Naisasiat

[Johannes]

Haaveilu ei auta mitään, turhauttavaa!

Nyt kuule....yritä edes kerran, niin ei tarvitse katua koko loppuikää. Tämä on käsky.

 

[Carlos]

Kaverikortin pöytään lätkähtäminen on nyt huomattavasti todennäköisempää kuin vuosi sitten olisi ollut, homma olisi pitänyt hoitaa heti himaan niiden tanssien jälkeen.

Kyllä se on juuri näin, mutta silti vaan reippaasti yrittämään. Ja nyt kun tansseista on mennyt näin kauan, on tärkeää tehdä pyynnöstä semmoinen puolihuolimaton mutta innostunut. Jos lähestyt häntä kuolemanvapinan kanssa ja ääni väpättäen kysyt että haluaisiko hän lähteä, ja jos ei halua niin ei sekään mitään koska ollaan vaan kavereita, mutta kuitenkin mä ajattelin että jos me mentäs kun tossa lähikinossa on se yks leffamenossajokaonsaanuthyvätarvostelutvissiinjajoo... niin saanet "emmänytehdi"-kortin. Tai sitten vielä kipeämmän kortin, "mennään vaan, mutta saanks mä ottaa mun kaverin kans mukaan"? Napakymppibonuksena kaveri on jopa poika.

Voit myöskin yrittää jotain vanhanaikaista tyyliin "hei mun piti mennä mun kaverin kans leffaan mutta sille tapahtui _________" tai "sain kaks lippua paikasta _____". Lähtisitsä mun kanssa leffaan? Mutta en ehkä ole paras neuvomaan näissä. Osaan varmasti sanoa vaan mikä ei AINAKAAN toimi. :-)

 

[Aces High]

Osaan varmasti sanoa vaan mikä ei AINAKAAN toimi. :-)

Tossahan oli ihan asiallinen setti vinkkejä nuorelle ylkälle. En usko lopputulokseen vaikuttavan kauheasti käyttääkö tuossa kikkakolmosta tai kakkosta, mimmin etukäteisfiiliksestä tuo riippuu. Mikäli kokee että kysyjä on ainakin joltain osin "kuumaakamaa" suostuu se treffeille ja saattaa vaikka antaakin ekoilla treffeillä...

 

[fiftyeight]

- - -
Lähtisitsä mun kanssa leffaan?
- - -

Yks parhaista on:" Lähetsä leffaan?"
Mimmi: Joo
Sinä: Kenen kanssa sä oot menossa?
Tai: Mitä sä meet katsomaan?

 

[Hippi Hiiri]

...

Pistä vaikka fb-viesti. Jos tyttö haluaa lähteä, se lähtee. Tutustuttuanne voitte sitten yhdessä ihanasti päivitellä ujouttasi.

***

Naiset ja varatut miehet on kumma juttu. Tuntuu, että olisi jos jonkinlaista tarjousta ja pitkää katsetta tarjolla nyt kun ei pysty. Ehkä se johtuu siitä, että koko hommaan saa jonkinlaisen henkisen yliotteen, kun ei ole tarvetta.

 

[M@rko77]

Yksi asia näihin tilanteisiin on kehitetty. Leffatreffit. Pyydät leffaan. Ennen elokuvan katsomista ei paljon tarvi puhua, mutta leffan jälkeen teillä on yksi yhteinen puheenaihe, josta helposti siirtyy toiseen. Tyhjältä pöydältä on hirmuisen hankala ujon ihmisen ruveta juttua vääntämään. Yksi kysymys, yksi tapaaminen ja homma on jo helpompaa. Just be nice and cool.

Suosittelen leffatällejä. Nykymenon mukaisesti muistat, että kumpikin maksaa omansa (nykynainen ei halua jäädä kenellekään velkaa). Hyvä tapa on sitten saattaa neitokainen kotiinsa (niin minäkin olen tehnyt). Herrasmies on aina herrasmies.

 

[scholl]

Suosittelen leffatällejä. Nykymenon mukaisesti muistat, että kumpikin maksaa omansa (nykynainen ei halua jäädä kenellekään velkaa). Hyvä tapa on sitten saattaa neitokainen kotiinsa (niin minäkin olen tehnyt). Herrasmies on aina herrasmies.

