Naisasiat

[Jimisola]

Tässä kun nyt useampi palstaveli miettii kuumeisesti, että pitäisikö/uskaltaisiko tehdä aloitteen ja lähestyä sitä maailman ihaninta, mutta kuitenkin niin pelottavaa tyttöä, niin kuulkaa kokeneen neuvoa: go for it!! Kaikkia aivan varmasti jännittää niin perkeleesti, suuta kuivaa ja mahassa kiertää, mut voin luvata teille, että kun sä meet kentälle ja annat kaikkes, niin fiilis on jälkeenpäin todella hyvä - kävi miten kävi.

Mulla on ainakin aina ollut niin, että epätietoisuus toisen kiinnostuksesta tai sen puutteesta on se raastavin juttu. Kun kerran saa sen verran ryhtiä kasaan, että menee suoraan ilmaisemaan oman kiinnostuksensa, pääsee kertaheitolla eroon tästä epävarmuudesta. Pakit olen saanut vaikka kuinka monesti, mutta aina on jäänyt hyvä fiilis siitä, että uskalsin yrittää. Samalla oma itseluottamus kasvaa kohisten kun huomaat, että ei se paska tullutkaan housuun vaikka siltä tuntuikin. Kaikki tytöt joilta olen pakit saanut ovat tehneet hyvin hienotunteisesti selväksi, että tällä kertaa ei onnistu. Turha on siis pelätä mitään julkista nöyryytystä ja itsetuntosi totaalista murskaamista (ellet nyt turvaudu tähän klassiseen "kännissä kiinni perseeseen" -lähestymistapaan).

Näin jälkeenpäin en ole katunut ainuttakaan iskuyritystä, mitä on baarissa, koulussa, McDonaldsin kassalla, lätkämatsissa jne. tullut tehtyä. Toki sellaiset tapaukset, että joku on ollut sulla jo pitkään mielessä ja sitten se ei lähdekään ulos, harmittaa vähän aikaa. Mielestäni on kuitenkin parempi kokeilla onneaan kuin jäädä pitkäksi aikaa riutumaan ja haikailemaan. Jälkeenpäin mua kaduttaa vain ne tytöt, joita en ole uskaltanut lähestyä kiinnostuksestani huolimatta. Haluankin siis vielä rohkaista kaikkia uskaltamaan - kun tarpeeksi heittää kiekkoa maalille niin kyllä se joskus pomppaa jostain sisään!

 

[1stApril]

Annat palaa vaan, mitä sulla on hävittävänä? Jos ystävyys tuohon kuolee, ei se todellista ystävyyttä koskaan ollutkaan.

Samat terveiset myös minulta Metalheartille ja muille vastaavassa tilanteessa oleville.

Tuossa aiemminkin jo mainittiin, että naiset usein odottavat avausta mieheltä. Huono avaus on parempi kuin odotella vaan.

 

[fiftyeight]

- - -
Tuossa aiemminkin jo mainittiin, että naiset usein odottavat avausta mieheltä. Huono avaus on parempi kuin odotella vaan.

Joskus homma tosiaan lähtee jo oven avauksella. Aikuinen mieshän avaa oven aina naisille, kuuluu hyviin tapoihin. Huono ovenavaus on vain se, että itse menee ensin.

Menkäähän pojat vaan suoraan asiaan, ei se ota jossei annakaan.

 

[Jeffrey]

Jaahas. Eilen illalla se elämäni (tähän asti) suurin rakkaus iski varsinaisen Marty McSorley tyyppisen viikatteen takaapäin ohimoon. Ei nyt ainakaan vielä ollut suhdetta kokonaan kuoppaassa, mutta "tauolle" lähdettiin. Kuullemma mitään yksittäistä isoa syytä ei ole, mutta "ne pienet asiat on kasautuneet". Perinteiset mantrat siitä kuinka ihana ihminen olen etc. aina niihin "en vaan ole valmis seurustelemaan" mantroihin.

Ai saatana, että pystyy tuntumaan pahalle. Itse pidin meidän suhdetta vankkana ja luulin, että meillä menee hyvin. Okei mitä nyt viimesen viikon nainen on ollut vähintään erikoinen, mutta laskin ne erikoisuudet kuukautisten piikkiin. Kuullemma tyttö jo pitempään miettinyt tätä, ja minä hölmö kiikutin vielä viimeviikolla tytölle ihan arvokkaankin lahjan. Okei nyt ollaan vasta "tauolla", mutta silti tuli niin puuntakaa, että huhhuh. Helpompi olisi olla tässä tilanteessa pitkä aikaisen riitelyn jälkeen. Kai sitä pitää yrittää vielä joku kikka kehitellä, millä saisi suhteen uudestaan eloon.

Tässä olen suunnitellut kesälomaa ja kesää ylipäätään innolla ja juhlinut kuinka hieno ns. "elämäni paras kesä" tästä tulee. Matkoja, mökkeilyä, picnikkejä, kuutamo uinteja ja mitä ikinä oman kullan kanssa. Ilmeisesti kesä menee kuitenkin surkutellessa yksin kotona kun kaveritkin on vielä kesätöissä. Voi vittu!

