun alettua hylkäävät kokonaan kaverit. Eihän sellaiset mitään tosiystäviä ole, vaan vässyköitä.

Ja kyllä säkin varmaan jostain työporukasta tai opiskeluporukasta tiedät niitä vässyköitä jätkiä, jotka tyttöystävien tahdon mukaan tekevät kaikkia asioita, ja joille muut jätkät sitten nauravat. Mutta pitää vaan huolen että itse ei kuulu siihen vässykkäjengiin.

Jos kuitenkin otetaan tavallinen parisuhteessa elävä nuori jannu/mimmi ja se vetää joka ikinen viikko perseet baarissa tai kalsarit kotona, niin tosta voi aika nopsaan jättää ton parisuhteen pois.

No sellaisten kanssa ei kannata seurustella, joka ei huvittelua hyväksy. Ja jos itse on vässykkä, niin etsii sitten sellaisen samanhenkisen naisen. Mistään alkoholismista on turha puhua jos juo keskiarvon mukaan. Ja mä en mistään lestoista nyt puhu vaan suht tavallisista jampoista. Voin mä lestoistakin puhua jos tarve vaatii.

Keskivertoa on se, et pariskuntana kun ollaan, niin ajatellaan sitä kumppania ihan yhtälailla kun itseään. Ja tehdään muutakin kun pidetään hampaat irvessä kiinni omista oikeuksistaan tai käydään vaihtokauppaa jostain vapaa-ajan viettämisestä tai muusta parisuhteen asioista.

Joo eihän noita niin tarkasti kannatakaan laskea, mutta siis että sisimmissään tuntee että nyt tässä on hyvä olla. Nyt ei liikaa joudu luopumaan omista haluista ja tarpeista ja itselleen tärkeistä asioista, ja että myös saa jotain.

Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että oikeassa parisuhteessa noita juttuja ei lasketa. En mä ole ikinä naisten kanssa joutunut tivaamaan "vapaata aikaa" viettää kavereitten kanssa. Yleisesti ottaen lähes joka kerta kun on tehnyt mieli lähteä pelaamaan bilistä tai ajelemaan kartingia tai mitä tahansa niin ei siihen naisella ole paljon sanottavaa ollut. Sama täytyy päteä toisinkinpäin jotta homma toimii. En mä ole koskaan rajottanut mun naisieni menoja, en näe siinä mitään tolkkua. Eikä mun exät ole rajottanut mun menemisiä niin kauan kun on pitänyt hommat kohtuudessa ja hoitanut hommat niin, että sitä yhteistäkin aikaa löytyy.

Joo tuollaisessa suhteessa molemmat jäävät "voitolle", eli tuollainen on hyvä juttu, kuten mäkin aiemmin sanoin.

Puhut kovasti äijän tarpeista, mutta naisillakin on hei tarpeet.

Mutta me miehet ei saada "hyötyä" naisten tarpeista, mutta menetetään hyötyä omien tarpeiden menettämisestä, eli helposti kääntyy miinuksen puolelle.

 

[pettter]

Nooh, sanotaan että elämä opettaa ja aika antaa näkemystä. Katotaanpa noita sun periaatteita sitten kun oot täyttänyt 30 tai 40.

No mä olen nyt 32. En mä usko että mä kymmenenkään vuoden päästä ajattelisin tyhmästi.

Mulla on sellainen joku sisäänrakennettu juttu, että mä mietin mikä on järkevää. Jos mulla olisi vaikkapa kymppitonnin arvoinen auto ja joku tarjoaisi siitä viisi tonnia, niin mä osaan mielessäni ajatella että se ei ole järkevä diili. Viis tonnia tietenkin joo saisin, mutta kymppitonnin arvosta menettäisin. Mähän jäisin siinä tappiolle. Tietenkin saattaahan se olla että sitten neljäkymppisenä en enää osaisi ajatella noin järkevästi, mutta erittäin vahvasti epäilen.

 

[TweetyLeaf]

Mutta me miehet ei saada "hyötyä" naisten tarpeista, mutta menetetään hyötyä omien tarpeiden menettämisestä, eli helposti kääntyy miinuksen puolelle.