Mua ne yrittää kusettaa. Siis ne eivät edes pohdi, että jäävät velkaa, vaan moni haluaa kusettaa. Tuossa kotiin saattamisessa on rakenteellinen ongelma. Et ehdi viihteelle jos ajat naisen jonnekin hevon kuuseen. Mulla toimi hyvin ei treffimielessä, vaan ihan normileffatapailussa joskus 2003 tai 2004 se, että sovittiin sama parkkihalli, mihin jätetään autot. Käytiin hakee liput tuntia ennen, sitten jonnekin Hutiin, katsoo leffa, parkkihalliin ja siellä moidot. Sitten ajoin himaan, otin muutamat ja ehdin loistavasti vielä yökerhoon kavereiden kanssa. Tosin se nainen ei kusettanut leffalipuista, mutta sen kanssa toisaalta ei kyse ollut treffeistä. Mulle on moni velkaa kyllä.

 

[KuumaaKamaa]

Kyllä mulla oli suunnitelmissakin hoitaa homma HETI tanssien jälkeen, mutta jännitys vei (taas) voiton. FB:ssä tuli juteltua hänen kanssaan satunnaisesti, mutta ajatuksen tasolle jäi se ulospyytäminen sielläkin.

Viime keväänä ajauduimme muutamalle samalle kurssille. Tottakai hakeuduimme vierekkäin istumaan. Lainasin myös hänelle omia koulukirjojani kyseisillä kursseilla. Muutamaan otteeseen sitten oli vihkoon ilmestynyt tekstejä "olet ihq t. XXXX" tai jotain sen suuntaista, tiedä sitten mitä meinasi.....

Kesäloman alettua meni muutama päivä, ja fb:ssä hän kysyi puhelinnumeroani, ja sanoi että "ilmoita joskus, jos sulla on tylsää kesän aikana, nii ois kiva nähä suaki!". Kyllä tapasimmekin, kävimme jäätelöllä. Kaikki voi arvata sen, että miten nämä "treffit" meni. Relaaminen, ja omana itsenä oleminen oli suorastaan mahdoton ajatus. Normaalisti pystyn heittämään ihan jotain juttua, mutta pää löi aivan tyhjää, sanaa saanut suustani sanotuksi......



Nykyään koulussa katson häntä AINA silmiin ja aina saan vastauksen, ja se on silmiin katsominen. En mitään muuta. Tosin sekin saa minut hyvälle tuulelle.


Tämä poika haluaisi niin paljon enemmän, mutta kaatuu omaan paskahousumaisuuteensa.....


Etiäppäin, ei ole paljoakaan vaihtoehtoja.

 

[Theofilus]

Kyllä. Jos tyttö pyytää wanhojentanssipariksi, niin siinä on aina taka-ajatuksia. Vai onko täällä muka joku, jota tyttö olisi pyytänyt, mutta sitten tyttö olisi kieltäytynyt tanssiakselin kääntämisestä? Ei ole.

Pakko sen verran kommentoida, että meikäläisen wanhojentanssipari kostautui aikanaan jonkin ajan kuluttua lesboksi, joten ei kai siinä aina mitään taka-ajatuksia ole. (tyttö siis pyysi minua pariksi, ja itseasiassa koko lukioajan alkutaipaleen ajan luulin hänen olevan kiinnostuneen minusta.) Toki prosentuaalisesti tuo mun tapaus lienee aika pieni.

Miun naisrintamalla on hiljaista kuin Siperiassa, joten sen enempää ei tähän ketjuun olekaan asiaa.

 

[Ameno]

Kyllä. Jos tyttö pyytää wanhojentanssipariksi, niin siinä on aina taka-ajatuksia. Vai onko täällä muka joku, jota tyttö olisi pyytänyt, mutta sitten tyttö olisi kieltäytynyt tanssiakselin kääntämisestä? Ei ole.

Omista wanhojentansseista on kyllä jo aika monta vuotta aikaa, mutta silloinen tanssiparini pyysi minua parikseen. Tämä kyllä tapahtui ensimmäisellä tanssiharjotustunnilla, kun siinä oli parittomien tyttöjen ja poikien ryhmät, poikia oli minun lisäksi eräs toinen ja minäkin olisin meistä kahdesta itseni valinnut... ja tyttöjä oli siis enemmän. Ujona poikana en sitten suutanu koskaan saanut kunnolla avattua tälle mielestäni oikein viehättävälle neidolle. Joskus tanssien jälkeen sitten tein melko tökerön tekstarilähestymisen ja tuloksena ei napsahtanut edes kaverikorttia. Tätä en haluakaan tämän enempää sitten muistella. Piti vaan sanoa että kyllä on.