Ja tässä pitäisi vielä jotenkin pystyä valmistautumaan pääsykokeisiin samalla.

 

[Kazka]

Jaahas. Eilen illalla se elämäni (tähän asti) suurin rakkaus iski varsinaisen Marty McSorley tyyppisen viikatteen takaapäin ohimoon.

Hah. Hyvinkin samanlainen tilanne kuin minulla n. vuosi sitten. Ainoastaan tauon sijaan tyttö sanoi haluavansa olevansa vain kaveri. No kavereita oltiin jossain määrin ja n.6kk tästä aloitimme seurustelemaan, ja ensi viikolla tulee 6kk seurustelua täyteen. Tottakai ihmiset on erilaisia, mutta ei silti kannata luovuttaa, pidä matalaa profiilia hetken aikaa, ja katso miltä asiat sen jälkeen näyttävät. Älä heitä viikatetta kaivoon!

 

[JMA]

Jaahas. Eilen illalla se elämäni (tähän asti) suurin rakkaus iski varsinaisen Marty McSorley tyyppisen viikatteen takaapäin ohimoon. Ei nyt ainakaan vielä ollut suhdetta kokonaan kuoppaassa, mutta "tauolle" lähdettiin. Kuullemma mitään yksittäistä isoa syytä ei ole, mutta "ne pienet asiat on kasautuneet". Perinteiset mantrat siitä kuinka ihana ihminen olen etc. aina niihin "en vaan ole valmis seurustelemaan" mantroihin.

Ai saatana, että pystyy tuntumaan pahalle. Itse pidin meidän suhdetta vankkana ja luulin, että meillä menee hyvin. Okei mitä nyt viimesen viikon nainen on ollut vähintään erikoinen, mutta laskin ne erikoisuudet kuukautisten piikkiin. Kuullemma tyttö jo pitempään miettinyt tätä, ja minä hölmö kiikutin vielä viimeviikolla tytölle ihan arvokkaankin lahjan. Okei nyt ollaan vasta "tauolla", mutta silti tuli niin puuntakaa, että huhhuh. Helpompi olisi olla tässä tilanteessa pitkä aikaisen riitelyn jälkeen. Kai sitä pitää yrittää vielä joku kikka kehitellä, millä saisi suhteen uudestaan eloon.

Mikäköhän noille sluteille tulee aina kesän tullessa? Aika käsittämätöntä, tismalleen samat sanat sain kuulla "ne pienet asiat on kasautuneet". Ja sitten myös nuo "perinteiset mantrat siitä kuinka ihana ihminen olen etc. aina niihin "en vaan ole valmis seurustelemaan" mantroihin." Voi vittu onkohan meillä muuten sama muija?

Tuosta oman tyttöystäväni suht yllättävästä täräytyksestä on kulunut n. 3vkoa ja siitä hetkestä lähtien pidin noin viikon todella matalaa profiilia ja sieltä se sluti juoksi takaisin heppiä lutkuttamaan.

Joten ota rauhassa ja pidä pientä etäisyyttä, kyllä se vielä sieltä juoksee sun ison röhmyn luo.

 

[anatsu]

Mikäköhän noille sluteille tulee aina kesän tullessa?

No minähän en asiasta mitään tiedä, mutta voisiko olla, että naisilla alkaa olemaan kevättä rinnassa ja haluaa uusiin seikkailuihin jonkun toisen miehen kanssa? Tekevätkö muuten naiset kuten miehet yleensä, eli kevään tullen katsovat vähän kevyemmin pukeutuneita miehiä "sillä silmällä"? Olenko ihan kujilla, jos sanon, että naisten hormonit jyllää melkosen paljon lujempaa kuin miehen? Uskaltaisin ehä jopa väittää, että kevätkiima se on se, mikä saa näin kesän kynnyksellä naisen miettimään, että onkohan tämä nyt se oikea mies. Mutta kuten sanoin, minä en näistä asioista pahemmin tiedä. Kunhan vain esitin mielipiteeni.

 

[Vanha Len]

Tekevätkö muuten naiset kuten miehet yleensä, eli kevään tullen katsovat vähän kevyemmin pukeutuneita miehiä "sillä silmällä"?

Toivottavasti...sillä muuten voisi ajatella, että olen turhaan kuljeskellut täällä naapurustossa heppi paljaana. Poliisit ainakin pitävät aatamin asuun pukeutneista miehistä. Aika pervoja mun mielestäni. Eivät kuitenkaan lähde petipuuhiin vaikka nätisti ehdottaisi. Tiukkapioja stana!

 

[Susimies]

Se on lienee tämä kevät mikä sen tekee;sit ne palaavat kotipesään tutun ja turvallisen mailamiehen luo kun huomaavat ettei sitä "Jokerilyöjää" mailoineen löydykkään maailmalta.