Meinaat ettei hyvä safka oikeassa raflassa oikein naisen kanssa ole positiivista juttua ? Tai, pyörällä/prätkällä ajelu jonnekkin siistiin pikkukaffilaan oman paikkakunnan ulkopuolella ?

Kannattaa valita semmoinen nainen, kenellä ei ole semmoisia tarpeita jotka tuntuu itsestä vastenmielisiltä. Jos kaikki muu kun dokaaminen tuntuu vastenmieliseltä, niin pitää valita sellainen nainen ketä kiinnostaa vaan dokaaminen. Kyllä niitäkin löytyy, valitettavasti.

Me miehet saadaan naisilta jumalauta niin paljon, että sitä välillä typertyy täysin kun asiaa rupeaa ajattelemaan. Monessa parisuhteessa nainen hoitaa sen "heavy liftingin" kotitöistä, niin myös mun entisissä suhteissa. Oman osansa yrittää sitten muistaa tehdä, ja pitää huolta siitä, ettei jätä niitä astioita lojumaan ympäriinsä ja vähän kattoo ettei levitä koko vaatevarastoaan kerralla makkarin lattialle vaan aiheuttaa itse mahdollisimman vähän extra hommia. Ja sitten vielä auttelee, erityisesti jos pyydetään niin mukisematta.

Täytyy muistaa, että se nainen hoitaessaan noi perusjutut niin antaa siihen omasta vapaa-ajastaan sen ajan. Näin ollen se aika minkä nainen käyttää kotitöihin on miehelle vapaa aikaa.
Tästä päästäänkin mun pointtiin: Monesti naiset hoitaa perheessä/parisuhteessa semmoisia juttuja helvetin paljon mitä me jätkät ei ees ajatella. Kyse on siis ajankäytöstä mitä he uhraavat siihen, että kaikilla on hyvä olla kotona. Jos tuota ei osaa arvostaa niin sitten ei o ihan täysinäinen erkkarulla.

Ei parisuhdetta voi elää listan mukaan, että sä saat tehdä noin, niin mä saan tehdä noin, sit ollaan "sujut".
Vaan asiat pitää sovitella ja asetella niin, että molemmat saavat ainakin ne tärkeimmät menonsa hoidettua. Sitten hoidetaan niin, että frendeille jää aikaa ja pidetään huolta, että sitä parisuhdeaikaa jää riittävästi ja se on sellaisina hetkinä, että pystyy oikeasti sitä parisuhdetta myös hoitamaan (ps, lauantai illat on ihan mahtavia tähän...).

Kuten sanoin ei kuullosta siltä että sen kimman ongelma on sen jätkän meneminen kavereiden kanssa, vaan se, että se tekee sitä joka perkeleen lauantai.

Sitten jos/kun lapset on mukana kuvioissa niin homma meneekin aika perkuleen monimutkaiseksi koska siinä kohtaa ei eletä enää niitten lauantai ilta dokaaja kavereiden kanssa, vaan siinä kohtaa eletään lasten ehdoilla.

 

[Grafix]

No voihan sitä tehdä mitä tahansa. Jotkut menevät konserttiin, jotkut lätkämatsiin, jotkut baariin, jotkut puistoon istuskelemaan, jotkut istuvat kaveriporukassa jonkun kotona ja katselevat leffoja. Jotkut ehkä menevät yksin kalaan tai jotain. Siis ihan normaalia elämää.

Joo, no sä kirjoitit tuossa alkuperäisessä viestissäsi, että frendillä on tarve käydä joka lauantai nimenomaan viihteellä, joka terminä mulle ainakin tarkoittaa samaa kuin drinksun kiskominen baarissa.

En tiedä sun kaveripiiristä, todennäköisesti se koostuu lähinnä (ainoastaan?) sinkuista, mutta me ainakin tehdään noita kaikkia sun ylläluettelemia asioita sekä poikaporukassa, että sitten pariskuntina toistemme kanssa. Onks ihan poissuljettu asia, et ottais joskus sen daamin rientoihin mukaan eikä jättäis yksin sinne kotiin sohvalle niiden Kauniiden ja Rohkeiden pariin? Se saattais jopa tykätäkin kun pyytäis.