Niin, nykyään naisrintamalla on yhtä hiljaista, tai itse asiassa paljon hiljaisempaa kuin tuolloin, joten eipä mullakaan sitten muuta.

 

[Chiesa di Totti]

Lainasin myös hänelle omia koulukirjojani kyseisillä kursseilla. Muutamaan otteeseen sitten oli vihkoon ilmestynyt tekstejä "olet ihq t. XXXX" tai jotain sen suuntaista, tiedä sitten mitä meinasi.....

:D Ei se meinannu mitään. Kuhan huvikseen raapusteli niitä näitä. Ja ihan huvikseen pyysi vanhojen tansseihin.

Lähtökohtaisesti nuori neito ei voi paljon suorempaan asioita ilmaista ja sanoa. Olet joko todella ujo, jolloin laitat facebookin kautta viestin ja kerrot niin sinäkin olet ihana. Jos et vielä tajunnut että jos olisit saanut suusi auki, niin seurustelisit jo neidon kanssa.

 

[redzel777]

Kyllä. Jos tyttö pyytää wanhojentanssipariksi, niin siinä on aina taka-ajatuksia.

Wanhat ovat loistava tapa hankkia kontaktia tyttöön johon olet ihastunut. Itse pyysin erästä neitoa, joka silloin seurusteli, mutta yrittänyttä ei laiteta, joten kaksi vuotta wanhoista ja rupesimme seurustelemaan ja nyt on yhteiseloa takana jo 4 vuotta. Yhteiselomme ei alkanut heti wanhoista, mutta jonkinlaisen vaikutuksen kai onnistuin silloin tekemään.

 

[Kummeli]

Naiset ja varatut miehet on kumma juttu. Tuntuu, että olisi jos jonkinlaista tarjousta ja pitkää katsetta tarjolla nyt kun ei pysty. Ehkä se johtuu siitä, että koko hommaan saa jonkinlaisen henkisen yliotteen, kun ei ole tarvetta.

Tää on muuten totta. Itsekin olen huomannut nyt kun olen seurustellut vähän päälle 4kk (pisin aika tähänastisessa elämssäni muuten), että muutaman kerran on ollut sellainen tilanne josta sinkkumiehenä olisin ollut kovinkin innoissani, mutta nyt ei voi, eikä todellakaan edes kiinnosta. Perjantaina junassa, kun olin menossa tyttöystävän luokse, niin joku naikkonen katseli vähän väliä minua ja hymyili. En tiedä olinko sitten vaan niin hölmön näköinen vai yrittikö hän flirttailla, mutta teki mieli käydä sanomassa että turhaan tytteli tuhlaa hymyään, ei irtoo.

Tästä tulikin mieleen, että on ihan tajuttoman ärsyttävää, kun joku yrittää iskeä tyttöystävää, vaikka tietää hänen olevan varattu. Koko tämän 4kk ollaan eletty etäsuhteessa ja sinä aikana on ollut varmaan sellaiset viisi sitkeämpääkin yrittäjää. Tyttöystäväni on vieläpä sellainen ihminen, että hänellä on enemmän miespuolisia kavereita, kuin naisia ja varmaan 95% miehistä kuvittelee että jos nainen haluaa olla kaveri, niin hän haluaa jotain muutakin ja sitten kun petytään, niin vedellään esiin jotain kaverikorttia ja ruinataan siitä Jatkoajassa. Yhdelle näistä sain heitettyä jauhot suuhun tyttöystäväni suostumuksella, vastaamalla tyttöystäväni puhelimeen kun tämä piirittävä herrasmies soitti. Saunaseuraa kovasti kaipasi, mutta ei ollut kuulemma edes sauna päällä, kun tarjouduin seuraksi.
Joten, älkäähän koskeko niihin varattuihin naisiin, vaikka tekisikin mieli. Ajatelkaa naisten miesystäviä ja ajatelkaa tilanne omalle kohdallenne.

P.S. On erittäin epämukavaa elää etäsuhteessa, mutta kovasti on pyörät pyörimässä ettei tarvitsisi enää kovin kauaa ravata tätä 400km välimatkaa.