 

[Parker27]

Jaahas. Eilen illalla se elämäni (tähän asti) suurin rakkaus iski varsinaisen Marty McSorley tyyppisen viikatteen takaapäin ohimoon. Ei nyt ainakaan vielä ollut suhdetta kokonaan kuoppaassa, mutta "tauolle" lähdettiin. Kuullemma mitään yksittäistä isoa syytä ei ole, mutta "ne pienet asiat on kasautuneet". Perinteiset mantrat siitä kuinka ihana ihminen olen etc. aina niihin "en vaan ole valmis seurustelemaan" mantroihin.

Ai saatana, että pystyy tuntumaan pahalle. Itse pidin meidän suhdetta vankkana ja luulin, että meillä menee hyvin. Okei mitä nyt viimesen viikon nainen on ollut vähintään erikoinen, mutta laskin ne erikoisuudet kuukautisten piikkiin. Kuullemma tyttö jo pitempään miettinyt tätä, ja minä hölmö kiikutin vielä viimeviikolla tytölle ihan arvokkaankin lahjan. Okei nyt ollaan vasta "tauolla", mutta silti tuli niin puuntakaa, että huhhuh. Helpompi olisi olla tässä tilanteessa pitkä aikaisen riitelyn jälkeen. Kai sitä pitää yrittää vielä joku kikka kehitellä, millä saisi suhteen uudestaan eloon.

Tässä olen suunnitellut kesälomaa ja kesää ylipäätään innolla ja juhlinut kuinka hieno ns. "elämäni paras kesä" tästä tulee. Matkoja, mökkeilyä, picnikkejä, kuutamo uinteja ja mitä ikinä oman kullan kanssa. Ilmeisesti kesä menee kuitenkin surkutellessa yksin kotona

Tämä on kuin itseni kirjoittama tarina. Samat on asiat täällä suunnalla. Haluaa kuulemma omaa aikaa ja ei ole tällä hetkellä valmis seurustelemaan. Tuli kyllä itsellekin täysin puuntakaa tämä homma. Vaikka mitä oltiin suunniteltu reissuja myöten. Eikai se auta kuin antaa aikaa muijalle. Mutta mitä helvettiä tässä pitäis sit itse tehdä. Silti nainen pitää yhteyttä suht tiiviisti koko ajan ja ollaan tässä aikaakin yhdessä vähän vietetty tämän tauon aikana. Tuntuu että Parker hajottaa vaan itsensä tässä tilanteessa. Pitäiskö vaan jatkaa elämää vai tehdä mitä. Kuitenkin nainen sanoo että ehkä sit joskus jatketaan yhdessä. Elämä on joskus vaikeeta.

 

[anatsu]

Se on lienee tämä kevät mikä sen tekee;sit ne palaavat kotipesään tutun ja turvallisen mailamiehen luo kun huomaavat ettei sitä "Jokerilyöjää" mailoineen löydykkään maailmalta.

Juuri tätä hain takaa. Kiitoksia Susimiehelle kunnarista!

Vanha Len jatka kävelemistä, kyllä ne naiset vielä heltiää.

 

[Jeihki]

Tuntuu että Parker hajottaa vaan itsensä tässä tilanteessa. Pitäiskö vaan jatkaa elämää vai tehdä mitä. Kuitenkin nainen sanoo että ehkä sit joskus jatketaan yhdessä.

Lainasin omasta mielestäni sen oleellisimman. Juuri näin teet. Hajotat itseäsi. Mikäli nainen haluaa olla tauolla, niin anna sen olla tauolla. Etsi muuta seuraa ja kohta se tauko onkin jo tosi pitkä. Ehkä sit joskus jatketaan elämää yhdessä. suomennos: Jos uus mato ei osukaan kokkuun, niin ollaan sit taas kaamosaika kimpassa ja kesällä haluan sit taas omaa aikaa ja uutta munaa. Jos vaan perse kestää niin viskaa akka pihalle ja lopeta yhteydenpito. Mikäli se siinä vaiheessa herää, niin jotain voi vielä olla tehtävissä. Jos taasen ei herää, niin tiedät siinäkin vaiheessa tehneesi oikean ratkaisun.

 

[Jeffrey]

Mukava kuulla, että en ole seilaamassa paatissani yksin kohti Gaazaa!

Ehkä tässä on nyt osa sitä, että tämä on varsinaisesti ensimmäinen kerta kun meikäläinen "jätettiin". Aikasemmat jätöt on sellasia perinteisiä. Eli itse en ole löytänyt sanoja jättää mimmiä joten olen käyttäytynyt hetken niin päin vittua, että mimmi on itse lähtenyt.

Niin tuota juuri itsekkin mietin, että ollaanko sitä etsimässä sitä jokerilyöjää. Jotenkin osuvasti juuri satuin aamun hesarista vielä lukemaan, että mimmin exä on taas suomessa. Ei ainakaan helpottanut.