Ei naisten takia kannata ystävistä tai omista haluista ja tarpeista luopua. Sellainen hyvä kompromissi on hyvä keksiä. Mä esimerkiksi haluan ainakin joka toinen ilta käydä jossakin. Kyllä mua väkisinkin alkaa ahdistamaan jos möllöttää vaikka neljäkin iltaa putkeen naisen vieressä.

Nimenomaan, se kompromissi olis hyvä löytyy jos parisuhteessa meinaa elellä, mutta sä vedät nämä sun esimerkit aina ihan äärilaidoille. Sun mielestä lähinnä ollaan joko mimmin kanssa 24/7 neljän seinän sisällä kahdestaan kylki kyljessä pata jumissa tai sitten jompi kumpi radattaa pitkin viikkoa kavereiden kanssa perseet olalla kuukaudesta toiseen.

Ja kyllä säkin varmaan jostain työporukasta tai opiskeluporukasta tiedät niitä vässyköitä jätkiä, jotka tyttöystävien tahdon mukaan tekevät kaikkia asioita, ja joille muut jätkät sitten nauravat.

Mä tiedän työporukaltani paljon jannuja, jotka esimerkiksi lähtee hyvissä ajoin duunipaikan illanvietosta kotiin mimmifrendiensä / vaimojensa luo, koska ne haluaa itse mennä. Kaikilla ei vaan oo tarvetta vetää jekkubatteryy pilkkuun ja könytä grillin kautta taksijonoon heilumaan.

 

[Hanhi]

Päivääkään naisen kanssa asuneena, väittäisin silti seuravaa: Viikossa/kuukaudessa on X määrä vapaa-aikaa, jonka käytöstä sovitaan yhteisesti, mikäli se ajanviete koskee molempia. Jäljelle jäävä osuus on sitä täysin omaa aikaa. Lasten ilmaantuessa tuo X pienenee, mutta muuten sama kaava.

Melkosta laskemista :)

 

[TweetyLeaf]

Päivääkään naisen kanssa asuneena, väittäisin silti seuravaa: Viikossa/kuukaudessa on X määrä vapaa-aikaa, jonka käytöstä sovitaan yhteisesti, mikäli se ajanviete koskee molempia. Jäljelle jäävä osuus on sitä täysin omaa aikaa. Lasten ilmaantuessa tuo X pienenee, mutta muuten sama kaava.

Melkosta laskemista :)

Korjataan kaavaa sen verran että tuo ensimmäinen X = vapaa-ajan määrä jonka käytöstä sovitaan yhteisesti VAIKKA asia koskisi vain toista.

Tämä johtuu siitä, että jos mulla on vaikka lätkätreenit sunnutai iltaisin, niin sen joutuu oikeasti sumplimaan, että vastapuoli tietää, ettei voi sopia sinne mitään ja voi ite sopia samaan aikaan joogan vaikka.

Lapsettomassa parisuhteessa koko ajankäytön hyvä hallinta perustuu siihen, että asiat on sovittu niin, että molemmat pääsevät tekemään asioita mitä tahtovat tehdä samaan aikaan, jotta maksimoidaan se yhdessäolo ajan mahdollisuus. Tämä käytännössä siis vapauttaa lisää aikaa kummallekkin osapuolelle esim. kavereiden näkemiseen ja muuhun spontaaniin touhuun.

Mun mielestä olis helvettiä elää semmosta elämää että 5 päivää duunia ja illat himassa sit aina se sama saatanan lauantain baariin, sunnuntai krapulassa ja uudestaan. Kyllä elämässä täytyy olla jotain muuta kun rutiinia.

 

[pettter]

...Vaan asiat pitää sovitella ja asetella niin, että molemmat saavat ainakin ne tärkeimmät menonsa hoidettua...

Niin no joo, mutta jos miettii vaikka jotain suht pientä ja suht arkista asiaa, esimerkiksi ruuanlaittoa. Hatusta heitin. Jos mä haluaisin syödä tänään vaikka makaronilaatikkoa ja nainen vaikkapa kaalilaatikkoa, niin jomman kumman kannattaisi tulla vastaan, eli siis syödä sellaista ruokaa mitä ei ainakaan kaikkein mieluiten söisi, eli tuolloin tuossa asiassa jäisi enemmän tai vähemmän "miinukselle". Sinkkuna kumpikin voisi joka päivä syödä sitä ruokaa mitä haluaa, eli siitähän ei siis jää silleen "plussalle", vaan sitä voisi ajatella vaikka plus-miinus-nolla -tilanteena.