 

[rosba70150]

Naiset ja varatut miehet on kumma juttu. Tuntuu, että olisi jos jonkinlaista tarjousta ja pitkää katsetta tarjolla nyt kun ei pysty. Ehkä se johtuu siitä, että koko hommaan saa jonkinlaisen henkisen yliotteen, kun ei ole tarvetta.

Sama huomattu täällä. Heti kun Facebookin relationship status muuttui niin tuli kahdelta eri naiselta, toiselta Facebookissa ja toiselta tekstiviestillä, kyselyä mitä teen viikonloppuna. Mitä helvettiä? Onko se jotain huvia heille että sinkkuna ei anneta, mutta sitten kun on parisuhteessa niin aletaan kiusaamaan?

 

[Kynäilijä]

Kertokaapas kokeneemmat nettideittailijat, että miten olette tehneet kun naisia on ollut useampi tarjoamassa seuraansa, mutta yksi on muita kiinnostavampi?

Oletteko käyneet tapailemassa useampaa naista rinnakkain vai lyöttekö kaiken sen yhden kortin varaan? Itseäni vähän tökkii se, kun en vain oikein pysty olemaan yhtä kiinnostunut muista kuin tästä yhdestä tapauksesta, vaikkei kaikissa niissä muissa ainakaan "paperilla" sen kummempaa vikaa ole.

 

[regularflex]

Kyllä mulla oli suunnitelmissakin hoitaa homma HETI tanssien jälkeen, mutta jännitys vei (taas) voiton. FB:ssä tuli juteltua hänen kanssaan satunnaisesti, mutta ajatuksen tasolle jäi se ulospyytäminen sielläkin.

Viime keväänä ajauduimme muutamalle samalle kurssille. Tottakai hakeuduimme vierekkäin istumaan. Lainasin myös hänelle omia koulukirjojani kyseisillä kursseilla. Muutamaan otteeseen sitten oli vihkoon ilmestynyt tekstejä "olet ihq t. XXXX" tai jotain sen suuntaista, tiedä sitten mitä meinasi.....

Kesäloman alettua meni muutama päivä, ja fb:ssä hän kysyi puhelinnumeroani, ja sanoi että "ilmoita joskus, jos sulla on tylsää kesän aikana, nii ois kiva nähä suaki!". Kyllä tapasimmekin, kävimme jäätelöllä. Kaikki voi arvata sen, että miten nämä "treffit" meni. Relaaminen, ja omana itsenä oleminen oli suorastaan mahdoton ajatus. Normaalisti pystyn heittämään ihan jotain juttua, mutta pää löi aivan tyhjää, sanaa saanut suustani sanotuksi......



Nykyään koulussa katson häntä AINA silmiin ja aina saan vastauksen, ja se on silmiin katsominen. En mitään muuta. Tosin sekin saa minut hyvälle tuulelle.


Tämä poika haluaisi niin paljon enemmän, mutta kaatuu omaan paskahousumaisuuteensa.....


Etiäppäin, ei ole paljoakaan vaihtoehtoja.

Jos tämä tyttö oikeasti tuntuu kolahtavan noin kovaa, niin mikset vaikka laita facessa kuten täälläkin on ehdotettu viestiä tyyliin leffaan lähdöstä tai jotain muuta. Älä kuitenkaan soperra mitään mistään rakastuneena olosta. Sillä vastaus voi olla mitä tahansa kiinnostuksesta aina siihen, että hän on jo varattu. Sillä jos kyseessä on oikeasti sopiva tapaus niin ei tule menemään pitkään, kun joku muu hänet nappaa. Siinä on sitten kivaa jälkeenpäin miettiä, että olishan se ollut kivaa... Nostat päätä pystyyn, kirjaudut faceen heti kun luet tämän viestin röyhistät rintaasi ja sen puolen minuutin ajan kun kirjoitat viestiä ajattelet olevasi cool. Sen jälkeen voit taas vaipua itsesääliin jos huvittaa. Todennäköisesti ei huvita koska oli vastaus mikä tahansa niin voit ainakin ylpeänä katsella itseäsi ja todeta, että sinussa oli miestä tekemään jotain mitä et kuvitellut pystyväsi tekemään.

