Naisasiat

[Väsyneet Kädet]

On tää jännää puuhaa. Reilu kuukausi nyt oltu tekemisissä, muutaman kerran nähtykin, viimeksi hän oli kylässä vkonlopun. Meikä on jo ihan myyty, mutta jotenkin sitä pelkää pahinta ja vähän väliä kaivelee, että onko toinen kuinka vahvasti "koukussa".. No, eilen piti hänen tunnelmiaan kysyä, mutta oli sen verran kipeä, ettei jaksanut pidemmästi jutella, niin tänään sitten ehkä uudestaan.. Mutta kyllä löi armottoman tutinan päälle, että noinkohan sieltä tulee mitään mukavaa kuultavaa..
Sitä koittaa jatkuvasti tulkita toisen viestintää, että mitä siellä taustalla on.. Äitinsä tietää, hän sanoi kavereilleenkin olevansa luonani (kun siis soittivat), ajoittaisia silityksiä jne, mutta toisaalta sanoi yhdelle tutulle, joka soitti, ettei seurustele, mutta on nyt Väsyneiden Käsien:n luona - toisaalta, emme ole puhuneetkaan seurustelusta tms.
Lähtiessään sanoi tulevansa kesälomaksi tänne (parin vkon päästä) jne.. Mutta jotenkin nyt sitten kalvaa mieltä, että olikohan sittenkään kovin hyvä idea kysellä tuntemuksia, kun parin vkon päästä nähtäisiin kuitenkin.. Koska
a) ilman keskustelua, olisi tila ollut "paineeton", joka olisi voinut johtaa hyvään lopputulokseen. Nyt sitten erilaiset tuntemustasot voivat aiheuttaa jonkinmoista jännitettä ja siten vaikuttaa negatiivisesti
b) toisaalta, jos hänellä on yhtäläiset tuntemukset kanssani, voi se puolestaan tiivistää yhdessäoloa entisestään, kun on tiedossa, että molemmat ovat yhtälailla vahvasti mukana.

Mutta eipä ole tällaista kutinaa ollut aiemmin. Nyt on niitä perhosia vatsa täynnä.

 

[Fordél]

Mutta jotenkin nyt sitten kalvaa mieltä, että olikohan sittenkään kovin hyvä idea kysellä tuntemuksia, kun parin vkon päästä nähtäisiin kuitenkin.. Koska
a) ilman keskustelua, olisi tila ollut "paineeton", joka olisi voinut johtaa hyvään lopputulokseen. Nyt sitten erilaiset tuntemustasot voivat aiheuttaa jonkinmoista jännitettä ja siten vaikuttaa negatiivisesti
b) toisaalta, jos hänellä on yhtäläiset tuntemukset kanssani, voi se puolestaan tiivistää yhdessäoloa entisestään, kun on tiedossa, että molemmat ovat yhtälailla vahvasti mukana.

Mutta eipä ole tällaista kutinaa ollut aiemmin. Nyt on niitä perhosia vatsa täynnä.

Hieno vaihe menossa siellä. Tämä kutinavaihehan se on varmasti hienoimpia tunteita mitä elämässä kokee. Jotenkin sitä on paljon energisempi ja valppaampi kun koko ajan on vattassa asti sellainen pieni liikekannallepano menossa.

Mutta mitä tulee tuohon tuntemusten kyselyyn niin ihan hyvähän niitä on tiedustella, koska niistä puhuminen on sitten ovi taas seuraavalle tasolle. Epätietoisena sitä vaan rupee turhaan analysoimaan kaikkea toisen tekemistä ja sanomista. Pahimmillaan sitten luo ihan vääriä johtopäätöksiä. Eli kyllä mun suositus on, että puhu asioista suoraan. Ei tietysti kannata mistään naimisiinmenosta puhua, mutta varmasti itse tiedät parhaiten mikä on se taso missä mennään tai missä mahdollisesti mennään.

Itellä oli tuossa vuoden vaihteessa täysin samanlainen tilanne eli kun ei oikein ollut varma, että tunteeko se toinen samalla tasolla vai miten. Sitten kun rohkaistu puhumaan asiasta niin sitä vastakaikua tuli ja lopulta asioista tuumittiin oikeastaan ihan samalla lailla. Ja kun sanainen arkku avattiin niin jotenkin mentiin suhteessa ihan eri tasolle. Tietysti riski oli, että se toinen ei olisi tuntenutkaan samalla lailla, mutta mun mielestä mitään ei saa jos ei annakaan. Riskejä on otettava ja välillä tulee ehkä pataan, mutta aina niistä selviää ja nousee siihen seuraavaan koitokseen.

Lykkyä pyttyyn VK:lle!

 

[Väsyneet Kädet]

Hieno vaihe menossa siellä. ..Lykkyä pyttyyn VK:lle!

Kiitosta vaan, ehkä tässä tuuriakin vähän tarvitaan!

On kyllä sinällään hieno ja ennenkaikkea mielenkiintoinen vaihe. Tämä on kuitenkin ollut täysin poikkeuksellinen tilanne, sillä aiemmin kaikki seurustelusuhteet ovat alkaneet varsin "selkeästi" ja suht nopeastikin - näin pitkää tunnusteluvaihetta ei ole siis koskaan aiemmin ollut. Ja sen huomaa itsestäkin, että nyt meikäpojalla on isot panokset pelissä, enkä mitenkään viittis ryssiä tätä - siksi kaikki hötkyily asioiden suhteen onkin jäänyt pois, ainakin konkretiatasolta.

Tavallaan voisi tulkita, että täähän on "ihan selvä peli"; olemme viimeisen kk:n ajan soitelleet päivittäin, ellemme ole olleet yhdessä, tyttö on välillä kysellyt, että onko minulla ikävä häntä ja ajattelenko häntä kuinka usein jne. Ja yhdessäollessa on semmoista mukavaa halailua ja hauskaa touhuilua. Mutta ehkä se on se oma kokemattomuus tällaisesta tilanteesta, joka aikaansaa sen, että syntyy epäilys hänen innostustasostaan, koska asiat etenevät niin hitaasti.
On varmastikin ihan paikallaan ja ok puhua tämänhetkisistä fiiliksistä; mutta tosiaan se pieni pelko on siitä, ettei tuntemukset ole samalla tasolla, ja sen mahdolliset vaikutukset jatkoon. Parin viikon päästä olisi kuitenkin edessä n. kahden viikon jakso, jossa voisi nähdä huomattavasti enemmän ja viedä asioita eteenpäin - tämä keskustelu voi toimia yhtäältä ponnahduslautana siihen tai toisaalta vaikeuttaa asioita huomattavasti.

Mutta kaippa tässä täytyy kaivaa se lapsenomainen usko, että hänkin on yhtä vahvasti mukana menossa kuin minäkin. Täytyyhän sen niin olla!

 

[Fordél]

Mutta kaippa tässä täytyy kaivaa se lapsenomainen usko, että hänkin on yhtä vahvasti mukana menossa kuin minäkin. Täytyyhän sen niin olla!

Kyllä sen täytyy. Ja hei Kultasen Jarno teki sopparin KooKoon kanssa niin sen täytyy olla enne siihen, että on aika pienemmillekin ihmeille.

Ja jos kerran nainen on tuollaisia asioita sulta tiedustellut niin pitäisi olla suht selvä peli. Mutta sitten kun tiedustelet asiaa niin älä lyö kerralla kaikkia kortteja pöytään vaan paljastelet sieltä kortti kerrallaan niitä omia tuntemuksia. Sitä kautta sitä kerkee toinenkin pikkasen sulattelemaan asioita. Eli varmasti pitkä ja toivottavasti myös antoisa keskustelu edessä.