Heh. Alkaa jo naurattamaan oma toimintani. Itse juoksin eilen pitkin kaupunkia ettiessäni mimmin käyttämiä hius/kasvo yms. hygienia tuotteita, jotta mimmin ei tarvitsisi rahdata aina mukanaan noita kaikkia purnukoita. Noh mimmi sitten illalla päätti näin. Ei kellään olisi tarvetta n. 60€ paketille joka sisältää vaaleahiuksisen shamppoota ja esim. herkkäihoisen kasvosaippuaa ja -rasvaa.

Tuo hiljaiselo kävi itsellänikin mielessä, mutta mimmi on nyt ilmeisesti päättänyt pitää minuun yhteyttä jotenjoten. Ajattelin nyt tuollaista hiukan jomppakoomaista lähestymistapaa pienellä charmilla höystettynä. Eli huomenna aamupäivällä kävisin vierailulla ja veisin komean kimpun kukkia, sekä jotain aamupalaa. Ja juteltaisiin kunnolla näitä asioita halki. Siinä saa mimmi sitten viikonverran kukkia katsellessaan miettiä tätä meidän suhdetta. Olen aika varma, että kyseisessä tapauksessa toimii.

Toisaalta meillä on elämän tilannekkin hiukan eri. Mimmi on vahvaasti perhettä pikkuhiljaa haluamassa ja itselläni vasta opiskelut käynnistymässä. En tiedä kuinka paljon se on esim. tähän vaikuttanut kun ilmoitin, että jos tehtäisiin niin, että sykin itseni maisteriksi ja katsotaan niitä lapsia sitten viiden vuoden päästä.

Onhan tässä tullut virheitäkin tehtyä. En alusta ymmärtänyt kuinka vakavasti mimmi otti kaikki sanomani. Esim. opiskelemaan hakeutuminen suhteellisen kauaksi kotoa oli mimmille aika kova juttu. Vitsailin siinä sitten, että "joo oon seitsemän vuotta siellä ja tuun sit takas, kai sä odotat mua", noh sehän sitten meni ottamaan ton kirjaimellisesti. Mimmi ei edes uskonut kun sitten yritin korjailla, että tulen joka viikonloppu ja kaikki lomat Stadiin. Joka tulee olemaan käytäntö.

Golf ei auttanut vitutukseen, mutta punttis taisi vähän auttaa...

Nyt vaan sitten jännitetään noita vkl. ryyppyreissuja, että miten sitä osaa olla soittamatta/tekstaamatta.

Pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, mutta ai saatana kun näen hänet vieläkin topissa ja hipsterissä milloin sohvallani, milloin sängylläni.

 

[Lampinen]

Ymmärrän täysin tuon aloitteen vaikeuden ja olen itse ollut siinä tilanteessa todella monta kertaa. Alkomahoolihan tuohon tuo sitten pienen helpotuksen ja pienessä tuubassa tekee sen aloitteen sitten paljon helpommin esim. baareissa.

Itse tapasin emäntäni viime juhannuksena ja palatessani "alueelta" meidän mökille sattui eräs leidi kävelemään samaan suuntaan ja siitähä se lähti. Juttelimme hetken, vaihdoimme numeroita ja mökkireissun jälkeen tapasimme muutaman tunnin kuluttua Scooterin keikalla Kalajoella. Kuukausi siinä meni tapaillessa ennen kuin neito kysyi tulisiko tästä vakavempaa ja sillä tiellä edelleen ollaan. Vuoristoratoja on ollut ja varsinkin intin "ginekset" olivat haastavia, kun suhde oli vasta niin alussa.

Niistä on selvitty ja muutettu saman katon alle, mutta mustasukkaisuus on välillä jopa hirvittävällä tasolla (naisen puolelta). Välillä on päiviä milloin ei saa edes jutella vastakkaiselle sukupuolelle ilman hirveätä saarnaa ja sitten toisena taas päivänä tuntuu olevan eri ääni kellossa, mutta enimmäkseen on noita huonompia päiviä. 11 kuukautta ollaan seurusteltu ja ollaan juteltu kyseisestä aiheesta enemmän kuin monta kertaa, mutta vaikutusta ei ole. Omiin tunteisiin tuo ei ole (vielä) vaikuttanut suuremmin, mutta silti tulee välillä epäuskollisia oloja kuunnellessaan kuinka juttelin sille ja tuolle ja se on kuulemma väärin. Se legendaarinen kysymys, onko jollakin vastaavaa tilannetta ja miten siitä on selvitty?

 

[anatsu]

Niin tuota juuri itsekkin mietin, että ollaanko sitä etsimässä sitä jokerilyöjää. Jotenkin osuvasti juuri satuin aamun hesarista vielä lukemaan, että mimmin exä on taas suomessa. Ei ainakaan helpottanut

Täh, onko sinun tyttökaveri seurustellu Angus Youngin kanssa?

Lampiselle sen verran, että tuo hiukkasen humalassa baarissa lähestyminen kohtalaisen vaikeata meikäläisen tilanteessa kun kyseinen nainen ei ole vielä täysi-ikäinen. Jos taas jossakin Facebookissa alkaa vähän ottaneena kirjoittamaan, niin sitä saattaa joutua katumaan. Tosin on kyllä pari kertaa, kun on ottanut sen verran, ettei pelota, niin tehnyt mieli kirjoitella hänelle. Onneksi "itsesuojelu-vaisto" on toiminut.

 

[Kental]

Jos taas jossakin Facebookissa alkaa vähän ottaneena kirjoittamaan, niin sitä saattaa joutua katumaan. Tosin on kyllä pari kertaa, kun on ottanut sen verran, ettei pelota, niin tehnyt mieli kirjoitella hänelle. Onneksi "itsesuojelu-vaisto" on toiminut.

Korkataanpa Jatkoaika-urani naisasiakirjoittelu kertomalla oma näppärä kikka, jota joskus tuli menestyksellä käytettyä (tosin tekstiviestin kohdalla, mutta sama toki toimii Facebook-viestiin). Eli kirjoitat selvänä sellaisen viestin, jota ei tarvitse katua, talletat johonkin, ja lähetät sen sitten kännipäissäsi kun uskallat. Vaihtoehtoisesti - ellei tekstiä synny selvänä - kirjoitat viestin jurrissa, mutta tarkistat sen selvin päin ennen kuin lähetät.

 

[Lampinen]

Lampiselle sen verran, että tuo hiukkasen humalassa baarissa lähestyminen kohtalaisen vaikeata meikäläisen tilanteessa kun kyseinen nainen ei ole vielä täysi-ikäinen. Jos taas jossakin Facebookissa alkaa vähän ottaneena kirjoittamaan, niin sitä saattaa joutua katumaan. Tosin on kyllä pari kertaa, kun on ottanut sen verran, ettei pelota, niin tehnyt mieli kirjoitella hänelle. Onneksi "itsesuojelu-vaisto" on toiminut.

Kuten joku aikaisemmn totesi, niin paljon helpompaa on tietää lopullinen vastaus, vaikka se sitten olisi negatiivinen itseä kohtaa kuin se, että pähkäilisi loputtomiin miten asia on.

Itse en tuomitse ollenkaan ns. rohkaisuryyppyä, jos se on tarpeen. Todennäköisesti myös itse näin tekisin jos olisin siinä tilanteessa. Ei tietenkään pidä olla kaatokännissä, että pystyy pervoa heittelemään, mutta sen verran juuri, että pystyy kertomaan rehellisesti tunteistaan jos se ei ole muuten mahdollista.

 

[moby]

Juoksin naisen perässä kuin uroskoira kiimaisen nartun hajun tuntiessaan ja kävi näin:

Heh. Alkaa jo naurattamaan oma toimintani. Itse juoksin eilen pitkin kaupunkia ettiessäni mimmin käyttämiä hius/kasvo yms. hygienia tuotteita, jotta mimmin ei tarvitsisi rahdata aina mukanaan noita kaikkia purnukoita. Noh mimmi sitten illalla päätti näin. Ei kellään olisi tarvetta n. 60€ paketille joka sisältää vaaleahiuksisen shamppoota ja esim. herkkäihoisen kasvosaippuaa ja -rasvaa.

Sitten sain kuningasidean ja päätin tehdä näin:

Ajattelin nyt tuollaista hiukan jomppakoomaista lähestymistapaa pienellä charmilla höystettynä. Eli huomenna aamupäivällä kävisin vierailulla ja veisin komean kimpun kukkia, sekä jotain aamupalaa.

En oikein ymmärrä tätä kuviota. Ensin yrität miellyttää naista kaikin mahdollisin keinoin ja saat paskaa niskaan. Onko seuraava steppi yrittää edelleen miellyttää naista kaikilla mahdollisilla keinoilla, vai nimenomaan aloittaa täydellinen radiohiljaisuus?

Valitettavasti suurin osa miehistä toimii juuri tällä tavalla ja paskan sataminen jatkuu, kunnes mies kyllästyy(harvemmin) tai nainen löytää mielenkiintoisemman(jännittävämmän) miehen, jolla on elämässä muutakin kuin naisen miellyttäminen, eli omakin elämä.

Kukat, aamiaiset ja lahjat kuuluvat toki suhteeseen, mutta montako montako kertaa naisesi on juossut kaupungilla ostamaan sinulle jotain tai tuonut kukkia ja tehnyt aamiaista? Kaikki tuo on ihan ok, jos se on vastavuoroista. Jos tuo kaikki tehdään vain sen prinsessan miellyttämiseksi ja pillunsaannin varmistamiseksi, hommassa käy juuri näin, eli ei prinsessaa/pillua.