 

[Kaarle6]

Sellasta tässä mietistkelin, kun olin klubilla kaverin kanssa ja juttelimme katsekontaktin saamisesta naiselta. Ihan mielenkiinnosta haluan kysellä palstaveljiltä, että onko teillä tarve saada naiselta katsekontakti, jotta tutustuminen olisi mielekkäämpää, vai voitteko mennä ihan suoraan juttelemaan ilman mitään signaalia naiselta? Ja naisetkin voivat vastata, että odotatteko te kundia, joka sattuu tulemaan juttelemaan, vai onko teilläkin sitä, että haetaan katseella se kiinnostava kohde?

Kysymykset on kieltämättä vähän hassuja, koska kyllä minä sen verran tajuan silmäpelistä, ja että se on kaikin puolin silloin helpompaa tutustua ihmisiin. Mutta lähinnä kiinnostaa eroavaisuudet miehen ja naisen välillä, että onko naisilla sinänsä väliä onko jonkun kanssa silmäpeliä?

Itsellä on klubilla vähän tätä ongelmaa, etten lähesty naista, ellen saa katsekontaktia. Grindaus tanssilattialla kun ei vaan ole minun juttu. Se on vaan jännä kun arkisemmissa tilanteissa, esimerkiksi kun tapaa vaikkapa uusia opiskelijoita yliopistossa, tai jonkun muun harrastuksen lomassa uusia ihmisiä, heihin tutustuminen on paljon helpompaa, vaikka en mitään katsekontaktia alkuun saisikaan. Olenkin miettinyt, että mikä siitä klubitilanteesta tekee niin erilaisen, ettei tutustu ihmisiin samalla tavalla.

 

[Infamous]

Kertokaapas kokeneemmat nettideittailijat, että miten olette tehneet kun naisia on ollut useampi tarjoamassa seuraansa, mutta yksi on muita kiinnostavampi?

Oletteko käyneet tapailemassa useampaa naista rinnakkain vai lyöttekö kaiken sen yhden kortin varaan? Itseäni vähän tökkii se, kun en vain oikein pysty olemaan yhtä kiinnostunut muista kuin tästä yhdestä tapauksesta, vaikkei kaikissa niissä muissa ainakaan "paperilla" sen kummempaa vikaa ole.

Sehän riippuu tietenkin ihmisestä, miten nämä asiat haluaa hoitaa. Itse olen toki tapaillut monia naisia samaan aikaan, mutta muutaman kerran kun on osunut kohdalle kuvailemasi tilanne niin olen kyllä keskittynyt täysillä siihen kiinnostavimpaan tapaukseen. Eipä näistä ole toistaiseksi kehittynyt puolta vuotta pidempiä suhteita, mutta on tässä vielä elämän verran aikaa.

Siinä vaiheessa jos/kun tulee todettua, ettei hommasta tullutkaan mitään tämän kiinnostavimman kanssa, niin sitä uutta seuraa löytyy joka tapauksessa (ehkä jopa näitä samoja ketkä nyt seuraansa tarjoavat).

 

[M@rko77]

Kertokaapas kokeneemmat nettideittailijat, että miten olette tehneet kun naisia on ollut useampi tarjoamassa seuraansa, mutta yksi on muita kiinnostavampi?

Oletteko käyneet tapailemassa useampaa naista rinnakkain vai lyöttekö kaiken sen yhden kortin varaan? Itseäni vähän tökkii se, kun en vain oikein pysty olemaan yhtä kiinnostunut muista kuin tästä yhdestä tapauksesta, vaikkei kaikissa niissä muissa ainakaan "paperilla" sen kummempaa vikaa ole.

Taitaa tuollainen pelaaminen olla luultua yleisempää ja entistä hyväksyttävämpää. Itse en ole moista harrastanut, koska olen aina halunnut antaa kaiken huomioni yhdelle. Toisaalta kiinnostaisi kokeilla. Seuraahan on monenlaista. Ei kaikkien kanssa tarvitse mennä vällyjen väliin.

 

[Magenta]

Kertokaapas kokeneemmat nettideittailijat, että miten olette tehneet kun naisia on ollut useampi tarjoamassa seuraansa, mutta yksi on muita kiinnostavampi?

Oletteko käyneet tapailemassa useampaa naista rinnakkain vai lyöttekö kaiken sen yhden kortin varaan? Itseäni vähän tökkii se, kun en vain oikein pysty olemaan yhtä kiinnostunut muista kuin tästä yhdestä tapauksesta, vaikkei kaikissa niissä muissa ainakaan "paperilla" sen kummempaa vikaa ole.

Tapaat kaikki kerran ja mietit sitten kuka menee jatkoon. Ihmisistä ei kannata vetää liikaa johtopäätöksiä kirjoittelun perusteella ja ties mitä menetät, jos lyöt all-in sen yhden varaan. Tuota ei vois edes pelaamiseksi laskea, jos vain kerran deittaat kaikkia, jos moraali on ongelma.

 

[Nurmos_888]

Tervehdys palstaveljille.

Kirjoittelen hetken tauon jälkeen tänne. Omasta erosta on nyt noin kuukausi, ja alan olemaan jo hyvässä kondiksessa ja elämä on lähtenyt taas käyntiin. Kotiuduin tammikuun alussa intistä, ja aloitin duunin heti seuraavalla viikolla. Ensimmäinen viikko duunissa meni miten meni, kun ajatukset oli vieläkin kaikessa tapahtuneessa ja exässä, mutta koen olevani jo melko yli hänestä, mistä olenkin itsestäni helvetin ylpeä. Toki hän kummittelee vieläkin ajoittain mun ajatuksissa. Ajoittain tulee niitä heikkoja hetkiä, jolloin ikävä iskee toden teolla. Ne hetket on onneksi vähentyneet, ja jotkut jutut, jotka aikaisemmin muistutti kivualiaasti hänestä, eivät enää aiheuta pistoja sydämessä tai muuta vastaavaa. En ole kuullut hänestä ja hänen tekemisistään mitään. Täytyy tunnustaa, että ajoittain tulee pohdittua mitenköhän hän mahtaa pärjäillä ym. mutta aina tajuan sen, että hänelle tämä kaikki oli varmasti helpompaa, ja hän on mennyt nopeammin eteenpäin kuin allekirjoittanut.

Helvetinmoisia valaistumisen kokemuksia tässä prosessin aikana on saanut kokea, etunenässä liittyen omaan toimintaan. Mä tein itsestäni meidän viimeisinä aikoina niin heikon ja riippuvaisen hänestä, että näin jälkikäteen kummastelen, miten en nähnyt sitä silloin mihin olin itseäni ajamassa. Olin kadottamassa viimeisetkin itsekunnioituksen rippeet roikkumalla hänessä kuin takiainen ja yrittämällä kaikin keinoin muuttaa hänen mielensä. Ja juuri se mielestäni etäännytti exäni minusta entisestään. Naisethan arvostavat tunnetusti miehissä itseluottamusta. Ja osoittiko toimintani itseluottamusta ja -kunnioitusta? No, ei nyt varmaan hirveästi. Mitenköhän mulla skulaisi nyt, jos olisin vieläkin exäni kanssa? En halua ajatellakaan ajatusta, koska voisin olla aika heikossa hapessa henkisesti, enkä itse tajuaisi sitä rakkauden sokaisemana. Kaiketi muutos ja ero ahdisti minua niin paljon, etten voinut ajatella asioita järkevästi. Olen myös hiffannut paljon asioita, joista allekirjoittaneen tulisi oppia tulevia vastaavanlaisia seikkailuja ajatellen, niitä enempää erittelemättä tänne.