Tai jos miettii vaikka verhoja, mattoa, sohvaa jne. Entä jos mä haluan punaiset ja nainen siniset. Jomman kumman siis kannattaisi suostua ottamaan ne toiset, eli siis jäädä taas enemmän tai vähemmän miinukselle, riippuen siitä miten paljon tykkää siitä toisesta väristä. Nyt yksin asuvana mä voin olla punaisissa verhoissa, punaisessa matossa jne. Kyllä mä esimerkiksi tosta voisin luopua, mutta en kovinkaan mielelläni, eli jotain vastinetta pitäisi saada. Ja sehän siis ei tietenkään ole vastine tuohon, että nainen suostuu jossakin toisessa asiassa valitsemaan sen minkä mä haluan, vaan silloin molemmille on tullut sitä miinusta, verrattuna siis siihen sinkkutilanteeseen.

En mä tietenkään jokaisessa asiassa erikseen ajattele noin, vaan kokonaisuutta, ihan kuin kaikissa muissakin jutuissa. Mä tunnen sisimmissäni sen olenko joutunut luopumaan enemmän kuin mitä olen saanut. Joku juttu tietenkin on isompi kuin toinen, joku tykkää jostakin tietystä jutusta enemmän kuin toinen, ja joissakin asioissa mies ja nainen haluavat molemmat samaa asiaa, mutta noissa kaikissa parisuhteen joko isoissa tai sitten ihan niissä pienissä ja arkisissa kompromisseissa molemmille kertyy tosi paljon tuota "miinusta". Tämä on varmastikin kaikille selvä asia, viimeistään nyt kun mä sen selitin niin tarkkaan että tyhmempikin tajuaa. Suurin osa ihmisistä on vaan niin dorkia että kulkevat kuin laput silmillä. Eivät tajua kokonaisuutta.

Joissakin muissa jutuissa sitten pitää tulla aika paljon hyötyä että kokonaissaldo jää plussan puolelle, että siis parisuhteeseen kannattaa mennä.

Ja vähän asiasta toiseen. Jotkut täällä puhuvat mun ryypiskelystä. Jos mä nyt äkkiseltään mietin vaikka näin, että siitä saatu nautinto on vaikkapa neljän pykälän verran plussalla, ja miinusta tulee krapulasta yksi ja muista terveyshaitoista vaikkapa yksi, eli lasketaan 4 - 2 = +2, eli siis munhan kannattaa ryypätä. En mä sitä tietenkään noin tarkkaan laske, näin äkkiseltään hieman vaan mietiskelin, mutta ajatuksen tasolla noinhan se menee. Ja tietenkin jos mulla olisi vaikkapa lapsia tai aamuisin tärkeä herätys jonnekin, menisi tuo "laskelma" uusiksi. Mutta lapsien hankkimisessa ja lupautumalla heräämään aikaisin mä käyn taas nuo samat asiat läpi, siis että kannattaako vai ei. Jos ei voi ryypätä niin yksi miinusta, näin yksinkertaisesti selitettynä siis.

 

[TweetyLeaf]

eli jotain vastinetta pitäisi saada.

Se vastine on siinä, että saa olla naisen kanssa ketä rakastaa.

Miten sitten lasket semmoiset asiat, millä ei o sulle väliä, vaikka ei o väliä mitä syödään, saatko sä siitäkin plussaa kun "annat periksi" toiselle jos toisen tekee mieli vaikka kaalilootaa ? Tai jos sun tekee mieli heseen ja toisen tekee mieli mäkkiin niin mutta sun ei o ihan niin tarkkaa kun toiselle se on iso juttu, niin tuleeko siitä enemmän vai vähemmän plussaa ?
Missä vaiheessa nää plussapisteet sit voi käyttää ? Onko taksin maksaminen sen arvoinen, että toinen sai valita verhot ? vai pitääkö siihen plussata jotain lisää ? Entäs sitten ruottinristeily kavereitten kanssa ? Pitääkö kerätä puolivuotta plussaa ruuanlaitosta periksiantamiseen, että saa hyvillä mielin lähteä ? Onko se tarpeeksi vai miinustetaanko tuosta plussakeräilytouhusta se kerta, kun halusitkin kattoa telkusta matlockia etkä kauniita ja rohkeita niinkun nainen olisi halunnut. Jos käyttää plussa korttia plussa ostoksiin niin saako siitäkin plussaa, että muisti käyttää plussaa ja jos unohti niin tuleeko siitä negatiivista plussaa ?

Ei tuommoisesta ynnäämisestä tule kun paha mieli kaikille.

--------------

Tohon alkoholi asiaan mä en ota edes kantaa muuten kuin toivon pikaisia paranemisia.

 

[Palstalegenda]

Lapsettomassa parisuhteessa koko ajankäytön hyvä hallinta perustuu siihen, että asiat on sovittu niin, että molemmat pääsevät tekemään asioita mitä tahtovat tehdä samaan aikaan, jotta maksimoidaan se yhdessäolo ajan mahdollisuus.

Kuulostaa koko ajan jotenkin hirveältä suunnittelulta ja säätämiseltä. Jos minulla on urheiluharjoitukset tiettyyn aikaan niin en minä oleta, että naisella pitää olla joku oma meneminen - vaikkapa lenkillä käyminen - samaan aikaan ja jos hän menikin eri aikaan niin minun vissiin pitäisi kokea itseni loukatuksi, kun hän ei mennyt samaan aikaan urheilemaan. Muuan nainen tykkäsi mennä lenkille klo 23 jälkeen, kesällä jopa puolenyön jälkeen ja hyvä niin. Aina on riittävästi ehtinyt viettää aikaa keskenään. Miksi se aika pitäisi maksimoida. Maksimointi voi jopa huonontaa suhdetta. Tietenkin jos seurustelee jonkun pääministerin tai vastaavan kanssa niin sittenhän sitä vapaa-aikaa on todella vähän ja voi olla hyvä säätää tarkemmin.

Jos mä haluaisin syödä tänään vaikka makaronilaatikkoa ja nainen vaikkapa kaalilaatikkoa, niin jomman kumman kannattaisi tulla vastaan

Miksi pitäisi tulla vastaan. En minä ainakaan koe ikävänä jos nainen tekisi omaa ruokaa ja minä omaani. Itse asiassa muuan nainen söi niin erikoisesti ja superterveellisesti, että oli ihan ok että kumpikin huolehtii omasta syömisestään ihan itse. Tietenkin oli myös yhteisiä ruokia mutta ei todellakaan pääsääntönä mitään, että molempien olisi ollut joku pakko syödä samaa ruokaa. Siinä sitten saatettiin syödä samaan aikaan eri ruokia eikä käynyt mielessäkään, että tässä nyt olisi ollut joku valtataistelu, että mitä syödään.

Tai jos miettii vaikka verhoja, mattoa, sohvaa jne. Entä jos mä haluan punaiset ja nainen siniset.

Jotenkin homoa, jos mies miettii verhojen, mattojen tai sohvan värejä.

 

[Creed Bratton]

Jotenkin homoa, jos mies miettii verhojen, mattojen tai sohvan värejä.

Hahah mietin ihan samaa. Itselle on aivan saman tekevää minkälainen meidän asunnon värimaailma tms on.

Muutenkin on varsin outo näkemys, että naisen kanssa pitää kökkiä kotona ja kavereiden kanssa sitten kaikki aktiviteetit. Onneksi omassa elämässä nuo saa kivasti yhdistettyä, jopa sen juhlimisen tai kotona tissuttelun.

Toki jätkien illat erikseen.

 

[TweetyLeaf]

Kuulostaa koko ajan jotenkin hirveältä suunnittelulta ja säätämiseltä. Jos minulla on urheiluharjoitukset tiettyyn aikaan niin en minä oleta, että naisella pitää olla joku oma meneminen - vaikkapa lenkillä käyminen - samaan aikaan ja jos hän menikin eri aikaan niin minun vissiin pitäisi kokea itseni loukatuksi, kun hän ei mennyt samaan aikaan urheilemaan. Muuan nainen tykkäsi mennä lenkille klo 23 jälkeen, kesällä jopa puolenyön jälkeen ja hyvä niin. Aina on riittävästi ehtinyt viettää aikaa keskenään. Miksi se aika pitäisi maksimoida. Maksimointi voi jopa huonontaa suhdetta. Tietenkin jos seurustelee jonkun pääministerin tai vastaavan kanssa niin sittenhän sitä vapaa-aikaa on todella vähän ja voi olla hyvä säätää tarkemmin.

Ei tietenkään olekkaan tarkoitus, että sinne on PAKKO tunkea jotain, kyse on siitä, että jos on mahdollista käydä joogassa samaan aikaan kun toinen on treeneissä niin se yleensä on kannattavaa.

Tarkennan nyt vielä sitä, että vaikka saatoin antaa sen kuvan, että kaikki pitää tarkkaan säätää ja sohlata, niin se ei ollut tarkoitukseni. Tarkoitin, että ne menot mitkä saa helposti menemään päällekkäin, kannattaa laittaa päällekkäin.

Jos kuitenkin on kaikki aika mailmassa ja maanantai iltana treenit kerran viikossa, niin on ehkä parempikin, että toinen saa jäädä himaan ittekseen eikä sovi siihen päälle mitään.

Jotta menisi helkutin helpoksi tämä yhtälö, niin täytyy ymmärtää aikasemmat puheeni oikein. Eli eihän tuommoista aika säätämistä tarvitse tehdä jos on aikaa kaikelle. Mutta jos rupeaa huomaamaan, että parisuhteelle/kavereille/harrastuksille ei riitä aikaa tarpeeksi kannattaa noita päällekäisiä menoja harrastaa mikäli suinkin mahdollista.

Toki jätkien illat erikseen.

Ompas homoa... :)

 

[Bigmouth]

Hahah mietin ihan samaa. Itselle on aivan saman tekevää minkälainen meidän asunnon värimaailma tms on.

Muutenkin on varsin outo näkemys, että naisen kanssa pitää kökkiä kotona ja kavereiden kanssa sitten kaikki aktiviteetit. Onneksi omassa elämässä nuo saa kivasti yhdistettyä, jopa sen juhlimisen tai kotona tissuttelun.

Toki jätkien illat erikseen.

Samaa mietin. Pikaisella pohdinnalla mulla taitaakin olla enemmän yhteisiä aktiviteetti/mielenkiinnon kohteita naisen kuin kaverien kanssa. Ja kaverienkin kanssa niitä on aika paljon.

Esim. keikoilla tulee nykyään käytyä naisen (50%), kaverien (25%) ja naisen sekä kaverien (25%) kanssa ihan artistien kiinnostavuudesta johtuen. Luvut suuntaa antavia.

 

[Grafix]

Mutta lapsien hankkimisessa ja lupautumalla heräämään aikaisin mä käyn taas nuo samat asiat läpi, siis että kannattaako vai ei. Jos ei voi ryypätä niin yksi miinusta, näin yksinkertaisesti selitettynä siis.

Onks sulla joku taulukkolaskentasofta mihin sä lyöt noi muistiin? Ja hei, älä hanki lapsia.

 

[Palstalegenda]

Jos kuitenkin on kaikki aika mailmassa ja maanantai iltana treenit kerran viikossa, niin on ehkä parempikin, että toinen saa jäädä himaan ittekseen eikä sovi siihen päälle mitään... Eli eihän tuommoista aika säätämistä tarvitse tehdä jos on aikaa kaikelle.

Tämähän on ehta internet-keskustelu. Ääripäitä verrataan ja siinä ovat vaihtoehdot.

