Naisasiat

[Chiesa di Totti]

Asiassa on vain yksi iso mutta, tämä nainen on varattu.

Story of my life. Eipä siinä sitten muuta kuin muttia olekaan, voin kertoa omasta kokemuksesta :)

 

[Powerplay]

Story of my life. Eipä siinä sitten muuta kuin muttia olekaan, voin kertoa omasta kokemuksesta :)

Juuri näin. Jos nainen on varattu ja lähtee messiin, niin voit olla varma, että trendi jatkuu senkin jälkeen, kun alat seurustelemaan moisen spermakupin kanssa.

Ja kokemus puhuu tässäkin...

 

[Mysteryman]

Itselläni on juuri tällainen suhde ja sen olen tässä puolen vuoden aikana oppinut, että kaukosuhde on oikeastaan ihan oma taiteenlajinsa. Siinä ei valitettavasti päde samat lainalaisuudet kuin normaalissa suhteessa. Oikeastaan mitään hyviä puolia en ole löytänyt, mutta huonoja puolia sitäkin enemmän. Paljon räjähdysherkempiähän nämä kaukosuhteet ovat, koska niistä puuttuu kaikki se normaali kanssakäyminen, joka esimerkiksi loisi sitä vakautta ja kertoisi missä mennään. Käännetysti taas ne harvat tapaamiskerrat korostuvat ja niissä kaikki mitä teet saa normaaliin suhteeseen verrattuna paljon suuremman painoarvon. Niissä kun mokaat niin tuntuu, että olet moannut koko suhteen, koska seuraava kerta kun pystyt asian korjaamaan tulee ehkä kuukauden parin päästä. Vaikka viestintävälineitä on nykyään vaikka muille jakaa niin parisuhdetta ei kuitenkaan hoideta ja kehitetä mesen, tekstarien tai puhelimen kautta. Niillä voi suhdetta pitää yllä, mutta kaikki muu vaatii kyllä sen kaverin siihen viereen möllöttämään.

Taiteenlajihan se on, niin kuin on tosin normaali parisuhdekin. Olen siis tästä asiasta niin eri mieltä, kuin vain olla ja voi.

Kaukosuhteen "hienous" on juuri siinä, että asiat saavat edetä omalla painollaan, ainakin omalla kohdallani nykyinen suhde on saanut kasvaa kaikessa rauhassa, jopa vähän taka-alalla, mutta samalla on aina ollut hieno huomata, kuinka paljon toista kaipaa, kuinka mukava on saada toinen omaan syliinsä pienenkin tauon jälkeen. Jollain tavalla tälläinen suhteen aloitus tuntuu sopivan ainakin Mysterymanille, joka osaa iloita myös siitä, että kotiinlähdön hetkikin on haikea. Sitä vaan jaksaa paremmin kun on jotain mitä odottaa.

Uskoisin omalla kohdallani tietävän mistä puhun, koska olen elänyt kaksi kertaa avoliitossa, ensin vajaa neljä vuotta ja toisella kerralla vajaa viisi vuotta.

Viimeiset puoli vuotta taas olen ollut elämäni ensimmäistä kertaa parisuhteessa, jossa osapuolet asuvat sellaisen matkan päässä toisistaan, että jos toisen haluaa tavata, ainoa vaihtoehto on hypätä lentokoneeseen. Ja se toimii vaan hyvin ainakin meidän kohdalla. Onhan se toki välillä raskastakin, koska molemmat joutuvat matkustamaan paljon jo työnsäkin vuoksi. Ja osittain myös kallista, kiitos kalliin lentokerosiinin. Mutta homma toimii, ja se on pääasia. Neidin kanssa on vaan todettu, että jos on halua, löytyy keinoja.

Eli kaiken paskan jälkeen Mysterymanin elämään on tullut valoa niin ihmeellisellä tavalla, että kerron sen teille joskus myöhemmin, mutta vain jos siihen on todella aihetta. Kyseessä on kuitenkin all-in, koska neiti iski panoksena pöytään valkokultaa ja timantteja vasemmasta nimettömästään. Dynamo68 ja Ipaz, se ei siis ole iso mutta, voin kertoa omasta kokemuksesta:)

edit: Powerplay, se ei ole aina noin yksinkertaista, voin kertoa senkin omasta kokemuksesta. Me olemme tunteneet neidin kanssa 25 vuotta, törmäsimme toisiimme kadulla todella pitkän tauon jälkeen, juttelimme niitä näitä ja joimme kahvia kolme tuntia. Neiti teki omat johtopäätöksensä, erosi ja otti vasta sitten yhteyttä. Eli kyllä nämä asiat voi mennä kaikkien sääntöjen mukaan ja siten, että ketään ei satuta.

 

[Wäinö#16]

Itselläni on juuri tällainen suhde ja sen olen tässä puolen vuoden aikana oppinut, että kaukosuhde on oikeastaan ihan oma taiteenlajinsa. Siinä ei valitettavasti päde samat lainalaisuudet kuin normaalissa suhteessa. Oikeastaan mitään hyviä puolia en ole löytänyt, mutta huonoja puolia sitäkin enemmän.

Omasta mielestäni kaukosuhteen hyvä puoli varsinkin tutustumisvaiheessa on siinä, että tutustuminen on tietyllä tavalla syvempää ja siinä oppii tuntemaan ihmistä eri kulmasta. Tapaamiset ja yhdessäolo on toki joka suhteessa varmastikin kaikkein tärkeintä ja niille ja erossa olossa tulisi löytää hyvä tasapaino. Ja joku maali on kaukosuhteellekin oltava jolloin välimatka katoaa.
Oleellista suhteessa ei ole minusta välimatka, vaan se, että tietää rakastavansa ihmistä ja että se on vastavuoroista ja molemmat haluavat viettää aikansa ja jakaa elämänsä toisen kanssa. Silloin jollain välimatkalla ei ole mitään merkitystä.

 

[Fordél]

Omasta mielestäni kaukosuhteen hyvä puoli varsinkin tutustumisvaiheessa on siinä, että tutustuminen on tietyllä tavalla syvempää ja siinä oppii tuntemaan ihmistä eri kulmasta. Tapaamiset ja yhdessäolo on toki joka suhteessa varmastikin kaikkein tärkeintä ja niille ja erossa olossa tulisi löytää hyvä tasapaino. Ja joku maali on kaukosuhteellekin oltava jolloin välimatka katoaa.
Oleellista suhteessa ei ole minusta välimatka, vaan se, että tietää rakastavansa ihmistä ja että se on vastavuoroista ja molemmat haluavat viettää aikansa ja jakaa elämänsä toisen kanssa. Silloin jollain välimatkalla ei ole mitään merkitystä.

Millä perusteella tai mitä omia kokemuksia on, että tutustumisvaihe olisi syvempää? Itse en näe oikeastaan mitään eroa, sillä vaikka nykyisessäkin suhteessa on heti menty tosi arkoihinkin asioihin ja menty syvälle niin on sitä näin ollut muissakin suhteissa, jotka eivät ole olleet kaukosuhteita. Ehkä tässä nykyisessä kaikki tosin alkoi heti paljon vakavampana, mutta en tiedä onko sitten kyseessä tuo kilsamäärä meidän välillä vai suhdetta edeltänyt ystävyys.

Mutta tottahan tuo on, että eihän tuolla välimatkalla ole mitään merkitystä silloin kun homma toimii. Lähinnä se välimatka nousee esiin silloin kun homma ei toimi, jolloin kaikki on monin kerroin vaikeampaa. Ehkä tätä hain takaa edellisessäkin viestissä. Mutta en mitenkään valita, sillä tämän ihmisen takia olen valmis kärsimäänkin tämän tuskan kunhan vaan se jossain vaiheessa sitten palkittaisiin. Loputtomiin en tällaista eroa jaksa, joten tosiaan tuo on ihan totta, että on hyvä olla olemassa jokin maali, johon tässä tähdätään. Parhaassa tapauksessa se olisi jossain reilun vuoden päässä. Ei paha!

 

[Wäinö#16]

Millä perusteella tai mitä omia kokemuksia on, että tutustumisvaihe olisi syvempää? Itse en näe oikeastaan mitään eroa, sillä vaikka nykyisessäkin suhteessa on heti menty tosi arkoihinkin asioihin ja menty syvälle niin on sitä näin ollut muissakin suhteissa, jotka eivät ole olleet kaukosuhteita. Ehkä tässä nykyisessä kaikki tosin alkoi heti paljon vakavampana, mutta en tiedä onko sitten kyseessä tuo kilsamäärä meidän välillä vai suhdetta edeltänyt ystävyys.

Eipä tuota varmaan voi yleistää ja varmasti on niinkin, että isolle osalle kaukosuhde ei sovi missään muodossa. Oma kokemus vain on se, etenkin kaukosuhteen alussa tutustuminen tapahtuu aika syvällä tasolla ja aika nopeasti tietää millaisen ihmisen kanssa on pohjimmiltaan tekemisissä. Toki näin se voi tapahtua myös ilman välimatkaakin, mutta kaukosuhteessa pinnalliset asiat harvemmin luo mitään esteitä. Mutta eniten toki merkitsee millaisista ihmisistä ja luonteista on kyse ja millaisia asioita arvostaa.

 

[Hypodermic]

Lähinnä se välimatka nousee esiin silloin kun homma ei toimi, jolloin kaikki on monin kerroin vaikeampaa. Ehkä tätä hain takaa edellisessäkin viestissä. Mutta en mitenkään valita, sillä tämän ihmisen takia olen valmis kärsimäänkin tämän tuskan kunhan vaan se jossain vaiheessa sitten palkittaisiin. Loputtomiin en tällaista eroa jaksa, joten tosiaan tuo on ihan totta, että on hyvä olla olemassa jokin maali, johon tässä tähdätään. Parhaassa tapauksessa se olisi jossain reilun vuoden päässä. Ei paha!

Juurikin näin. Jonkinlainen yhteinen päämäärä tulisi kaukosuhteella olla. Itse olin kovasti "vannonut itselleni", etten enää kaukosuhteeseen rupea parin mönkään menneen jälkeen, mutta kauaa ei tarvinnut eikö vai jooko -asian kanssa painia, kun nykyisen naisen tapasin. Sellainen 7kk yhteiseloa takana, ja tuossa elokuun aikana muuttaa nainen tänne yhteiseen kotiin. Hyvissä ajoin jo oli puhetta siitä, että hän muuttaa tänne, joten siinä mielessä tilanteeni on/oli varsin helppo, kun oli jo hyvissä ajoin käytännössä varmaa, että kumppani samalle paikkakunnalle muuttaisi, vaikka odotusta yhteensä tuleekin siis sellainen kymmenisen kuukautta.

Jos tilanne olisikin ollut toinen, eikä lähitulevaisuudessa olisi moiseen "operaatioon" ollut mahdollisuuksia, olisi se toki ollut helvetin kova paikka. Mitä tehdä? Sepä onkin sitten ihan tapauskohtaista, kuinka pitkään moista elämänmuutosta jaksaa odottaa, vai jaksaako ollenkaan. Jotkut voivat varmaan elää vuosiakin kaukosuhteessa, vaikea usko että itse jaksaisin.

Mutta totta on tuokin, että asiat tuntuu näissä kaukosuhteissa helvetin pahalta ja vaikealta, jos on jotain jäynää. Eilen illalla väiteltiin Messengerin välityksellä eräästä asiasta josta sitten nainen lopulta veti herneet ja lähti mitään sanomatta nukkumaan. Tänään koitettiin asiasta keskustella ennen hänen töiden lähtöään mutta samaan tilanteeseen jäi... Nyt onkin sitten älyttömän paska fiilis, jos vain toinen asuisi lähempänä niin että voisi mennä käymään, kattoo toista silmiin ja puhua asiasta. Vaikka sen luulis olevan näin etäkeskusteluna helpompaa, niin ei se ainakaan mulle sitä oikein koskaan näissä riitaisissa asioissa ole. Tässä sitten märehtiessä menee tämäkin päivä ja miettii miten asiaa taas pitäisi lähestyä. Noh, elämä on tai jotain.

 

[ipaz]

Juuri näin. Jos nainen on varattu ja lähtee messiin, niin voit olla varma, että trendi jatkuu senkin jälkeen, kun alat seurustelemaan moisen spermakupin kanssa.

Ja kokemus puhuu tässäkin...

Ihan täysin en tuohon usko. Tämä nainen on ollut samassa suhteessa jo seitsemän vuotta eli parikymppisestä saakka ja suhde ei mene kovinkaan hyvin. On tympääntynyt nykyiseen mieheensä ja näillä on ilmeisesti melko erilaiset näkymät yhteisestä tulevaisuudestaan = mies haluaa naimisiin ja lapsia, nainen ei halua pitää mitään kiirettä.

Itse kuitenkin katselen nyt tilannetta sivusta ja jos tuo jatkoille edelleen haluaa tulla, niin tulkoon. Jos hän aikoo kuitenkin jatkaa nykyisessä suhteessaan, niin kyllä senkin kestän. Sen verran kyyniseksi on tässä vuosien varrella naisten suhteen tullut, etten aio päätäni ja elämääni heidän takia täysin sekoittamaan. Tuntuuhan se hyvältä kun toinenkin näyttää olevan kiinnostunut ja tuntuu viihtyvän seurassani, mutta katsotaan nyt tätä hetken aikaa ennen kuin kosketaan.

 

[Paastainen]

Yksinäisyys on perseestä..

Nyt tosin saattaisi olla yksi suhteellisen fiksu ja kaunis tyttö tiedossa, pitäisi vaan tehdä se kunnon aloite. En tiedä miten asioiden käy, mutta tein hänelle kukkalähetyksen.. Jumalauta rahaa meni 20e!! Mikä on minusta opiskelijalle suht iso määrä.

Säälittävän tekstarin sain vain takaisin.. "Vitsi sun kanssas ja sitä perus huttua". Sen jälkeen ei ole mitään kuulunut, todennäköisesti parempi unohtaa tämä naikkonen.

Mites burning heart mennäänkö treffeille? Olen varakas.

Elintaso noussut parissa päivässä? Onnea!

 

[proffa#8]

Elintaso noussut parissa päivässä? Onnea!

Luetaan myös sitä vitutusketjua..

 

[M10]

Hyvä puoli tämän naikkosen kanssa on se, että en ehtinyt suuremmin ihastua. Kyseessä oli enemmänkin suuri kiinnostus.

Pistä vielä uusi kukkalähetys menemään. Interfloran kautta vaikka horsmia pienellä viherlisukkeella. Taatusti edukas ja jos ei vieläkään tärppää, niin yrittänyttä ei laiteta. Tai siis yrittänyt ei sitten pääse laittamaan.

 

[Korppi]

Pistä vielä uusi kukkalähetys menemään. Interfloran kautta vaikka horsmia pienellä viherlisukkeella. Taatusti edukas ja jos ei vieläkään tärppää, niin yrittänyttä ei laiteta.

Vaan ei taida kannattaa laitella enempiä kukkia, jos yksillä ei homma jo etene.

Noin yleisellä tasolla, omien kokemusten pohjalta suosittelen mieluummin itse viemään kukat perille, jos suinkin mahdollista ja ojentamaan ihan henk.kohtaisesti. Kannattaa myös sanoa että on itse valittu kukkapuska, vaikkei olisikaan.

 

[JHOL]

Vaan ei taida kannattaa laitella enempiä kukkia, jos yksillä ei homma jo etene.

Noin yleisellä tasolla, omien kokemusten pohjalta suosittelen mieluummin itse viemään kukat perille, jos suinkin mahdollista ja ojentamaan ihan henk.kohtaisesti. Kannattaa myös sanoa että on itse valittu kukkapuska, vaikkei olisikaan.

Siinä vaiheessa jos kukkalähetys ei nappaa, ei nappaa tuollainenkaan. Kyllä kukkalähetys on sen verran romanttinen ele, että siitä nainen jos toinenkin hyppisi riemusta - jos siis saisi sen pitämältään mieheltä. Jos taas kukkapuska olisi henkilöltä, jota kohtaan tunteet eivät kovinkaan leiskua, se lähinnä vain ahdistaisi. Mitä sanoa, mitä tehdä, kun toinen noinkin selvällä tavalla esitti tunteensa vaikkei itseä kiinnosta jne.

Tuossa tilanteessa on vain paras päästää irti, kyllä se nainen sieltä perään tulee jos sitä todella haluaa.

 

[Trenchtown]

Varmaan ensimmäinen positiivinen juttu tähän ketjuun, mutta menkööt nyt, kesän kunniaksi.

Tapasinpa tänään, tai oikeastaan jo eilen, oikein mukavan naisen. Mitään lähestymisyritystä en vielä alkanut säätämään pientä jutustelua ja (molemminpuolista) silmäpeliä lukuunottamatta. Jos oikein käsitin, niin kyseessä on vapaa naaras. Mukava, kaunis ja ihan fiksun tuntuinenkin. Jotain vikaahan siinä on oltava, mutta ei se ainakaan vielä tullut esille.

Tuntuu, että tyttö on ihan avoimen kiinnostunut mun asioistani, mutta toisaalta eihän se nyt mitään vielä merkitse, jos osaa ajantappokeskustelussa kysyä oikeita kysymyksiä. Noh, katsellaan nyt rauhassa. En anna itselleni lupaa ihastua, vaikka se jossakin vaiheessa saattaa tulla kysymykseen.

 

[Väsyneet Kädet]

Nyt vähän jännittää, muttei sinällään kuitenkaan. Saapa nähä miten menee. Fiilis voi olla illan päätteeks hyvä, huono tai sit tää vitun arpominen jatkuu.

Jälkitunnelmat: Niin, kaippa se ihan hyvin meni. Ja vkonloppuna nähtäneen vielä.

 

[Jonisti]

Varmaan ensimmäinen positiivinen juttu tähän ketjuun, mutta menkööt nyt, kesän kunniaksi.

Tapasinpa tänään, tai oikeastaan jo eilen, oikein mukavan naisen. Mitään lähestymisyritystä en vielä alkanut säätämään pientä jutustelua ja (molemminpuolista) silmäpeliä lukuunottamatta. Jos oikein käsitin, niin kyseessä on vapaa naaras. Mukava, kaunis ja ihan fiksun tuntuinenkin. Jotain vikaahan siinä on oltava, mutta ei se ainakaan vielä tullut esille.

Tuntuu, että tyttö on ihan avoimen kiinnostunut mun asioistani, mutta toisaalta eihän se nyt mitään vielä merkitse, jos osaa ajantappokeskustelussa kysyä oikeita kysymyksiä. Noh, katsellaan nyt rauhassa. En anna itselleni lupaa ihastua, vaikka se jossakin vaiheessa saattaa tulla kysymykseen.

Noniin! Hienoa :). Saanen kysyä, että missä ja miten otit kontaktia?


Omaan asiaan. Aivan hirvitön ikävä painaa, kun ei ole viikkoon nyt nähnyt, sillä hän on viikot kotipaikkakunnallaan töissä. Huomenna sitten jo alkaa helpottamaan. On muuten ollut pitkät nämä kesälomapäivät tällä viikolla.

Voi olla, että tuo nyt ei ihan tämän ketjun asian ytimeen mennyt, mutta olkoon. Jonnekkin kai sitä ajatuksensa luulisi saavan purkaa :)

 

[Trenchtown]

Saanen kysyä, että missä ja miten otit kontaktia?

Saat kysyä, mutta en silti aio vastata. Vielä. Turha tästä alkaa tarinoimaan, mikäli olen käsittänyt kaiken väärin ja sitä mahdollisuutta ei todellakaan voi sulkea pois, niin hyvä väärinkäsittäjä mä olen.

Huomenna, jos saisin aikaiseksi, voisin kyllä ottaa selvää tytön ajatuksista. Siitä on vaan niin monta vuotta, kun tätä peliä on viimeksi tullut pelattua, että hieman tunnustellen ja oppeja muistellen pitää edetä.

Mutta, kuten joku aikoinaan tässä ketjussa totesi, rohkeasti vaan päin pistimiä. Mulla mitään hävittävää ole, mutta jotain voitettavaa saattaa olla.

 

[pernaveikko]

Ihme sekoilua taas ollut, kun pitäisi illalla lähteä Tunisiaan. Onneksi vaimo oli eilen iltavuorossa ja minä olen nyt töissä. Saa olla rauhassa.

Ei se nyt niin jännittävää ole, että tarvitsee koko apteekki ja vaatekauppa kantaa kotiin ja sitten pyöriä siellä kuin stressaantunut eläin. Vaatteet pesukoneeseen ja sitten laukkuun. Pakkaaminen vie sen puoli tuntia. Tietysti jotain imodiumia kannattaa olla mukana.

11 vuotta yhdessä, mutta ensimmäinen viikon reissu, joskus ollaan oltu ainakin Pariisissa, Tukholmassa ja Tallinnassa. Saa tosiaan nähdä mitä tästä tulee, kun intressit tämän matkailun suhteen ovat täysin erilaiset. Paljon olen matkustanut, mutta ensimmäinen pakettimatkani 20 vuoteen, vaimo on jonkun verran noilla käynyt.

Varmaan muutama päivä alussa ainakin menee täyden sotatilan vallitessa? Vai tuleeko se sittenkin vasta lopussa, jos aluksi vallitsee alkuhuuma? Tuolla kuitenkin olisi kohtalaista eksotiikkaakin tarjolla, niin on se helvetti, jos joudun jossain rannalla makaamaan. Uiminen on kivaa, ei tuommoinen aivoton makoilu. Turistirannat ovat aivan turvallisia tuolla, täytyy neuvotella joku ratkaisu, missä voin poistua muutamaksi tunniksi polttelemaan vesipiippua ja juomaan minttuteetä. Sen jälkeen sitä varmaan jo voisikin suunnata kaupungille. Onneksi kyseessä on muslimimaa, niin ei tule ainakaan kaljatölkin kanssa käveltyä, siitähän se sanominen tulee.

Nuoremmille lukijoillemme vielä tiedoksi, että paikalliset polttavat ihan tupakkaa noissa piipuissaan. Vanhemmille lukijoillemme keiden junttiviisarit värähtivät tiedoksi, että siinä ei ole mitään eroa käveleekö jossain mäyrä- vai vesipullon kanssa. Käytöshän sen ratkaisee.

 

[Trenchtown]

Saat kysyä, mutta en silti aio vastata. Vielä. Turha tästä alkaa tarinoimaan, mikäli olen käsittänyt kaiken väärin ja sitä mahdollisuutta ei todellakaan voi sulkea pois, niin hyvä väärinkäsittäjä mä olen.

Hah, kyllä, käsitin väärin. Tai tavallaan en, koska tyttö kyllä myönsi ihastumisen, mutta oli samalla sitä mieltä, että hänen miehensä ei varmaankaan pitäisi ajatuksesta. Tietenkin olisi voinut sanoa hetikin olevansa viittä vaille naimisissa, mutta eipä tämä mitenkään harmittamaan jäänyt. Eikä olisi kyllä ollut edes kiinnostusta alkaa säätämään varatun naisen kanssa. Neito lupasi toki soitella, jos noihin lähikuppiloihin joku kerta eksyy. Mitähän tuostakin pitäisi päätellä. Parempi kai, kun en päättele mitään.

Mutta kaiken kaikkiaan naisasiat ovat ihan hyvällä mallilla, paremmalla kuin olisin uskonut. Pientä viritystä on pariinkin suuntaan, kesä on vasta aluillaan ja lomakin vielä tulossa. Kyllä tästä hyvä tulee.

 

[Fordél]

Eikä olisi kyllä ollut edes kiinnostusta alkaa säätämään varatun naisen kanssa. Neito lupasi toki soitella, jos noihin lähikuppiloihin joku kerta eksyy. Mitähän tuostakin pitäisi päätellä. Parempi kai, kun en päättele mitään.

Suuri peukku tästä Trenchille! Turha lähteä säätämään kun vapaissakin naisissa on jo tarpeeksi tekemistä. Ja itse en tuossa tilanteessa kyllä lähtisi edes niihin lähikuppiloihinkaan mikäli soitto tulee. Varmaan parempi vaan keskittyä niihin tuleviin virityksiin ja kuten sanoit niin kesä on vasta alussa!

 

[Trenchtown]

Pidetään ne peukut nyt vain alhaalla, ei ole mun moraali ihan niin jalosta puusta veistetty, ettenkö sopivaa tilaisuutta luultavasti hyväkseni käyttäisi. Tietenkin siitä pitäisi tulla paha mieli kun joutuu olemaan se ylimääräinen jännitysmomentti toisen parisuhteeseen, pelkkä hauskanpitoväline ja kolmas pyörä, mutta kun se ei haittaa minua ollenkaan. Tietenkään niin ei saisi tehdä, mutta oikeaan aikaan esitetty ehdotus saattaa riittää. Aloitetta en ole tekemässä, mutta niinhän se on että mieli on vahva, mutta liha niin kovin heikko.

Luultavasti homma menee kuitenkin niin, että tämä case on closed ja tytöstä ei kuulu enää koskaan. Mikä olisi toki siinä mielessä hyvä, että säästynpä turhalta spekuloimiselta ja moraalirima pysyy ainakin näennäisesti kannattimillaan.

 

[Fordél]

Luultavasti homma menee kuitenkin niin, että tämä case on closed ja tytöstä ei kuulu enää koskaan. Mikä olisi toki siinä mielessä hyvä, että säästynpä turhalta spekuloimiselta ja moraalirima pysyy ainakin näennäisesti kannattimillaan.

Ok. Otetaan sitten peukku pois. Hyvä asia on tietysti se, että tiedostaa tilanteensa ja "heikkoutensa". Jos siitä pystyy vielä hyppäämään tämän toisen miehen saappaisiin niin nopeasti ymmärtää, että itsekään ei haluaisi joutui moiseen tilanteeseen, jossa kuin puskista tulee kolmas pyörä kuvioihin. Ja muutenkaan muutama kahvittelu tai jopa veivi siellä täällä ei todellakaan ole kaiken siitä seuraavan polemiikin arvoista.

 

[Trenchtown]

Jos siitä pystyy vielä hyppäämään tämän toisen miehen saappaisiin

Totta kai pystyn. Ongelma tulisi vain siinä, että mua ei kiinnostaisi yhtään, että miltä niissä saappaissa tuntuu. Olen mä joskus ammoisina aikoina niitäkin saappaita jalassani pitänyt, joten tiedän miltä se tuntuu. Itsekäs paskiainen kun kuitenkin olen, niin jokainen huolehtikoot omista saamisistaan. Ja jos tyttö vielä ottaa yhteyttä sen kahvittelun merkeissä ja jos passaan tarjouksen, niin on todennäköistä, että joku muu hyötyy siitä sitten. Eli miehelle tulisi joka tapauksessa paha mieli, mutta mä en saisi mitään? Homie don't play that.

Seuraavan kerran kun typylle jää flirtti päälle, niin kysyn suoraan, että mitä helvettiä se musta oikein haluaa. Koska on toki mahdollista, että tyttö piristää parisuhdettaan harmittomaksi luulemallaan flirttailulla, mutta tuo ei taas sovi siihen, että tyttö on ihastuksena mulle tunnustanut. Parempi silti kysyä suoraan, että missä mennään vai mennäänkö missään.

 

[Buddha]

Parempi silti kysyä suoraan, että missä mennään vai mennäänkö missään.

Vai olisiko oikea kysymys, että MIHIN mennään? Ainakin itse ymmärsin, kun luin kirjoituksesi tästä ketjusta läpi, näin.

 

[Fordél]

Totta kai pystyn. Ongelma tulisi vain siinä, että mua ei kiinnostaisi yhtään, että miltä niissä saappaissa tuntuu. Olen mä joskus ammoisina aikoina niitäkin saappaita jalassani pitänyt, joten tiedän miltä se tuntuu. Itsekäs paskiainen kun kuitenkin olen, niin jokainen huolehtikoot omista saamisistaan. Ja jos tyttö vielä ottaa yhteyttä sen kahvittelun merkeissä ja jos passaan tarjouksen, niin on todennäköistä, että joku muu hyötyy siitä sitten. Eli miehelle tulisi joka tapauksessa paha mieli, mutta mä en saisi mitään? Homie don't play that.

Helppohan se on täältä huudella, mutta et loppupeleissä hyödy siitä yhdestä tai muutamasta veivistä yhtään mitään. Ja tuo on typerä ajatusmalli, että joku toinen mahdollisesti käyttää tilaisuuden hyväksi. Kuitenkin vastaat vain itsestäsi ja omista tekemisistäsi. Ne kannattaa hoitaa niin ettei tarvitse myöhemmin katua mitään. Ja oletan kuitenkin, että haet elämältä vähän muutakin kuin vain mahdollisimman montaa kaadettua naista. Tietty jos tuo on tavoitteena niin ei muuta kuin anna mennä! Itse en tekisi näin missään tapauksessa, mutta ma oonkin ihan vässykkä näissä hommissa.