 

[Väsyneet Kädet]

Oho, no nyt kyllä on uskoa, että pieniä ja keskisuuriakin lykästää joskus.

No eipä kauheasti sitten lykästänytkään. Selvä kaura alkoikin yhtäkkiä näyttä joltain neljän viljan sörsseliltä.
Kuinka ristiin voi viestintä mennä? Jos toinen soittelee päivittäin, välillä kyselee onko ikävä, on kertonut musta kavereilleen&vanhemmilleen&työkavereilleen, sanoo puhelimessa kavereilleen avoimesti olevansa mun luona, tulee yhdessäollessa iholle, heittelee ehdotuksia mitä tehdä kesällä jne. - ja sitten kun kysyy tunnelmia, niin sanoo, että ei halua "vakava ei ehkä oo oikee sana, mut semmosta sitoutumista", tai sinnepäin, kun on ollut koko ajan jotain säätöä jne. Ja sitten kuitenkin haluaa nähdä jatkossakin, mutta ei niin, että tekis jotain suunnitelmia, että koska nähdään.
Nyt kun ajattelee, niin silloin kun hän on pari ottanut, niin hän on heittänyt nuo tekemisehdotukset, sanonut haluavansa tulla käymään luonani heti kun mahdollista, tulee iholle hyvin herkästi jne.. Eli ehkä jotain tiettyä tietoista pidättäytymistä?

Emmäätiä.

 

[Väsyneet Kädet]

..Emmäätiä.

On tää oikeesti aika vitun älytöntä meininkiä. Miten meikä ny on päästäny ittensä tämmöseen tilanteeseen, että mimmi vie ajatukset ihan täysin. Ja nyt kun on tämmönen kiikunkaakun-tilanne, niin kahta kauheemmin tulee asioita pohdittua, vaikkei siitä oo mitään hyötyä. Sen verran päätin, että jatkan samalla mallilla kuin tähänkin asti ja koitan pitää yllä/palauttaa sen leppoisan fiiliksen ja sitten katsoa mitä tapahtuu kesän alussa, kun tyttö tulee tänne kesälomalle..

 

[Aces]

No eipä kauheasti sitten lykästänytkään. Selvä kaura alkoikin yhtäkkiä näyttä joltain neljän viljan sörsseliltä.
Emmäätiä.

Aikas samanlaiselta kuulostaa tilanne kuin mitä itelläni oli ennen vappua ja tähänkin ketjuun siitä avauduin. Ollaan muutaman kerran sen tyttösen kanssa vielä oltu yhteydessä, mutta itse ainakin heitin jo sen osalta pyyhkeen kehään. Täytyy kyllä myöntää, että itselläni oli helpompi näin tehdä, koska samaan aikaan kun arpominen alkoi, niin uutta lyyliä tuli aivan yllättäen kuvioihin.

Käyhän kuule urheilemassa tai muissa harrastuksissa, niissä saa asian kaikista parhaiten pois mielestä pyörimästä ja "jännitys" vatsan pohjallakin laukeaa:)
Ja samalla sitten annat homman mennä omalla painollaan liikaa stressaamatta...

 

[Väsyneet Kädet]

Aikas samanlaiselta kuulostaa tilanne kuin mitä itelläni oli ennen vappua ja tähänkin ketjuun siitä avauduin. Ollaan muutaman kerran sen tyttösen kanssa vielä oltu yhteydessä, mutta itse ainakin heitin jo sen osalta pyyhkeen kehään. Täytyy kyllä myöntää, että itselläni oli helpompi näin tehdä, koska samaan aikaan kun arpominen alkoi, niin uutta lyyliä tuli aivan yllättäen kuvioihin.

Käyhän kuule urheilemassa tai muissa harrastuksissa, niissä saa asian kaikista parhaiten pois mielestä pyörimästä ja "jännitys" vatsan pohjallakin laukeaa:)
Ja samalla sitten annat homman mennä omalla painollaan liikaa stressaamatta...

Juu, kyllä sitä päivittäin tulee urheiltua, niin saa ylimääräistä energiaa purettua.. Jos positiivisesti ajattelee, niin eihän tässä nyt välttämättä ees mikään oo muuttunu. Mutta lähiajat sen kertonee. Pyyhettä en kyllä vielä pysty heitteleen, on niin kertakaikkisen loistava mimmi kyseessä, että mieluusti kärvistelenkin sen vuoksi. Ja reeneissä voi sitten hakea rangaistuksia omasta tyhmyydestä, laskee vaan suojausta vähän niin alkaa päärynä heiluun.

 

[DAF]

Itsellä varmaan vähän sama tilanne kuin kahdella edellisellä - joskin täysin puun takaa eikä oikeastaan tapailusta vaan seurustelusta, parissa päivässä tapahtui jotain (vaikka mitään kuulemma ei tapahtunut), mitä en ymmärrä. Jos kyse on siitä, että pitää odottaa, olen valmis odottamaan kyllä päivän, viikon, kuukauden, jopa vuoden. Jos ei ole...en tiedä miten lie. Tuntuu pahalta.

 

[J.Petke]

Nämä tapailun alkuhetket on aina eniten perseestä. Itse tietää mitä ajattelee toisesta mutta toisen mietteitä voi vaan arvailla. Ja vaikka toinen sanoisikin, että kivaa on niin aina jää itse miettimään, että onkohan tuo nyt tosissaan vai sanooko vain. Koko ajan stressaa siitä, että mitäköhän tekemistä sitä keksisi seuraaviksi treffeiksi ettei toinen tylsisty.

 

[vsmo]

[QUOTE/]Koko ajan stressaa siitä, että mitäköhän tekemistä sitä keksisi seuraaviksi treffeiksi ettei toinen tylsisty.[/QUOTE]

Tyttö/poika saattaa nauttia seurastasi teitte mitä vaan..
Jos on oikein hyvin natsannut.

 

[Jonisti]

Nämä tapailun alkuhetket on aina eniten perseestä. Itse tietää mitä ajattelee toisesta mutta toisen mietteitä voi vaan arvailla. Ja vaikka toinen sanoisikin, että kivaa on niin aina jää itse miettimään, että onkohan tuo nyt tosissaan vai sanooko vain. Koko ajan stressaa siitä, että mitäköhän tekemistä sitä keksisi seuraaviksi treffeiksi ettei toinen tylsisty.

Jeps, tämä on hankalin vaihe tässä prosessissa. Itselläni olisi tänään ensimmäinen kerta, kun tytön äitiä pitäisi mennä morjestamaan. Jännittää hieman.

 

[banaaninviljelijä]

Vaimo siis muuttamassa pois, pyörii noin kuukauden vielä nurkissa. Hänen päätös oli muuttaa pois. Surullinen.
Kaverista tais tulla tyttökaveri. Onnellinen.
Yhteenveto: Pään sisällä melkoinen tunteiden vuoristorata.

 

[proffa#8]

Yksinäisyys on perseestä..

Lyhyellä baari urallani olen tullut siihen tulokseen, että sieltä on turha mitä syvällisempää seuraa etsiä. Nyt tosin saattaisi olla yksi suhteellisen fiksu ja kaunis tyttö tiedossa, pitäisi vaan tehdä se kunnon aloite. En tiedä miten asioiden käy, mutta tein hänelle kukkalähetyksen.. Jumalauta rahaa meni 20e!! Mikä on minusta opiskelijalle suht iso määrä. Enivei jos on näin ujo ja reppana niin jotenkin se aloite on tehtävä.

 

[pernaveikko]

Jumalauta rahaa meni 20e!! Mikä on minusta opiskelijalle suht iso määrä.

Niin no, tekstiviesti olisi maksanut 0,02e. Tuollaisella panostuksella mahdollisuutesikin ovat kuitenkin tuhatkertaiset.

 

[Worrell]

Lyhyellä baari urallani olen tullut siihen tulokseen, että sieltä on turha mitä syvällisempää seuraa etsiä.

No joo tämä nyt täysi tosia. Eipä noista baareista tunnu löytyvän mitään syvällisempää. Eipä kyllä festareiltakaan. Tai sitten meikäläinen ei vaan osaa.

Itselläni on nyt sellainen tilanne päällä, että yksi neitokainen olisi ehkä meikäläisestä jossain määrin kiinnostunut, mutta itseäni ei oikeen nappaisi ko. henkilö. Veri vetää erään naispuolisen tuttavani kaverin perään, mutta katotaan ny...

 

[J.Petke]

mutta tein hänelle kukkalähetyksen..

Jaa, että proffa tykkää vanhemmasta.

Itseäni ärsyttää tällä hetkellä suuresti se, että kaikki tuntuisi olevan hyvin näin muutaman viikon tapailun jälkeen mutta itsellä on suuri epävarmuus kun miettii, että ei kai tuollainen nainen nyt meikäläisen kanssa voi tosissaan olla. Koko ajan epäilee itseään ja toista mikä ärsyttää suunnattomasti.

 

[Ted Raikas]

Baareista sun muista klubeista ei meikäläinenkään tosiaan ole koskaan mitään kostunut, en vaan ole sitä tyyppiä joka osaa kontakteja juurikaan solmia moisissa paikoissa. Niihin lähdetään kavereiden kanssa tuulettumaan, mutta se siinä. Eipä sillä, jos jotain kontaktia syntyy niin hyvä tai yleensäkin mielenkiintoista juttelua, en pistä vastaan. Jotenkin siellä ei ihmiset vaan ole sillä mentaliteetilla, että kehittyisi jotain pysyvää yhteydenpitoa. Toki vannomatta paras, mutta jos tähän ikään mennessä ei ole sieltä mitään löytynyt, niin epäilen tokko jatkossakaan.

Olen kaikki naissuhteet ja säädökset kehittänyt netin kautta, tavalla tai toisella. Osa ehkä tullut vähän sivuteitsekin, mutta kuitenkin lähtökohtaisesti netin välityksellä. Eikä siinä mitään, toimivahan tämä on ja ainakin jos keskusteluyhteyteen pääsee, niin pystyy ensiksi ilmaisemaan ja kertomaan itsestään ne hyvät asiat, mitkä ehkä jossain muualla pyöriessä ei tule esiin. Ihmistyyppien kirjokin niin valtaisa erilaisilla keskustelupalstoilla ja muualla, että löytyy sellaisia harvinaisempia tapauksia, mihin ei ihan joka päivä törmää jossain baaritiskillä.

 

[Rocket Richard]

Eipä noista baareista tunnu löytyvän mitään syvällisempää.

Niin... miten sen nyt ottaa. Baari on mielestäni erinomainen paikka sellaiselle sutinalle, jos tuntee kyseisen naisen esimerkiksi töiden kautta ja haluaa tehdä lähempää tuttavuutta. Itsellänihän kävi nykyisen tyttöystävän kanssa juurikin näin.

Oltiin kesä samassa duunipaikassa ja sitten tavattiin baarissa, josta sitten päädyttiin jatkamaan iltaa meikäläisen kämpille. Yhdessä ollaan edelleen ja voisihan sitä niinkin sanoa, että juttumme on suhteellisen vakavalla pohjalla.

Mutta joo, ei ne baarit kyllä mitään kaikkein parhaimpia paikkoja ole, jos meinaa jotain vakavempaa etsiä, ellei sitten tosiaan tunne kyseistä henkilöä jo entuudestaan.

 

[cottonmouth]

Jaa, että proffa tykkää vanhemmasta.

"Ainahan sitä nuorta saa, mutta harvoin kunnon vanhaa. Itseäni kiinnostaa ainakin vähän vanhempi kama." Totesi aikanaan jo eräskin parivaljakko.

Tuosta proffan tilanteesta sen verran, että on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa miten nainen tuohon kukkalähetykseesi suhtautuu eli joko olet yltiöihana ja romanttinen poikaystävämateriaali huokuva Mies tai täysfriikki, jonka lähestymiskieltohakemusta nainen täyttelee kukkapukettisi roskiksessa. Toivotaan ensimmäistä.

 

[king of the jungle]

Tuosta proffan tilanteesta sen verran, että on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa miten nainen tuohon kukkalähetykseesi suhtautuu eli joko olet yltiöihana ja romanttinen poikaystävämateriaali huokuva Mies tai täysfriikki, jonka lähestymiskieltohakemusta nainen täyttelee kukkapukettisi roskiksessa. Toivotaan ensimmäistä.

Se on aina juuri näin. Riippuu täysin henkilöstä ja asiasta. Toinen tykkää siitä, kun kerrot hänelle jatkuvasti jollakin tavalla, kuinka pidät hänestä ja toisen mielestä se taas on ärsyttävää ja ahdistavaa ja kokee sen lähinnä ärsyttävänä saman asian toistona.
Yrittäkääpä siitä sitten löytää SE oikea tapa eri henkilöille. Se on muuten vaikeaa...

 

[Trenchtown]

Kukkalähetys on ainakin omalla kohdallani toiminut, sen yhden kerran kun sen olen toteuttanut. Maksoikin vielä reilu kolmekymppiä, joten oli syytäkin toimia.

Homma meni niin, että nainen tavallaan kielsi minua lähestymästä häntä. Ollaan liian erilaisia, ei se voisi toimia ja sitä rataa. Kukkien saamisen jälkeen hän soitti minulle varsin otettuna ja mieli muuttuneena. No, ei se kyllä silti toiminut, mutta hauskaa oli, ainakin vähän aikaa.

Baarista parisuhdemateriaalia olevan naisen löytäminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itselle ei ole noin hyvin koskaan käynyt, että sieltä mitään a- luokan tyttöä olisi mukaan tarttunut, mutta lähipiirissäni on tapaus joka osoittaa tuon mahdolliseksi. Ei sinne silti ainakaan mun mielestä mennä etsimään seuraa, vaan pitämään hauskaa kaverien kanssa. Jos jotain kehkeytyy, niin siitä vaan, mutta ei se ole pääasia kun kapakkaan lähtee.

 

[cottonmouth]

Baarista parisuhdemateriaalia olevan naisen löytäminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Itselle ei ole noin hyvin koskaan käynyt, että sieltä mitään a- luokan tyttöä olisi mukaan tarttunut, mutta lähipiirissäni on tapaus joka osoittaa tuon mahdolliseksi. Ei sinne silti ainakaan mun mielestä mennä etsimään seuraa, vaan pitämään hauskaa kaverien kanssa. Jos jotain kehkeytyy, niin siitä vaan, mutta ei se ole pääasia kun kapakkaan lähtee.

Kyllä omastakin ystäväpiiristä löytyy ainakin kaksi tapausta, jossa homma on saanut alkunsa baarista ja aikaisempaa tuttavuutta ei ole. Toinen pari on ollut yhdessä seitsemän vuotta ja häät ovat nyt kesällä ja toinen neljä ja omakotitalotontti on hommattuna. Pitempiaikaisen suhteen osalta on toki hieman eri asia tekeekö tuttavuutta sunnuntain 1e-tuoppeilla ke-pe-la tiskillä nuokkuvan jenkkisteinin kanssa vai ystäviensä kanssa lauantaina tulleen, harvemmin baareissa käyvän, neidon kanssa.

 

[Fordél]

On tosiaan monta kuppikuntaa tämän baari-kysymyksen kanssa. Itselleni se toimisi lähinnä niin, että jos on ollut jotain jännitettä jonkun pirkon kanssa niin baari ympäristönä olisi sellainen missä uskaltaisi sitten lähestyä. Tietysti jos kyseessä olisi ihan selvä tapaus niin silloin ei tarvitse edes baaria. Itse en ole vielä yhtään suhdetta laittanut alulle baarissa vaan kaikki on tapahtunut ihan muissa merkeissä. Ja toivottavasti ei tarvitsisi edes enää tuollaisella asialla vaivatakaan päätään...

Saas muuten nähdä miten jäsen F:n käy kun pääse v-loppuna piinasta ja pääsee taas naisen luo. Ikävä on kova ja aina sitä ei tiedä, että miten se sitten purkautuu eli luoko se liian suuret odotukset vai luoko se vaan hyvän pohjan onnistuneelle v-lopulle?

 

[Tombe76]

On tosiaan monta kuppikuntaa tämän baari-kysymyksen kanssa. Itselleni se toimisi lähinnä niin, että jos on ollut jotain jännitettä jonkun pirkon kanssa niin baari ympäristönä olisi sellainen missä uskaltaisi sitten lähestyä. Tietysti jos kyseessä olisi ihan selvä tapaus niin silloin ei tarvitse edes baaria. Itse en ole vielä yhtään suhdetta laittanut alulle baarissa vaan kaikki on tapahtunut ihan muissa merkeissä. Ja toivottavasti ei tarvitsisi edes enää tuollaisella asialla vaivatakaan päätään...

Kaipa se on justiinsa niin, miten monet ovat täällä jo kirjoittaneet. Eli jos tietää/tuntee jonkun etukäteen, ja jos on vähän ujompaa sorttia, niin pienessä maistissa voi baarissa olla helpompi "jutella mukavia", ja sitä kautta tehdä aloite ihan oikeille treffeille, joka voi johtaa vakavempaankin suhteeseen. Tottakai sitä voi baarissa myös osua kerralla maaliin, tuntemattomankin kanssa, mutta se on sitten tuurista kiinni.

Itse olen nykyisen puolisoni suhteen tehnyt aloitteen netin välityksellä, ja kas kummaa reilu 8 vuotta on jo mittarissa. Itseasiassa siinä kävi niin, että oltiin molemmat lähdössä omien kavereiden kanssa baariin, ja sovittiin että nähdään sitten siellä (1.kerran). Tuli sitten omien kavereiden kanssa otettua pitemmän kaavan kautta ja seuraavana aamulla kävi mielessä, että tämä taisi olla sitten tässä. Ei näet nähty, mutta ajattelin, että minut oltiin kyllä nähty, eikä välttämättä hirveän positiivisessa valossa. Onneksi kuitenkin nykyisen puolisoni kaveri oli tullut kipeäksi, eivätkä olleet sitten lähteneet baariin ollenkaan. Muutamaa päivää myöhemmin hurautin selvinpäin autolla kylään, ja sillä tiellä olen vieläkin.

Sitten taas on toisenlaisia esimerkkejä. Kaveri menee parin viikon päästä naimisiin, ja ensitapaaminen täysin tuntemattoman naisen kanssa tapahtui Suomen futismaaottelun jälkimainingeissa Helsingissä, baarissa. Lapsi ja omakotitalo löytyy, joten putkeen tuo baarireissu meni. Täytyy ottaa itselleen hieman kredittiä tuosta, koska itse muistaakseni hommasin peliin liput, ja kovalla suostuttelulla sain miehen mukaan. Ei varmaan ole katunut tuota reissua.

Jokainen siis tyylillään. Ehkä tuo nettituttavuuksien luominen on nykyään hieman yleisempää kuin viime vuosituhannen lopussa, jolloin sitä jonkun verran tuli harrastettua. Pari kertaa tuli vedettyä kiveenkin, mutta ei niistä sen enempää.