Ei se tarkoita, että olisi kaikki aika maailmassa eli ei esimerkiksi mitään työtä jos ei koe tarpeellisena sopia treenejä tehtävän samaan aikaan. Kyllähän siinä ajan myötä toinen jo oppii näkemään, että milloin se toinen on menossa minnekin niin voi sitten mennä samoihin aikoihin jos huvittaa ja tuntuu sopivalta. Minä esimerkiksi inhoan aamutreenejä, joten en varmasti lähde naisen kanssa aamulla urheilemaan ellei ole joku poikkeustapaus eli joku kisa tai turnaus alkaa aikaisin aamulla. Harvemmin alkaa. Arkisin harrastemenoista sopiminen on keskimäärin joutavaa, tietenkin vapaapäivien suhteen kannattaa yleensä olla hyvissä ajoin enemmän puhetta jos on jotakin erityisiä suunnitelmia.

Moni nuori pari on kyllä niin paitaa ja persettä keskenään, että siinä ei oma identiteetti pääse kehittymään vaan tilalle tulee painostava me ja kehittymätön oma itse. No, avioeron jälkeen sitten toisella kierroksella valitsevat yleensä vähän paremmin.

 

[TweetyLeaf]

Tämähän on ehta internet-keskustelu. Ääripäitä verrataan ja siinä ovat vaihtoehdot.

Heh, taidan kyllä sortua tähän liikaa. Johtuen ehkä siitä, että internetin ihmemailmassa on joskus vaikea tulla ymmärretyksi ellei teroita sitä kynää ihan loppuun asti. Onneksi poikkeuksiakin löytyy joskus. Kiitos siitä.

Moni nuori pari on kyllä niin paitaa ja persettä keskenään, että siinä ei oma identiteetti pääse kehittymään vaan tilalle tulee painostava me ja kehittymätön oma itse. No, avioeron jälkeen sitten toisella kierroksella valitsevat yleensä vähän paremmin.

Jep. Varsinkin nuoria naisia on joskus seurustellessa vaikea saada tajuamaan sen oman tilan ja oman elämän merkitys. Ei koko ajan tarvitse olla hiplaus etäisyydellä. Yleensä jossain vaiheessa tämä rupeaa jompaa kumpaan ärsyttämään ja ahdistamaan kun ei saa tarpeeksi tilaa itselleen.

Huomion arvoisena seikkana vielä, että tarpeeksi tilaa ei mielestäni ole se, että toinen on toisessa huoneessa kyttäämässä töllöä vaan se, että sillä toisellakin on oikeasti oma elämä menossa, eikä se koko elämä pyöri siinä kodin ja parisuhteen ympärillä.

 

[chauron]

Ollaanpa täällä nii machoa taas että. Kyllä mua ainakin kiinnostaa mitä mä laitan päälle ja miltä mun auto tai kämppä näyttää. Tai minkälaista sohvaa, verhoa ja mattoa sillä on. Mut ehkä menee jo ohi tän ketjun aiheesta.

Itse ketjuun sen verran, että jos ei oo seurustelemassa romanttisesti ja tosimielellä, on ihan turha tosiaan laskea minkäänlaisia plussia ja miinuksia jonkun muijan kanssa asumisesta jne. Sit kun kolahtaa niin se sit oikiasti kolahtaa, ja tollaset jää taustalle. Toki järkisyitäkin löytyy kuten vaikka kustannuksien jakaminen, mut silloinkin on sama ottaa kämppis. Ellei sit vakipilde oo mielessä (tarviiko silloinkaa ees sit asua saman katon alla?).

 

[Palstalegenda]

Ollaanpa täällä nii machoa taas että. Kyllä mua ainakin kiinnostaa mitä mä laitan päälle ja miltä mun auto tai kämppä näyttää. Tai minkälaista sohvaa, verhoa ja mattoa sillä on.

Siinä yksi lisätodiste, miten mennään ääriesimerkkeihin ja aletaan suorastaan esittää omia visioita muka täällä käytyinä keskusteluina.

Onko täällä sanottu, ettei miehiä kiinnosta oma pukeutuminen? Avitan: no ei ole. Onko täällä sanottu, ettei miehiä kiinnosta, että millainen auto heillä on? Avitan: no ei ole.

Kyllä minä silti uskon, että nykyajan sisustusohjelmia katsovat olkalaukkufägärit ovat todella kiinnostuneita siitä, että mikä on heidän sohvansa, verhojensa ja mattojensa väri.