Muutenkin teidän tilanteenne ovat erilaiset. Sinä haluat opiskella ja nainen jo perustaa perheen. FAIL. Kyllä sieltä opiskelijaporukoista löytyy mukavia naisia, joilla ei ole kiire perustaa perhettä. Omasta puolestani olen tyytyväinen, että perustin perheen nuorena ja nyt ns. aikuisena voi tehdä mitä huvittaa ja viettää aikaa myös lasten kanssa. Tämä on kuitenkin jokaisen henk. koht. valinta ja jos haluaa korkeakoulututkinnon, kannattaa perheen perustamista ehkä hieman lykätä.

Itsestäni voin sen verran kertoa, että tuossa kolmenkympin vaiheilla olin vielä samassa tilanteessa kuin moni täällä kirjoitteleva. Joojoo-mies viimeisen päälle. Oli kiva asunto ja perhe, joka kuitenkin natisi liitoksissaan. Vaimosta tuli pikkuhiljaa pirttihirmu juuri siksi, että toimin kaikin tavoin miellyttääkseni ja välttääkseni riitaa. Yhtenä päivänä sitten meni kuppi nurin ja hain avioeropaperit ja sillä tiellä ollaan. En voi enää kuvitella, miten tuhlasin vuosikausia elämästäni täydellisessä helvetissä ilman omaa tahtoa tai elämää.

Eron jälkeen päätin, että nyt minun elämässäni tapahtuu muutos. Ei enää nöyristelyä/nössöilyä, vaan onnellinen elämä ilman joojoo-juttuja. Oman itsensä muuttaminen on vaikeaa, mutta sen toisen osapuolen muuttaminen on mahdotonta.

Vielä tuohon lähestymiskammoon sen verran, että ensin voi yritellä vähän jurrissa, mutta pikkuhiljaa pitäisi pyrkiä siihen, että naisten kanssa jutteleminen onnistuu myös selvänä. Tähänkin asiaan auttaa vain harjoittelu. Kannattaa ottaa asia aluksi ihan puhtaasti oppimisen kannalta ja yrittää vain sitkeästi jutella vaikkapa baarissa mahdollisimman monien ihmisten kanssa. Hiljalleen tuo muuttuu ihan rutiiniksi ja sitten voi rentoutua ja antaa palaa. Itseluottamus nousee kohisten ja naisetkin huomaavat sen saletisti. Kaikki kukat ja drinkkien tarjoilut kannattaa unohtaa heti. Se on sitä samaa miellyttämisen halua/pillun ostamista, joka ei johda mihinkään

 

[Jeffrey]

En oikein ymmärrä tätä kuviota. Ensin yrität miellyttää naista kaikin mahdollisin keinoin ja saat paskaa niskaan. Onko seuraava steppi yrittää edelleen miellyttää naista kaikilla mahdollisilla keinoilla, vai nimenomaan aloittaa täydellinen radiohiljaisuus?

Sehän kun tässä on juurikin ongelmana, että nämä mainitsemani "pikkujutut" ovat näitä, että en miellyttänyt tarpeeksi. Jäi tuolia, vesi lasia ja milloin mitäkin hakematta. Ei tullut kuullemma huomioitua neitiä tarpeeksi. Ja taidan kyllä sen nyt ymmärtääkkin. Varsinkin kun suhteen alku kuukaudet huomioin tyttöä ihan hirväesti. Vein milloin minnekkin toin kukkia yms. Sitten kai jollain tavalla gonahdin ja asioita jäi huomiotta. Sekä osaltaan neidin kyvyttömyys keskustella johti vääriin johtopäätöksiin joita en kyennyt oikaisemaan ainakaan tällä erää. Vaikka tyttö onkin täysin suomalainen on hän saanut venäläisen kasvatuksen. Harva suomalaismies ymmärtää kuinkapaljon ja minkälaista huomiota tuommoiset naiset kaipaavat.

Ja sitten tuohon, että opiskelijaporukoista löytyy. Joo kyllä varmasti löytyy, mutta mutta. Vaikka luonteestani ja ominaisuuksista löytyy varmasti suurinosa ominaisuuksia joita naiset arvostavat niin olen kuitenkin myös paljon muuta. Esimerkiksi juttuni ovat sen verran kummallisia, että vaatii oikeasti mätsiä, että esim. ns. kemiat kohtaa. Tiedostan myös sen, että vaikka ulkonäössäni on asioita joita jotkut naiset arvostavat erittäin korkealle, on ne myös hiukan rajoittavia. Tämä tyttö on ensimmäinen elämässäni jonka kanssa olen rehellisesti voinut olla täysin oma itseni ja jonka kanssa olen viihtynyt vähintäänkin erinomaisesti. Tähän kun otetaan huomioon, että ulkonäkö on täysin minun makuuni, joka sekin on hieman erikoisempi. Täyden kympin mimmi (ok 9,5) minulle, mutta jos minä en ole hänelle niin minkäs sille mahtaa.

Oltaisiin nyt edes riidelty kunnolla ja sen myötä erottu, mutta näin, että edellisenä iltana suunnitellaan yhteistä etelän matkaa ja sitten iskee Mr. Marty!

