Mukava kuulla, että en ole seilaamassa paatissani yksin kohti Gaazaa!
Ehkä tässä on nyt osa sitä, että tämä on varsinaisesti ensimmäinen kerta kun meikäläinen "jätettiin". Aikasemmat jätöt on sellasia perinteisiä. Eli itse en ole löytänyt sanoja jättää mimmiä joten olen käyttäytynyt hetken niin päin vittua, että mimmi on itse lähtenyt.
Niin tuota juuri itsekkin mietin, että ollaanko sitä etsimässä sitä jokerilyöjää. Jotenkin osuvasti juuri satuin aamun hesarista vielä lukemaan, että mimmin exä on taas suomessa. Ei ainakaan helpottanut.
Heh. Alkaa jo naurattamaan oma toimintani. Itse juoksin eilen pitkin kaupunkia ettiessäni mimmin käyttämiä hius/kasvo yms. hygienia tuotteita, jotta mimmin ei tarvitsisi rahdata aina mukanaan noita kaikkia purnukoita. Noh mimmi sitten illalla päätti näin. Ei kellään olisi tarvetta n. 60€ paketille joka sisältää vaaleahiuksisen shamppoota ja esim. herkkäihoisen kasvosaippuaa ja -rasvaa.
Tuo hiljaiselo kävi itsellänikin mielessä, mutta mimmi on nyt ilmeisesti päättänyt pitää minuun yhteyttä jotenjoten. Ajattelin nyt tuollaista hiukan jomppakoomaista lähestymistapaa pienellä charmilla höystettynä. Eli huomenna aamupäivällä kävisin vierailulla ja veisin komean kimpun kukkia, sekä jotain aamupalaa. Ja juteltaisiin kunnolla näitä asioita halki. Siinä saa mimmi sitten viikonverran kukkia katsellessaan miettiä tätä meidän suhdetta. Olen aika varma, että kyseisessä tapauksessa toimii.
Toisaalta meillä on elämän tilannekkin hiukan eri. Mimmi on vahvaasti perhettä pikkuhiljaa haluamassa ja itselläni vasta opiskelut käynnistymässä. En tiedä kuinka paljon se on esim. tähän vaikuttanut kun ilmoitin, että jos tehtäisiin niin, että sykin itseni maisteriksi ja katsotaan niitä lapsia sitten viiden vuoden päästä.
Onhan tässä tullut virheitäkin tehtyä. En alusta ymmärtänyt kuinka vakavasti mimmi otti kaikki sanomani. Esim. opiskelemaan hakeutuminen suhteellisen kauaksi kotoa oli mimmille aika kova juttu. Vitsailin siinä sitten, että "joo oon seitsemän vuotta siellä ja tuun sit takas, kai sä odotat mua", noh sehän sitten meni ottamaan ton kirjaimellisesti. Mimmi ei edes uskonut kun sitten yritin korjailla, että tulen joka viikonloppu ja kaikki lomat Stadiin. Joka tulee olemaan käytäntö.
Golf ei auttanut vitutukseen, mutta punttis taisi vähän auttaa...
Nyt vaan sitten jännitetään noita vkl. ryyppyreissuja, että miten sitä osaa olla soittamatta/tekstaamatta.
Pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, mutta ai saatana kun näen hänet vieläkin topissa ja hipsterissä milloin sohvallani, milloin sängylläni.
Ehkä tässä on nyt osa sitä, että tämä on varsinaisesti ensimmäinen kerta kun meikäläinen "jätettiin". Aikasemmat jätöt on sellasia perinteisiä. Eli itse en ole löytänyt sanoja jättää mimmiä joten olen käyttäytynyt hetken niin päin vittua, että mimmi on itse lähtenyt.
Niin tuota juuri itsekkin mietin, että ollaanko sitä etsimässä sitä jokerilyöjää. Jotenkin osuvasti juuri satuin aamun hesarista vielä lukemaan, että mimmin exä on taas suomessa. Ei ainakaan helpottanut.
Heh. Alkaa jo naurattamaan oma toimintani. Itse juoksin eilen pitkin kaupunkia ettiessäni mimmin käyttämiä hius/kasvo yms. hygienia tuotteita, jotta mimmin ei tarvitsisi rahdata aina mukanaan noita kaikkia purnukoita. Noh mimmi sitten illalla päätti näin. Ei kellään olisi tarvetta n. 60€ paketille joka sisältää vaaleahiuksisen shamppoota ja esim. herkkäihoisen kasvosaippuaa ja -rasvaa.
Tuo hiljaiselo kävi itsellänikin mielessä, mutta mimmi on nyt ilmeisesti päättänyt pitää minuun yhteyttä jotenjoten. Ajattelin nyt tuollaista hiukan jomppakoomaista lähestymistapaa pienellä charmilla höystettynä. Eli huomenna aamupäivällä kävisin vierailulla ja veisin komean kimpun kukkia, sekä jotain aamupalaa. Ja juteltaisiin kunnolla näitä asioita halki. Siinä saa mimmi sitten viikonverran kukkia katsellessaan miettiä tätä meidän suhdetta. Olen aika varma, että kyseisessä tapauksessa toimii.
Toisaalta meillä on elämän tilannekkin hiukan eri. Mimmi on vahvaasti perhettä pikkuhiljaa haluamassa ja itselläni vasta opiskelut käynnistymässä. En tiedä kuinka paljon se on esim. tähän vaikuttanut kun ilmoitin, että jos tehtäisiin niin, että sykin itseni maisteriksi ja katsotaan niitä lapsia sitten viiden vuoden päästä.
Onhan tässä tullut virheitäkin tehtyä. En alusta ymmärtänyt kuinka vakavasti mimmi otti kaikki sanomani. Esim. opiskelemaan hakeutuminen suhteellisen kauaksi kotoa oli mimmille aika kova juttu. Vitsailin siinä sitten, että "joo oon seitsemän vuotta siellä ja tuun sit takas, kai sä odotat mua", noh sehän sitten meni ottamaan ton kirjaimellisesti. Mimmi ei edes uskonut kun sitten yritin korjailla, että tulen joka viikonloppu ja kaikki lomat Stadiin. Joka tulee olemaan käytäntö.
Golf ei auttanut vitutukseen, mutta punttis taisi vähän auttaa...
Nyt vaan sitten jännitetään noita vkl. ryyppyreissuja, että miten sitä osaa olla soittamatta/tekstaamatta.
Pikkuhiljaa alkaa helpottamaan, mutta ai saatana kun näen hänet vieläkin topissa ja hipsterissä milloin sohvallani, milloin sängylläni.
Viimeksi muokattu: