Naisasiat

[sepi]

Sitähän mä just pelkäänki et se olis jotenki muuttunu. Kai se viimeistään jouluks sieltä kotiin löytää.

Onneks puhelimet ja netti on keksitty.

Suosittelen esim. Skypeä web-kameroilla varustettuna, niin pysyy puhelinlaskut pieninä eikä pääse toinen unohtumaan. Tosin aikaero aiheuttaa vähän ongelmia.

 

[kananlento]

Aikaerot eivät nyt ihan mahdottomia tuonne ole, vissiin 7 tuntia? Jos tosissaan olette toistenne suhteen, niin ei tuo vuosi sitä tule miksikään muuttamaan. Rankkaa tulee toki olemaan, se on ihan varma juttu.

Mutta Skypen avulla on hyvä pitää yhteyttä, Skypeoutilla vois myös lähetellä halpoja tekstiviestejä ja soitella puhelimiin, jos sellaiseen haluaa lähteä. Voimia kuitenkin koitokseen, kokemuksesta tiedän ettei tule olemaan helppoa.

EDIT: Niin, ja lentoliput tilaukseen heti kuin mahdollista. Rahat saa aina kasaan tavalla tai toisella.

 

[Hiilikuitu]

Joo täytyy viissiin ruveta kattelemaan noita lentolippuja. Jospa siellä sitten syksyllä kävis heti kun vaan aikataulu antaa myöten. Eikä tuo rahapuolikaan pitäs sinäänsä olla mikään suuri ongelma töissä käyvällä ihmisellä.

Ja tuohon aikaeroonkin kai on vaan pakko tottua.

 

[Worrell]

Voisihan sitä itsekkin päivitellä tota naistilannetta. Hyvinhän tässä on nämä kuukaudet mennyt. Menneisyyden mörötkään eivät meikäläistä paljoa paina (muistanette mistä aiemmin tilitin joskus pari kuukautta takaperin).

Yhteenmuuttoakin ollaan kovasti suunniteltu ja eiköhän se viimeistään tuossa ensi vuoden kesän tienoilla tapahdu, kun muija koulustaan valmistuu. Olettaen, että mitään ikäviä mutkia ei matkan varrella esiinny.

Tällä hetkellä en kyllä valita yhtään. Suhde kukoistaa ja siitä nautin täysin rinnoin.

 

[Birchman]

Tjooh... keväällä tänne kirjoitinkin, että hommat menivät sekä exän että uuden tapailun kohteen kanssa kunnolla perseelleen. Noh, raskasta aikaahan tuo oli itselle ja ihan varmasti se kuuluisa "kasvun paikka".

Pitkä aika kesti ennenkuin itsetunto löysi taas sen oman tasonsa. Muutenkin uskon, että naisiin liittyvä naivius on karissut ainakin osalta pois harteiltani. Ei ehkä enää luota ja usko ventovieraisiin umpisokeasti.

Tällä hetkellä ei ole mitään sen suurempia virityksiä. Moni kaveri sanoo, että anna palaa etc... mutta huomaan, että olen pitkästä aikaa tyytyväisempi elämääni kuin aikoihin. Tällä hetkellä en kaipaa naista vierelleni ollakseni onnellinen. Nautin harrastuksistani, kavereiden kanssa hengaamisesta ja kesästä yleensä.

Hieman ärsyttää tosin se, että tämä keväinen tapailunkohteeni kirjoitteli FB:hen jotain ympäripyöreää kommenttia. Ei se muuten, mutta nyt kun niistä asioista on päässyt jotenkuten yli, ei kaipaisi mitään yhteyksiä. Ihmetyttää senkin vuoksi, että täyttä radiohiljaisuutta ehti kuitenkin kestää jo hyvä tovi. Kait sitä sen verran vielä toista haluaisi, että alkaa helposti miettiä "Miksi se nyt yhtäkkiä jotain taas kirjoittaa?". Ja sanotaan näin että rationaalisesti ajateltuna olisi parempi pysyä helvetin kaukana tästä naisesta.