 

[Palstalegenda]

Vielä tuohon lähestymiskammoon sen verran, että ensin voi yritellä vähän jurrissa, mutta pikkuhiljaa pitäisi pyrkiä siihen, että naisten kanssa jutteleminen onnistuu myös selvänä.

Naisten iskeminen kannattaa tehdä muistit pois -kännissä. Kaksi viimeisintäni olen noin iskenyt. Hieman se kummastuttaa mutta näköjään se toimii!

Sieltä sedulasta iskemäni nainen ei onneksi ollutkaan parikymppinen vaan kun näin ja selvisi, että on hullujenhuoneella töissä, niin päättelin, että ikäähän on varmaankin se noin 25 vuotta. Tänään sitten selvisi, että hän täyttää ensi viikolla vuosia. Siinä sitten kysäisin ikäänsä ja ovatkin 33-vuotispäivät ensi viikolla, joten on sanottava, etten ole varmaan koskaan nähnyt niin hyvin säilynyttä 33-vuotiasta! On siis minua alle 2 kk nuorempi. Kaikenmoinen iän myötä kehittyvä tätimäisyys on hänestä täysin poissa. Tosin minua on luultu viikon sisällä kolmessa eri paikassa 23-27 -vuotiaaksi... ja siksi kuulemma hän ei tuonut ikäänsä esille, kun hän vastavuoroisesti luuli minua paljon nuoremmaksi kuin olen.

Vässyköinti ei todellakaan toimi, on tullut koettua. Pitää olla ajoittaismysteerinen, olla etäällä. koska naiset eivät kestä täysin tasapainoista ja harmonista toista ihmistä, koska he itse ovat ajoittaissekopäitä hormoniraunioita. Iskee ahdistus, vitutus ja stressi sekä lopulta häpeä jos nainen saa olla suhteen ainoa ajoittaishankala.

Vastahyökkäystaktiikka, antaa naisen välillä hyökätä ja sitten käännetään nopeasti peli vastahyökkäyksellä kohti naisen maalia, lauotaan ja sen jälkeen viiden sekunnin tuijotus, pieru ja kuorsaus. Eikä niin, että pörrätään kentällä joka suuntaan ja koitetaan tehdä kaikki täydellisesti, sillä se väsyttää naisen, vaikka aluksi nainen sitä ihasteleekin mutta lopulta pitäisi pörrätä vieläkin enemmän eikä sekään riittäisi.

 

[moby]

Vaikka tyttö onkin täysin suomalainen on hän saanut venäläisen kasvatuksen. Harva suomalaismies ymmärtää kuinkapaljon ja minkälaista huomiota tuommoiset naiset kaipaavat.

No niin. Nyt ymmärrän täysin ongelmasi ja se ongelma on giganttinen. Venäläisen kasvatuksen saaneet naiset noin defaulttina huolehtivat itsestään ja ovat kivan näköisiä, mutta joudut maksamaan pillusta. Ongelma on siinä, että sinä olet saanut "suomalaisen kasvatuksen", jota tällaiset naiset osaavat käyttää hyväkseen. Tosiasia on kuitenkin, että asumme Suomessa, jossa tuollaiset "kasvatukset" voi heittää hevon vittuun.

Onneksi mobylla on kokemusta myös tästä hommasta. Venäläisen kasvatuksen saanut nainen vaatii rutosti enemmän työtä kuin suomalainen, mutta onnistuminen vaatii sitä, että nainen on oikeasti ihastunut sinuun. Jos nainen ei ole ihastunut, hän menee pikaisesti seuraavalle lompakolle ja unohtaa sinut heti, kun sinun lompakkosi on tyhjä.

Sanoisin, että olet nyt "ostanut" pillua sen verran, ettei täyskäännös ole enää mahdollinen, ellei sinulla ole todella kovaa motivaatiota tehdä rankkoja muutoksia omaan käyttäytymiseesi. Näiden "idän" naisten kanssa pitää olla hereillä alusta asti ja olla kova(muutakin kuin mulkku), jotta heistä saa kelvollisen kumppanin.

Eli pähkinänkuoressa: Nuo naiset eivät ole heikkoja miehiä varten. Jos et pysty näyttämään, että sinussa on muutakin kuin lompakko, nainen feidaa seuraavan lompakon perään. He myös tekevät kymmenen kertaa vittumaisempia temppuja kuin suomalaiset naiset, mutta jos pysyt coolina, niin olet kuningas ja temppuilut loppuvat(ainakin vähäksi aikaa). Saattaa jopa olla, että tälläinen nainen ottaa poskeen kun olet juuri heräämässä ja parhaassa aamustondiksessa(toki ilman kukkia ja aamiaista).

 

[ProCoach]

Niistä on selvitty ja muutettu saman katon alle, mutta mustasukkaisuus on välillä jopa hirvittävällä tasolla (naisen puolelta). Välillä on päiviä milloin ei saa edes jutella vastakkaiselle sukupuolelle ilman hirveätä saarnaa ja sitten toisena taas päivänä tuntuu olevan eri ääni kellossa, mutta enimmäkseen on noita huonompia päiviä. 11 kuukautta ollaan seurusteltu ja ollaan juteltu kyseisestä aiheesta enemmän kuin monta kertaa, mutta vaikutusta ei ole. Omiin tunteisiin tuo ei ole (vielä) vaikuttanut suuremmin, mutta silti tulee välillä epäuskollisia oloja kuunnellessaan kuinka juttelin sille ja tuolle ja se on kuulemma väärin. Se legendaarinen kysymys, onko jollakin vastaavaa tilannetta ja miten siitä on selvitty?

Harmillinen juttu, jos olette asiasta kerta puhuneet jo monta kertaa. Itsellä oli exäni kanssa samankaltainen tilanne. Sain naisen tajuamaan vasta, kun huusin naama punaisena ettei hänen käytöksessään ole mitään järkeä, taoin nyrkkiä pöytään, vaadin häntä menemään ammattiauttajan luokse jne. Tähän päälle luonnollisesti naisen puolelta muutaman päivän mykkäkoulut ja kiukuttelut, mutta lopulta hän tajusi mustasukkaisuutensa järjettömyyden ja alkoi käyttäytyä hieman inhimillisemmin.

Eipä tuohon taida olla valitettavasti mitään poppakonstia. Kyllä ihmisen täytyy itse tajuta milloin mustasukkaisuus menee yli. Tuskin sitä saa milloinkaan häviämään, mutta kyllä sitä kontrolloimaan pystyy. Ehkä.

 

[anatsu]

Joo ei se pojat auta. Täällä on nyt kokoonnuttu ympyrään keskelle ja pistetty kädetä olkapäille ja huudettu *jotaintunnepitoista* ja saatu tsemppi ja tunnetila nousuun. On luettu toisten pelikirjoja ja koitettu poimia niistä jotain omaankin. Sitten pistetään vain taktiikka fläppitaululle odottelemaan ja katsotaan saadaanko harhautettua vastapuoli kahville. Ainoa mahdollinen vastoinkäyminen on mahdolliset vastapuolen jokerilyöjät, joita joukkueemme ei ole ehtinyt scoutata. Mutta ei se mitään. Huomenna pistetään verkot vesillä ja nyt ollaan hiljaa, niin saadaan kalaa.

Kiitoksia kaikille rohkaiseille. Oli vastaus mikä vain, niin onpahan ainakin pois pyörimästä mielestä kysymys, että "mitä jos?".

 

[Kantapäätorjunta]

Täällä on aika moni avautunu siitä kun muijat ottaa ja karkaa kesäksi. Tajusinpas tässä äsken, että allekirjottaneella oli viime kesänä täysin päinvastanen tilanne. Kauppiksen päättymisen lomassa tuli tavattua harvinaisen fiksun olonen tyttö, oli ihan nätti ja mukavakin vielä. Pari kuukautta oli hauskaa, kunnes tää ilmotti, ettei tiedä kannattaako tota hommaa jatkaa, koska oli tullu jotain kuvioita exän kanssa. Taisi muuten mainita alkukesästä olleensa vuoden sinkku (tähän en ikinä syytä keksinyt) - kuulin siinä syys-lokakuussa tutulta, että tää ja hänen exänsä olivat eronneet vajaa kuukausi ennen kun meikäläinen hyppäsi kuvaan. Näin tällä kertaa :)

 

[Nuggumatti]

Palstaveljet ja sisaret puhuu asiaa... tämän kaiken yli 400 sivuisen palstailun kun joku kokoaa vielä joskus kirjaksi niin ei ole huolen häivää naisrintamalla :D

Tuossa joku mainitsikin että itsensä muuttaminen on tarpeen, ei mielestäni tarkoita sitä että tarvitsee mennä psykoterapeutille muuttamaan omaan psykofyysissosiaalista kokonaisuuttaan.

Suhtautumista naisiin kannattaa tarkastella nyt joka kulmasta, en puhu nyt naisista siinä mielessä että kuinka niitä ymmärtäisi paremmin. Mieti sitä omaa suhtautumistasi naisiin ylipäätään, ei niinkään siihen vierelläsi olevaan yksilöön vaan yleistä ihan rankalla kädellä.
Jokainen on tietenkin omanlaisensa monimutkainen yksilö mutta lopunkaiken on itselle paljon helpompaa kun tietää mitä tunteita ja tuntemuksia naiset sinuun luo, ne pidää tuoda esiin ja lyödä tiskiin. Hyssyttelemällä ja omat tunteet peittämällä/kieltämällä saat aikaan vain sen että sinne meni taas, ei auttanu vaikka kuinka olin mielinkielin.
PALJON helpommaksi sen tekee itselleen kun hyväksyy ensin itsensä ja omat tunteensa/tuntemuksensa, sitten tulee se toinen siellä perässä.

Joillekin tästä on apua toisille ei...
Jokainen sorvaa oman tahkonsa, että se on sinusta itsestäsi kiinni mitä teet