Aijai, kyllä teki hyvää revitellä internetiin ääriesimerkki! Kyllä minä nyt ymmärrän teitä!

 

[pettter]

Näköjään aletaan vittuilemaan kun ei muuta keksitä. Ehkä on tajuttu että sitä ollaan tossun alla, tai jotain. Ja toi yks nimimerkkihän on jo ainakin kaksi kertaa jäänyt kiinni tyhmyydestä. Mä en viitsi keskustella tyhmien ihmisten kanssa.

Kyllä vässyköitä aina riittää kun katselee muita ihmisiä. Se vaan on jokaisen omalla vastuulla pitää huoli ettei itse kuuluisi niihin.

 

[pettter]

Jotenkin homoa, jos mies miettii verhojen, mattojen tai sohvan värejä.

Heh. Verhot, matto, nahkasohva, lipasto, tv-taso ja sängyn päiväpeitto, kaikki punaisia. Ja muutama muukin juttu. On tää niin tyylikästä kitata kaljaa tällaisessa pornoluolassa. Ihan eri lailla pääsee fiiliksiin. Toista se olisi jos joku nainen olisi sisustanut.

 

[TweetyLeaf]

Näköjään aletaan vittuilemaan kun ei muuta keksitä.

Jos minua tarkoitit, niin enhän suinkaan vittuillut. Enemmänkin olen kiinnostunut tuosta bonuskortin soveltamisesta parisuhteeseen.

Kyllä mä muutakin keksin, mutta se taitaisi mennä jo vittuilun puolelle.

PS: Jos yhtään olet lukenut tätä ketjua niin pistin tuossa poikki kolmen vuoden suhteen n. puolitoista kuukautta sitten. Että en tiedä kenen tossun alla sitä tässä ollaan. Ehkä oman ?

Siitä kyllä olen sun kanssa samaa mieltä, että sisustaminen on siisti juttu (erityisesti rakenne sisustaminen).
Mulla taitaa tosin olla todella erillainen maku sisustamisen suhteen, mutta yhtä kaikki. Homoa tai ei, on se hienoa jos mies viihtyy.

Ja niin, edelleen jos meikäläinen on "toi yksi nimimerkki" joka on jäänyt tyhmyydestä kiinni, niin olisin todella kiitollinen jos valaisisit omaa idiotismiani. Kehittävää puuhaa meinaan tuo itsetutkiskelu.

 

[Rod Weary]

Ja kyllä säkin varmaan vähän halveksut niitä kavereita, jotka seurustelun alettua hylkäävät kokonaan kaverit. Eihän sellaiset mitään tosiystäviä ole, vaan vässyköitä.

Paskat ole. Ne tykkää olla enemmän naisensa kuin sun seurassa. Sun juttuja lukeneena en ihmettele tuota valintaa tippaakaan.

 

[Rushlow]

....Mä tunnen sisimmissäni sen olenko joutunut luopumaan enemmän kuin mitä olen saanut. Joku juttu tietenkin on isompi kuin toinen, joku tykkää jostakin tietystä jutusta enemmän kuin toinen, ja joissakin asioissa mies ja nainen haluavat molemmat samaa asiaa, mutta noissa kaikissa parisuhteen joko isoissa tai sitten ihan niissä pienissä ja arkisissa kompromisseissa molemmille kertyy tosi paljon tuota "miinusta". Tämä on varmastikin kaikille selvä asia, viimeistään nyt kun mä sen selitin niin tarkkaan että tyhmempikin tajuaa. Suurin osa ihmisistä on vaan niin dorkia että kulkevat kuin laput silmillä. Eivät tajua kokonaisuutta.

Ilmeisesti myöskään kavereita ei kannata hankkia sillä niistäkin tulee "miinusta" samalla tavalla. Itse voit haluta mennä johonkin tiettyyn pubiin, mutta kaveri haluaisi että menette eri pubiin. Miinusta pukkaa jos joustat. Tai jos kaverisi haluaa katsoa jotain leffaa ja sinä mieluummin toista, tsaijai - miinusta. Parempi elää yksin niin ei saa kaiken niin kuin haluaa eikä ikinä tarvitse joustaa missään asiassa!