EDIT: Tulipa luettua tämä viesti uudestaan. Toi pohdinta tohon FB-viestiin liittyen; Kertooko se naisasioiden vähyydestä vai siitä, että oikeasti tykkäsi ko. mimmistä. Tiedä sitten, mutta onhan toi aika hupaisaa :)

 

[Tulppu]

Ja sanotaan näin että rationaalisesti ajateltuna olisi parempi pysyä helvetin kaukana tästä naisesta.

Useimmista naisista on rationaalisesti ajateltuna viisainta pysyä helvetin kaukana. Paitsi siitä yhdestä, ja Häntä et selkeästi tekstistäsi päätellen ole vielä tavannut.

Jokaisen naisen seurassa sen sijaan viihtyy tovin, mutta sitten on parasta ottaa jalat alle.

Jatkapa siis etsimistä, tulee sekin päivä kun muistelet kaiholla valinnan vapauden aikakautta.

Ensimmäisessä kesätyöpaikassani vanha asentaja aina muistutteli että "lennä poika kukasta kukkaan, se on nyt tai ei koskaan."

Silloin mietin, että mitä vittua tuo horisee...

 

[ozo]

Sitähän mä just pelkäänki et se olis jotenki muuttunu. Kai se viimeistään jouluks sieltä kotiin löytää. Onneks puhelimet ja netti on keksitty.

Täytyy miettiä tota Australiaan lähtöä, eihän siellä tosiaan kuitenkaan joka päivä tuu käytyä.

Ensinnäkin, puhelin - ei riitä. Vähintään kolmen tunnin pituiset Skype-sessiot ja mahdollisimman usein. Australiaan lähdet ehdottomasti ja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Näin ehkä säilytät suhteesi. Vuosi on pitkä aika ja vain jatkuvalla yhteydenpidolla saa kaukosuhteen joten kuten toimimaan.

Helsinki - Hong Kong - Melbourne, edes-takasin n. 600-900€.

 

[Killeri]

Olen tilanteessa jossa tapailen naista joka oli elämäni "ensimmäinen" vuonna 1986. Ollaan "nähty" 80, 90 ja nyt 2000 luvulla. Tällä hetkellä tilanne on se, että hän on eronnut ja itse olen eronnut..... Jokin meitä vaan vetää yhteen.... Toisaalta mitäpä sitä kyselemään.... Pitäis vaan antaa palaa...Kai?

 

[palle fontän]

Itse kun en ole etäsuhteessa ollut, niin kysyisin vaan, että toimiiko se skypessä runkkaaminen? Voiko niitä sessioita esim. videoida, niin voi sitten tehdä revenge-videon, jos nainen jättää?

 

[Hiilikuitu]

Ensinnäkin, puhelin - ei riitä. Vähintään kolmen tunnin pituiset Skype-sessiot ja mahdollisimman usein. Australiaan lähdet ehdottomasti ja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Näin ehkä säilytät suhteesi. Vuosi on pitkä aika ja vain jatkuvalla yhteydenpidolla saa kaukosuhteen joten kuten toimimaan.

Helsinki - Hong Kong - Melbourne, edes-takasin n. 600-900€.

Mitään kolmen tunnin skype-sessioita nyt tuskin tulee. Mutta joka päivä ollaan kuitenkin jotenkin yhteydessä. Australiaan lähden, se on jo päätetty. En vielä tiedä koska, mutta luultavasti joskus syksyllä, kun tulee pimeätä ja on oikein ikävä. Viimeistään jouluks hänkin on luvanut tulla kotona käymään. Joten eiköhän tästä selvitä.

Btw. on muuten aika tylsää asua yksin yli kahden vuoden tauon jälkeen.

 

[kananlento]

Ihan asiaa juttelee Ozo. Se vaatii kovasti työtä, että pystyy pitämään toisen mukana jokapäiväisessä elämässä vaikka eri puolilla maailmaa oltaisiinkin. Mutta ihan mahdollista kuitenkin.

Eikä ne kolmen tunnin sessiotkaan mahdottomia ole, saattavat jopa mennä yllättävänkin nopeasti.

 

[passenger]

Jos oikeasti ihan selvällä suomen kielellä molemmat osapuolet sopivat, että juttu pidetään hoitotasolla, niin käsittääkseni se tarkoittaa sitä että soitellaan silloin kun on jotain tarpeita eikä neljä kertaa päivässä, että mitäs sulle kuuluu. Olenko taas käsittänyt ihan väärin?

 

[TQoFE]

Jos oikeasti ihan selvällä suomen kielellä molemmat osapuolet sopivat, että juttu pidetään hoitotasolla, niin käsittääkseni se tarkoittaa sitä että soitellaan silloin kun on jotain tarpeita eikä neljä kertaa päivässä, että mitäs sulle kuuluu. Olenko taas käsittänyt ihan väärin?

Kyllä ja ei. Harva hoitosuhde säilyy kovin kauaa hoitosuhteena, sillä useimmiten toinen osapuolista ihastuu, ennemmin tai myöhemmin. Jotkut myös suostuvat hoitosuhteeseen ihan vain sillä ajatuksella, että "kyllä tuo vielä minuun ihastuu, kun nyt tässä jonkin aikaa paneskellaan".

Juurikin ylläolevista syistä kannattaa miettiä tarkkaan, kenen kanssa hoitosuhteeseen ryhtyy. Älä valitse siihen hommaan ainakaan ketään sellaista, jonka kanssa haluaisit olla tekemisissä vielä hoitojakson päättymisen jälkeenkin.

Itse tein joskus nelisen vuotta sitten tuon virheen, ja oikeastaan vasta nyt voidaan taas suhtautua toisiimme "normaalisti", luottaen siihen, ettei toisella ole muutakin mielessä. Hoitosuhde siis päättyi siihen, että toinen osapuoli ihastui, mutta suostui jatkamaan pelkässä hoitosuhteessa. Jossain kohtaa tajusin itse, että ei ole reilua jatkaa hoitosuhdetta toisen ollessa ihastunut ihan tosissaan. Ja kyllä, olin paskiainen kun en lopettanut hommaa heti kuin ihastuminen selvisi.

 

[Vanha Len]

Jos oikeasti ihan selvällä suomen kielellä molemmat osapuolet sopivat, että juttu pidetään hoitotasolla, niin käsittääkseni se tarkoittaa sitä että soitellaan silloin kun on jotain tarpeita eikä neljä kertaa päivässä, että mitäs sulle kuuluu. Olenko taas käsittänyt ihan väärin?

Kyse on kuitenkin loppupeleissä tunnepitoisista jutuista vaikka sovittaisiin pelkästä seksistä. Pelkkä seksi sopii loistavasti huoriin ja nettipanoihin. Tunne tulee mukaan jos jutellaan jostain...siis mistä tahansa...seksiä ennen/jälkeen.

Tämä kuitenkin liittyy ihmisten luonnollisiin tarpeisiin/odotuksiin.

Huorilta tosin saa ostettua täsmäpanoja...

 

[VT]

Vähintään kolmen tunnin pituiset Skype-sessiot ja mahdollisimman usein. Australiaan lähdet ehdottomasti ja mahdollisimman pitkäksi aikaa. Näin ehkä säilytät suhteesi. Vuosi on pitkä aika ja vain jatkuvalla yhteydenpidolla saa kaukosuhteen joten kuten toimimaan.

Onko tämä siis ymmärrettävä niin, että ilman 3 tunnin skype-sessioita suhde ei tule kestämään? Pieni reality check olisi nyt kuitenkin paikallaan. Kuulumiset ehtii vaihtaa aika paljon lyhyemmässä ajassa kuin kolmessa tunnissa. Mikäli haluaa pilata toisen vaihtokokemuksen kokonaan, silloin kannattaa viettää joka päivä vaikka 5 tuntia Skypessä. Jos kuitenkin haluaa antaa toisen ottaa kaikki mahollinen irti vieraasta maasta ja kulttuurista, varmasti ymmärtää antaa toiselle mahdollisuuden siihen. Yhteydenpito - päivittäinen - on äärimmäisen tärkeää ja välttämätöntä sekä joku visiitti jossain välissä, mutta vuosi on loppujen lopuksi aika lyhyt aika. Jos suhde on tarkoitettu kestämään se kestää myös vuoden erossaolemisen. Tietysti tämäkin on ikäsidonnaista, mutta menee vähän samaan kastiin sen kanssa, kun joillakin päättyy parisuhde armeija-aikana armeijan takia.

 

[passenger]

Kyse on kuitenkin loppupeleissä tunnepitoisista jutuista vaikka sovittaisiin pelkästä seksistä. Pelkkä seksi sopii loistavasti huoriin ja nettipanoihin. Tunne tulee mukaan jos jutellaan jostain...siis mistä tahansa...seksiä ennen/jälkeen.

Tämä kuitenkin liittyy ihmisten luonnollisiin tarpeisiin/odotuksiin.

Huorilta tosin saa ostettua täsmäpanoja...

Itsellä tässä ei ole mitään tunteita, eikä edes mielenkiintoa jatkaa missään tekemisissä tulevaisuudessa. Alkaa hahmottua että ilmeisesti toisella osapuolella on herännyt toiveita että tästä kehkeytyy jotain enemmänkin. No ei kehkeydy, pitää lopettaa homma nyt heti. Tottahan se on ymmärrettävää että tunteet tulevat helposti mukaan varsinkin jos juttu jatkuu pidempään. Enkä tosiaan itse alkaisi hoitosuhteeseen kenenkään sellaisen kanssa, jonka kanssa aikoo olla muutenkin tekemisissä ellei ole ihan varma että homma tulee toimimaan.

 

[Beeman]

Elikä minä, naimisissa oleva ukko, olen mennyt ihastumaan työpaikan 22-vuotiaaseen harjoittelijaneitokaiseen. Eikä siinä nyt sinänsä mitään, mutta kun tunne on näköjään molemminpuolinen ja edennyt jo kaiken soveliaisuuden tuolle puolen. Enkä tarkoita pelkästään esimies-alais suhdetta. Tietysti järki sanoo että näpit irti vanha ukko, mutta eipä ole tällä tavalla jalat lähteneet alta moneen vuoteen.

Näin (lyhenneltynä) kirjoitin elokuun alussa 2007. Asiat ovat edenneet siihen malliin, että 2-vuotismerkkipäivä koittaa ensi maanantaina, 1,5 vuotta ollaan samassa osoitteessa asusteltu ja kihloihin menty vuosi sitten. Avioliiton auvoisaan satamaan olisi tarkoitus lipua ensi vuonna tai viimeistään sitä seuraavana. Joskus ilmeisesti epäkonventionaaliset suhteetkin voivat toimia.

 

[Kommentaattori]

Joskus ilmeisesti epäkonventionaaliset suhteetkin voivat toimia.

Pakko kysäistä (kun en sinun profiilistasi ikää löytänyt), että paljonko teillä on ikäeroa? Itse seurustelen 13-vuotta itseäni vanhemman naisen kanssa ja 12. vuosi meillä menossa. Joskus nämä suhteet toimivat.

 

[moby]

Näin (lyhenneltynä) kirjoitin elokuun alussa 2007. Asiat ovat edenneet siihen malliin, että 2-vuotismerkkipäivä koittaa ensi maanantaina, 1,5 vuotta ollaan samassa osoitteessa asusteltu ja kihloihin menty vuosi sitten. Avioliiton auvoisaan satamaan olisi tarkoitus lipua ensi vuonna tai viimeistään sitä seuraavana. Joskus ilmeisesti epäkonventionaaliset suhteetkin voivat toimia.