Ehkä se hienoin juttu tässä tilanteessa on se, että nyt olen jälleen oman elämäni herra, ja voin toteuttaa itseäni 110 lasissa. On ollut kiva tavata uusia naisia täysin ilman estoja, vaikka yksi kehno kokemus mahtuukin joukkoon. Se tulikin noissa TJ0-pippaloissa, jolloin törmäsin yhteen naispuoliseen tuttuuni baarissa, joka oli (kuten minäkin) aikalailla pelti kiinni. No, siinä juteltiin (tarkempia teemoja en oikein muista) mukafilosofista paskaa parisuhteesta ja eroamisesta ym. ja tuntui selkeästi lämpenevän mulle. Hän oli itsekin käynyt samankaltaisen eron läpi pari kuukautta aikaisemmin. Siinä sitten tanssilattialla tehtiin lähempää tuttavuutta melkoinen tovi. Lähdin sitten hakemaan juomista, ja yllätykseksi huomasin tämän vaihtaneen seuraansa mun inttikaveriin. Farssihan päättyi siten, että nainen lähti sen matkaan ja allekirjoittanut lensi pihalle koko klubilta typerän perseilyn jälkeen. Tuolloin oli liian aikaista, kun en vielä ollut yli mun exästä. Onneksi vastapainoksi on tullut myös hyviä kokemuksia. Yhden duunikaverin kanssa olen hieman koodaillut ja käynyt ruokatauolla kahvilla, ja tällä viikolla olisi tarkoitus käydä tsekkaamassa Django Unchained. Hän itsekin diggaa Tarantinon leffoista (me gusta!) ja vaikuttaa muutenkin hyvältä tyypiltä ja on muodollisestikin ihan pätevä. Mutta tällä hetkellä hän tuntuu enemmänkin kaverilta kuin potentiaaliselta... no, tiedätte miltä. Yhden gimman tapasin myös salilla viime viikolla ja tänään juteltiin hieman small talkia yhden treenin jälkeen. Ei numeroita vaihettu tai mitään, mutta katsoo nyt, jos hieman enemmän saisi kontaktia siihen. Ensivaikutelma oli kuitenkin selkeästi enemmän kiinnostusta herättävä kuin tuo duunikaverin vastaava. En nyt hae kuitenkaan mitään hirveän kestävää juttua, enemmänkin vain tuttavuuksia, kun on tuo muuttokin edessä syksyllä uudelle paikkakunnalle.

Parisuhteen loppuaikoina jumiuduin typerään ajatukseen, etten voi kokea olevani onnellinen muuten kuin hänen seurassaan, ja esim. kun vietin jätkäseurueessa iltaa, mietin vain huomista, jolloin olisin hänen kanssaan, enkä pystynyt nauttimaan illasta. Nyt on ollut enemmän aikaa viettää aikaa ystävienkin parissa ja mystisesti heidän seuransa tuntuu jälleen yhtä loistavalta kuin joskus aikaisemmin, ennen kuin parisuhteeni alkoi hajoilemaan käsiin. Yksinkertaistetusti olen onnellisempi nyt kuin kuukausiin, joka tuntuu uskomattomalta todeta tässä tilanteessa.

 

[Kulttimörkö]

Tervehdys palstaveljille.

Kirjoittelen hetken tauon jälkeen tänne. Omasta erosta on nyt noin kuukausi, ja alan olemaan jo hyvässä kondiksessa ja elämä on lähtenyt taas käyntiin. Kotiuduin tammikuun alussa intistä, ja aloitin duunin heti seuraavalla viikolla. Ensimmäinen viikko duunissa meni miten meni, kun ajatukset oli vieläkin kaikessa tapahtuneessa ja exässä, mutta koen olevani jo melko yli hänestä, mistä olenkin itsestäni helvetin ylpeä. Toki hän kummittelee vieläkin ajoittain mun ajatuksissa. Ajoittain tulee niitä heikkoja hetkiä, jolloin ikävä iskee toden teolla. Ne hetket on onneksi vähentyneet, ja jotkut jutut, jotka aikaisemmin muistutti kivualiaasti hänestä, eivät enää aiheuta pistoja sydämessä tai muuta vastaavaa. En ole kuullut hänestä ja hänen tekemisistään mitään. Täytyy tunnustaa, että ajoittain tulee pohdittua mitenköhän hän mahtaa pärjäillä ym. mutta aina tajuan sen, että hänelle tämä kaikki oli varmasti helpompaa, ja hän on mennyt nopeammin eteenpäin kuin allekirjoittanut.

Heti ensimmäinen luku kirjoituksestasi paljastaa, että et todellakaan ole vielä päässyt hänestä yli. Prosessisi on hyvässä vauhdissa, mutta vasta puolivälissä. Olet päässyt jo shokin ja kieltämisen yli. Nyt olet prosessoimassa mennyttä suhdettasi ja sen jälkeen tulee hyväksyntä. Hyväksynnän jälkeen tulee vasta se aika jolloin prosessi on ohi ja voit jatkaa elämääsi täysipainoisesti. Älä kuitenkaan missään nimessä kiirehdi, sillä se vain loppujen lopuksi hidastaa prosessiasi. Suosittelen kuitenkin ettet lähtisi mitään uusia tunteita kehittelemään jotain uutta naista kohtaan vielä tässä vaiheessa, kun selkeästi et ole vielä käynyt prosessia läpi. Trust me, I've been there and made that mistake, kuten jossain jenkkileffoissakin varmaan sanottaisiin.

 

[Scissors]

Suosittelen kuitenkin ettet lähtisi mitään uusia tunteita kehittelemään jotain uutta naista kohtaan vielä tässä vaiheessa, kun selkeästi et ole vielä käynyt prosessia läpi. Trust me, I've been there and made that mistake, kuten jossain jenkkileffoissakin varmaan sanottaisiin.

En ihan ole tätä mieltä itse. Uusia naisia kannattaa ottaa kierrokseen, jos sille tuntuu, koska saattavat käydä eräänlaisena terapiana. En nyt tarkoita että äkkipikaiset yhdenyönjutut suoranaisesti nopeuttaisi tuota prosessia, mutta naisten seura ainakin aikoinaan omalla kohdallani nopeutti tuota henkistä paranemista suuresti. Se on sitten sillä hetkellä eteen tuleva onglema tai "ongelma", mikäli jotain tunteitakin kehittää jotain tiettyä naista kohtaan, mutta ei niin pitkälle pidä suunnitella. Yhtäkkiä pintaan pulpahtavat uudet tunteet saattavat nekin tehdä hyvää. Parasta on, kun spontaanisti painaa menemään, eikä liikoja pelkää tai suunnittele. Silloin ryssimisen pelko ja turha kengän puristaminenkin pysyvät poissa.

 

[Nurmos_888]

Heti ensimmäinen luku kirjoituksestasi paljastaa, että et todellakaan ole vielä päässyt hänestä yli. Prosessisi on hyvässä vauhdissa, mutta vasta puolivälissä. Olet päässyt jo shokin ja kieltämisen yli. Nyt olet prosessoimassa mennyttä suhdettasi ja sen jälkeen tulee hyväksyntä. Hyväksynnän jälkeen tulee vasta se aika jolloin prosessi on ohi ja voit jatkaa elämääsi täysipainoisesti. Älä kuitenkaan missään nimessä kiirehdi, sillä se vain loppujen lopuksi hidastaa prosessiasi. Suosittelen kuitenkin ettet lähtisi mitään uusia tunteita kehittelemään jotain uutta naista kohtaan vielä tässä vaiheessa, kun selkeästi et ole vielä käynyt prosessia läpi. Trust me, I've been there and made that mistake, kuten jossain jenkkileffoissakin varmaan sanottaisiin.

Viestini pointtina olikin herättää palstaveljissä omia mielipiteitä mun tilanteesta. Painotankin sanaa "melko" kun sanon, että olen melko yli hänestä. Prosessi on vielä kesken, ja ei ehkä ole vielä järkeä ryntäillä uusiin vakaviin kuvioihin. Scissorsin ajatukset kiteyttää melko hyvin omat teesini tähän tilanteeseen. Kuten sanoin aikaisemmassa viestissä, en ole mitään vakavaa ajatellut näiden kahden suhteen, silkkaa spontaania hauskanpitoa vain. Ja omalle hyvinvoinnille mun mielestä tämä on paras tapa jatkaa eteenpäin.

 

[scholl]

Minusta tuntuu, että monesti nämä naisasiat ovat jotenkin toivotaan, toivotaan touhua tai jopa haihattelua, jossa ollaan täysin väärän henkilön kanssa liikenteessä ja annetaan kaiken lisäksi kaikki valtit sille vastapuolelle. Suosittelen kyllä vakavasti jonkunlaisen algoritmin hyväksikäyttämistä. Olen miettinyt sitä, että jos saisin todella laadukkaan, loppuun asti mietityn kysymyslomakkeen aikaiseksi ja saisin mietittyä painotukset kohdalleen niin kun pitäisin kirjallisia kokeita niin löytyisi paljon pätevämmin oikeat naiset kuin mitä yksikään ihminen pystyy itse löytämään. Eli siis puhtaasti lasketaan kuka on paras tyyppi ja sillä sipuli. Juuri painotukset ovat tärkeitä. Esim. jos ei ole opiskellut kauppakorkeakoulussa, saa niin paljon miinuspisteitä, ettei voi enää päästä jatkoon, vaikka muut kysymykset menisivät kuinka hyvin. Silloin poissuljetaan sellaiset tyypit, jotka ovat periaatteessa ihan ok, mutta joiden pässiys ärsyttää, ts. liian suuret kulttuurierot.