Onneksi olkoon. Muistan elävästi tuon keskustelun aiheesta, koska siellä tuli niin hyviä kommentteja aiheesta. Pakko kysyä aiheeseen liittyen, että löitkö "huoraa turpaan", vai mikä oli onnistumisen salaisuus?

 

[Beeman]

Onneksi olkoon. Muistan elävästi tuon keskustelun aiheesta, koska siellä tuli niin hyviä kommentteja aiheesta. Pakko kysyä aiheeseen liittyen, että löitkö "huoraa turpaan", vai mikä oli onnistumisen salaisuus?

Kai se on vaan tää meikäläisen hurmaava persoona ja lihaisat muodot. En mää tiedä, joskus sitä vaan näemmä klikkaa sellasen tyypin kanssa jota ei ulkopuolinen kenties ensimmäiseksi ajattelisi taivaassa tehdyksi tulitikuksi. Kieltämättä on muutamia iän tuomia törmäyksiä tapahtunut kun olen hänen vieläkin nuorempien koulukavereiden kanssa ollut ryypiskelemässä ja elämäntilanteet yms ovat olleet hiukan erilaiset. Toisaalta en mä niiltä yritäkään saada joten ihan sama. Ikäeroa siis yhdeksän vuotta, tähän toiseen kysymykseen vastatakseni.

Kommentaattorille vielä tarkennuksena että ikä ei ollut se seikka, tai ainakaan ainoa, joka teki suhteesta epäkonventionaalisen. Molemmat olivat vielä tahoillaan suhteessa ihastumisen syntyessä. Tosin oma avioliittoni odotti enää paperitöitä, oltiin jo asumiserossa ja emännän puolella sormukset oli heitetty kuukautta aiemmin nurkkaan vaikka vielä asuivatkin yhdessä. Lisäksi silloin vielä voimassa ollut suora esimiesasema ei ole ilmeisesti niitä ylistetyimpiä suhteen aloitustapoja. Tai ainakaan suotavimpia.

 

[Kommentaattori]

Kommentaattorille vielä tarkennuksena että ikä ei ollut se seikka, tai ainakaan ainoa, joka teki suhteesta epäkonventionaalisen. Molemmat olivat vielä tahoillaan suhteessa ihastumisen syntyessä. Tosin oma avioliittoni odotti enää paperitöitä, oltiin jo asumiserossa ja emännän puolella sormukset oli heitetty kuukautta aiemmin nurkkaan vaikka vielä asuivatkin yhdessä. Lisäksi silloin vielä voimassa ollut suora esimiesasema ei ole ilmeisesti niitä ylistetyimpiä suhteen aloitustapoja. Tai ainakaan suotavimpia.

OK. Tuossa oli tuo vanha ukko-osuus ja sitä ajattelin. Onnea vaan jatkoonkin teille. Jos menee hyvin, niin antaa mennä vaan!

 

[moby]

Lisäksi silloin vielä voimassa ollut suora esimiesasema ei ole ilmeisesti niitä ylistetyimpiä suhteen aloitustapoja. Tai ainakaan suotavimpia.

Oletteko edelleen duunipaikalla samassa tilanteessa/tuliko tuosta jutusta ongelmia? Joillain työpaikoilla tuo on jopa kokonaan kiellettyä ja tilanteen tullessa eteen toinen siirretään muille osastoille tms.

Onneksi olkoon vielä kerran. Elät nyt klassista jokapojan unelmaelämää nuorikkosi kanssa.

 

[Beeman]

Oletteko edelleen duunipaikalla samassa tilanteessa/tuliko tuosta jutusta ongelmia?

Ei olla. Olin silloin pääurakoitsijan palveluksessa ja hän työharjoittelussa aliurakoitsijalla. Jälkeenpäin kuulin valvojan suusta hyväntahtoisen vittuilun ettei kuormasta saisi syödä, mutta siinä kaikki. Tattikset onnitteluista.

 

[pernaveikko]

...

Olen ollut oikeassa etäsuhteessa (ei siis näitä voi ei tyttö muutti Tampereelle kahden tunnin junamatkan päähän, miten tästä eteenpäin) yhteensä parisen vuotta, kahteen eri otteeseen, saman tytön kanssa.

Lähteminen on aina helpompaa kuin jääminen, sehän on selvää, itse olin se lähtijä. Uudessa paikassa on niin paljon kaikkea jännää, uudet kaverit jne, joten valitettava totuus on, että mitään kolmen tunnin Skype-sessioita ei tule. Sekin tapahtunee, että ne päivittäiset yhteydenotot hieman harvenee.

Vaan mitäpä siitä, totuus on myös se, että pettää voi vaikka kauppareissulla, jos se siitä on kiinni. Luonnollisesti australialaisissa opiskelijabileissä (uskoisin kyseessä olevan vaihto-opiskelun) mahdollisuuksia on enemmän, mutta peruskuvio on kuitenkin sama. Jos asiat ovat kunnossa sillä ei ole merkitystä missä toinen on.

Pakko myöntää, että itseäni ei aina ikävä niin kalvanut ja välillä tuli vähän semmoinen olo joskus lauantaina, kun tiesi illalla olevan jotain erikoista menoa, että soitetaan nyt äkkiä tämä puhelu, niin pääsee lähtemään. Semmoista se vain on.

Nykyään olemme naimissa, en halua mitenkään pelotella sinua. Sinun pitää vain ymmärtää se tosiasia, että tämä on tytölle aika ainutlaatuinen mahdollisuus ja siitä pitää ottaa kaikki irti. Toivottavasti hän ei edes harkinnut jättävänsä lähtemättä sinun takia. Se olisi muuttunut katastrofiksi jo lähiaikoina, kun uutiset pukkaavat Australia-uutisia ja tyttö miettisi miksi helvetissä en lähtenyt. Asia toimii toisinkinpäin, sinä voit viettää melkein täydellistä sinkkuelämää. Älä väitä, että se ei muka yhtään kiehdo, kunhan tajuat tilanteen.

Jonkunlaisia hehkutusviestejä varmasti tulee, kun siellä on kesä ja itse tarvot töihin aamulla loskassa, mutta niistä ei pidä masentua. Ja tosiaan, rahaa se vain on, samantien lentoja metsästämään. Muutenkin vuosi on lyhyt aika, kohta alkaa kiekkokausi, sitten on jo joulu. Tulee pääsiäinen ja kevät ja sitten huomaatkin meneväsi jo lentokentälle vastaan.

 

[kananlento]

Lähteminen on aina helpompaa kuin jääminen, sehän on selvää, itse olin se lähtijä. Uudessa paikassa on niin paljon kaikkea jännää, uudet kaverit jne, joten valitettava totuus on, että mitään kolmen tunnin Skype-sessioita ei tule. Sekin tapahtunee, että ne päivittäiset yhteydenotot hieman harvenee.

Itse olen myös ollut tällaisessa etäsuhteessa, mutta meidän tapauksessa ei ollut mitään vaihto-opiskelua vaan ihan normaalissa arjessa molemmat elettiin. Tällöin on luonnollisesti helpompaa vetäistä kerran viikkoon tuommoinen kolmen tunnin sessio. Ei niitä tietenkään joka päivä tule (eikä viikkokaan).

Etenkin alussa poislähteneellä tulee olemaan aivan liian paljon uusia asioita, jolloin se yhteydenpito on todennäköisesti harvempaa. Mutta sen oman suhteen arvo alkaa nostaa päätään siinä vaiheessa, kun kaikki ei olekaan enää niin uutta ja kiehtovaa.

Pettäminen tosiaan on suorastaan laittoman helppoa tuollaisessa tilanteessa, siinä kohtaa vaan ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin luottaa siihen toiseen osapuoleen. Mutta joka tapauksessa, suhde voi kestää tuollaisen vuoden erossaolon vaikka se vaikeaa onkin.